1 VIHTI MOKSKOSKI RANTA-ASEMAKAAVA Kaava 0764 Maanmittari Oy Öhman 2016 Kate 13.12.2017 83 Kh 18.12.2017 261 Kv 26.2.2018 2, liite 4
KAAVAN NIMI: MOKSKOSKEN RANTA-ASEMAKAAVA KAAVAN TARKOITUS: Ranta-asemakaavan laatiminen kiinteistölle Mokskoski RN:o 1-102, kiinteistötunnus 927-417-1-102, jossa osoitetaan, osalle kiinteistön rantoja loma-asutusta. KAAVAN NRO: 0764 2
3 KÄSITTELYVAIHEET Kaava on tullut vireille kuulutuksella 2015. Ehdotus nähtävänä (MRA 27 ) 10.5.-8.6.2016. Hyväksytty kunnanvaltuustossa 26.2.2018 2, liite 4 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alue ja sen sijainti Alue käsittää Vihdin kunnan Moksjärven ja Hauklammen alueella osan kiinteistöstä Mokskoski RN:o 1:102, kiinteistötunnus 927-417-1-102 (ent. kyläjaotuksen mukainen Kourlan kylä). Kaava-alue käsittää Moksjärven ranta-alueen sekä tästä kaakkoon olevan Hauklammen ranta-alueen. Kaava-alueen maapinta-ala on n. 45 hehtaaria ja vesialuetta (Hauklampi) n. 6 ha. Moksjärven rannalla oleva ns. korjattu rantaviiva on n. 1 km ja Hauklammen rantaviiva n. 1,8 km.. Kaava-alueen sijainti Moksjärven etelärannassa ja Hauklammen ympäri. 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi Mokskosken ranta-asemakaava. Kaavan tarkoitus Ranta-asemakaavan tarkoituksena on saattaa Mokskosken kiinteistön ranta-alue rantaasemakaavan piiriin. Kaavaan osoitetaan haja-asutusperiaatteiden mukaan kunnan hyväksymän rantamitoituksen mukaista loma-asuntorakentamista niin, että kiinteistön koko rantarakennusoikeus sijoitetaan Moksjärven puoleiselle rantavyöhykkeelle. Hauklammen rantaan ei osoiteta uutta rakentamista.
4 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavoitus on käynnistetty maanomistajan aloitteesta. Kaava on tullut vireille kuulutuksella 2015. Kaavaehdotus oli MRA 27 :n mukaisesti nähtävänä 10.5.-8.6.2016. 2.2 Ranta-asemakaava Kaavassa osoitetaan Moksjärven rantaan 3 loma-asuntojen korttelialuetta, jossa on yhteensä 4 rakennuspaikkaa (RA). Muilta osin maa-alueet osoitetaan metsätalousalueeksi (M). Metsätalousalueella on Hauklammen alueella kaksi metsäkämpän luonteista rakennusta, joille osoitetaan omat rakennusalat nykytilanteen mukaisesti. Loma-asuntorakennuspaikkojen rakennusoikeus on: - 150 kerrosala-m2:n suuruinen loma-asunto, - 30 kerrosala-m2:n suuruinen sauna sekä - yhteensä 50 kerrosala-m2 talousrakennuksia. 2.3 Toteuttaminen Kaavan toteuttaminen tapahtuu maanomistajan sanelemassa järjestyksessä ilman erillistä aikataulua. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Rakennettu ympäristö Moksjärven rannalla on saunarakennus ja vaja (kaavan kortteli 1) sekä talousrakennus (kortteli 2). Hauklammen alueella on kaksi vanhaa metsäkämppää (kaavassa ke-rakennusala). Rakennuksilla ei ole kulttuurihistoriallista arvoa. Kuva 1. Korttelissa 1 oleva saunarakennus ja oikealla takana vaja.
5 Kuva 2. Hauklammen alueella oleva metsäkämppä. Kaava-alueella on kattava metsäautotieverkosto joka ulottuu valmiina tienä korttelialueilla asti. Kuva 3. Alueen tiestö on valmiina olemassa. Luonto-olosuhteet Alueelle on tehty luontoselvitys, Mikko Siitonen 2013, VIHTI, KOURLA, MOKSJÄRVI RANTA- ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2013. Luontoselvityksessä, joka on osa kaava-aineistoa, on kuvattu alueen luonto-olosuhteita ja luontoarvoja kuvioittain yksityiskohtaisesti. Koko Mokskosken tilaa on hoidettu talousmetsänä 1960-luvulta asti metsätaloussuunnitelman mukaisesti. Metsänhoidossa alueen rantapuusto on jätetty koskematta ja on luonnontilassa. Kaava-alueelle ulottuva metsä on eri-ikäistä. Viimeisen 5 vuoden aikana on tehty kaksi iäkkään kuusiston päätehakkuuta, jotka väliaikaisesti ovat synnyttäneet avoimen maiseman metsän keskelle. Toinen sijoittuu korttelin 3 yhteyteen ja toinen on Hauklammen koillisosassa. Luontoselvityksen mukaan metsäluonto selvitysalueella on seudulle tyypilliseen tapaan huomattavan rehevää. Lehtomaiset ja tuoreet kankaat sekä erilaiset lehtotyypit vallitsevat muualla paitsi soilla ja kumpareiden lakiosissa. Siellä rehevä metsä vaihtuu jyrkästi kalliometsälaikkuihin. Kuivia
6 ja kuivahkoja kankaita esiintyy hyvin vähän. Puuston ikärakenne painottuu vahvasti nuoriin kasvatusmetsiin ja varttuneisiin taimikoihin. Selvitysalueella sijaitsee myös viisi hakkuuaukkoa. Vanhempaa metsää esiintyy laikuittaisesti. Kuva 4. Ilmakuva alueesta. Kuva on otettu jäidenlähtöaikaan keväällä joten lehtipuuvaltaisilla alueilla kuva antaa jossain määrin harhaanjohtavasti avoimen maiseman vaikutelman. Kortteli 3 lähiympäristön ja Hauklammen koillispuolta lukuun ottamatta koko kaava-alue on hyvinkin peitteinen. Luontoselvityksen yhteenvedon mukaan selvitysalueella on useita biologisesti mielenkiintoisia, mutta seudulla aika tavanomaisia luontokohteita. Mustinsuolta Moksjärveen laskevan puron ympäristöön on kehittynyt edustava järeää tervaleppää kasvava lehtokorpi. Kyseessä on tyypillinen metsälakikohde, jonka luontoarvoja on vaalittu hakkuiden yhteydessä. Kuvion 8 muodostava, osin haapavaltainen lehtomainen metsikkö on kasvillisuudeltaan ja linnustoltaan monimuotoinen, omistajan toimesta vaalittu alue. Kuviolla 11 kasvava lehmusten, haapojen ja vaahteroiden ryhmä on luonnonmuistomerkin tyyppinen arvokas pienkohde (Ks. Liite 2). Hauklammen länsipäätä reunustaa suhteellisen luonnontilainen suoalue (Kuvio 17), jossa esiintyy isovarpurämettä, saranevarämettä, saranevaa ja mustikkakorpea. Monet vaateliaat lehtokasvit ovat alueella yleisiä ja runsaita, mutta erityisen huomionarvoista lajistoa ei esiinny. Linnustosta selvitysalueella ruokailevat mm. silmälläpidettävät (NT) harmaapäätikka ja pikkutikka (syönnöksiä lahopuissa). 3.2 Suunnittelutilanne Alueella ei ole ennestään ranta-asemakaavaa. Vihdin oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa vuodelta 1986 ranta-asemakaavoitettavan alueen rannat on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jossa on ulkoilun ohjaamistarvetta ja ympäristöarvoja (MU). Muu alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Alueen kautta kulkee ohjeellinen ulkoilureitti.
7 Ote Vihdin yleiskaavasta vuodelta 1986. Maakuntakaavassa kaavoitettavalla alueella ei ole merkintöjä, mutta länsirajalla alue rajoittuu maakuntakaavassa merkittyyn suojelualueeseen ja Natura-2000 verkostoon. Maakuntakaavassa tämä alue on myös osoitettu merkinnällä arvokas geologinen muodostuma (Konia). Pohjakartta Kaava-alueelle on laadittu uusi kunnan toimesta hyväksytty ranta-asemakaavan pohjakartta (Suuntakartta Oy, Joensuu). 4 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavoitus on käynnistetty maanomistajan aloitteesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on kuulutettu v. 2015. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö, suunnitteluvaiheet Työkokouksia kaavan laatimisesta on pidetty kaksi kunnan edustajien kanssa. Viranomaisneuvottelu pidettiin 10.1.2013. Kaavan valmisteluvaiheessa kaavahankkeesta on ilmoitettu kaava-alueen rajanaapureille suullisella yhteydenotolla sekä toimittamalla osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos sekä luontoselvitys sähköpostitse (1-12 omistaja ei katsonut aiheellista lähettää aineistoa): - 927-417-1-12, yksityinen omistaja - 927-417-1-81, yksityinen omistaja - 927-417-1-169, yksityinen omistaja - 927-417-1-200, yksityinen omistaja 927-417-7-6, omistaja Suomen Valtio, yht.metsähallitus. Rajanaapureilla ei ole ollut huomauttamista osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan eikä sen yhteydessä laadittuun kaavaluonnokseen. Lisäksi on pyynnöstä informoitu em. tavalla yksityisille omistajille, jotka omistavat Moksjärven itärannassa kiinteistöt Lölvä 927-417-1-74 ja Ranta-Liukas 927-427-2-57. Nämä kiinteistöt ovat Moksjärven alueella n. 1 km:n etäisyyllä kaava-alueesta. Omistajat ovat lähettäneet kuntaan kirjelmän, jossa vastustetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä laadittua kaavaluonnosta. Kaksi muuta Moksjärven loma-asukasta on yhtynyt em. huomautukseen. Kaavaehdotus oli MRA 27 :n mukaisesti nähtävänä 10.5.-8.6.2017.
8 5 RANTA-ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Ranta-asemakaavan tavoitteena on saattaa Mokskosken kiinteistön ranta-alue rantaasemakaavan piiriin. Kaavaan osoitetaan haja-asutusperiaatteiden mukaan ja kunnan hyväksymän rantamitoituksen mukaista loma-asuntorakentamista niin, että kiinteistön koko rantarakennusoikeus sijoitetaan Moksjärven puoleiselle rantavyöhykkeelle. Hauklammen rantaan ei osoiteta uutta rakentamista. 6 RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS 6.1 Kaavan rakenne ja aluevaraukset, suhde yleiskaavaan sekä mitoitus Rakenne ja aluevaraukset Kaavassa osoitetaan Moksjärven rantaan 3 loma-asuntojen korttelialuetta, jossa on yhteensä 4 rakennuspaikkaa (RA). Muilta osin maa-alueet osoitetaan metsätalousalueeksi (M). Metsätalousalueella on Hauklammen alueella kaksi metsäkämpän luonteista rakennusta, joille osoitetaan omat rakennusalat nykytilanteen mukaisesti. Loma-asuntorakennuspaikkojen rakennusoikeus on: - 150 kerrosala-m2:n suuruinen loma-asunto - 30 kerrosala-m2:n suuruinen sauna sekä - yhteensä 50 kerrosala-m2 talousrakennuksia. Rakennukset on sijoitettava rakennuspaikalle vähintään 25 metrin etäisyydelle rantaviivasta ja vähintään 90 metrin korkeusaseman yläpuolelle. Sijoittelu perustuu maasto-olosuhteisiin. Kortteleissa 1 ja 2 maasto on erittäin jyrkkä ja rakennusten sijoittaminen kortteleiden takaosiin olisi hankalaa. Korttelissa 3 rannan ja rakennusten väliin jää riittävä vyöhyke sekä vesistön suojaamisen kannalta että maisemallisesta näkökulmasta. Suhde yleiskaavaan Rakennuspaikoista kaksi sijoittuvat kahteen kortteliin yleiskaavan mukaiselle lomaasutusalueelle (RA) ja kaksi yleiskaavan MU-alueelle. Yleiskaavan mukaan MU-alueella (maaja metsätalousvaltainen alue) on ulkoilun ohjaamistarvetta ja ympäristöarvoja. Rantaasemakaavan luontoselvityksessä on määritelty alueen ympäristöarvot ja ranta-asemakaavan MU-alueelle sijoittuva kortteli 3 ei ole ristiriidassa eikä vaaranna alueen ympäristöarvoja (kts, kohta 6.4). Yleiskaavaan on osoitettu ohjeellinen ulkoilureitti, joka kaikilta osin kulkee rantaasemakaavan metsätalousalueella. Mitoitus Kunnan antaman ohjeistuksen mukaan kantatilatarkastelun perusvuotena voidaan käyttää 1959. Viimeisin kantatilasta Mokskoski lohotut kiinteistöt on rekisteröity 21.8.1967. Korjatuksi rantaviivaksi on mitattu Moksjärven rantaa 970 m ja Hauklammen rantaa 860 m. Hauklammesta on otettu huomioon pitkän ja kapean muotonsa takia vain toista rantaa. Emätilasta on lohottu 5 rakennuspaikka, joiden yhteenlaskettu rantaviiva on 280 m. Rantakaavan mitoitus on siten 9 lomaasuntotonttia/2,11 km = 4,3 loma-as/km. Kaavaselostuksen liitteenä on erillinen kantatilaselvitys laskelmana ja karttaesityksenä. ELY-keskuksen kaavaehdotuksesta annetun lausunnon johdosta on mitoitustarkastelu laajennettu koko Moksjärven alueelle. Liitteenä olevan tarkastelun pohjalta voidaan todeta, että rantaasemakaava-alueen ulkopuolella on käyttämätöntä rakennusoikeutta enintään 3 rakennuspaikkaa. Kaksi niistä kohdistuu v. 1959 muodostettuun kiinteistöön, jonka osalta sen jälkeen ei ole
käytetty rakennusoikeutta. Kolmas kaava-alueen ulkopuolinen rakennusoikeus voisi kuulua v. 1961 muodostettuun lohkotilaan, jonka kantatila kuitenkin on vuosien mittaan käyttänyt kaiken rakennusoikeutensa. Ranta-asemakaavassa ei oteta kantaa ulkopuoliseen rakennusoikeuteen, mutta samoilla perusteilla kuin ranta-asemakaavan mitoitusta on tarkasteltu voidaan todeta, että maanomistajien tasavertaisen käsittelyn kannalta Moksjärven alueelle osoitettavissa olevan uuden rakennusoikeuden määrä on enintään 6 rakennuspaikkaa (kaava-alueelle 3, muualle enintään 3). Rakentamattoman rantaviivan pituus Moksjärvellä on kaava-alueella n. 0,7 km ja kaavaalueen ulkopuolella n 1,5 km. Kaava-alueeseen kuuluvan Hauklammen vapaan rantaviivan pituus on n. 1,8 km, jolloin vapaaksi rannaksi lasketaan rannan koko pituus vaikka mitoitukselliseksi (korjattu) rantaviivan pituudeksi on mitattu vain 860 m. Maankäyttö- ja rakennuslain 73 :n loma-asutusta koskevien sisältövaatimusten mukaan on katsottava, että ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamotonta aluetta. Edellä kuvattu vapaan rantaviivan osuus Mokskoskan kaava-alueella täyttää tämän vaatimuksen. 6.2 Suhde valtakunnallisiin alueiden käytön tavoitteisiin Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 13.11.2008. Kaavaratkaisu ei ole ristiriidassa tavoitteiden kanssa. 6.3 Liikenne ja vesihuolto Kaikki korttelialueiden toteuttamiseen liittyvät tiet on ennestään rakennettu. Kaavassa määrätään että vesikäymälöiden asentaminen on kielletty. 6.4 Vaikutukset ympäristöön Ranta-asemakaavalla ei ole haitallisia vaikutuksia luonnonympäristöön. Varsinainen rakentaminen sijoittuu moreenipohjaiselle maalle eikä edellytä maansiirtotöitä taikka muita ympäristöön vaikuttavia toimia. Korttelialueiden päärakennukset on kaavassa sijoitettu 25-50 metrin etäisyydelle rannasta. Rantaan on rajattu 10 metrin levyinen suojavyöhyke, jossa puustoa on säilytettävä niin, etteivät rannan ympäristöolosuhteet ja maisemakuva olennaisesti muutu. Luontoselvityksen mukaisella kuvio 4 on järeää tervaleppää kasvava lehtokorpi ja kostea lehto. Reunoilla kuvio vaihettuu tuoreeksi lehdoksi. Tervalepän lisäksi valtapuustossa esiintyy kuusta ja hieskoivua. Kasvillisuus on edustavaa ja lajistoon kuuluvat mm. lehtotähtimö, kotkansiipi, korpinurmikka, lehtopähkämö, jänönsalaatti, mustakonnanmarja sekä kevätlinnunsilmä. Tuomi muodostaa pensaskerrosta. Kaavassa kuvio on rajattu osa-alueeksi (LUO), kaavamääräysten mukaan luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue, jonka luontoarvot on huomioitava. Ranta-asemakaava-alue on Moksjärven ranta-aluetta. Moksjärven vesipinta-ala on n. 90 ha. Ranta-asemakaavan myötä Moksjärven rannan vaikutuspiirissä tulee olemaan runsaat 40 lomaasuntotonttia. Järven pohjoisrannassa on lisäksi Vihdin seurakunnan omistuksessa oleva Riuttarannan leirikeskus. Mitoituksellisesti järven alueella on siten n. 1 loma-asunto/2 ha vesialuetta. Ranta-asemakaavalla syntyy kolme uutta rakennuspaikkaa. Laskennallinen käyttämättä oleva rakennusoikeus kaava-alueen ulkopuolella on enintään 3 rakennuspaikkaa. Vesikäymälän asentaminen kaava-alueella on kielletty. Järvellä moottorikulkuisten veneiden tarvetta ei ole. Rantaruoppauksiin tai kaivaminen kaava-alueen rannassa ei ole tarvetta. Liikkuminen järvellä tapahtuu soutuveneellä. Uusilla rakennuspaikoilla ei siten ole vaikutuksia vesialueeseen veden laadun tai muunkaan ympäristövaikutuksen kannalta. 6.4 Vaikutukset Naturaan Kaava-alue rajoittuu lännessä Konianvuoren Natura-alueeseen. Luontoselvityksen liiteenä on 9
10 tehty Natura-arvioinnin tarvearvio. Kaava-alueen Natura-rajaa vasten sijaitsevilla kuvioilla on joko mäntyvaltaista varttunutta taimikkoa (ympäristöselvityksen kuvio 6) tai toissavuotista hakkuuaukkoa (Kuvio 12, läntinen lohko, Kuva 12). Selvitysalueella ei järeitä jättöhaapoja ja pökkelöitä lukuun ottamatta esiinny sellaisia luonnonmetsien piirteitä, joilla olisi merkitystä Natura-alueen huomionarvoisen lajiston kannalta. Kaavassa suunnitellun maankäytön toteutuminen ei vaaranna niitä luontoarvoja, joiden vuoksi tarkastelualue on otettu mukaan Natura 2000 verkostoon. Luonnonsuojelulain 65 mukaista Natura-arviointia ei siten tarvita. Hanko, 13.12.2017 Sten Öhman dipl.ins
11 Kaavaselostuksen liite Kantatilaselvitys Mokskosken ranta-asemakaavaa varten Mokskoski 927-417-1-102 Mokskoskien kiinteistön emätila on rekisteröity 23.9.1953, kiinteistötunnus silloin 1-51 Perusvuosi 1959 Kantatilasta lohotut kiinteistöt v. 1959 lähtien Kiinteistö Rekisteröity,pvm Muunnettu rantaviiva, m Rasittavien rantarakennuspaikkojen mää 1-66 29.1.1960 0 0 1-76 3.5.1961 370 0 1-83 26.2.1962 1 1-84 26.2.1962 1 1-99 21.8.1967 1 1-100 21.8.1967 1 1-101 21.8.1967 1 Yhteensä 1-83 ----1-101 280 5 Kiinteistö 1-76 (voimassa oleva tunnus 1-96) lohottu 26.2.1964 ja muodostaa siitä lähtien oman emätilansa. Tästä emätilasta on muodostettu kiinteistöt 1-79, 80, 81, 88, 89, 95 ja 200. Mitoituslaskelma Tontti, lkm Muunnettu rantaviiva, m Mokskosksi 1-102 4 Moksjärvi 970 Hauklampi 860 Lohotut kiinteistöt 5 280 Yhteensä 9 2110 Ranta-asemakaavan mitoitus 9 loma-asuntotonttia/2110 m = 4,3 tonttia/ranta-km
12
13 Moksjärven ranta-alueiden rakennusoikeustarkastelu kaava-alueen ulkopuolella Seuraavassa tarkastellaan rakennusoikeuden muodostumista ranta-asemakaava-alueen ulkopuolisilla Moksjärven rannoilla siltä osin kuin tarkastelu ei sisälly yllä olevaan mitoitustarkasteluun. Asetelmaa on kuvattu kartalla, jossa rantaan ulottuvat kiinteistöt on ryhmitelty taloittain (talolla tarkoitetaan kartan kiinteistötunnuksen kahta viimeistä lukua, esim. 6-0). Samaan taloon kuuluva rantaosuus on osoitettu erivärisin viivoin sekä talonumerolla. Karttaan on rakentamattomat rantakiinteistöt sekä Vihdin seurakunnan leirikeskus osoitettu sinisellä kampaviivalla sekä kiinteistötunnuksella, mihin ranta kuuluu. Kaikki muut rantaosuudet on rakennettu täyteen loma-asuntoja. Seuraavassa kirjataan kunkin rakentamattoman rantakiinteistön ja leirikeskuksen rakennusoikeusasetelma, mitattu korjattu rantaviiva. 417-7-6, 820 m Metsähallituksen Konianvuori. Alueella ei ole potentiaalista rakennusoikeutta. 417-4-12, 135 m Kunnan uimaranta. Alueelle ei lasketa potentiaalista rakennusoikeutta. 434-1-137, 580 m Vihdin seurakunnan leirikeskuksen alueelle on rakennettu useita sen toimintaa palvelevia rakennuksia. Kantatilatarkasteluna alueelle ei voida laskea käyttämätöntä rakennusoikeutta. Ranta-asemakaavan mitoituksen mukaan laskettuna kiinteistöllä voisi olla kaksi rakennusoikeutta, mutta alueen rakennuskannan mukaan arvioituna tämä rakennusoikeus on käytetty.
427-2-87, 490 m (muodostuu kahdesta rantaviivaosuudesta) Kiinteistö on muodostettu v. 1959 eikä sille voitane laskea rakennusoikeutta käytetyn. Rantaasemakaavan mitoitusta soveltaen kiinteistöllä on 2 rakennusoikeutta. 417-1-74, 110 m Lohkotila, joka om muodostettu v. 1961. Kantatila ennen 1959 on 1-63, jonka käytännössä kaikki rannat on tontitettu. Kohtuusyistä voisi olla perusteltua laskea kiinteistölle yksi rakennusoikeus, vaikkakin kantatilan rakennusoikeus on käytetty ja kiinteistön rantaviiva yllä rantaasemakaavan mitoituksen mukaan laskettua n. 0,5. Päätelmä Moksjärven ranta-asemakaava-alueen ulkopuolisilla rannoilla on käyttämätöntä rakennusoikeutta enintään 3 rakennuspaikkaa. Vapaan rantaviivan pituus on n. 1,5 km.. 14
1 (7) 0764 Mokskosken ranta asemakaava 302/10.02.04/2013 Kaavan laatijan vastine kaavaehdotuksesta annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin 10.8.2017 LAUSUNNOT ELY keskus ELY keskus katsoo, että ranta asemakaavaan osoitettujen rakennuspaikkojen määrä on ylimitoitettu. Näkemys perustuu aiemmassa vaiheessa haetun ja hallinto oikeudessa hylätyn poikkeusluvan käsittelyn yhteydessä laadittuun kantatilaselvitykseen. Tässä kantatilaselvityksessä on käytetty toisenlaista rantaviivan mittaustapaa kuin ranta asemakaavassa. Käytetyn rakennusoikeuden osalta on kantatilatulkinnassa käytetty täysin toisenlaista periaatetta kuin ranta asemakaavan mitoituksessa. Myös muiden alueen emätilojen käyttämä rakennusoikeus sekä muiden maanomistajien tasapuolinen kohtelu tulee ottaa huomioon. Rakennuspaikkojen sijoittelun osalta poiketaan rakennusjärjestyksen mukaisesta vähimmäisetäisyydestä rannasta, mikä tulee perustella tarkemmin. Kaavamerkintä s 1 tulee muuttaa luo merkinnäksi, luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue, jonka luontoarvot on huomioitava. Muunnetun rantaviivan mittaaminen Lausunnossa todetaan, että Mokskosken emätilan rantaviiva Moksjärven rannalla olisi n. 950 m ja Haulammen rannalla 175 m. Nämä on mitattu em. poikkeusluvan yhteydessä laaditussa kantatilaselvityksessä. Poikkeuslupapäätöksessa tai hallinto oikeuden päätöksessa ei ole mainintaa Hauklammesta. Rantaviivat edustavat nykyisen kantatilan rantaviivoja eivätkä emätilan rantaviivaa. Emätilan rantaviivaan on kantatilan ja käytetyksi rakennusoikeudeksi laskettujen lohkotilojen rantaviivojen summa. Muuten lohkotilojan rantaviivarasitus kohdistuisi kantatilaan kaksinkertaisella määrällänsä. Kaavaehdotuksessa Mokskosken kantatilan Moksjärven muunnetuksi rantaviivaksi on mitattu 970 m. Lohkotilojen (5 kpl) rantaviiva on yhteensä 280 m, jolloin emätilan Moksjärven rantaviivaksi poikkeusvuotena tulee 1250 m. Hauklammen muunnetuksi rantaviivaksi on kaavassa mitattu 860 m, mikä on lamman pituussunnan keskiviivan pituus. Todellisen rantaviivan pituus on 1816 m. Tämän korjaamiseen on käytetty tekijät kapeus, suoristus sekä länsipäädyn levein suokohta. ELY keskuksen mittaama 175 m on arvoitus. Hauklammen rantavyöhyke on lukuunottamatta länsi ja itäpäätyjä yhteensä n. 100 matkalta rantaapitkin mitattuna. Aivan rantaviivan yhteydessä on pehmeätä maata n. 5 30 metrin syvyydeltä, mutta tälle etäisyydelle rannasta ei muutoinkaan ole mahdollista sijoittaa rakennuksia. Perusteita rantaviivan korjaamiseen enemmän kuin mitä kaavaehdotuksessa on tehty ei ole.
2 (7) Mokskosken kokonaisrantaviivaksi tulee siten 2110. Mitattu viiva ilmenee kaavaselostuksen liitteestä. Mittaus on suoritettu niitä periaatteita noudattaen, mitä kaavan laatija käyttänyt laillistuneissa yli sadassa ranta asemakaavassa ja lukuisissa isoissa yleiskaavoissa, joissa on käsitelty yhteensä n. 10000 km rantaviivaa. Kantatilaperiaatteesta ELY keskus on käsitellyt emätila, kantatila ja lohkotilakäsitteet väärin ja sekoittaen kantatilan ja emätilan keskenään. Emätila on yhtä kuin kantatila + lohkotila. Poikkeusluvan valituksen käsittelyssä tämä tosiasia on jäänyt hallinto oikeudelta huomaamatta. Hallinto oikeus kuitenkin aivan oikein toteaa, että kun käytetyt rakennusoikeudet otetaan huomioon poikkileikkeusvuodesta lähtien niin erotetut rakennuspaikat palautetaan laskennallisesti emätilaan, josta lohkotilat on muodostettu (ho:n päätös 07397/10/4111). Tähän kiteytyy kantatilaperiaatteen keskeinen periaate, jonka mukaan vain se emätila, josta rakennusoikeutta on luovutettu, voi olla käytetyn rakennusoikeuden laskentakohteena. Jos emätilan lohkotila on sen kokoinen, että siitä voi lohkoa edelleen rakennuspaikkoja, ensimmäistä lohkotilasta muodostuu uusi emätila, jota uusi lohkotila rakennusoikeudellisesti rasittaa. Eihän voi olla niin, että jokin vanhempi emätila joutuisi kärsimään siitä, että myöhemmästä emätilasta luovutetaan rakennuspaikkoja tilanteessa, jossa ensin mainitulla ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Kaavaselostuksen kantatilaselvitysliitteen teemakartasta ilmenee, miten kantatilaselvitys Mokskosken tapauksessa on laadittava. ELY keskuksen lausunnon perusteella voi päätellä, ettei lausunnon laatija ole syventynyt kaavaselostuksessa olevaan yksiselitteiseen kantatilaselvitykseen. Kaavan laatija on käynyt erillisen neuvottelun ELY keskuksessa em. poikkeuslupahakemuksen yhteydessä laaditun kantatilaselvityksen laatijan kanssa. Neuvottelussa kävi selväksi, ettei tässä kantatilaselvityksessä ole noudatettu kaavaselostuksesta ilmeneviä keskeisiä periaatteita käytetyn rakennusoikeuden huomioon ottamisesta maanomistajia yhdenvertaisesti käsiteltävällä tavalla. Muut näkökohdat s 1 merkintä voidaan muuttaa luo merkinnäksi esitetyllä tavalla. Rakennusten etäisyyttä rannasta perustellaan kaavaselostuksessa tarkemmin kuten lausunnossa esitetään. Kaavaselostusta täydennetään koko Moksjärveä koskevalla mitoitus ja kantatilatarkastelulla yleisellä tasolla sekä yhtenäisen vapaan rantaviivan tarkastelulla. Uudenmaan liitto Liitolla ei ole huomautettavaa kaavaehdotuksesta. Länsi Uudenmaan pelastuslaitos Pelastulaitoksella ei ole lausuttavaa kaavaehdotukseen. Rakennusvalvonta Rakennusvalvonta pitää kaavaehdotusta ratkaisuiltaan onnistuneena ja riittävän selkeänä.
3 (7) Mittaustoimi Kaavan johdosta osoitejärjestelmään on määriteltävä tarpeellinen nimistö. Kaavapiirroksessa on pari teknistä virhettä. Osoitteiden täydentäminen on kaavan toteuttamisasia. Tekniset virheet korjataan. Ympäristönsuojelu ja valvonta Lausuja kiinnittää huomiota hulevesien käsittelyyn rakentamisen myötä maanpinnassa tapahtuvien muutosten seurauksena. Harmaiden jätevesien käsittelystä ei ole kaavassa merkintöjä. Mikäli suojaetäisyydet eivät täyty, harmaat vedet tulee muut kuin vähäiset jätevedet johtaa umpisäiliöön. Rakennuspaikoille johtava tiestö on ennestään olemassa. Kaavan toteuttamisessa maaperään kajotaan pääasiassa vain rakennuksen pohjapinta alan osalta. Muita kuin luonnon synnyttämiä hulevesiä, jotka valuisivat vesistöön ei esiinny. Kaavamääräyksiin kirjataan lisäys, jonka mukaan harmaiden jätevesien käsittelyssä on noudatettava kunnan ympäristösuojelumääräyksiä. Harmaat jätevedet on johdettava maahan vähintään 50 metrin etäisyydelle rannasta. MUISTUTUKSET Muistutus 1 (2 allekirjoittajaa) Vuorovaikutuksen puutteellisuus Lain edellyttämää vuorovaikutusta ei kaavaa valmisteltaessa ole syntynyt. Kaavan laatijalle on lähetetty huomautus (kaavaluonnoksesta), mutta huomautuksessa esitettyjä näkökohtia ei ole kommentoitu. Kaavan laatiminen on kuulutettu vireille kaavoituskatsauksen 2015 yhteydessä, jolla se tulee kaikkien kunnan jäsenten tietoon ja on myös tullut muistuksen tekijöille tietoon. Heille on myös toimitettu keskeneräinen, epävirallinen kaavaluonnos samoin kuin niille rajanaapureille, jotka ovat niin toivoneet. Näin ovat muistutuksen tekijöiden näkemykset olleet kaavoittajan tiedossa. Laki ei edellytä vastineen laatimista valmisteluvaiheessa. Lähetetyssä sähköpostivastauksessa ei ole käsitelty yksityiskohtia, vaan todettu että kaavaluonnos on hyvinkin niiden periaatteiden mukainen, joita lainsäädännössä edellytetään rantojen kaavoituksesta.
4 (7) Rantaviivan pirstoutuminen Ranta alueelle tulee jättää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta rantaa. Kaavaratkaisussa ranta pirstoutuu 4 osaan. Kaavaluonnoksessa ja luontoselvityksessä ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota oikeusvaikutuksettoman yleiskaavan ohjausvaikutukseen ulkoilun kannalta. Kaavaratkaisu on aina eri näkökohtien yhteensovittamista. Uusia rakennuspaikkoja ei ole tarkoituksenmukaista osoittaa muualle kuin kortteliin 3. Muualla rannat ovat joko jyrkkiä tai matalia. Sen länsipuolinen ranta ei kuitenkaan ole pirstoutunut koska se on luonnonsuojelualueen jatkoa. Ainoa kaavan pirstooutunut osuus on kortteleiden 2 ja 3 välinen ranta, pituudeltaan kuitenkin 250 m. Toisaalta Hauklampi muodostaa ehyen n. 1,8 km pituisen yhtenäisen rantaviivan. Oikeusvaikutuksettomalla yleiskaavalla ei ole juriidista ohjauspainoarvoa ranta asemakaavaan nähden. Hauklammin rantaviiva Hauklampi on täysin sopimaton lomarakentamiseen eikä sen rantaviivaa siten voi ottaa huomioon mitoituksessa. Eräät osiot Hauklammen rannasta ovat sellaisia, ettei itse rantaviivaa voida hyödyntää lomaasutukseen. Mitoituksessa onkin tästä syystä ja lamman leveydestä johtuen otettu huomioon vain puolet korjattuna rantaviivana. Lähes kaikki rannat ovat kuitenkin rakennettavuudeltaa hyviä 30 50 m etäisyydellä rannasta. Mitoitus on virheellinen Viitaten edellä ELY keskuksen lausunnossa mainittuun poikkeuslupaprosessin yhteydessä laadittuun kantatilaselvitykseen ranta asemakaavaehdotuksen mitoituslaskelma on virheellinen. Mitoituksen ja kantatilaselvityksen osalta viitataan ELY keskuksen lausunnosta kirjattuun asiaa koskevaan vastinekohtaan. Loma asumisen kerrosalat ylimitoitettu Loma asuntojen koko viittaa omakotiin ja on suurempi kuin Moksjärven loma asuntojen koot. Kaavaehdotuksen mukaiset kerrosalat ovat hyvin tavallisia nykyisin laadittavissa rantaasemakaavoissa ja rantayleiskaavoissa.
5 (7) Natura 2000 alueen läheisyys Natura alue on merkittävä maiseman kannalta. Korttelin 3 sijainti ja rakentamisen määrä on haitallista luonnon ja maisemansuojelun toteutuminen kannalta. Konian luonnonsuojelualue ei ole luonteeltaan sellainen, että se asettaisi esteitä n. 350 metrin etäisyydellä olevasta lähimmästa kaavatontista näköalapaikalle mitattuna ja n. 200 metrin etäisyydellä kaava alueen rajalle. Korttelin 3 ympäristössä suoritettiin muutama vuosi sitten metsäviranomaisten hyväksymät hakkuut, muutaman vuoden kuluessa taimisto tulee peittämään näkymiä olennaisia osia hakkuunjälkeisistä avoalueista. Kaavaehdotuksessa on otettu huomioon luontoselvityksessä esitetyt näkökohdat. Loma asuntotonti ja muu toiminta rakennuksineen Moksjärven vaitutuspiirissä olevien mökkien määrä on aliarvioitu. Lisäksi jokamiehen rannankäyttöä rajoittaa kunnan uimaranta sekä kunnan ja seurakunnan leirikeskus ja Niuhalan kylän yhteinen venevalkama. Konnianalue ja Mokskoski muodostavan ainoan yhtenäisen rantaviivan, jota jokamies voi vastuullisesti hyödyntää. Moksjärven rannalla on yhteensä 43 (josta 5 saarissa) rakennettua loma asuntokiinteistöä. Kaavaselostusta täydennetään koko Moksjärveä koskevalla mitoitus ja kantatilatarkastelulla yleisellä tasolla sekä yhtenäisen vapaan rantaviivan tarkastelulla. Loppupäätelmä Kunnanhallituksen tulee palauttaa kaavaehdotus korjattavaksi ja muistutuksista tulee pitää viranomaisneuvottelu. Korttelin 3 sijoittelu tulee korjata ja rakennusten kokoa pienentää Kaavan laatimisesta on pidetty viranomaisneuvottelu ja ELY keskus on antanut kaavaehdotuksesta lausunnon. Kaavaan on tehty eräitä korjauksia ja täydennyksiä ELY keskuksen lausunnon perusteella. Muita muutoksia kaavaan ei ole perusteltua tehdä. Muistutus 2 (6 allekirjoittajaa) Maisemallisesti ja luonnon kannalta arvokkaalta Konianvuoren luonnonsuojelualueelta on näkymä kaava alueelle. Hauklammelle pitää osoittaa oma rakentaminen. Alueelle haettu poikkeuslupa, joka hylättiin. Nyt haetaan 4 tonttia. Kaavoitettavalla tontilla on arvokasta kasvuostoa ja linnustoa. Konian luonnonsuojelualue ei ole luonteeltaan sellainen, että se asettaisi esteitä n. 350 metrin etäisyydellä olevasta lähimmästa kaavatontista näköalapaikalle mitattuna ja n. 200 metrin etäisyydellä kaava alueen rajalle. Korttelin 3 ympäristössä suoritettiin muutama vuosi sitten
6 (7) metsäviranomaisten hyväksymät hakkuut, muutaman vuoden kuluessa taimisto tulee peittämään näkymiä olennaisia osia hakkuunjälkeisistä avoalueista. Hauklammen luonnonolosuhteiden perusteella ei ole tarkoituksenmukaista osoittaa uutta rakentamista. Poikkeusluvan epääminen tarkoittaa sitä, että rakentaminen nimenomaan edellyttää kaavan laatimista. Kaavaehdotuksessa on otettu huomioon luontoselvityksessä esitetyt näkökohdat. Muistutus 3 (2 allekirjoittajaa) Alueelle rakentaminen muuttaisi ympäristöä ja maisemaa merkittävästi. Kaavan valmisteluvaiheessa on jätetty ilmoittamatta huomautuksen tekijöille. Rantaviivan siirto Hauklammesta Moksijärven rantaan on täysin perusteeton. Elykeskuksen laatiman kantatilaselvityksen mukaan rakennusoikeus on käytetty. Rakennusten kerrosalat ovat liian suuret. Konian luonnonsuojelualue ei ole luonteeltaan sellainen, että se asettaisi esteitä n. 350 metrin etäisyydellä olevasta lähimmästa kaavatontista näköalapaikalle mitattuna ja n. 200 metrin etäisyydellä kaava alueen rajalle. Korttelin 3 ympäristössä suoritettiin muutama vuosi sitten metsäviranomaisten hyväksymät hakkuut, muutaman vuoden kuluessa taimisto tulee peittämään näkymiä olennaisia osia hakkuunjälkeisistä avoalueista. Vaikka muistuksentekijälle ei ole ilmoitettu kaavan vireilletulosta on ilmoitettu kuulutuksella kaavoituskatsauksessa 2015, jolla hanke on tullut kaikkien tietoon. Valmistelu on tämän jälkeen käsittänyt kaavaehdotuksen laatimisen, joka kaavoitus ja teknisen lautakunnan kautta kunnanhallituksen päätöksellä on asetettu nähtäville. Muistutuksen tekijän loma asunnon etäisyys kortteliin 3 osoitettaviin rakennuksiin on yli 300 m. Hauklammen sisällyttäminen ranta asemakaavaan on tarpeellista, jotta kiinteistön koko rakennusoikeus voidaan käsitellä samassa kaavassa. Kantatilaselvityksen osalta viitataan ELY keskuksen lausunnosta kirjattuun asiaa koskevaan vastinekohtaan. Kaavaehdotuksen mukaiset kerrosalat ovat hyvin tavallisia nykyisin laadittavissa rantaasemakaavoissa ja rantayleiskaavoissa. Muistutus 4 (2 allekirjoittajaa) Huomautuksen tekijällä on mökki Moksjärven pohjoisrannassa eikä tee huomautusta naapurina. Sen sijaan huomautetaan, että kaava rikkoo Konian satumaiseman kokonaan ja pysyvästi sekä tuhoaa
7 (7) Vihdin kunnan ykkönähtävyydeksi luokitellun Konian maiseman kerrralla ja täysin peruuttamattomasti. Konian luonnonsuojelualue ei ole luonteeltaan sellainen, että se asettaisi esteitä n. 350 metrin etäisyydellä olevasta lähimmästa kaavatontista näköalapaikalle mitattuna ja n. 200 metrin etäisyydellä kaava alueen rajalle. Korttelin 3 ympäristössä suoritettiin muutama vuosi sitten metsäviranomaisten hyväksymät hakkuut, muutaman vuoden kuluessa taimisto tulee peittämään näkymiä olennaisia osia hakkuunjälkeisistä avoalueista.
Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 927 Vihti Täyttämispvm 28.02.2018 Kaavan nimi VIHTI, MOKSKOSKEN RANTA-ASEMAKAAVA Hyväksymispvm 26.02.2018 Ehdotuspvm Hyväksyjä V-kunnanvaltuusto Vireilletulosta ilm. pvm 30.09.2015 Hyväksymispykälä 2 Kunnan kaavatunnus 0764 Generoitu kaavatunnus 927V260218A2 Kaava-alueen pinta-ala [ha] 51,4502 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 51,4502 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] 1,83 Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 4 Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 4 Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 51,4502 100,0 980 0,00 51,4502 980 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä 1,5109 2,9 920 0,06 1,5109 920 L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä 43,9813 85,5 60 0,00 43,9813 60 W yhteensä 5,9580 11,6 0 5,9580 0 Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä
Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 51,4502 100,0 980 0,00 51,4502 980 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä 1,5109 2,9 920 0,06 1,5109 920 RA 1,5109 100,0 920 0,06 1,5109 920 L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä 43,9813 85,5 60 0,00 43,9813 60 M 43,9813 100,0 60 0,00 43,9813 60 W yhteensä 5,9580 11,6 0 5,9580 0 W 5,9580 100,0 0 5,9580 0