Lapin Liitto LAUSUNTO ROVANIEMEN ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVALUONNOKSESTA I Rovajärven ampuma- ja harjoitusalue (EAH2900) (kaavaselostus s. 186-194) Kaavaluonnoksessa on esitetty kolme vaihtoehtoa Rovajärven ampuma-alueeksi; 1. Perusvaihtoehdossa (VE0+) osoitetaan nykyisten maakuntakaavojen mukainen tarkistettu rajaus ampuma- ja harjoitusalueena (EAH). Vaihtoehdossa Rovaniemi-Kemijärvi maantien eteläpuoli sekä Hyypiön ja Sarriojärven kohdalta myös tien pohjoispuoli osoitettaisiin merkinnällä EP1, EP1-alueelle ei tule sijoittaa uutta asumista tai muita raskaiden aseiden ja räjähteiden melulle herkkiä toimintoja, mutta jolla olevaa asutusta saa täydentää, rakennuksia peruskorjata, laajentaa ja korvata uudella. 2. Puolustusvoimain tavoitteiden perusteella on laadittu vaihtoehto VE1. Vaihtoehdossa ampuma-alue laajenisi Vuojärvi-Javarus maantien itäpuolelle sekä Javarusjärven länsipuolella. Vaihtoehdossa Rovaniemi-Kemijärvi maantien eteläpuoli sekä Hyypiön ja Sarriojärven kohdalta myös tien pohjoispuoli osoitettaisiin merkinnällä EP1, jolle ei tule sijoittaa uutta asumista tai muita raskaiden aseiden ja räjähteiden melulle herkkiä toimintoja, mutta jolla olevaa asutusta saa täydentää, rakennuksia peruskorjata, laajentaa ja korvata uudella. 3. Maanomistajien tavoitteiden mukaisesti on esitetty vaihtoehto VE2, jossa Enijärven ja Majavan sekä kantatie 82 eteläpuoli ja osittain pohjoispuoli osoitetaan puolustusvoimain alueena (EP1), jolla on yksityistä maanomistusta ja rakentamista. Puolustusvoimain esittämiä laajennusalueita ei osoitettaisi tässä vaihtoehdossa. EP1-alueelle ei tule sijoittaa uutta asumista tai muita raskaiden aseiden ja räjähteiden melulle herkkiä toimintoja, mutta alueilla olevaa asutusta saa täydentää, rakennuksia peruskorjata, laajentaa ja korvata uudella. Kaikissa em. vaihtoehdoissa on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueella (EAH2900). lausuntonaan esittää, että ampuma- ja harjoitusalue (EAH2900) osoitetaan nykyisten kaavojen mukainen tarkistettu rajaus ja että Enijärven ja Majavan alue sekä Kantatie 82:n eteläpuoli ja yksityismaiden osalta myös pohjoispuoli merkitään alueeksi, jolla on sallittua täydentävä rakentaminen ja myös maltillinen uudisrakentaminen ainakin loma-asuntojen osalta.
II Melualue (ampuma- ja harjoitusalueella, kaavaselostus s. 183-184) Melualue yhdessä puolustusvoimien alueen (EP1) kanssa pysäyttävät Hyypiön ja Kalliosalmen kylien uudisrakentamisen ja samalla niiden kehittymisen, koska melualueelle voitaisiin kaavamääräyksen mukaan uudisrakentaa vain teollisuus- ja liikennerakennuksia. Ampuma- ja harjoitusalueen (EAH) melualueelle tulee sallia uudisrakentaminen myös muihin käyttötarkoituksiin kuin teollisuus- ja liikennerakentaminen, mm. loma-asuminen. Kaavaselostuksessa on maininta, että alun perin lentomelulle tarkoitettua ohjeistusta voidaan soveltaa muihinkin melutyyppeihin. Selostusta tulisikin täydentää seuraavasti Edellä lentomelulle annettua ohjeistusta sovelletaan myös raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttaman melun osalta. Edellä olevalla turvattaisiin pienimuotoinen täydennysrakentaminen, millä tarkoitetaan ohjeistuksessa mm. yksittäisten välitonttien rakentaminen, kun kysymys on pientaloista. Tuliasemien ja maalialueiden huolellisella sijoittelulla voidaan merkittävästi vähentää meluhaittoja. Selostuksessa mainittu puolustusvoimien laatima oma sisäinen ohjeistus, ei voi olla maakuntakaavan laatimisen perusteena. III Tulvasuojelun vaihtoehdot (kaavaselostus s. 195-196); säätövoiman tuotanto (kaavaselostus s. 74) Luonnoksessa esitetään tulvasuojelun osalta kaksi vaihtoehtoista ratkaisua; 1. Kemihaaran tekoallas 2. Kemijärven varastotilavuuden lisääminen nostamalla hätä-hw tasoa N43 +150,8 korkeuteen. Tekoallas toimii myös säätövoiman tuotannossa Kemijoella. Tulvariskien hallinnassa on tärkeää ensivaiheessa päättää siitä, minkälaisiin tulvariskeihin tulisi vesistöalueella varautua. Kun tulvariskien hallinnassa riittäväksi suojaustasoksi katsotaan kerran sadassa vuodessa toistuvan tulvan torjunta, on tilanne Kemijärven kaupungin alueella jo tällä hetkellä riittävän hyvä niin, että mitään fyysisiä tulvasuojelutoimenpiteitä ei tarvita. Allasalue merkitään SL-alueeksi. Kemijärveä ei tule käyttää tulvasuojelussa vara-altaana eikä Kemijärven pintaa saa nostaa hätä-hw-tasoa N43 + 149,80 korkeammaksi.
IV Kaupalliset palvelut (kaavaselostus s. 119-121) Kaavaluonnoksessa Kemijärven keskustaan esitetään kohdemerkintä C101 (keskusta toimintojen alue), mikä tarkoittaa, että keskustan alueelle sijoitettavien vähittäistavarakaupan suuryksiköiden enimmäiskerrosala on yhteensä enintään 20 000 kerrosneliömetriä. Särkikankaalle osoitetaan vähittäiskaupan suuryksikkö (km 171), jolle voidaan sijoittaa kaupan myymälätiloja yhteensä enintään 24 000 kerrosneliömetriä. Edellä esitetyt kohdemerkinnät kuvauksineen vastaavat kaupungin näkemystä alueille maakuntakaavan mukaista alueiden käytön perusratkaisua 10-20 vuoden tähtäyksellä. V Ratavaihtoehdot (kaavaselostus s. 197) Kaavaluonnoksessa on esitetty seuraavat ratavaihtoehdot pohjoiseen; 1. Rovaniemi-Sodankylä-Kevitsa, VeAb 2. Kemijärvi-Sodankylä-Kevitsa; VeB, lähtö vaihtoehtoisesti Kemijärven asemalta taikka noin 3-4km ennen asemaa 3. Kemijärvi-Sodankylä-Kevitsa; VeC, Pyhätunturin kautta kiertävä, lähtö kuten edelle VeB Vaihtoehdossa 2 ja 3 ennen Kemijärven asemaa lähtevä rata aiheuttaisi enemmän haittaa Tohmon kylän vakituiselle asutukselle kuin rautatieasemalta lähtevä linjaus. Radan lähtiessä Kemijärven nykyiseltä rautatieasemalta tulee varautua radan vaatimaan maa-alueeseen maankäytön suunnittelussa läheisellä teollisuusalueella. Vaihtoehto sulkisi pois nykyisen puuterminaalialueen oton esim. ranta-asumiseen. katsoo, että vaihtoehto VeC parhaiten tukee Kemijärven sekä Pyhätunturin matkailualueen sekä läheisten potentiaalisten kaivosalueiden kehittymistä. VI Kaupunkikehittämisen alue (kaavaselostus s. 109) Maakuntakaavaluonnoksessa on esitetty Kemijärven keskusta-alueen ympärille ns. kaupunkikehittämisen kohdealue, jolla suunnittelun lähtökohtana tulee olla kaupunkimaisen kokonaisilmeen muodostaminen yhdyskuntarakennetta täydentävällä ja eheyttävällä tavalla. Kaavaluonnoksessa alue on osoitettu kohtalaisen laajana ja kun otetaan huomioon maakuntakaavan tavoitteellinen alueiden käytön perusratkaisu 10-20 vuoden tähtäyksellä
sekä kaupungin nykyinen kehitys, ko. kohdealueen rajausta tulisi pienentää ja tarkentaa seuraavasti; alue rajoittuu pohjoisosiltaan Karvakkojokeen, etelässä Halosenrannan kylään (Termuslahti), idässä Kotajärveen ja Patovaaraan. Alueen läntine raja olisi esitetyn kaltainen. Merkinnällä MU6002 osoitettua aluetta tulisi muuttaa oheisen kartan (liitteenä) mukaiseksi, koska alueella ei ole tarvetta luonnoksen mukaiseen laajaan alueeseen ja kuntalaisia palveleva aktiivisessa käytössä oleva virkistysalue on osoitettu Peurakankaan latuverkoston alueelle. VII Liikenne (kaavaselostus s.136) Kaavaan tule lisätä yhdystie välille Joutsijärvi-Räisälä. Kun otetaan huomioon Patokankaan tehdasalueelle (ent. Stora Enson tehdasalue) rakennettavat sahalaitos, liimapuupalkkitehdas sekä raakapuuterminaali, on todennäköistä, että puutavaraliikenne pohjoisesta yhä enenevässä määrin tulee tapahtumaan Pelkosenniemeltä Arvospuolen tien kautta, tulee ko. tieyhteyden Pelkosenniemi-Arvospuoli-Patokangas luokka nostaa nykyistä korkeammalle. Edellä mainittu puoltaa myös mahdolliset Kevitsan ja Soklin kaivosten sekä muiden lähialueen potentiaalisten mineraaliesiintymien ainesten kuljettaminen maanteitse Kemijärvelle Patokankaan terminaaliin. Soklin liikenneyhteyksien vuoksi maakuntakaavaan tulee tehdä Martti-Sokli-Kemijärvi (Pelkosenniemi-Arvospuoli-Patokangas kautta) maantieyhteyksien luokan nosto nykyistä korkeammalle tasolle. Lisäksi terminaaliratkaisujen vuoksi tieluokitus Pahkakummuntie- Isokylän asema tulee nostaa luokkaa korkeammalle tasolle, jotta terminaalin toteutus Isokylän asemalle on mahdollista siinä tapauksessa, että malmikuljetusten ja metsäteollisuuden tarpeita Patokankaan terminaalissa on vaikea toteuttaa. Maakuntakaavassa merkitään Kemijärvi-Salla maantie merkittäväksi matkailulliseksi kehittämisväyläksi. VIII Tuulivoima (kaavaselostus s.144-149) 1. Kaavassa tuulivoima-alueiksi (tv) Kemijärvellä on osoitettu Saarivaara, tv2310 (Posion rajan läheisyydessä) Varsatunturi-Karvakkoselkä-Tarsavaara, tv2311 2. Tuulivoimapotentiaalisia (tv1) alueita Kemijärvellä ovat
Nuolenlakijänkä-Kuninkaankuusikko, tv2288 Lautatunturi-Sammalvaara, tv1 2290 Iso-Nälkämävaara Junnikka, tv1 2291, Outovaara alueen sisällä Peniöntunturi, tv1 2292 Vierustunturi, tv1 2293 Kemijärven kaupungin lausunto Kemijärven kaupunginvaltuusto on hylännyt yleiskaavan tuulivoiman rakentamiseksi mm. Outovaaran osalta, ko. alue tulee poistaa tuulivoimapotentiaalisena alueena kaavasta. Lausunnon kohtaan VIII jätetään seuraavat alueet: Nuolenlakijänkä-Kuninkaankuusikko, tv 2288, Lautatunturi-Sammalvaara, tv1 2290 ja Iso-Nälkämävaara-Junnikka, tv1 2291 poislukien Outovaara-Keskivaara. Kaikki muut alueet poistetaan. IX Asuntovaltainen taajama-alue (AA) (kaavaselostus s. 116-117) Kaavaluonnoksessa Halosenrannan asuntovaltainen taajama-alue AA 98 on osoitettu kohtalaisen laajana. Kun otetaan huomioon maakuntakaavan tavoitteellinen alueiden käytön perusratkaisu 10-20 vuoden tähtäyksellä sekä kaupungin nykyinen kehitys, ko. kohdealueen rajausta tulisi pienentää ja tarkentaa siten, että se ulottuisi eteläisiltä osiltaan Termuslahteen kaavassa osoitetun pohjavesialueen pohjoispuolelle. X Maa-ainesten ottaminen (EO) (kaavaselostus s. 153) Kaavan tiivistelmäosiossa on maininta, että maakuntakaavassa osoitettavilla maa-aineisten ottoalueilla maa-aineksia tulee olla otettavissa vähintään 50 000 kuutiometriä. Seuraavat alueet tulee lisätä kaavaan, koska olemassa olevien lupien mukaisesti otettavaa maa-ainesta on yli 50 000 kuutiometriä. Patovaara (valitus meneillään), Ketola (lentokentän lähialueet, valitus meneillään), Misin Kallioalue (Misin asemalta 2 km Kemijärvelle päin), Kuivanojanvaara, Reinikanperä, Sieniselkä, Suksilampi (Sarriossa), Sorsamaa (Levärannalla) KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Tuula Kuvaja kaupunginjohtaja