Maissirehu lehmien ruokinnassa. ProAgria Pohjois-Savo, Jouni Rantala

Samankaltaiset tiedostot
Maississa mahdollisuus

MAISSIN SÄILÖNTÄ JA LAATU

Nurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

Maissikokemuksia Luke Maaningalta Auvo Sairanen Ylivieska Ajantasalla. Luonnonvarakeskus

Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä

Rehuanalyysiesimerkkejä

Kaura lehmien ruokinnassa

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet. Liz Russell, Envirosystems UK Ltd

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Rehustuksella tuotanto reilaan. Anne Anttila Valtakunnallinen huippuosaaja: Seosrehuruokinta Rehuyhteistyö teemapäivä Äänekoski

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

MITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE?

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Menesty säilörehulla -Artturi -tuloksia

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

Nurmesta uroiksi Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Euroilla mitattavat hyödyt tutkimuksen ajurina. Maitovalmennus Auvo Sairanen

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Miten koostaa lypsättävä karkearehuvaltainen ape?

SOPIVA SOPIVA. nurmiseokset. Jokainen tila on erilainen

SÄILÖREHUN VILJELY -INFO

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia hankkeen ruokintakokeista

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa

REHUMAISSI KARJAN RUOKINTAAN JARMO AHO

Ruokintahävikkien välttäminen säilörehuruokinnassa

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Aperehuruokinnan periaatteet

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Rehukustannusten hallinta on taitolaji. ProAgria Etelä-Suomi Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous

Säilörehunurmet kg ka

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

10:00 10:05 Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa. 10:30 11:15 Nurmen säilönnän haasteiden hallinta, Arja Seppälä, Eastman

Säilörehun tuotantokustannus

Uusimpia tuloksia nurmien kaliumlannoitustutkimuksista

Rehun laatutekijöiden raja-arvot. Hyvä Riski Huono ph alle 4,0 4,0-4,5 yli 4,5 Ammoniakkitypen osuus kokonaistypestä, alle yli 80

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Seosrehuruokinnan taloudenhallinta. Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous

Säilörehun ruokintahävikit

Johtamalla hyvää säilörehua

Ruisvehnä MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? UUDET JA UUDENTYYPPISET REHUKASVIT RISKINJAKAJINA

Kokemuksia luomutuotantoon siirtymisestä - keinoja viljelyn tueksi. Yleiskatsaus luomun tilanteeseen

Kaikki meni eikä piisannutkaan

Siirtymäkauden ajan ruokinta

SILOMIX VILJA- JA PALKOKASVIEN SÄILÖNTÄ KOKOVILJASÄILÖREHUKSI JA MURSKEEKSI. Onnistu palkokasvien säilönnässä!

Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Kustannukset kohdallaan mihin on varaa?

Maija Hellämäki Valio Oy/Alkutuotanto. Hevosten nurmirehut seminaari Ypäjä

Kokoviljakasvustoista säilörehua Tutkimustuloksia. Tuota valkuaista (TUOVA) hanke

Tuloksia NurmiArtturista. Anne Anttila ProAgria ja Lea Puumala TTS Säilörehuseminaari Maitoyrittäjät Seinäjoki

Sikojen Rehutaulukko Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viikki

Kokemuksia ja ajatuksia maidontuottajana menestymiseen Paljon uutta asiaa - kuinka edes alkuun?

Valkuaiskasvien viljely näkyy peltojen kunnossa ja maidontuotannon tuloksessa. Huippuosaaja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Maxammon ruokintateknologia

Pellon käytön strategiset valinnat

Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta

Eerolan tila, Palopuro SYKSY

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon

Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä

Rehun säilöntä, turha kustannus vaiko lisätulo? Pohjois-Suomen nurmiseminaari Risto Välimaa, Eastman Chemical Company

Älykkäät mittaukset karjan ruokinnassa ja terveydessä ÄLYREHU

MTK Rokua Ilkka Mustonen puh Yara Suomi Oy

Säilörehun tuotantokustannusten laskenta ja merkitys. Konekustannukset kuntoon ja säilörehun hinta haltuun -teemapäivä

Luomukinkeritilaisuudet 2016

Säilöntäaineilla hävikit kuriin

Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Sari Kajava, Annu Palmio

Vieläkö sitä säilörehua tutkitaan?

Ruisvehnästäkö valkuaispitoista kokoviljasäilörehua?

Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

NURMIRYHMISTÄ > kg ka/ha

Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen

Feedtech rehunsäilöntäaineet Vähentää rehuhävikkiä ja alentaa rehukustannuksia

Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa

Viljakasvuston korjuu ja käsittely tuoresäilöntää varten

Porkkanaa possuille, naurista naudoille?

Maissin viljelyn perusvaatimukset

Transkriptio:

Maissirehu lehmien ruokinnassa ProAgria Pohjois-Savo, Jouni Rantala 043 825 2684

Miksi tämä kiinnostaa?

1. Kehittyvät tilat haluavat testata uusia asioita 2. Mahtava satopotentiaali 3. Kaiken työn ulkoistaminen 4. Hyvänä vuotena erinomainen rehun laatu 5. Mahdollisuus säästää kustannuksissa 6. Viljatärkkelyksen korvaaminen 7. Lietteen piilotus

Maissirehun analyyseistä

Maissirehu vs. kokoviljasäilörehut Viljaakin voi korjata suoraniittopäällä olkineen ja säilöä sen siiloon. Kuiva-ainesadot ovat hyvinkin 10 tonnia/hehtaari. Niittokorkeus vaikuttaa energiapitoisuuteen.

Suomalaisia maissirehuja D-arvot 740 720 700 680 660 640 620 600 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50

140 Raakavalkuainen 130 120 110 100 90 80 70 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46

70 Haihtuvat rasvahapot 60 50 40 30 20 10 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42

40 Kuiva-aine 35 30 25 20 15 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46

NDF-kuitu 690 640 590 540 490 440 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46

Yleisiä totuuksia Maissi häviää nurmisäilörehulle raakavalkuaisessa, energia-arvossa sekä viljelyvarmuudessa Maissi on pärjännyt hyvin satotasossa (0-13 tn ka/ha) Maissitärkkelys ja kuitu voittavat laadussa nurmirehun ja viljat Maissin säilöntä on onnistunut Suomessa hyvin Ruokinnat ovat onnistuneet tyydyttävästi vaikka laatu on jäänyt useimmiten huonoksi Maissin kivennäispitoisuudet ovat hyvät umpilehmien ruokintaan

Riistavedellä 2.9.2018

Kun jätetään tämä kanto pellolle.. Kuva on muistaakseni Saksasta

Tätäkö meillä on käytössä talvella?

Jyvätkin murskattu

Teoriaa: Hyvä rakenne Maissitärkkelys sulaa viljatärkkelystä hitaammin Erittäin maittava Suuri sato yhdellä ajolla Pötsi ei happamoidu yhtä helposti, lehmä märehtii paremmin ja tuottaa 2-3 kiloa maitoa tyhjästä Tärkkelys voi sulaa liian hitaasti Huono rehu on TODELLA huonoa (tässäkin) Rehuanalyysi ei kerro ihan koko totuutta -> vaikea laskea mukaan ruokintaan Pilaantumisvaara, hometoksiinivaara Lyhyen päivän kasvi, aina haasteellinen Suomessa

Todettua(vuonna 2017): Lehmät syövät mielellään Märehtimismäärä nousee esim 500min->550 min Väkirehuprosenttia voidaan nostaa reilusti ilman ongelmia Rehu on säilynyt hyvin Pitoisuudet nousivat Vuosi 2017 oli aivan kauhea maissinviljelyn kannalta ja rehu ei ole toiminut kovin hyvin Syöntimäärä kasvaa, maitomäärä ei Rehu jäi raa`aksi Huono sato nosti kilohinnan ylös Kylvötöissä epäonnistuttiin, myöhästyttiin ja muovitus meni osin pieleen. Rehukauppa myy maissirouhetta hämmentävän halvalla

Maissirehua appeessa 15-25% ka:sta Tämä on Hämeestä

Raaka maissisäilörehu Pelkkiä maissin lehtiä ja varsia saadaan melko kivuttomasti syötettyä n. 6 hehtaarin sato vuodessa /robotillinen lehmiä. Umpilehmille raja ei tule vastaan lypsävillä käyttö on kuitulisänä ja makupalana

Kypsä maissisäilörehurehu Laskennassa maissi on 100% karkearehua ja sen tärkkelys näkyy kokonaan. Viljamäärä alenee ja rypsimäärä nousee. Maissia menee n. 13 hehtaarin sato vuodessa.

Maksimikäyttö.. Jotenkin tässä 9 kilon kuiva-ainemäärässä on jo sellaista pakottamisen makua. Valkuainen jää matalalle ilman ureaa ja viljaa tarvitaan silti.

Kuva, Juho-Heikki ProAgria Keskusten ja ProAgria Kauppine Keskusten Liiton

metsurin kantoja, aika lyhyitä