ASEMAKAAVAN SELOSTUS 2467 Virvelinranta Asemakaavan muutos 20. kaup.osa, Kortteli 109, tontti 2 sekä virkistys-, liikenne- ja vesialuetta Tilaajajohtaja Päivi Saloranta Vireilletulo Yhdyskuntalautakunta Yhdyskuntalautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Blom Oy
SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 1.1 Kaava-alueen sijainti... 3 1.2 Kaavan tarkoitus... 3 1.3 Selostuksen liitteet... 3 2. LÄHTÖKOHDAT... 4 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 4 2.1.1 Alueen yleiskuvaus... 4 2.1.2 Luonnonympäristö ja maaperä... 4 2.1.3 Rakennettu ympäristö... 5 2.1.4 Liikenne... 6 2.1.5 Tekniset verkostot... 6 2.1.6 Palvelut... 7 2.1.7 Virkistys... 7 2.1.8 Ympäristön häiriötekijät... 8 2.1.9 Maanomistus... 8 2.2 Suunnittelutilanne... 9 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat... 9 2.2.2 Muut suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 10 3. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 11 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 11 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 11 3.2.1 Osalliset... 11 3.2.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 11 3.2.3 Viranomaisyhteistyö... 12 3.2.4 Lausunnot ja mielipiteet sekä niiden huomioon ottaminen... 12 3.3 Asemakaavan tavoitteet... 12 3.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 12 4. ASEMAKAAVAN KUVAUS... 13 4.1 Kaavan rakenne ja aluevaraukset... 13 4.1.1 Korttelialueet... 13 4.1.2 Virkistysalueet... 13 4.1.3 Liikenne... 13 4.1.4 Muut määräykset... 13 4.2 Vaikutusten arviointi... 14 4.2.1 Asemakaavan vaikutukset... 14 4.2.2 Asemakaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin... 15 4.3 Ympäristön häiriötekijät... 17 5. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 17 2
Asemakaavaselostus, joka koskee 29.3.2012 päivättyä asemakaavakarttaa, työnro 2467 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Helsinki-Tampere moottoritien kupeessa Vanajaveden länsirannalla, noin 1,5 km ydinkeskustan eteläpuolella. Eteläosassa suunnittelualue rajautuu Ansarikujaan. Alueen pohjoisosa on virkistysaluetta, jolla sijaitsee kioski, matonpesupaikka ja pysäköintialuetta. Suunnittelualueen eteläosassa on monipuolinen vammaispalveluja tarjoava keskus Virvelinranta. Suunnittelualueen sijainti on esitetty alla olevassa karttaotteessa. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti. 1.2 Kaavan tarkoitus Virvelin ravintolan alueelle on tarpeen laatia asemakaava, jolla vakiinnutetaan nykyisen kioskirakennuksen toiminta ja rakennusoikeus sekä edistetään veneilyä tukevaa palvelutoimintaa ja turvataan ranta-alueelle suunnitellun virkistyskäytävän kehittämismahdollisuus. Lisäksi kaava-alueeseen kuuluu Virvelinrannan vammaispalveluiden palvelukeskittymä, koska pienvenesatamaan liittyvät toiminnot ovat jo nykyisellään sijoittuneet osittain voimassa olevan asemakaavan yleisten rakennusten korttelialueelle. Asemakaavan korttelialueen rajausta tulee tarkistaa nykytilanteen mukaiseksi. 1.3 Selostuksen liitteet 1. Asemakaavan seurantalomake 2. Kaavakartan pienennös 3. Asemakaavamerkinnät ja -määräykset 4. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3
2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Helsinki-Tampere moottoritien kupeessa Vanajaveden länsirannalla, noin 1,5 km ydinkeskustan eteläpuolella. Etelässä suunnittelualue rajautuu Ansarikujaan. Moottoritie alikulku (Visamäentie Lahdensivuntie) sijaitsee suunnittelualueen kohdalla. Suunnittelualueesta kaakkoon on Visamäen asuntoaluetta ja suunnittelualueesta pohjoiseen Hämeensaareen ja keskustaan johtavaa virkistysaluetta. Kaavamuutosalueen pinta-ala on 5,35 ha. Alueen pohjoisosa on virkistysaluetta, jolla sijaitsee ravintola, matonpesupaikka ja pysäköintialuetta. Suunnittelualueen keskiosassa sijaitsee pienvedensatama, pysäköintialuetta ja kioski. Suunnittelualueen eteläosassa korttelissa 109 toimii monipuolinen vammaispalveluja tarjoava keskus Virvelinranta. Toimijoina ovat mm. Hämeenlinnan kaupunki, Eteva kuntayhtymä, Hämeenlinnan Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry, Kehittämiskeskus Oy Häme, Hämeen ammattikorkeakoulu, Koulutuskeskus Tavastia ja Kiipulan ammattiopisto. Korttelissa on monenikäistä rakennuskantaa mm. 2011 valmistuneet toimintakeskuksen uudisrakennukset ja kaupunginpuutarhurin vanha virka-asunto, joka on rakennettu ilmeisesti 1870- tai 1880-luvulla. Rakennus on kunnostettu. Kuva 2. Ilmakuva (2001) kaavamuutosalue rajattu punaisella. 2.1.2 Luonnonympäristö ja maaperä Suunnittelualueen pohjoisosa on hyvin alavaa ja maasto nousee loivasti etelään kohti Ansarikujaa. Vanajaveden rannassa ollaan korkeusasemassa +80 mpy ja Ansarikujan lähellä vanhan kaupunginpuutarhurin virka-asunnon eteläpuolella ollaan +85 mpy. Suunnittelualueen länsireunaa on pengerretty Lahdensivuntien suuntaan. 4
Suunnittelualueen maaperä on yleispiirteisen maaperäkartan mukaan hiesu-hietaa ja silttiä. Korkeimmalla kohdalla on kalliota. Alueen pohjoisosassa on kolme lounais-koillis -suuntaista avo-ojaa. Kuva 3. Maaperä, rakennukset ja tiestö. Luonnonympäristöltään alue on kulttuurivaikutteista. Alueelle on istutettu mäntyjä, kuusia ja koivuja. Vanhan kaupunginpuutarhurin virka-asunnon lähellä kasvaa yksittäinen vanha kuusi, jolla on lähiympäristölle arvoa maisemapuuna. Alueella ei sijaitse luonnonsuojelukohteita eikä tunnettuja uhanalaisia kasvilajeja. 2.1.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualue on pääosin avointa maisematilaa, virkistysalueita, pienvenesatama-aluetta ja pysäköintikenttiä. Alueen eteläosassa sijaitsevat vammaispalvelukeskuksen rakennukset, jotka ovat pääosin uudisrakennuksia (v. 2011). Vanha kaupunginpuutarhurin virka-asunto on säilyttänyt uudisrakentamisen vierellä asemansa merkittävänä rakennetun kulttuuriympäristön kohteena. Virvelinrannan palvelukeskittymän rakennukset Vanha kaupunginpuutarhurin virka-asunto Päivätoimintakeskus Rivitalo ja toimistot Atrium-talo Paritalo 131 k-m2 2613 k-m2 664 k-m2 349 k-m2 573 k-m2 Kaupunginpuutarhurin asunto on rakennettu ilmeisesti 1870- tai 1880-luvulla. Alueelta on purettu päärakennukseen liittyneitä talousrakennuksia uudisrakentamisen tieltä. Virvelin alue liittyy kiinteästi Hattelmalan sairaala-alueeseen (sijaitsee suunnittelualueen eteläpuolella). Suunnittelualueen eteläpuolisen Virvelin alueen pientalot ovat vanhimmilta osin 1930-luvulta, pääosa on sotien jälkeiseltä ajalta. Virvelin alue on vanha pientaloalue, joka on syntynyt kaupungin puutarhan tuntumaan. Lähde: Putkonen, 2003. Kyliä ja kortteleita, Hämeenlinnan ja Hattulan rakennuskulttuuriselvitys. Ansarinkujan reunalla Virvelin alueen rakennuskanta on hyvin monenikäistä, eikä siksi muodosta yhtenäistä kokonaisuutta. Joukossa on rakennuksia lähes jokaiselta sotien jälkeiseltä vuosikymmeneltä. Satama-alueella sijaitsee pinta-alaltaan noin 120 m2, kioski-ravintola ja kesäterassi. Pienvenesatamaan on rakennettu pitkä, kaartuva laituri, jolla on 96 venepaikkaa ja 8 vierasvenepaik- 5
kaa. Alueella on polttoaineenjakelupiste laiturin vieressä, polttoainesäiliöt on sijoitettu kauemmaksi jakelupisteestä ravintolan eteläpuolelle aidattuna metalliverkkoaidalla. 2.1.4 Liikenne 2.1.5 Tekniset verkostot Suunnittelualue tukeutuu liikenteellisesti Lahdensivuntiehen ja Ansarikujaan ja alueen länsipuoliseen kevyen liikenteen väylään. Kulku vammaisten palvelukeskukselle on Ansarikujan kautta. Keskuksen pysäköintialueet sijoittuvat pääosin rakennusten pohjoispuolelle. Lahdensivuntien puoleiselle sivulle on osoitettu vieraspysäköintipaikkoja. Keskuksen saattoliikenne toimii pääasiassa rakennusten länsipuoleiselle sivulle päärakennuksen pääoville, mutta osin myös muiden rakennusten lähelle Ansarikujan kautta. Satama-alueelle kuljetaan kevyen liikenteen kadun Kaivopolun kautta (voimassa olevassa asemakaavassa katua). Suunnittelualueen länsipuolitse kulkee kevyen liikenteen yhteys kohti keskustaa. Suunnittelualueella sijaitsevat vesijohto- ja viemärilinjat on esitetty alla olevassa kuvassa. Lahdensivuntien sadevedet johdetaan putkia pitkin kohti suunnittelualueella olevaa avoojaa. Myös moottoritien alitse on purkuputkia kohti Vanajavettä. Kuva 4. Suunnittelualueen läpi kulkevat avo-ojat, suunnittelualueella sijaitsevat pumppaamot, polttoaineenjakelupiste ja polttoainesäiliöt. 6
Kuva 5. Ote vesihuollon johtokartasta, suunnittelualue liittyy viemäriverkkoon etelässä. 2.1.6 Palvelut 2.1.7 Virkistys Suunnittelualueella sijaitsee Virvelin toimintakeskus, joka tarjoaa vammaispalveluita valtakunnallisesti. Toimintakeskuksessa asuminen on tilapäistä. Satama-alueella on ravintolapalveluita, matonpesupaikka, venelaiturit ja veneiden polttoaineenjakelu. Suunnittelualueelta on noin 1,5 km matkaa keskustan monipuolisiin kaupallisiin ja julkisiin palveluihin. Suunnittelualueen sijainti suhteessa virkistyskäytön laajempiin virkistysreitteihin on esitetty seuraavalla sivulla olevassa kartassa. Kaupungin tavoitteena on toteuttaa Vanajaveden rannalle järven ympäri ehyenä jatkuva virkistysreitti. 7
Kuva 6. Ote kaupungin virkistysaluekartasta, suunnittelualue on osoitettu punaisella nuolella. Kartalla on symboleilla osoitettu suunnittelualueen matonpesupaikka ja veneiden vesillelaskupaikka. Suunnittelualueen länsipuolitse kulkee rullaluistelijoille soveltuva kevyen liikenteen väylä. Visamäen katuja on osoitettu päällystettyinä teinä punaisella ja soratie/metsäpolku punaisella katkoviivalla. Suunnittelualueesta pohjoiseen on koirien uittopaikka ja Hämeensaaren edustalla uimaranta. 2.1.8 Ympäristön häiriötekijät Läheisen moottoritien liikenne aiheuttaa ympäristöönsä hiukkaspäästöjä, melua ja pölyä. Suunnittelualueella säilytetään polttoainetta. Polttoainesäiliöiden täyttöpaikan tulee tiiveyden ja viemäröinnin osalta olla samaa tasoa kuin polttoainejakeluasemilla yleensä. Ennen kuin Virvelin toimintakeskus rakennettiin alueen eteläosaan, oli alueelle aiemmin sijoitettu sinne muualta tuotuja rakennus- yms. jätteitä. Lisäksi alueen pilaantumista ovat aiheuttaneet taimitarhatoiminta ja alueen täyttöihin käytettyjen ruoppausmassojen ja maaainesten sisältämät haitta-aineet, rakennus- yms. jätteet sekä polttoöljyn varastointi alueella. Alueella on tehty tarvittavat pilaantuneen maaperän puhdistus-/kunnostustyöt v. 2008 laaditun Maaperän kunnostuksen kunnostussuunnitelman mukaisesti. 2.1.9 Maanomistus Alue on kaupungin omistuksessa). Virvelinrannan kioski ja Virvelin toimintakeskus ovat alueella vuokralaisena. Vesialue kuuluu Hattelmalan osakaskunnalle. 8
2.2 Suunnittelutilanne 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat Asemakaava Suunnittelualueen voimassa olevat asemakaavat ovat vuosilta 1951 (kaava-nro 109 75, vesialuetta), 1980 (kaava-nro 109 1445, ) Näissä suunnittelualueelle on osoitettu yleisten rakennusten korttelialuetta (Y), jolla suurin sallittu kerrosluku on III ja rakennusoikeus 6000 m2, yleistä pysäköintialuetta (LP), puistoa (P) ja vesialuetta (W). Kuva 7. Ote ajantasa-asemakaavasta. Yleiskaava Hämeenlinnan oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL) ja julkisten palveluiden alueeksi (PY) sekä vesialueeksi (W). Kuva 8. Ote yleiskaavasta, suunnittelualueen sijainti osoitettu punaisella katkoviivaympyrällä kuvassa keskellä. 9
Maakuntakaava Alueella on voimassa Kanta-Hämeen maakuntakaava, joka on hyväksytty Hämeen maakuntavaltuustossa 29.11.2004 ja tullut valitusten käsittelyn jälkeen lopullisesti lainvoimaiseksi KHO:ssa 28.12.2007. Maakuntakaavassa suunnittelualueen eteläosan voidaan tulkita olevan taajamatoimintojen aluetta. Maakuntakaavan mittakaavan ja yleispiirteisyyden vuoksi suunnittelualueen pohjoisosassa ei ole merkintöjä. Kuva 9. Ote maakuntakaavasta, suunnittelualueen sijainti osoitettu sinisellä nuolella. 2.2.2 Muut suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Rakennusjärjestys Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Hämeenlinnan kaupungin rakennusjärjestyksen 3.3.2003. Uusi rakennusjärjestys on valmisteilla. Rakennusjärjestystä noudatetaan asemakaavaa toteutettaessa siltä osin kuin asemakaava ei toisin määrä. Alueella ei ole voimassaolevia rakennus- tai toimenpidekieltoja. Pohjakartta Pohjakartta täyttää kaavoitusmittauksista 23.12.1999 annetun asetuksen vaatimukset. Kaavatyön aikana laadittavat selvitykset Suunnittelussa hyödynnetään aiemmin laadittuja selvityksiä ja tutkimuksia. Erillisten selvitysten laadintaan ryhdytään, jos tarvetta ilmenee kaavatyön aikana. 10
3. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Maankäytön ja ympäristön palvelujohtaja on tehnyt 16.6.2011 kaavamuutoksen käynnistämispäätöksen. Tavoitteena on laatia Virvelin kioskin alueelle asemakaava, jolla vakiinnutetaan nykyisen kioskirakennuksen toiminta ja rakennusoikeus sekä edistetään veneilyä tukevaa palvelutoimintaa ja turvataan ranta-alueelle suunnitellun virkistyskäytävän kehittämismahdollisuus. Koska venesataman toiminnot ovat sijoittuneet osin voimassa olevan asemakaavan yleisten rakennusten korttelialueelle ja kaupungin tavoitteena on turvata rantareitin toteuttamismahdollisuudet, tulee asemakaavaa tarkistaa myös yleisten rakennusten korttelialueen osalta (nykyinen Virvelin toimintakeskus). Asemakaavan muutoksella yleisten rakennusten korttelialueen rajaus muutetaan vastaamaan toimijalle nykyisin vuokratun alueen laajuutta. 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö 3.2.1 Osalliset Osallisia ovat MRL 62 :n mukaan alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen työntekoon tai muihin oloihin asemakaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Alueen suunnittelussa osallisia ovat: Valtion ja kunnan viranomaistahot/ hallintokunnat Hämeen ELY-keskus Museovirasto Kanta-Hämeen pelastuslaitos kaupungin yhdyskuntarakenteen rakentamispalvelut, paikkatieto ja kiinteistö, rakennusvalvonta ja ympäristö Verkostojen haltijat: Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy Vattenfall Verkko Oy Vattenfall Lämpö Oy AinaCom Oy Kuntalaiset ja yhteisöt maanomistajat ja -haltijat naapurit asukasyhdistykset, muut kuntalaiset elinkeinonharjoittajat Muut vaikutuspiiriin kuuluvat tahot, mm. Eteva kuntayhtymä Hämeenlinnan Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Kehittämiskeskus Oy Häme Hämeen ammattikorkeakoulu Koulutuskeskus Tavastia Kiipulan ammattiopisto 3.2.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on laadittu syksyllä 2011 ja tarkistettu 29.3.2012. OAS on selostuksen liitteenä. Kaavoituksen vireillepanosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolosta ilmoitettiin lehtikuulutuksella Hämeen Sanomissa..2012 sekä kirjeellä naapurikiinteistöjen omistajil- 11
le ja/tai haltijoille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavan valmisteluaineisto olivat nähtävillä..-..2012. Tammikuussa 2012 ennen kaavaluonnoksen laatimista pidettiin kaupungin ja Virvelin toimintakeskuksen välinen palaveri kaavamuutoksesta sekä kaupungin ja ravintolayrittäjän välinen palaveri satamatoimintojen tulevaisuudesta. Lisäksi pyydettiin pelastuslaitokselta, Vattenfall Lämpö Oy:ltä, Vattenfall Verkko Oy:ltä ja HS Vedeltä kommentit alustavasta luonnoksesta sähköpostilla. Kaavan laatimisvaiheen kuuleminen järjestettiin..-..2012 välisenä aikana, jolloin asemakaavan muutosluonnos ja valmisteluaineisto asetettiin nähtäville. Osallisilla on mahdollisuus antaa kirjallinen mielipide luonnoksesta sen nähtävilläolon aikana kuulutuksessa mainittuna aikana. Tavoitteena on, että asemakaavan muutosehdotus on yhdyskuntalautakunnan käsittelyssä huhtikuussa 2012, jonka jälkeen se asetetaan julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Nähtävilläolon aikana osallisilla on mahdollisuus kirjallisen muistutuksen jättämiseen kaavaehdotuksesta. Tavoitteena on kaavaehdotuksen hyväksyminen kaupunginvaltuustossa kesällä 2012. Kaupunginvaltuuston päätöksestä on mahdollisuus valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. 3.2.3 Viranomaisyhteistyö Kaavamuutosluonnoksesta pyydetään lausunto seuraavilta tahoilta: Hämeen Ely-keskus, Hämeen liitto, Kanta-Hämeen pelastuslaitos, Vattenfall Lämpö Oy, Vattenfall Verkko Oy, Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy, AinaCom Oy sekä kaupungin ympäristöasiantuntijalta, paikkatieto- ja kiinteistöyksiköltä ja yhdyskuntarakenteen rakentamispalveluilta. Asemakaavaehdotuksesta pyydetään viranomaislausunnot. 3.2.4 Lausunnot ja mielipiteet sekä niiden huomioon ottaminen Kaavan vireilletulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavan muutosluonnos Kaavan vireilletulon ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolon sekä kaavaluonnoksen laatimisvaiheen kuulemisen yhteydessä..-..2012 saatiin osallisilta mielipidettä. 3.3 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutoksen laatimiseen on ryhdytty Virvelin ravintolan ja pienvenesataman tilanteen vakiinnuttamiseksi. Satamatoiminnot ovat sijoittuneet osin voimassa olevan asemakaavan mukaiselle yleisten rakennusten korttelialueelle (Y). Lisäksi kaupungin tavoitteena on yhtenäisen virkistysreitin rakentaminen Vanajaveden ympäri, jonka vuoksi osa voimassa olevan asemakaavan mukaisesta yleisten rakennusten korttelialueesta muutetaan virkistysalueeksi Virvelin toimintakeskuksen itäpuolella. Toimintakeskuksella vuokralla oleva pysäköintialue (voimassa olevassa asemakaavassa LP) liitetään osaksi yleisten rakennusten korttelialuetta. Vanhan kaupunginpuutarhurin virka-asunnon osalta saatetaan asemakaavan suojelumerkintöjen osalta ajantasaiseksi. Lisäksi kaupungin tavoitteena on kehittää matonpesupaikan ympäristöä toimivammaksi. 3.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alueesta ei laadita vaihtoehtotarkasteluja, mutta kaavaratkaisua voidaan muuttaa luonnoksesta saatavan palautteen perusteella, mikäli se arvioidaan tarpeelliseksi. 12
4. ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne ja aluevaraukset Kaavamuutoksella mahdollistetaan kioski-ravintolan ja pienvenesataman toiminnan jatkaminen suunnittelualueella. Virvelin toimintakeskuksen rakennusten osalta todetaan nykytilanne ja osoitetaan korttelialueelle voimassa olevan asemakaavan mukainen rakennusoikeus. Yleisten rakennusten korttelialueen rajaus tarkistetaan voimassa olevien vuokrasopimusten mukaiseksi. Muu alue osoitetaan virkistysalueeksi ja venesatamaksi. Y VP LS W Yhteensä 4.1.1 Korttelialueet 4.1.2 Virkistysalueet 4.1.3 Liikenne 1,7 ha 1,1 ha 0,4 ha 4,9 ha 8,1 ha Y Yleisten rakennusten korttelialue 1,7 ha Korttelialueelle on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä 6000 k-m2. Suurin sallittu kerrosluku on kolme (III). Pysäköintiin käytettävät alueet on osoitettu pysäköimispaikan merkinnällä (p), liikuntaesteisille voidaan erikseen sijoittaa pysäköintiä näiden alueiden ulkopuolelle lähemmäksi sisäänkäyntejä. Vanha kaupunginpuutarhurin virka-asunto on osoitettu suojeltavan rakennuksena (sr). VP Puisto. 1,1 ha Alueelle on osoitettu puistoa Vanajaveden rantaan niille osin kuin alue ei ole pienvenesataman käytössä. LS Satama-alue. 4.1.4 Muut määräykset 0,4 ha Alueella oleva pienvenesatama on osoitettu satama-alueena. Satama-alueelle saa sijoittaa polttoaineenjakelupisteen. Alueelle on osoitettu rakennusoikeutta 200 k-m2, suurin sallittu kerrosluku on yksi (I). Yleisten rakennusten korttelialueelle saa sijoittaa osoitetun rakennusoikeuden lisäksi grillikatoksen. Liikkumisesteisten autopaikat voidaan sijoittaa rakennusten pääovien lähettyville kaavan pysäköimispaikkamerkinnöistä huolimatta. Satama-alueelle saa sijoittaa polttoaineen jakelupisteen. Polttoaineen säilytys tulee järjestää mahdollisimman lähellä jakelupistettä. Säiliöiden täyttöpaikan tiiveyden ja viemäröinnin tulee olla voimassa olevan ohjeistuksen mukainen. Uudet rakennukset ja rakennelmat tulee sovittaa maisemaan ja olemassa olevaan rakennuskantaan. Tämän asemakaavan alueella on laadittava sitova tonttijako 13
4.2 Vaikutusten arviointi Vaikutuksia arvioitiin aluetta koskevien perusselvitysten (kartat, inventoinnit, ilmakuvat, suunnitelmat jne.), maastokäynnin ja saadun palautteen pohjalta. Arviointi on tehty asiantuntijaarvioina rinnan kaavan laatimisen kanssa. Vaikutusten arvioinnissa painotetaan asemakaavamuutoksen toteuttamisen vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen, liikenteeseen, kaupunkikuvaan, maisemaan ja luontoon, yhdyskuntatalouteen ja teknisen huollon järjestämiseen sekä virkistykseen, ihmisten elinoloihin ja asumiseen. 4.2.1 Asemakaavan vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja liikenteeseen Kaavamuutos ei merkittävästi vaikuta yhdyskuntarakenteeseen, koska alueen käyttö säilyy ennallaan. Alue sijoittuu yhdyskuntarakenteessa hyvin saavutettavalle paikalle Tampere Helsinki -moottoritien kupeeseen. Satama-alueen ja matonpesupaikan mahdollinen edelleen kehittäminen lisäävät alueen käyttäjämääriä kesällä ja siten hankkeilla on vaikutusta liikennemääriin alueella. veneiden lasku ja siihen tarvittavat trailerit vaativat runsaasti pysäköintitilaa. Kaava mahdollistaa matonpesupaikan kehittämisen ja sen pysäköintipaikkojen lisäämisen, mikä helpottaa myös venesataman kesäaikaista pysäköintipaikkojen tarvetta. Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan ja luontoon Satama-alueelle sallitaan vain vähän lisärakentamista, nykyisen palvelurakennuksen pintaala on noin 120 k-m2, alueelle sallitaan rakennusoikeutta yhteensä 200 k-m2. Alueella saattaa olla tarpeen rakentaa esim. jätekatos tai muita huoltotiloja. Myös saunalaajennus ja terassin osittainen muuttaminen katetuksi ja lasitetuksi tilaksi ovat tulevaisuudessa mahdollisia. Pienimittakaavainen uudis- ja täydennysrakentaminen on sovitettavissa maisemaan. Virvelin toimintakeskuksen osalta ei kasvateta rakennusoikeuden määrää. Rakennusoikeus ja rakennusalat osoitetaan voimassa olevaa asemakaavaa yksityiskohtaisemmin rakentamisen nykytilanne huomioiden. Kaavalla ei ole merkittävää vaikutusta alueen kaupunkikuvaan tai maisemaan, kohtalainen vaikutus maisemaan on mahdollisesti toteutettavalla grillikatoksella. Katos tulee vaikuttamaan lähimaisemaan rantareitiltä katsoen. Rannassa kasvaa jonkin verran puustoa, joten vaikutus järvimaisemaan ei ole merkittävä, varsinkin kun huomioidaan että kyseessä on muutoinkin rannoiltaan rakennettu järvi. Pysäköintialueiden ja pienimittakaavaisten uusien rakennusten rakentaminen vähentävät luonnontilaista aluetta ja kasvillisuuden määrää alueella, mutta suunnittelualue on jo ennestään ihmisen toiminnalle alisteista, eikä vaikutuksia voida pitää merkittävinä. Pysäköintialueiden vuoksi voidaan joutua alueella olevia ojia putkittamaan. Ojilla ei ole alueella viihtyvyyttä lisäävää merkitystä. Tärkeintä on pitää sadevesien virtaamisreitit avoimina ja vähintään nykyisen suuruisina. 14
Vaikutukset kulttuuriympäristöön Asemakaavatilanne on saatettu ajantasaiseksi suojelumerkintöjen osalta osoittamalla vanha kaupunginpuutarhurin virka-asunto suojeltavaksi, näin on turvattu kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen. Alueen rakennusten, rakenteiden, kulkuyhteyksien ja istutusten suunnittelulla alueelle on luotavissa viihtyisä virkistys- ja satama-alue. Vaikutukset yhdyskuntatalouteen ja teknisen huollon järjestämiseen Suunnittelualue on kunnallisteknisen verkoston piirissä. Mahdollinen rantareitin rakentaminen, ojien putkittaminen ja matonpesupaikan rakenteiden uusiminen aiheuttaa kustannuksia. Rakennukset on liitettävissä kaukolämpöverkkoon. Vaikutukset virkistykseen, ihmisten elinoloihin ja asumiseen Kaavamuutoksella ei merkittävästi vaikuteta lähialueella asuvien elinoloihin, koska kaavalla todetaan jo rakennetun toimintakeskuksen osalta nykytilanne. Vanajaveden ympäri kulkevan reitin rakentamismahdollisuuksien turvaaminen lisää lähialueella asuvien ja muiden kaupunkilaisten virkistysmahdollisuuksia. Hyvien kevyen liikenteen yhteyksien kehittäminen on myös pienvenesataman toiminnan etu. Yleisten rakennusten korttelialueelle on mahdollistettu rakennusalan lisäksi grillikatoksen rakentaminen, mikä lisää käyttäjien viihtyvyyttä ja monipuolistaa toimintamahdollisuuksia. 4.2.2 Asemakaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin Kaava-alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Asemakaava vastaa sisällöltään alueelle vahvistettua oikeusvaikutuksetonta yleiskaavaa. Koska suunnittelualueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa huomioitava kaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin (MRL 39 ): 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan pienvenesataman ja vammaisten toimintakeskuksen toiminta alueella nykytilanteen mukaisesti, eikä kaavalla ole merkittävää vaikutusta yhdyskuntarakenteen toimivuuteen, taloudellisuuteen tai ekologiseen kestävyyteen verrattuna nykytilanteeseen. Kaavamuutoksen mahdollistamalla rakentamisella ei katsota olevan merkittävää vaikutusta luonnonympäristöön. 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; Koska asemakaavan muutoksella mahdollistetaan venesataman toiminta alueella jatkossakin, tullaan alueelle jo rakennettuja teknisiä verkostoja, laitureita ja muita laitteita hyödyntämään jatkossakin. Ellei satamatoimintaa ja kioskiravintolan toimintaa voitaisi alueella jatkaa, jäisi alueelle jo rakennetut rakenteet hyödyntämättä. Alueelle myös liikennöidään olemassa olevan katuverkon välityksellä. Pysäköintialueiden rakenteiden, sadevesiviemärien tai ojien putkitusten ja virkistysreitin rakentamisesta sekä matonpesupaikkaan liittyvien rakenteiden uusimisesta aiheutuu kustannuksia. 15
3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutusta asumisen tarpeisiin. Venesataman toiminnan jatkaminen alueella säilyttää satamapalveluiden saatavuuden entisellään Vanajaveden rannoilla. Lisäksi kioski-ravintola palvelee myös muita kaupunkilaisia kuin veneilijöitä. 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; Suunnittelualue sijaitsee liikenteellisesti keskeisellä paikalla ja se on joukkoliikenteen palveluiden piirissä. Alueelle johtaa kevyen liikenteen yhteys keskustasta Hämeensaaresta. Suunnittelualue on liitettävissä teknisiin verkostoihin ja alueella on jo liittymä kunnalliseen vesihuoltoverkkoon. 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; Suunnittelualueen lähiympäristö on pientalovaltaista aluetta. Kaavamuutoksella ei ole merkittävää vaikutusta lähialueen asukkaiden turvallisuuteen tai terveellisyyteen Kaavamuutoksessa on huomioitu rantareitin rakentamisen mahdollisuus suunnittelualueen osalta, mikä luo lisää liikkumismahdollisuuksia ja edistetään ihmisten hyvinvointia. 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; Asemakaavan muutoksella ei ole juurikaan vaikutusta kaupungin elinkeinoelämän kehitykseen. Kaavamuutos kuitenkin mahdollistaa nykyisen satamatoiminnan jatkamisen ja siihen liittyvien palveluiden tuottamisen alueella, joten yksittäisen yrittäjän kannalta toimintaedellytysten turvaaminen on tärkeää. 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; Kaava-alueelle sijoittuvat toiminnot eivät itsessään lisää ympäristöhaittoja alueella nykytilanteeseen verrattuna. Moottoritien liikenne aiheuttaa suunnittelualueelle meluhaittaa, mutta sen ei katsota häiritsevän alueen toimintaa, sillä aluetta ei ole tarkoitettu ns. hiljaisuutta vaativaan virkistäytymiseen. Asemakaavan muutoksella ei lisätä ympäristöhaitoille herkkiä toimintoja alueelle nykytilanteeseen verrattuna. Alueella on polttoaineenjakelupiste ja siihen liittyvä polttoainesäiliö ja jakeluputkisto, näille on annettu tarkempia kaavamääräyksiä ympäristöhaitan riskin vuoksi. 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä Suunnittelualueella on rakennetun kulttuuriympäristön kannalta merkittävä kohde, vanha kaupunginpuutarhurin virka-asunto, joka on kaavassa osoitettu suojeltavaksi. Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan yleisten rakennusten korttelialueella ulkogrillikatoksen rakentaminen rakennusalan rajoista huolimatta. Kaavamääräyksissä on huomioitu, että rakennukset ja rakennelmat tulee sovittaa maisemaan ja olemassa olevaan rakennuskantaan. Alueella ei ole maiseman tai luonnonarvojen kannalta merkittäviä arvoja tai suojelukohteita, joita tulisi vaalia tai jotka olisivat uhattuna. Vaikutukset maisema- tai luonnonarvoihin ovat vähäisiä. 16
9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Kaava vähentää voimassa olevassa asemakaavassa osoitettujen puistojen (P) määrää hieman suunnittelualueella. Merkitys virkistyskäytön mahdollisuuksien kannalta on vähäinen. Virkistyskäyttöön osoitetusta alueesta osa on osoitettu pysäköintialueiksi pysäköintipaikkatarpeen toteuttamiseksi. 4.3 Ympäristön häiriötekijät Läheisten liikennealueiden (moottoritie ja pääkadut) melusta ei katsota olevan merkittävää haittaa alueella oleville toiminnoille, koska satamatoiminta tai matonpesupaikkaan liittyvä virkistystoiminta ei ole ns. hiljaisuutta vaativaa virkistystoimintaa. Virvelin toimintakeskuksen rakennukset muodostavat suojaisia pihapiirejä, joihin liikennemelulla ei ole vaikutusta. 5. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. Hulevesien johtamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Alueen läpi virtaa myös moottoritien kuivatuksen vesiä. Hämeenlinnassa 29.3.2012 Tilaajajohtaja Päivi Saloranta 17
LIITE 1: Asemakaavan seurantalomake 18
LIITE 2: Kaavakartan pienennös 19
LIITE 3: Kaavamerkinnät ja määräykset 20
21
LIITE 4: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22
23
24