27.11.2017 (1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KÄYRÄKATU ASEMAKAAVAN MUUTOS 5. KAUPUNGINOSAN LIIKENNEALUEELLE, 9. KAUPUNGINOSAN KORTTELEI- HIN 25 JA 26 SEKÄ KATU-, LIIKENNE-, PUISTO-, LEIKKI- JA URHEILUALUEELLE Kaavatunnus 09:073 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa tulee laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. 3. Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat Kaavoitustilanne: - Maakuntakaavassa vahvistettu 14.4.2009 suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta (C). - Jyväskylän yleiskaavassa (Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 10.11.2014 oikeusvaikutteisena, tullut voimaan 25.11.2016) suunnittelualue on kestävän liikkumisen taajama-aluetta. - Asemakaavoja ja asemakaavan muutoksia on hyväksytty alueelle 6.8.1949, 14.1.1961, 14.6.1976 ja 9.7.1996. Alueen ajantasa-asemakaavan mukaan alueella olevien korttelialueiden käyttötarkoitukset ovat: AK (Asuintontti, kaava 1949) (Kortteli tai tontti, jolle saa rakentaa asuntokerrostaloja, kaava 1961), AH (Asumista palvelevien huoltorakennusten korttelialue, UP (Leikki- ja urheilualue), P (Puistoalue) sekä LT (Alue, joka on varattu kauttakulku-, sisääntulo- ja ohitustietä varten tie-, vieri-, suoja- ja näkemäalueineen). Muut suunnitelmat ja selvitykset sekä tehdyt päätökset: Suunnittelualueen nykytilanne: Suunnittelualue on nykytilassaan asuinalueympäristöä, jolla sijaitsee 1950-luvulla rakennettuja asuinkerrostaloja. Alueen keskellä sijaitsee vilkkaassa käytössä oleva leikkipuisto. Alueen pysäköinti tapahtuu Käyräkadun varressa sekä nykyisellä AH-tontilla. Käyräkadulla ei ole kääntöpaikkaa. Luonnonolosuhteiltaan alue on rakennettua piha- ja puistoympäristöä. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti 1. Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee noin 2 km Jyväskylän kaupungin keskustasta lounaaseen, Kannaksenkadun, Keskussairaalantien ja Länsi- Päijänteentien rajaamalla alueella. 2. Suunnittelutehtävän määrittely sekä tavoitteet Asemakaavamuutoksen laatiminen on lähtenyt liikkeelle alueen yksityisen maanomistajan hakemuksesta. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa nykyisen asemakaavan mukaisen AHtontilla olevan rakennuksen muuttaminen asuinkäyttöön, sekä alueen liikenteen ja pysäköinnin jäsentäminen. 4. Maankäyttö- tai muut sopimukset Maankäyttösopimus laaditaan, mikäli se katsotaan kaavanlaadinnan yhteydessä tarpeelliseksi. 5. Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat Kaavamuutoksen hakija Viranomaiset: Keski-Suomen ELY-keskus Jyväskylän Energia Oy / Kaukolämpö ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
09:073 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 27.11.2017 (2) Jyväskylän Energia Oy / Vesi JE-Siirto Oy Liikenne ja viheralueet Rakentaminen ja ympäristö Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 6. Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ELY -keskuksen kesken tulisi järjestää. (MRL 66 2 mom.) 7. Vaikutusalue Asemakaavan muutoksen vaikutusalueena on lähiympäristö. Alue tarkentuu suunnittelun kuluessa. 8. Selvitettävät vaikutukset ja laadittavat lisäselvitykset sekä vaikutusten arvioinnin menetelmät Asemakaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelun kuluessa. MRL 9 :n mukaisesti kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Vaikutusten arviointi tulee pohjautumaan jo olemassa oleviin selvityksiin ja muuhun lähtötietomateriaaliin, jotka on selvitetty tai selvitetään neuvotteluin eri sidosryhmien kanssa. Selvityksien pohjaksi tehdään mm. maastokäyntejä. Arvioinnin tekee kaavoittaja yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Myös osallisilla on oikeus osallistua kaavan vaikutusten arviointiin. Alustavan tarkastelun perusteella asemakaavan muutoksella ei ole MRA 1 :n mukaisia merkittäviä vaikutuksia. 9. Alustava aikataulu ja osallistuminen Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot kaavan ehdotusvaiheessa. Kaavaluonnoksen valmistelu (syksy 2017) Kaavoittaja suunnittelee asemakaavaluonnoksen. Tätä varten kerätään tarvittavat tiedot sekä neuvotellaan tarvittaessa osallisten, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta tiedotetaan Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. Luonnosvaihe ( tammi - helmikuu 2018) Kaavaluonnos asetetaan nähtäville MRA 30 :n mukaisesti, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Maanomistajille tiedotetaan myös kirjeitse. Mielipiteensä (huomautuksen) voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä (huomautuksista) tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Ehdotusvaihe (huhti -toukokuu 2018) Kaavoittaja laatii luonnoksesta saatu palaute huomioonottaen kaavaehdotuksen, jonka kaupunkirakennelautakunta asettaa nähtäville 14 päivän ajaksi. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotuksesta annetut mielipiteet (muistutukset) tulee osoittaa kaupunkirakennelautakunnalle ja toimittaa kirjallisena kaupungin kirjaamoon. Kunnan perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa (kannanotto toimitetaan kaupunkirakennelautakunnan hyväksymisvaiheen käsittelyn jälkeen ennen asemakaavan etenemistä kaupunginvaltuuston hyväksymiskäsittelyyn). Muistutuksista tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Hyväksymisvaihe (kesäkuu 2018) Kaupunkirakennelautakunta hyväksyy kaavamuutosehdotuksen. Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallintooikeuteen (MRL 191 ). Asemakaavan voimaan tulosta kuulutetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa. 10. Päätöksenteko ja palaute OAS:sta Asemakaavan hyväksyy kaupunkirakennelautakunta. - Osallisilla on mahdollisuus antaa OAS:sta palautetta kirjallisesti tai suullisesti kaavaehdotuksen nähtävillä oloon saakka. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnittelun kuluessa. 11. Yhteystiedot Nana Pentti, asemakaava-arkkitehti Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite PL 233, 40101 Jyväskylä Käyntiosoite Hannikaisenkatu 17 (Rakentajantalo, 3. krs) Puh. (014) 266 5043 email etunimi.sukunimi@jkl.fi internet www.jyvaskyla.fi/kaavoitus ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
179-5-125-3 179-5-122-3 179-5-122-2 179-5-122-4 179-5-122-5 179-5-122-6 179-5-122-1 179-5-122-18 179-5-122-17 179-5-122-16 179-9-1-2 179-9-1-3 179-9-1-4 179-9-4-21 179-9-4-20 179-9-4-2 179-9-4-12 179-9-4-13 179-9-4-7 179-9-4-16 -4-17 179-6-120-9 17 179-5-125-5 179-5-126-3 179-5-125-4 179-5-126-4 179-9-25-3 179-9-25-10 179-401-9-30 179-9-36-1 179-9-3-1 179-9-3-2 179-9-3-3 179-9-3-4 17 179-5-121-11 179-5-122-31 179-9-10-16 179-5-9903-0 179-5-121-13 179-5-121-1 179-5-121-12 179-5-121-2 179-5-122-30 179-5-122-29 179-5-122-7 179-5-122-14 179-5-122-8 179-5-122-13 179-5-122-9 179-5-122-10 179-5-122-12 179-9-1-5 179-9-1-6 179-9-1-7 179-9-1-8 179-9-4-8 179-9-4-9 179-9-4-10 179-9-4-11 179-9-9903-12 179-5-9906-0 179-5-126-1 179-5-126-2 179-9-25-1 179-9-25-2 179-9-26-3 1 179-401-87-0 179-6-120-1 OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA LIITE 2.
Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 179 Jyväskylä Täyttämispvm 21.02.2018 5. KAUPUNGINOSAN LIIKENNEALUEEN, 9. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 25 TONTTIEN 2, Kaavan nimi 3, 7 JA 10, KORTTELIN 26 TONTIN 3 SEKÄ KATU-, LIIKENNE-, PUISTO-, LEIKKI- JA URHEILUALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS (Käyräkatu) Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 29.11.2017 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 179 09:073 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] 2,5604 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 2,5604 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Aluevaraukset [ha] [%] Ei-omarantaiset Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] n muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 2,5604 100,0 12530 0,49 0,0000 57 A yhteensä 1,3357 52,2 12530 0,94-0,1085 57 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0,3687 14,4-0,0104 R yhteensä L yhteensä 0,8560 33,4 0,1189 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Yhteensä [ha] [%] Kerrosala [km²] n muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä
Alamerkinnät Aluevaraukset [ha] [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] n muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 2,5604 100,0 12530 0,49 0,0000 57 A yhteensä 1,3357 52,2 12530 0,94-0,1085 57 AK -1,1772-11543 AH -0,2670-930 AK/s 1,3357 100,0 12530 0,94 1,3357 12530 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0,3687 14,4-0,0104 VP 0,3687 100,0 0,3687 PI -0,2547 UP -0,1244 R yhteensä L yhteensä 0,8560 33,4 0,1189 Kadut 0,6227 72,7 0,4854 Kev.liik.kadut 0,0315 3,7 0,0315 LT 0,0766 8,9-0,5232 LPA 0,1252 14,6 0,1252 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä
179-5-9906-0 179-9-25-1 179-9-25-2 179-9-26-3 179-9-25-3 179-5-126-3 179-401-9-30 179-9-36-1 179-5-126-4 179-9-25-10 179-9-3-1 179-9-4-21 179-5-122-1 179-5-122-2
ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen kor elialue, jolla rakennusten ja ympäristön ominaispiirteet tulee säily ää. Puisto. Yleisen en alue. Autopaikkojen kor elialue. Suluissa olevat numerot osoi avat kor elit, joiden autopaikkoja alueelle saa sijoi aa. 3 m kaava alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Kaupunginosan raja. Kor elin, kor elinosan ja alueen raja. Osa alueen raja. Ohjeellinen alueen tai osa alueen raja. Ton n raja. Kaupunginosan numero. Kor elin numero. Ton n numero. Kadun, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Roomalainen numero osoi aa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoi aa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa käy ää kerrosalaan laske avaksi laksi. Rakennusala. Rakennusala, jolle saa sijoi aa toimisto ja liike laa enintään 200 kerrosalaneliömetriä. Ohjeellinen rakennusala, jolle saa sijoi aa jätepisteen.
Merkintä osoi aa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava sellainen, e ä melutaso sisällä ali aa val oneuvoston päätöksen n:o 993/92 mukaiset ohjearvot. Istute ava alueen osa. Katu. Jalankululle ja polkupyöräilylle vara u katu, jolla ton lle ajo on salli u. Ajoyhteydelle vara u alueen osa. Maanalaista johtoa varten vara u alueen osa. Ajoneuvolii ymän likimääräinen sijain. Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvolii ymää. PYSÄKÖINTI JA LIIKENNE Autopaikkoja on rakenne ava vähintään seuraavas : 1 autopaikka 140 asuinkerrosalaneliömetriä koh 1 autopaikka 100 liike ja toimisto lan kerrosalaneliömetriä koh Polkupyörien pysäköin paikkoja on rakenne ava vähintään seuraavas : 1 polkupyöräpaikka 200 liike ja toimisto lojen kerrosalaneliömetriä koh, 2 polkupyöräpaikkaa asuntoa koh, joista vähintään puolet on sijoite ava kate uun laan. RAKENTAMISTAPA Rakennusten julkisivumateriaalina tulee olla rapa u kiviaines yhtenäisenä pintana, näkyviä elemen saumoja ei sallita. Rappauksen tulee olla värisävyltään vaalea ja yhtenäinen kor elin muiden rapa ujen rakennusten mukaises. Rapatussa julkisivupinnassa ei saa käy ää erillisiä eriaineisia tai erivärisiä tehosteken ä. Parveketorneja eikä pilarein tue uja ulokeparvekkeita sallita. Parvekkeiden kaiteiden tulee olla pääosin teräksisiä nk. pinnakaiteita. Päärakennusten ka omuodon tulee olla harjaka o ja ka omateriaalin ili tai betoni ili, väriltään murre u punainen. Tonteilla sijaitsevien piharakennusten/ rakennelmien ka omuotona voi olla loiva harja tai pulpe ka o. Piharakennusten/ rakennelmien kuten jätekatosten tulee olla julkisivuiltaan puuta tai rapa ua kiviainesta. Piharakennusten tulee muodostaa arkkitehtuuriltaan, väreiltään, muodoiltaan ja mi asuhteiltaan yhtenäinen kokonaisuus ton en päärakennusten kanssa. Rakennusten korjaussuunnitelmista tulee pyytää Keski Suomen museon lausunto ennen rakennusluvan myöntämistä.
PIHA ALUEET JA MAASTONMUOTOILU Leikki ja oleskelu laa tulee varata vähintään 10 neliömetriä asuntoa koh. Piha alueiden tulee säilyä puustoisina ja puistomaisina. Pysäköin alueita tulee jäsentää istutuksin. YLEISMÄÄRÄYKSET Ton n 12 alueelta on kiinteistöstä vara ava muuntamolle tai sähköverkon kojeistolle la kiinteistön ulkoseinältä ja/tai maanpäälliseltä osalta. Padotuskorkeuden alapuolelle jäävien lojen viemäröin tulee hoitaa kiinteistökohtaisin pumppaamoin. Sitova ton jako hyväksytään asemakaavan yhteydessä kor elin 25 tonteille 9, 11 ja 12. Kor elin 25 ton a 10 sekä kor elin 26 ton a 3 koskee aiemmin hyväksy y sitova ton jako.