Ohjausvuorovaikutus: Aikaa, huomiota ja kunnioitusta Jussi Onnismaa, Werka kehitys Oy Alueelliset nuorten työpajapäivät, Ruka 11.-12.10.2018, Pohjois-Suomen AVI Wikimedia Commons Pieter Brueghel (1525 1569) Baabelin torni
Ohjaajaa kaivataan: huolten purku saa tutkivaa ja / tai ratkaisukeskeistä työskentelyä rinnalleen. Ohjaus on yhteistoimintaa, jossa tuetaan ja edistetään ohjattavan oppimis-, kasvu-, työ- tai ongelmanratkaisuprosesseja siten, että ohjattavan toimijuus vahvistuu. Sanna Vehviläinen: Ohjaustyön opas, 2014
Dialogisuus Miten puhua niin, että toisessa herää halu kuunnella; miten kuunnella niin, että toisessa herää halu puhua? (Jorma Ahonen) Kiitäessään ohitsemme sanat sisältävät kokonaisia universumeja. Keskustelumme ovat pyhiä: Niissä ihmiset luovat itsensä (Tapio Malinen: Luova tila 2008, 133).
Dialogisuus Millaista tavoittelet, kun etsit sellaista, mitä et tunne? - Menon Sokrateelle (Platon: Menon) Puhuminen: ajatuksia ei pueta sanoiksi Tiedän mitä ajattelen vasta, kun kuulen itseni sanovan sen (J. Goolishian) Kuunteleminen on vielä puhumistakin aktiivisempi tapahtuma Luova harhailu ja sanoilla kompurointi (M. Merleau-Ponty) Toista ei voi tietää (E. Levinas) Valmis totuus toisesta jähmettää toisen (M. Bahtin) Miten päästä itse/päästää toinen irti kiinni naulatuista rooleista (J. Siltala)
Yhteistyö ja verkostuminen on kiinnostavaa jos ja vain jos: jos voin olla sekä antavana että saavana osapuolena jos löydän lisävoimavaroja, oman osaamiseni täydennystä jos tiimiytyminen tuo monipuolisuutta sekä energisoivassa että turvallisessa muodossa / määrässä / tahdissa (Arnkil ym. 2000)
Työelämään ja koulutukseen suuntautuminen Työelämään ja koulutukseen suuntautumisen tuki = mielekkään elämän rakentamisen tukemista. Toiveikkuus, lupaavuus Tutkimusten mukaan nuorelle kehittyy oppimiselle otollinen identiteetti, jos ohjaajat osoittavat mielenkiintoa nuoren hyvinvointia kohtaan ja antavat hyväksyvää palautetta Se, mitä voidaan nähdä ja valita, riippuu toimintahorisontista, joka on yhteydessä yksilön lähtötilanteeseen
Työelämään ja koulutukseen suuntautuminen Ohjauksella ja pedagogiikalla voidaan tutkimuksien mukaan avata tapoja jäsentää työelämäsuhdettaan ja työmarkkinoiden mahdollisuuksia. Ongelman maisena mahdollisuuksien maisema Kuka minä olen Millainen haluan tulevaisuuteni olevan Penttinen ym. 2011 Emme tee tai muista paljoakaan, ellei meitä kutsuta vuorovaikutukseen ja suhteisiin Gergen 2009
Ohjausvuorovaikutuksen tavat ja välineet Wikimedia Pieter Brueghel (1525 1569): Lasten leikit
Ohjaajan lähestymistapoja Jatkuvuutta ylläpitävä Erityisesti muutoksissa ja ristiriidoissa arvokkaan ja tärkeän mukana pitäminen. Relfleksiivinen ja tunteista huolehtiva Suhteissa ja puolella oleminen Tuki, hyväksyntä ja normalisointi Ohjaava, reflektiivinen Kokemusten jakaminen ja hyödyntäminen Kokeileminen, ideointi Ongelmien kohtaaminen ja käsittely Rakenteita ylläpitävä Rajoista kiinni pitäminen: aika, paikka ja perustehtävä Kurinalaisuus, ennustettavuus ja turvallisuus Vastuun ottaminen prosessin ohjaamisesta Tilaa ja vaihtoehtoja etsivä Moniäänisyys, innostavuus ja erilaisuuden kunnioittaminen Epämääräisyyden sietäminen Tilanteiden avoimena pitäminen (Jyrhämä 2012)
Ohjauskeskustelun välineet I Kun työllä on kohde, sillä on (oltava) myös välineet Sopiminen: Tapaamisen tavoitteiden selkiyttäminen, kesto ja ajoitus Tavoitteen asettaminen ja toiminnan suunnittelu: Katse tulevaan toimintaan, rakennetaan perspektiiviä tekemiseen Kysyminen, selventäminen ja tarkentaminen: Ohjaaja auttaa itseään ymmärtämään ohjattavan tilannetta ja toimintaa Kohdentaminen: Suuntaa tai tarkentaa huomiota yksityiskohtaan tai uuteen asiaan Konkretisoiminen ja välittömyys: Mitä tapahtuu todella. Esimerkkien kautta tunteet, uskomukset ja ajatukset saavat muodon ja sisällön
Ohjauskeskustelun välineet II Konfrontaatio: Hyvän ohjaussuhteen muodostuttua voi poikkeuksellisesti käyttää kriittistä tai kyseenalaistavaa otetta Määräävä ote: Poikkeuksellisissa tilanteissa ohjaaja voi ottaa määräävän (preskriptiivisen) ja perinteisen asiantuntijaroolin Sanattoman ja sanallisen viestinnän yhteensopivuus Hiljaisuus ja tauot Huumori Yhteen vetäminen Prosessin havainnointi Pasanen 2004; Amundson 2005; Onnismaa 2011
Valta ja vastuu ohjausprosessissa Työnjako: Ohjaaja määrittelee ajat, puitteet, raamit, vastuussa prosessin kulusta Ohjattava ja ohjaaja määrittävät yhdessä kulloisenkin puheenaiheen ja etenemistahdin. Mukaan meneminen vai toisin toimiminen? Jaettu valta ja asiantuntijuus: ohjaaja on ohjausprosessin asiantuntija, ohjauksessa oleva taas oman elämänsä asiantuntija. Taustainstituutio määrittää ohjauksen kontekstin Ohjaajalla on enemmän tai vähemmän 1) substanssi- 2) prosessi- ja 3) vuorovaikutusosaamista (Vehviläinen 2014)
Liite: Kuuntelemisen tasot ja tavat Ei kuuntele Omat ajatukset eivät liity siihen mitä puhuja sanoo Arvioiva kuuntelu Tavoitteena on omista lähtökohdista arvioida, mikä toisen puheessa on väärin / oikein Itsekeskeinen kuuntelu Soveltava kuuntelu Merkityksen etsiminen Uteliaan tietämätön kuuntelu Kuunnellaan puhetta, jotta voitaisiin kertoa omat mielipiteet ja kokemukset Kuunnellaan, jotta voitaisiin soveltaa kuultua jo tiedettyyn. Omat kokemukset etualalla Tarkkaavainen kuuntelu Toisen todellisuuden ymmärtäminen. Virtaava kokemus. Avautuminen omille ja toisen kokemuksille
Liite OHJAUS NEUVONTA TIEDON JAKAMINEN Tehtävä Edistää keskustelun keinoin ohjattavan omaa kykyä parantaa elämäänsä haluamallaan tavalla. Neuvoa ohjattavalle sopiva toimintatapa. Antaa ohjattavalle hänen tarvitsemiaan tietoja. Suhde Tietoon Korostetaan asioiden tulkinnanvaraisuutta ja monia toimintamahdollisuuksia. Neuvo perustuu asiantuntijatietoon. Tarvittava tieto koostuu tosiasioista. Ohjattavan rooli Ohjattava osallistuu esittämiensä pulmien ratkaisemiseen. Hänen tavoitteensa ja tulkintansa ovat lähtökohtana. ohjattava on oman elämänsä asiantuntija. Ohjattava odottaa saavansa ongelmaansa asiantuntija-apua neuvon muodossa. Hän on neuvon pyytäjä ja vastaanottaja. ohjattava päättää neuvon noudattamisesta. Ohjattava hakee itselleen puuttuvaa tietoa. Hän on tiedon vastaanottaja. ohjattava käyttää tiedon hyväkseen. Ohjaajan rooli Ohjaaja pyrkii vahvistamaan ohjattavan toimintakykyä ja välttää valmiiden ratkaisumallien tarjoamista Ohjaaja on eri vaihtoehtojen asiantuntija ja tietää po. asiasta enemmän kuin ohjattava. Ohjaaja varmistaa, että neuvot ovat oikeita ja ymmärrettäviä. Ohjaaja antaa ohjattavalle hänen haluamansa tiedon. Ohjaaja huolehtii tietojen oikeellisuudesta ja riittävyydestä. Keskustelun kulku Ohjauskeskustelu on monivaiheinen ja rakenteeltaan löyhä. Keskustelun kulkuun vaikuttavat ohjattavan aloitteet ja ohjaajan lähestymistapa. Ohjaustehtävä voi edellyttää useita keskustelukertoja. Keskustelun rakenteena on neuvon pyytäminen ja sen antaminen. Ohjaaja voi antaa neuvon omasta aloitteestaan. Keskustelu on usein lyhyt, mutta voi laajentua monivaiheiseksi. Keskustelu rakentuu tavallisesti ohjattavan kysymyksestä ja ohjaajan vastauksesta. Ohjaaja voi tarjota tietoja omasta aloitteestaan. Keskustelu on lyhyt, mutta tiedon antaminen voi vaatia tarkennuksia. Lähde: Ohjus-raportti 2002, TEM