Tuloksia puna-apilan siementuotantokokeista ja ehdotuksia siementuotannon virkistämiseksi Sieppari pellossa hanke 21.11.2017 Tuorla Oiva Niemeläinen ja Markku Niskanen, LUKE Luonnonvarat ja biotalous
Siitä puhe mistä puute 2 Oiva Niemeläinen
3 Oiva Niemeläinen
Tuodun puna-apilan siemenen määrä lajikkeittain kaudella 2016/2017. Tuonti yhteensä 111114 kg. Koostettu Eviran tuontitilastosta. Kotimainen sertifioitu tuotanto oli 32 363 kg kaudella 2016/2017. Kausina 2010/2017 (7 v.) tuotiin keskimäärin 178 405 kg puna-apilan siementä. Kotimainen sertifiointi oli vastaavalla ajalla keskimäärin 37 976 kg. Kotimaisuusaste oli 17,6 %:ia. 4 Oiva Niemeläinen
Perustamisvuonna 2015 kylvettiin myöhään kesäkuussa, ja suojaviljakin korjattiin myöhään 10.9.2015. (Kuvassa vilja niitetään ruudulta pois) 5 Oiva Niemeläinen
Puna-apilan siementuotantokoetta Tuorlassa 26.7.2017. Varte-keskellä (ruskein) ja sen vasemmalla puolella Betty ja oikealla puolella Saija. 6 Oiva Niemeläinen
Puna-apilalajikkeiden siemensadot (kg/ha) Tuorlassa ja Ylistarossa. Tuorlassa Varte ja Betty puitu 9.8.2016 ja 24.8.2017. Saija puitu 1.9.2016 ja 4.9.2017. Ylistarolla puinti 23.9.2016. 900 800 700 600 500 400 Saija Varte Betty 300 200 100 0 2016 Tuorla 2017 Tuorla 2016 Ylist. 7 Oiva Niemeläinen
Puna-apilalajikkeiden 1000 siemenen paino Ylistaron kokeessa v. 2016. Tetraploidien Varten ja Bettyn TSP oli 60 ja 36 prosenttia suurempi kuin diploidilla Saijalla. 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Saija Varte Betty 8 Oiva Niemeläinen
Puna-apilalajikkeiden siemensadot Jokioisilla v. 2013 ja 2014 (kg/ha) 9 Oiva Niemeläinen
Puna-apilalajikkeiden 1000-siemen paino Jokioisten 2013-2014 kokeessa (g) 10 Oiva Niemeläinen
Puna-apilalajikkeiden kukalle tulo Jokioisissa 2014. Päivien lukumäärä kesäkuun alusta. 11 Oiva Niemeläinen
Puna-apilan siementuotannon haasteet ja mahdollisuudet Pölytys on saatava onnistumaan Sadonkorjuu on saatava onnistumaan Olisiko aika apiloiden siemenviljelyn monipuoliselle kehittämishankkeelle eri toimijoiden kanssa? Luontaisten pölyttäjien edistäminen - pienehkö lohkokoko silloin eduksi Aikaisuus etu siemensadon korjuulle Korjuutavassa kokeilumahdollisuuksia Kasvunsääteiden käyttö avoin kortti (off- labeling kokeiluun?) Tuholaistorjunnassa petrattavaa? Uusia lajikkeita lupaavia? Siemenen kustannus ostajan käytössä pieni (5 kg/ha) Olisiko eri tukimuotojen soveltaminen siementuotannolle mahdollista? 12 Oiva Niemeläinen
Puna-apilan keskihehtaarisato vuosina 2002-2011 Eviran sertifioidun aineiston perusteella 300 Puna-apilan keskihehtaarisato (kg/ha) vuosina 2002-2011 250 200 150 100 50 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 13 Oiva Niemeläinen
Puna-apilan hehtaarisadon vaihtelu selittivät: 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 Puna-apilan keskimääräinen siemensato (kg/ha) tavanomaisessa ja luomutuotannossa Vuosi 13,0 % Alue (ELY-keskus) 12,0 % Vuosi & alue yhdysvaik. 1,5 % Lajike 8,3 % Tuotantotapa (luomu) 3,4 % Viljelyksen pinta-ala 5,7 % Muu tekijä 56,2 % 0 Tavanom. Luomut. 14 Oiva Niemeläinen
Puna-apilan siemenviljelylohkon koon suureneminen alensi hehtaarisatoa Viljelys muodostuu yhdestä tai useammasta lohkosta. Tarkastelussa pyrittiin selvittämään monestako lohkosta viljelmä koostui ja arvioimaan lohkoon koon vaikutusta puna-apilan hehtaarisatoon. Ohessa mallinnettu käyrän kuinka hehtaarisato (kg/ha) näytti alenevan lohkon koon kasvaessa (ha). Oletettavasti pölytyksen vaillinaisuus alentaa hehtaarisatoa suurilla lohkoilla. 15 Oiva Niemeläinen
Puna-apilan korjuuta yritettiin v. 2014 Mustialasssa epätoivoisestikin niitto 15.8. 16 Oiva Niemeläinen
Korjuutapakokeille oikein mittakaava on maatilamittakaava puna-apilalla myös 17 Oiva Niemeläinen
Apiloiden käyttö (sertifiointi+tuonti) viimeaikoina (kg). Myös alsikkeen ja valkoapilan käyttö on huomattavan suurta. 18 Oiva Niemeläinen
Kasvilajikeluettelossa on 11 puna-apilalajiketta Betty (Lantmännen) Bjursele (Lantmännen) Ilte (Jögeva /Boreal) Jokioinen (Boreal) Lone (DLF) Raisa (Boreal) Saija (Boreal) Senja (Boreal) SW Torun (Lantmännen) SW Yngve (Lantmännen) Varte (Jögeva/Boreal) Raisa ja Senja ovat parhaillaan tulossa lisäykseen ja listalle. Varte on aikainen lajike ja suurisiemeninen. 19 Oiva Niemeläinen
Hyvä muistaa: apilalla etuja viljelykierrossa Typpilannoitusvaikutus seuraavalle kasville Siemennurmi vastannee viherlannoitusnurmea lannoitusvaikutuksessa Vaikutus ulottuu myös toiseen jälkikasvuvuoteen Positiivinen vaikutus maan rakenteeseen Maan orgaaninen aines säilyy 20 Oiva Niemeläinen
Monivuotisilla kasveilla runsaasti juurimassaa. Apilan paalujuuri tunkeutuu syvälle (kuvassa sinimailanen). Heinänurmen juuristo ulottuu noin 50-80 cm:n syvyyteen ja juuriston massa on 3000-8000 kg ka/ha. Valtaosa heinäkasvien juuristosta on kyntökerroksessa. Nurmiviljely lisää orgaanista ainesta maahan ja parantaa maan kuohkeutta. Toisaalta maan hyvä rakenne on tärkeä juurten kasvulle. 21 Oiva Niemeläinen
Tuloksia Ruotsista 25 viljelykiertokokeen yhteenvedosta (7 vuoden kierto; 25 koetta). Tulokset kg /ha eri esikasveilla ja vehnän eri N-lannoituksella. (Piirretty Anderssonin ja Wivstadin 1992 aineistosta). 22 Oiva Niemeläinen
Kiitos! 23 Oiva Niemeläinen