Naantalin kaupunki Haijaisten kylä Kotkan tilan ranta-asemakaavan muutos Kiinteistö Kotka 529-401-1-96 Työt: E23777.30 Turku, 12.6.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401 www.fmcgroup.fi Toimistot: Turku, Oulu, Tampere ja Helsinki
Naantalin kaupunki Haijaisten kylä Kotkan tilan ranta-asemakaavan muutos Ranta-asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 12.6.2013 päivättyä rantaasemakaavakarttaa. Ranta-asemakaavan muutos koskee Naantalin kaupungin Haijaisten kylän tilaa Kotka, jonka kiinteistötunnus on 529-401-1-96. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuvat korttelit 1 ja 2 sekä maa- ja metsätalousaluetta. 1. PERUSTIEDOT 1.1 Alueen sijainti Kotkan tila sijaitsee Luonnonmaan lounaisrannalla välittömästi Metsä-Jukolan länsipuolella. Rymättyläntieltä on matkaa alueelle 4,8 km. Alueen sijainti 1.2 Kaavoitustilanne 1.2.1 Maakuntakaavoitus (seutukaavoitus) Alueella on voimassa Turun kaupunkiseudun maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö vahvisti 23.8.2004. Siinä alue on maa- ja metsätalousaluetta.
NAANTALIN KAUPUNKI AIRIX Ympäristö Oy 3 1.2.2 Yleiskaavoitus Luonnonmaalle on aiemmin laadittu sisäasiainministeriön 22.7.1983 vahvistama oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Sen korvaa Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien oikeusvaikutteinen osayleiskaava, joka on hyväksytty 5.10.2009. Korkein hallinto-oikeus on 15.8.2012 antanut päätöksen Naantalin Luonnonmaan, Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistuksesta. Päätös on sama kuin Turun hallinto-oikeuden 29.12.2010 antama päätös, jonka mukaan osayleiskaavan hyväksymisestä tehdyt valitukset on hylätty. Kaupunki on antanut 31.8.2012 kuulutuksen, jolla ko. osayleiskaava on tullut voimaan. Suunnittelualueeseen ei kohdistunut valituksia Turun hallintooikeuteen. Luonnonmaan osayleiskaavassa alue on osoitettu M-2-merkinnällä maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, joka on osayleiskaavamääräyksen mukaan asemakaavoitettu tai tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Näin ollen ranta-asemakaavan muutoksen laatiminen on hyväksytyn osayleiskaavan mukaista. Kotkan tilalla on kaksi sl 206 -merkinnällä osoitettua kohdetta, joilla on erityisiä suojeluarvoja. Kohteissa on potentiaalisia luonnonsuojelulain 29 :n mukaisia luontotyyppejä. ko. alueet ovat rantalehtoja. 1.2.3 Ranta-asemakaavoitus Alueella on voimassa 11.5.1976 vahvistettu ranta-asemakaava. Siinä ei ole Kotkan tilalle 1:96 (silloinen 1:56) osoitettu lainkaan rakennusoikeutta. Kaavaselostuksen kappaleessa 6 lukee: Alueen käyttö on jaettu maanomistajien tarkoitusperien mukaisesti siten, että varsinainen loma-asutus on sijoitettu Rauli Lännemaan, retkeilyalue Naantalin kaupungin ja maatalousalue Valfrid Virtasen ja Saima Virtasen omistamille maille. Koska loma-asutus on sijoitettu kokonaan Rauli Lännemaan omistamalle alueelle, on sen rakennusoikeus määritelty siten, ettei se rasita muiden omistamia maita, vaan niille on tulevaisuudessa mahdollisuus sijoittaa myöskin loma-asutusta. Tuon perusteella Kotkan tilalla oli ranta-asemakaavaa laadittaessa (ja on edelleen) rakennusoikeutta, mutta sitä ei osoitettu kaavassa. Liite 1: Ote voimassa olevasta ranta-asemakaavasta 1.3 Rakennusjärjestys Naantalin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Naantalin kaupungin rakennusjärjestyksen 14.11.2013. Ko. rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.1.2012. 1.4 Rakennuskiellot Suunnittelualueeseen ei kohdistu rakennuskieltoja. 1.5 Maanomistus Ranta-asemakaava laaditaan maanomistajien aloitteesta. Kotkan tilan omistavat Hanna ja Jari Patrakka, kotipaikka Naantali.
NAANTALIN KAUPUNKI AIRIX Ympäristö Oy 4 Liite 2: Omistusoikeusselvitys Naapuritilojen omistajien (Turun Seudun Osuuspankki ja Suomen valtio/puolustustvoimat) kiinnostusta tilojensa ranta-asemakaavan muutoksen laatimiseen kysyttiin syksyllä 2010. Kirjallisten vastausten mukaan kiinnostusta ei ollut. 1.6 Väestö ja työpaikat Kaavoitettavalla alueella ei ole vakituista asutusta eikä työpaikkoja. 1.7 Palvelut Alueelta on matkaa Naantalin keskustan palveluihin 7 km. 1.8 Rakentamistilanne Kiinteistöllä on rannassa yksi rakennus. Tilan itäpuolella on Turun yliopistollisen keskussairaalaliiton omistama Metsä-Jukola - niminen kokouspaikka. Tilan länsipuolella on rakennuksia vasta noin 400 metrin päässä. Lomakylätyyppiset rakennukset omistaa Turun Seudun Osuuspankki. 1.9 Suojelu Luonnonmaan osayleiskaavassa Kotkan tilalla on kaksi sl 206 -merkinnällä osoitettua kohdetta, joilla on erityisiä suojeluarvoja. Kohteissa on potentiaalisia luonnonsuojelulain 29 :n mukaisia luontotyyppejä. Ko. alueet ovat rantalehtoja. 1.9 Luonto, ympäristö Kaava-alueen pohjoisosa eli yläosa on havupuuvaltaista metsää. Rannan tuntumassa on lehtomaisia alueita. Alue viettää rantaan päin melko tasaisesti. Korkeusero on noin kymmenen metriä. Rantamaisemassa alue lähialueineen näkyy metsäisenä rantana. Alueella on rantaviivaa runsaat 400 metriä Kaavan laadinnan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa todettiin, että alueella voimassa olevan osayleiskaavan laadinnan aikana tehty luontoselvitys on riittävä rantaasemakaavan muutoksen laatimiseksi. 1.11 Yhdyskuntatekninen huolto Alueella on vesijohto ja sähköliittymä. Alueella ei ole viemäriverkkoa. Jätevesihuolto järjestetään kiinteistökohtaisesti. 1.12 Liikenne Alueelle on tieyhteys. Kaava-alueella on olemassa oleva ajopolku. 1.13 Pohjakartta Ranta-asemakaavan pohjakartta on laadittu alueelle aiempien ranta-asemakaavojen laadinnan pohjaksi. Kartat ovat riittävän ajantasaisia ranta-asemakaavan muutoksen laadintaan. Kiinteistötiedot on otettu Maanmittauslaitoksen kiinteistörekisteristä. Koordinaattijärjestelmä on KKJ. Alueella oleva rakennus on täydennetty pohjakartalle kuvaruutudigitoinnilla Maanmittauslaitoksen maastotietokannan perusteella. Rakennus on tarkoitus purkaa kaavaa toteutettaessa, joten sen kartoitus kaavoitusmittausohjeiden mukaisin työmenetelmin ja tarkkuuksin ei ole tarpeellista.
NAANTALIN KAUPUNKI AIRIX Ympäristö Oy 5 2. TAVOITTEET Ranta-asemakaavan muutoksen tavoitteena on osoittaa Kotkan tilan lomarakennusoikeuden enimmäismäärä. Rakennusoikeuden mitoitus perustuu Luonnonmaan osayleiskaavan mitoitusnormiin, joka on tällä alueella kuusi loma-asuntoyksikköä rantaviivakilometriä kohden (6 lay/km). Vapaa-alueet osoitetaan maa- ja metsätalousalueena. Luontoarvot osoitetaan luontoselvityksen perusteella. 3. MITOITUS 3.1 Mitoituksen lähtökohdat Kaavan laatija on selvittänyt kaavan laadinnan alustavina selvityksinä kaavoitettavan tilan rantarakennusoikeutta talvella 2010. Alustavan selvityksen pohjalta pidettiin työneuvottelu Lounais-Suomen ympäristökeskuksen (Rauhala), kaupungin (Lehikoinen, Junttila), maanomistajan (J. Patrakka) ja kaavan laatijan (Liikari) kesken. Em. työneuvottelun ja maanomistajien kaupungille toimittamien aloitteiden kaavan laadinnan käynnistämiseksi johdosta Naantalin kaupunki on tehnyt oman selvityksen kaavoitettavan tilan rantarakennusoikeudesta. 3.1.1 Osayleiskaavan mitoitus Alueella voimassa olevassa Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa ei ole tehty rantarakennusoikeuden mitoitusta kantatiloittain eikä tiloittain. Luonnonmaan osayleiskaavan mitoitusnormi on tällä alueella kuusi lomaasuntoyksikköä rantaviivakilometriä kohden (6 lay/km). 3.1.2 Ranta-asemakaavan mitoitus Alueella on voimassa 11.5.1976 vahvistettu ranta-asemakaava. Siinä ei ole Kotkan tilalle 1:96 (silloinen 1:56) osoitettu lainkaan rakennusoikeutta. Kaavaselostuksen kappaleessa 6 lukee: Alueen käyttö on jaettu maanomistajien tarkoitusperien mukaisesti siten, että varsinainen loma-asutus on sijoitettu Rauli Lännemaan, retkeilyalue Naantalin kaupungin ja maatalousalue Valfrid Virtasen ja Saima Virtasen omistamille maille. Koska loma-asutus on sijoitettu kokonaan Rauli Lännemaan omistamalle alueelle, on sen rakennusoikeus määritelty siten, ettei se rasita muiden omistamia maita, vaan niille on tulevaisuudessa mahdollisuus sijoittaa myöskin loma-asutusta. Tuon perusteella Kotkan tilalla oli ranta-asemakaavaa laadittaessa (ja on edelleen) rakennusoikeutta, mutta sitä ei osoitettu kaavassa. Naantalin kaupungin joulukuussa 2012 tekemän mitoituslaskelman mukaan muutettavan kaavan (koko kaava-alue) alueella on mitoitusrantaviivaa yhteensä 2 010 metriä ja muunnettua rantaviivaa 1 585 metriä. Em. mitoituslaskelman mukaan muutettavassa kaavassa on osoitettu rakennuspaikkoja yhteensä 8,8 rakennuspaikkaa. Näin ollen muutettavan kaavan rantarakennusoikeuden mitoitusnormi on 5,5 lay/km (8,8 lay/1,585 km). Liite 3: Kartta Naantalin kaupungin tekemästä muutettavan ranta-asemakaavan mitoitusrantaviivan mittauksesta
NAANTALIN KAUPUNKI AIRIX Ympäristö Oy 6 Liite 4: Naantalin kaupungin tekemä muutettavan ranta-asemakaavan mitoituslaskelma 3.2 Kantatilatarkastelu Kun kantatilavuotena käytetään yleisen kaavoituskäytännön mukaisesti vuotta 1969, on Kotkan tilan kantatila Vennanpaltta II (529-401-1-56). Se on rekisteröity 15.11.1956. Siitä lohkottiin Kotka, joka rekisteröitiin 4.6.1996. Kantatilan nykyinen kiinteistötunnus on 529-401-1-97. Ohessa on Maanmittauslaitoksen Karttapaikasta tulostettu selvitys kiinteistönmuodostuksesta. Oheisessa kartassa on punaisella Kotkan tilan alue sekä kantatilasta jäljellä olevat palstat eli Vennanpaltta II:n alue. 3.3 Mitoitusrantaviiva ja rakennusoikeus Mitoituksen perusteena oleva mitoitusrantaviiva mitataan pohjakartalta 50 metrin murtoviivaa käyttäen. Tällä menettelyllä rannan pienmuodoista sekä osa erittäin kapeista niemistä ja lahdista karsiutuu pois. Näistä ei siten muodostu mitoitusrantaviivaa yhtä paljon kuin todellisesta, maastonmukaisesta rantaviivasta. Mitoitusrantaviivan laskennassa käytetään seuraavia alennuskertoimia: - niemen, kannaksen tai saaren leveys alle 50 m, ei mitoitusrantaviivaa (kerroin - 0) - niemen, kannaksen tai saaren leveys 50-100 m, alennuskerroin 0,5 - niemen, kannaksen tai saaren leveys 100-150 m, alennuskerroin 0,75 - alle 100 m leveä lahti tai salmi, alennuskerroin 0,25-100-200 m leveä lahti tai salmi, alennuskerroin 0,5-200-300 m leveä lahti tai salmi, alennuskerroin 0,75 Naantalin kaupungin joulukuussa 2012 tekemän kantatilan rantarakennusoikeuslaskelman mukaan kantatilan Vennanpaltta II 1:56 nykyisellä kiinteistöllä Kotka 1:96 on muunnettua rantaviivaa 390 metriä ja kiinteistöllä Vennanpaltta II 1:97 on muunnettua rantaviivaa 83 metriä. Näin ollen alueella voimassa olevan osayleiskaavan mitoitusnormin (6 lay/km) mukaan kiinteistöllä Kotka 1:96 on rantarakennusoikeutta 2,3 lay ja kiinteistöllä Vennanpaltta II 1:97 on rantarakennusoikeutta 0,5 lay. Näin ollen kantatilan rantarakennusoikeus on 2,8 lay. Liite 5: Naantalin kaupungin tekemä rakennusoikeuslaskelma
NAANTALIN KAUPUNKI AIRIX Ympäristö Oy 7 Rakennusoikeuslaskelman perusteella kaavalla voidaan osoittaa kaava-alueen kiinteistölle kaksi loma-asunnon rakennuspaikkaa. Em. kahden rakennuspaikan myötä muutettavan ranta-asemakaavan mitoitusnormi on edellä luvussa 3.2.1 todetun perusteella 6,8 lay/km ((8,8 lay+2lay)/1,585 km). Voimassa olevan osayleiskaavan mitoitusnormin mukaan muutettavan rantaasemakaavan rantarakennusoikeus on 9,5 lay (6 lay x 1,585 km). 4. RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA SEN PERUSTELUT 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Kaava on laadittu Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien oikeusvaikutteisen osayleiskaavan ja voimassa olevan ranta-asemakaavan sekä kaavan laatijan ja kaupungin tekemän mitoituksen pohjalta. Ranta-asemakaavan muutoksella osoitetaan tilalle rakennusoikeutta tehtyjen rakennusoikeuslaskelmien perusteella. Aikaisemmalla ranta-asemakaavalla ei ole osoitettu Kotkan tilan (1:96) mitoituksen mukaista rakennusoikeutta. Kaava-alueen kiinteistön rantarakennusoikeus osoitetaan tehdyn rantaviivan mitoituksen ja voimassa olevan osayleiskaavan mitoitusnormin perusteella. Muutettava ranta-asemakaava on laadittu vuonna 1976. Ko. kaavan asiakirjoissa todetaan, että kaavan muutosalueen Kotkan kiinteistöllä on rantarakennusoikeutta, jota ei ole muutettavaa kaavaa laadittaessa osoitettu Kotkan tilalle. Muutettavan rantaasemakaavan asiakirjoista ei käy selville muutettavan kaavan rantarakennusoikeuden laskennan perusteet (rantaviivan mittaamisen perusteet, mitoitusnormi) eikä asiakirjoissa ole kiinteistökohtaista laskelmaa rantarakennusoikeudesta. Näin ollen Kotkan tilan rantarakennusoikeutta muutettavan ranta-asemakaavan mitoitusperustein ei voida täsmällisesti todeta. Näin ollen täsmällisen ja perustellun rantarakennusoikeuden määrän saamiseksi kiinteistön rantarakennusoikeus tulee osoittaa kaavan muutoksella nykyisen mitoitusrantaviivan laskennan perusteiden ja voimassa olevan osayleiskaavan mitoitusnormin perusteella. 4.2 Muut perustelut Rakentaminen on osoitettu alueelle maisema ja maaston muodot sekä alueen luontoarvot huomioon ottaen. Luontoarvot on huomioitu tehtyjen selvitysten perusteella. 4.3 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Valtioneuvosto päätti 30.11.2000 valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista (VAT). Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n 2 momentin mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Tämä velvoite koskee oikeudellisesti kaikkea kaavoitusta. Rakentamisalueiden tuntumaan on jätetty riittävästi vapaa-alueita luonnonperintöä ja virkistyskäyttöä varten. Loma-asutus on osoitettu niin, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaat ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyisyys. 4.4 Kaavan suhde maakuntakaavoitukseen
NAANTALIN KAUPUNKI AIRIX Ympäristö Oy 8 Alueella voimassa olevassa maakuntakaavassa kaava-alue on osoitettu maa- ja metsätalousalueena. Kaavan muutoksella alueelle osoitetaan maa- ja metsätalousaluetta lukuun ottamatta mitoitusperusteiden mukaisesti vähäisesti loma-asumista. 4.5 Kaavan suhde yleiskaavaan Alueella voimassa olevassa osayleiskaavassa alue on osoitettu M-2-merkinnällä maaja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, joka on osayleiskaavamääräyksen mukaan asemakaavoitettu tai tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Näin ollen ranta-asemakaavan muutoksen laatiminen on hyväksytyn osayleiskaavan mukaista. Em. osayleiskaavassa ei ole tehty rantarakennusoikeuden mitoitusta kantatiloittain eikä tiloittain. Näin ollen ranta-asemakaavan rantarakennusoikeuden mitoitus perustuu muutettavan kaavan mitoitukseen sekä kaavan laatijan ja Naantalin kaupungin tekemään rakennusoikeuden laskentaan. 4.6 Kaavan suhde muihin kaavoihin Ranta-asemakaavalla ei ole vaikutusta niihin aiemmin ranta-asemakaavoitettuihin alueisiin, jotka edelleen jäävät voimaan. Kaavan muutosalueen ympärille jää voimaan muutettava ranta-asemakaava. 4.7 Maankäyttö 4.7.1 Korttelialueet Loma-asuntojen korttelialueena (RA) on osoitettu kaksi omarantainen rakennuspaikka. Rakennuspaikkojen pinta-ala yhteensä on 12 997 m 2. Rakennuspaikan rakennusoikeus määräytyy kaava-alueella voimassa olevan osayleiskaavan mukaisesti. Rakennuspaikan kokonaisrakennusoikeus on 200 k-m 2. Saunarakennus saa olla enintään 25 k-m 2 ja vierasmaja 25 k-m 2. Mikäli saunarakennus ja/tai vierasmaja rakennetaan erillisinä rakennuksina, lisätään tämän/näiden rakennusoikeus rakennuspaikan kokonaisrakennusoikeuteen. Rakennuspaikalle saa sijoittaa yhden yksiasuntoisen loma-asunnon, yhden saunan, yhden vierasmajan sekä muita talousrakennuksia. Rakennuksen vähimmäisetäisyyteen keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta ja sijaintiin rakennuspaikalla vaikuttavat maaston muoto ja muut luonnonolosuhteet. Rakennuksen etäisyyden rantaviivasta tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy, kuitenkin vähintään 40 metriä, ellei edellä olevasta vaatimuksesta muuta johdu. Saunarakennuksen, jonka kerrosala on enintään 25 m 2 ja johon ei liity vähäistä suurempaa terassia tai katosta, saa rakentaa vähintään 15 metrin etäisyydelle keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Korttelialueiden yhteiset kaavamääräykset - Tonttijako on ohjeellinen. - Rakennuksen vähimmäisetäisyyteen keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta ja sijaintiin rakennuspaikalla vaikuttavat maaston muoto ja muut luonnonolosuhteet. Rakennuksen etäisyyden rantaviivasta tulee olla sellainen, et-
NAANTALIN KAUPUNKI AIRIX Ympäristö Oy 9 tä maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy, kuitenkin vähintään 40 metriä, ellei edellä olevasta vaatimuksesta muuta johdu. - Saunarakennuksen, jonka kerrosala on enintään 30 m 2 ja johon ei liity vähäistä suurempaa terassia tai katosta, saa rakentaa vähintään 15 metrin etäisyydelle keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. - Alueen puusto ja muu kasvillisuus, maastonmuodot sekä rantaviiva tulee säilyttää mahdollisimman luonnonmukaisina. Kaikkien rakennusten ja rantaviivan väliin tulee jättää puustoa. - Saunarakennuksen saa rakentaa rakennusalan rannanpuoleiseen reunaan kiinni. - Rakennusten julkisivuissa tulee käyttää mahdollisimman hyvin luontoon sopeutuvia, mielellään tummia materiaaleja ja värisävyjä. Kirkkaiden katemateriaalien käyttöä rakennuksissa tulee välttää. - Jätevesiä ei saa johtaa maastoon eikä vesistöön käsittelemättöminä. - Rakennuspaikalle saa rakentaa vesikäymälän, joka tulee liittää kunnallisen tai muun vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon. Ennen viemäriverkoston rakentamista käymäläjätevedet tulee johtaa umpitankkiin. - Mikäli rakennuspaikalle ei rakenneta vesikäymälää, on rakennuspaikalle rakennettava kuivakäymälä tai vastaava. Se on sijoitettava vähintään 30 metrin päähän rantaviivasta sekä siten, että se ei haittaa viereisten rakennuspaikkojen käyttöä. 4.7.2 Maa- ja metsätalousalueet Maa- ja metsätalousalueena (M) on osoitettu huomattava osa kaava-alueesta. Alueelle saa rakentaa tarpeelliset ajoyhteydet ja kävelypolut. Alueella ei ole rakennusoikeutta. 4.7.3 Liikenne Luonnonsuojelulain 29 :n perusteella potentiaaliseksi suojeltavaksi tarkoitetut alueen tervaleppälehdot on osoitettu s-1 -alueena. Alueiden luontoarvot ja niiden rajaukset perustuu luontoselvitykseen Luonnonsuojelu-, metsä- ja vesilakien mukaiset arvokkaat elinympäristöt Naantalissa, Sari Rantala, Leena Lehtomaa ja Lasse Rantala, 1997. S-1 alueelle on annettu kaavamääräys: Alueen puusto on säilytettävä siten, että sallitaan vain luonnon ja maisemanhoidon kannalta sekä turvallisuuden kannalta tarpeelliset toimenpiteet. Edellä todetuilla merkinnöillä pyritään maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti kaavallisesti suojelemaan riittävästi alueen luontoarvoja. Tiestö Rakennuspaikoille johtavat tiet on osoitettu ohjeellisina ajoyhteyksinä. Kaavaratkaisusta johtuen uusia teitä on tarpeen rakentaa vain noin 180 metriä korttelin 2 rakennuspaikalle. Loma-asunnon rakennuspaikka on olevan tien varressa. Uusi ajoyhteys ohittaa kokonaisuudessaan luontoarvoiltaan arvokkaat tervaleppälehdot. 4.7.4 Palvelut Kaava ei sisällä palvelualuevarauksia. Loma-asutuksen tarvitsemat lähimmät kauppaym. palvelut ovat Naantalissa. 4.8 Toteuttaminen Lomarakennuspaikan rakentaminen tapahtuu maanomistajan suunnitelmien mukaisesti.
NAANTALIN KAUPUNKI AIRIX Ympäristö Oy 10 5. ARVIO RANTA-ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSISTA 5.1 Ympäristövaikutukset Kaavan toteuttamisen myötä tulee kaksi uutta loma-asuntoa. Määrä on vähäinen lähialueen rakentamistilanne huomioiden. Rakennuspaikan käytön aiheuttama vesistökuormitus ei ole merkittävä, koska alueelle on toteutettava asetuksen mukaiset vesihuoltoratkaisut ja alueella on jo olemassa vesijohto. Liikenne yksityistiellä ja "mökkiveneily" lisääntyvät hyvin vähän. Ympäröivän saariston ja lähialueen kokonaisrakentamistilanne huomioiden loma-asuntojen rakennuspaikkojen lisäys on hyvin vähäinen. Kaavalla pyritään säilyttämään rantaan rajoittuvia metsiä. Rakennuspaikat on osoitettu alueen luontoarvot, maisema ja rannan laatu huomioiden. Lisäksi rakennuspaikat on osoitettu niin, että vapaata rantaa jää riittävästi. Näillä asioilla on vaikutusta etenkin luonnonmaiseman säilymiseen. Alueen luontoarvot on huomioitu kaavassa olemassa olevien luontoselvitysten perusteella. Luontoselvitysten mukaiset luontoarvot ja niiden säilyttäminen on huomioitu kaavassa. Näin ollen kaava edistää osaltaan luontoarvojen säilymistä. 5.2 Vaikutukset lähialueisiin Uudet rakennuspaikat on sijoitettu niin, että niiden rakentaminen ei haittaa naapuritiloja. 5.3 Taloudelliset vaikutukset Kaavan tuomalla kahdella loma-asunnon rakennuspaikalla ei ole taloudellisia vaikutuksia. Kaupunki saa kiinteistöverotuloja loma-asunnon rakennuspaikkojen myötä. Kahden uuden rakennuspaikan muodostumisen myötä ei muodostu merkittäviä laajoja taloudellisia vaikutuksia. 5.4 Muut vaikutukset Kaavalla ei voida katsoa olevan muita vaikutuksia. 6. SUUNNITTELUVAIHEET 6.1 Aloitus - osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui 21.2.2011 ja sitä tarkistettiin 30.8.2012 - maanomistaja toimitti toistamiseen aloitteen ranta-asemakaavan muutoksen laadinnan käynnistämisestä sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman kaupungin käsittelyyn helmikuussa 2011 - kaavan laadinnan aloittaminen jäi odottamaan Turun hallinto-oikeuden päätöksiä Luonnonmaan ym. osayleiskaavan hyväksymispäätöksestä jätettyihin valituksiin, joista mikään ei kohdistunut suoraan Kotkan tilaan - Korkein hallinto-oikeus antoi 15.8.2012 päätöksen Naantalin Luonnonmaan, Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistuksesta. - Kaupunki kuulutti 31.8.2012 Naantalin Luonnonmaan, Lapilan ym. saarien osayleiskaavan voimaan tulosta. - maanomistaja toimitti uudelleen aloitteen ranta-asemakaavan muutoksen laadinnan käynnistämisestä sekä päivitetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman kaupungin käsittelyyn syyskuussa 2012
NAANTALIN KAUPUNKI AIRIX Ympäristö Oy 11 - kaupunginhallitus käsitteli ranta-asemakaavan laadinnan käynnistämisen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman 28.1.2013 Liite 6: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6.2 Luonnosvaihe - kaavaluonnos valmistuu arviolta toukokuussa 2013 - maanomistaja hyväksyi kaavaluonnoksen arviolta toukokuussa 2013 - kaavan vireille tulosta, osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta kuulutetaan Turun Sanomissa, Rannikkoseudussa, Kaupunkiuutisissa ja kaupungin ilmoitustaululla. Lisäksi kaava-alueeseen rajoittuvien naapuritilojen maanomistajia kuullaan kirjeitse. Kaavan laatija hoitaa em. vaiheet. - luonnosvaiheen kuuleminen hoidetaan asettamalla kaavaluonnos nähtäville 30 päivän ajaksi arviolta heinäkuussa 2013. Kaavan laatija lähettää kaikille kaavaalueeseen rajoittuvien naapuritilojen omistajille kirjeen, jossa tiedotetaan nähtävilläolosta. Kaavaluonnos on nähtävillä AIRIX Ympäristö Oy:ssä Turussa ja Naantalin kaupungintalolla. Osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä. - lausuntojen ja mahdollisten mielipiteiden käsittely 6.3 Ehdotusvaihe - kaavaehdotus valmistuu arviolta elokuussa 2013 - maanomistaja hyväksyy kaavaehdotuksen elokuussa 2013 - ranta-asemakaavaehdotus asetetaan nähtäville 30 päivän ajaksi arviolta syyskuussa 2013, jolloin osallisilla on mahdollisuus jättää muistutus - lausunnot pyydetään Varsinais-Suomen ELY-keskukselta ja Varsinais-Suomen liitolta - lausuntojen ja mahdollisten muistutusten käsittely sekä tarkennukset 6.4 Hyväksyminen - kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle ranta-asemakaavan ja rantaasemakaavan muutoksen hyväksymistä arviolta marraskuussa 2013 - kaupunginvaltuusto hyväksyy ranta-asemakaavan ja ranta-asemakaavan muutoksen arviolta marraskuussa 2013 - kuulutus kaavan voimaantulosta joulukuussa 2013. Turku, 12.6.2013 AIRIX Ympäristö Oy Jukka Liikari DI, SNIL Petri Hautala maanmittausinsinööri
NAANTALIN KAUPUNKI AIRIX Ympäristö Oy 12 LIITTEET: Liite 1: Liite 2: Liite 3: Liite 4: Liite 5: Liite 6: Liite 7: Ote voimassa olevasta ranta-asemakaavasta Omistusoikeusselvitys Kartta Naantalin kaupungin tekemästä muutettavan ranta-asemakaavan mitoitusrantaviivan mittauksesta Naantalin kaupungin tekemä muutettavan ranta-asemakaavan mitoituslaskelma Naantalin kaupungin tekemä kantatilaselvitys ja kantatilan rakennusoikeuslaskelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Seurantalomake (ehdotusvaiheessa)