Ohjausvalmiuksia kehittämään Taivalkoski 18.11.2017 Raija Erkkilä ja Sirpa Perunka raija.erkkila@oamk.fi, sirpa.perunka@oamk.fi Ammatillinen opettajakorkeakoulu Oulun Ammattikorkeakoulu, Kiviharjuntie 4, 90220 OULU
Mistä me tulemme? Posio Kuusamo Pudasjärvi Taivalkoski
Ohjausvalmiuksia kehittämään Ohjelma 18.11.2017, klo 10.00 16.00 Näkökulmia aikuis- ja ammattipedagogiikkaan Ohjaus ja ohjaajan rooleja Laadukkaan oppimisprosessin suunnittelua ja ohjausta Arviointi ja palaute oppimisen tukena klo 16.00 Koulutuspäivän päätös
Mitä on hyvä opetus/oppimisen ohjaus? Kirjoita liimalapulle joko yksin tai vieruskaverisi kanssa parilla sanalla: Mitä on hyvä opetus/oppimisen ohjaus?
Näkökulmia aikuispedagogiikkaan Kokemusten merkitys aikuisten oppimisessa Hiljainen tieto Kokemuksellinen oppiminen Kokemus voi edistää tai estää oppimista Aikuisen oppiminen on uudelleen tulkintojen tekemistä Anita Malinen (2000): Särön merkitys aikuisten oppimisessa. Särö hämmentää, mutta voi olla alkusysäys uuden oppimiselle. Kova ydin Suojavyö -> Mikä aiheuttaa särön? - > Mitä aikuinen odottaa opettajalta? -
Kokemusten merkitys aikuisten oppimisessa Hiljainen tieto Kokemuksellinen oppiminen Kokemus voi edistää tai estää oppimista Aikuisen oppiminen on uudelleen tulkintojen tekemistä Näkökulmia aikuispedagogiikkaan - Aiempi osaaminen ja tietoperusta Elämäkerrallinen tieto Hiljainen tieto Praktinen tieto Mitä on hiljainen tieto? Teoreettinen tieto Yhteisöllinen tieto Mihin teoreettista tietoa tarvitaan? Mistä praktinen tieto muodostuu? Miten arjen kertomukset auttavat ymmärtämään oppimista? Narratiivinen tieto Miten elämäkerrallinen ja yhteisöllinen tieto näkyy oppimisessa?
Näkökulmia aikuispedagogiikkaan Kokemusten merkitys aikuisten oppimisessa Hiljainen tieto Kokemuksellinen oppiminen Kokemus voi edistää tai estää oppimista Aikuisen oppiminen on uudelleen tulkintojen tekemistä Anita Malinen (2000): Särön merkitys aikuisten oppimisessa. Särö hämmentää, mutta voi olla alkusysäys uuden oppimiselle. Kova ydin Suojavyö -> Mikä aiheuttaa särön? - > Mitä aikuinen odottaa opettajalta? -
Anna arvo aikuisen elämänkokemuksille oppimisprosessissa Osallistava pedagogiikka Aikuiset eivät tule kurssille tyhjinä, vaan heillä on paljon tietoja ja kokemusta Kun aikuiset ovat etukäteen selvillä kurssin tarkoituksesta, he alkavat valmistautua siihen, mitä tuleman pitää Anna aikuiselle tilaa kertoa omat motiivinsa ja tavoitteensa Anna aikuiselle tilaisuus vaikuttaa opetuksen sisältöön, etenemis- ja työtapaan Anna tilaa itsenäiselle oppimiselle Aikuinenkin tarvitsee tukea koko oppimisprosessin ajan -> Kuuntele, kysele ja anna palautetta jatkuvasti
Ammattipedagogiikka Ammattipedagogiikka antaa työkaluja opiskelijan ohjaamiseen työelämän osaamisvaatimusten mukaisesti. Ammattipedagogiikan lähtökohtana on ammatillisen kasvun ja oppimisen prosessi. Ammatillista osaamista edistävä ohjaaminen edellyttää opettajalta ammatillisen oppimisprosessin ymmärtämistä.
Opetus ja ohjaus 1/2 Opetus on kasvatustavoitteista johdettavaa tarkoituksellista ja suunniteltua opettajan ja oppilaiden välistä sosiaalista vuorovaikutuksellista toimintaa. Tarkoituksena on luoda oppilaalle hyvät edellytykset tavoitteiden saavuttamiseen. Opetus sisältää sekä opettamisen että oppimisen. Oppiminen on opettamista laajempi käsite, oppia voi opettamattakin. Oppimisen ohjaus on oppimisen edistämistä ja tukemista ohjauksellisten keinojen avulla. Ohjaus ei ole neuvontaa tai ohjeiden tyrkyttämistä, vaan yhteistä erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen etsimistä. Lopullisen ratkaisun tekee opiskelija.
Opetus ja ohjaus 2/2 Ohjaus on ohjaajan ja ohjattavan välistä vuorovaikutusta, jolla tuetaan ohjattavan kasvua itsenäiseksi ja autonomiseksi toimijaksi. Neuvonnassa ohjaaja suosittelee jotain toimintatapaa tai ratkaisua, jonka hän arvioi olevan paras opiskelijan kannalta. Tiedon jakaminen on yksisuuntaista viestintää, jossa ohjaajalla on jostain asiasta tietoa, jota puolestaan opiskelijalla ei ole.
Motivaatiosta Oppija, joka innostuu tehtävästä ilman ulkoisen palkkion tavoittelua, esimerkiksi oman mielenkiinnon ohjaamana, on sisäisesti motivoitunut. Oppija, joka opiskelee ainoastaan saadakseen palkinnon oppimisestaan (arvosanan tai saavuttaakseen sosiaalista hyväksyntää jne.) on ulkoisesti motivoitunut. Sisäinen motivaatio (Ryan & Deci, 2000): Kolme psykologista perustarvetta, joiden läsnäolo on välttämätön optimaaliselle kehitykselle ja hyvinvoinnille. Omaehtoisuus - Autonomian tunne Kyvykkyys Tavoitteella on haaste ja tarkoitus Yhteisöllisyys
Vinkkejä motivaation parantamiseen Huomaa pienetkin edistysaskeleet Auta opiskelijaa näkemään omat voimavaransa ja kykynsä opiskelun edetessä Osoita ja vahvista asioita, joissa opiskelijasi on joskus onnistunut Kun ajattelet oppijasta jotain positiivista, sano se ääneen, sillä pienikin henkilökohtainen huomioon ottaminen voi olla oppijalle iso asia Anna palautetta silloin, kun menee hyvin, ei vain ongelmien ilmaantuessa Myönteisistä asioista ja oppimisesta voit puhua ääneen. Varo kuitenkin liiallisia yksityiskohtia, sillä toiset voivat olla herkkiä nolostumaan, jos heihin kohdistetaan liikaa huomiota.
Tiedostava opettaja Tavoitteet Mitä osa-alueita sisältyy laadukkaaseen opetus- ja oppimisprosessiin? Opetus- ja oppimisprosessin suunnittelu Opiskelija Oppimisympäristö Oppiminen ja osaaminen Opetus ja ohjaus Arviointi ja palaute
Miksi opetusta suunnitellaan? Kokonaiskuva tavoitteista Oppimisprosessin selkeyttäminen Opettajan toiminnan perusta Opiskelijan oppimisen ja opiskelun perusta Opetettu opetussuunnitelma Kirjoitettu opetussuunnitelma Koettu/ Opittu opetussuunnitelma
Opetuksen suunnittelu Mitä teet konkreettisesti ennen opetuksen alkua?
Laadukas oppimisprosessi Miten toteutetaan monipuolista opetusta ja ohjausta? Mikä määrittää opetusmenetelmien valintaa? Monipuoliset opetus- ja ohjausmenetelmät Mitä monipuolisuus tarkoittaa opetus- ja ohjausprosessissa? Mitä ovat opetuksen perusperiaatteet ja miten niitä toteutetaan?
Monipuoliset opetus-, ohjaus- ja arviointimenetelmät OPETUSSUUNNITELMA OPETUSMENETELMÄT ITSEOHJAUTUVA OPPIMINEN OHJATTU OPPIMINEN VASTAANOTTAVA OPPIMINEN - työtehtävä - itsenäinen työ - väittely - työpistetyöskentely - yhteistoiminnallinen oppiminen jne. - PBL - tutor-opetus - ryhmätyö - ryhmäkeskustelu - projekti - taitojen opettaminen - case-työskentely - aivoriihi jne. - kyselevä opetus - opetuskeskustelu jne. - esittävä opetus - luento - demonstraatio jne.
Taidon opettaminen TAITO Taito on kehollista kokemustietoa Keho oppii toimiessaan Kehollinen kokemustieto voi olla sanatonta ja tiedostamatonta TAIDON OPETTAMINEN Taidon opettaminen vaatii kehollisen ymmärtämisen lisäksi sen, että henkilö osaa sanallistaa taidon kertomukseksi Kumpaakin tarvitaan opettamisessa
Kehittävä arviointi Arvioinnin tarkoituksena - parantaa - tehostaa - kehittää - ohjata opetusta & oppimista & osaamista & ammatillista kasvua Arviointi perustuu kriteereihin ja sisältää arvioinnin kohteet Arviointi on inhimillistä ja tulkinnallista toimintaa Arviointi on vastuullista vallankäyttöä Arvioinnin taustalla ovat arvot, arvostukset, normit, sopimukset
Arviointia määrittelevät kysymykset Atjonen, P. 2007. Hyvä, paha arviointi. Helsinki: Tammi.
Vinkkejä palautteeseen Palaute on tarkoitettu tutkittavaksi Palaute kuvaa itseä toisen kokemana Tehokas palaute avaa uusia näkökulmia, uudistaa vanhaa Jokainen päättää kuitenkin itse, mitä muuttaa ja muuttaako itseään Palautteen antaminen on tietoinen tapahtuma, ei hallitsematon tunteenpurkaus Vältä arvostelemasta/arvioimasta persoona, anna palaute käyttäytymisestä/toiminnasta Suorat ja yksisuuntaiset valtaa ilmaisevat arviointiteot ovat ongelmallisia autonomisuuden kasvun kannalta Jos ohjattavan suoritus ei riitä vaadittuun standardiin, henkilö tarvitsee tietoa, ei negatiivissävytteistä kritiikkiä
Ohjaajan asema ja ohjaustyylit Asiantuntijapositio Tasavertaisen positio Ei tietämisen positio
Ohjaajan asema ja ohjaustyylit 1. Hyväksyvä ohjaustyyli 2. Kartoittava, katalyyttinen tyyli Mitä? Miten? Millainen? Avoimet kysymykset 3. Ristiriitoja osoittava tyyli Ei sovi alkuvaiheeseen, luottamus 4. Ohjeita antava tyyli 5. Esimerkkien, kokemusten ja tarinoiden avulla ohjaaminen 6. Mitä muita?
Ohjaaja aloitteetekijänä - Ehdottaa itse aiheita keskusteluun - Tekee avoimia kysymyksiä - Tekee yhteenvetoja sisällöstä ja tunteista TUKIJA Rohkaisija - Vastaa ja reagoi opiskelijan esittämiin aiheisiin - Houkuttelee reflektoimaan - Kannustaa ja rohkaisee - Kysyy ja kuuntelee AKTIIVINEN VASTAANOTTAVA Ohjaaja hallitsevana osapuolena - Ehdottaa itse aiheita keskusteluun - Tekee kriittisiä kommentteja - Esittää mielipiteitä ja antaa neuvoja - Käyttää enemmän puheaikaa kuin ohjattava Ohjaaja neuvonantajana - Vastaa ja reagoi opiskelijan esittämiin aiheisiin - Esittää mielipiteitä ja antaa neuvoja SUUNNAN- NÄYTTÄJÄ (Mukaillen Crasborn et al. 2011)
Mitä otat mukaasi tästä päivästä?
Kirjallisuutta: Alaoutinen, S., Bruce, T., ym. 2009. LUT:n opettajan laatuopas. Lappeenrannan teknillinen yliopisto. http://www.lut.fi/documents/10633/29855/lut-opettajan-laatuopas.pdf (luettu 13.11.2017) Atjonen, P. 2007. Hyvä, paha arviointi. Helsinki: Tammi. Crasborn, F., Hennissen, P., Brouwer, N., Korthagen, F. & Bergen, T. 2011. Exploring a two-dimensional model of mentor teacher roles in mentoring dialogues. Teaching and teacher education 27, 320-331. Haapaniemi, R. 2014. Rakenna oppiva ryhmä: Pedagogisen viihtymisen käsikirja. Jyväskylä: PS-Kustannus. Kupias, P. 2007. Kouluttajana kehittyminen. Helsinki: Yliopistopaino. Lahdes, E. 1997. Peruskoulun uusi didaktiikka. Helsinki: Otava. Lindblom-Ylänne, S. & A. Nevgi (toim.) 2003. Yliopisto- ja korkeakouluopettajan käsikirja. Helsinki: WSOY. Lonka, K. 2015. Oivaltava oppiminen. Helsinki: Otava. Malinen. A. 2000. Towards the essence of adult experiential learning. A reading of the theories of Knowles, Kolb, Mezirow, Revans and Schön. University of Jyväskylä. Faculty of Education. SoPhi. University of Jyväskylä. Mykrä, T. & Hätönen, H. (toim.) 2008. Opas opetusmenetelmistä. Helsinki: Educa-Instituutti Oy. Norrena, J. 2015. Innostava koulun muutos: Opas laaja-alaisen osaamisen opetukseen. Jyväskylä: PS-kustannus. Norrena, J. 2016. Ryhmä oppimaan! Toiminnallisia työtapoja ja tehtäväkehyksiä. Jyväskylä: PS-Kustannus. Pruuki, L. 2008. Ilo opettaa. Helsinki: Edita. Ryan, R. M., Deci, E. L. Self-determination theory and the facilitation of intrinsic motivation, social development, and well-being. American Psychologist, Vol. 55(1), Jan 2000, 68-78. Saloviita, T. 2006. Yhteistoiminnallinen oppiminen ja osallistava kasvatus. Juva: PS-kustannus. Vuorinen, I. 2001. Tuhat tapaa opettaa. Tampere: Resurssi.