Työnohjaus ja työyhteisö ohjaajan ja

Transkriptio

1 Työnohjaus ja työyhteisö ohjaajan ja opettajan tukena monikulttuurisessa työssä Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen ja tukeminen Pohjola-Opisto, Oulu Jussi Onnismaa, Helsingin yliopisto, Palmenia tyonohjaajajussionnismaa.nettiavain.fi Pieter Brueghel ( ) Baabelin torni

2 Monikulttuurinen ohjaus Ohjaus = laaja-alainen elämänsuunnittelun menetelmä, tavoitteena auttaa ohjattavaa käyttämään omia mahdollisuuksiaan tavoitteellisesti hyväkseen Monikulttuurinen ohjaus ei eroa muusta ohjauksesta aina kulttuurien kohtaamista (Peavy 1999) Ohjaus integroitumiseen ja uuteen ympäristöön sopeutumiseen, tuki uusien asioiden omaksumisessa. Informatiivista, kognitiivista,emotionaalista, konkreettista (Heimonen 2012) Mahdollisesti traumaattisia kokemuksia kotimaasta ja Suomesta * tyonohjaajajussionnismaa.nettiavain.fi

3 Aina on oleva alue, joka säilyy muukalaisena meissä - Julia Kristeva Muukalaisen edustama vaara on klassinen esimerkki itsensä toteuttavasta ennustuksesta. (Bauman 2002, 130) Me nuotion äärellä ja muut pimeästä viidakosta uhkaamassa Outouttaminen kotouttamisen vastinpari? Erojen paradoksaalisuus Kyseenalaistetaan eriarvoisuus etnisellä tms. verukkeella voi johtaa erojen kaavamaiseen korostamiseen ja olemuksellistamiseen (essentialismi) Tai Kyseenalaistetaan erojen tekemisen kriteerit (vrt. queer) voi johtaa rakenteiden ja valtakysymysten sivuuttamiseen Nancy Fraser 2012

4 Aina on oleva alue, joka säilyy muukalaisena meissä Toisilleen vieraiden ihmisten kohtaaminen on menneisyydetön ja se on (sen toivotaan olevan) tulevaisuudeton tapahtuma (Sennett 1978, 39) Totuus ihmisestä vierailla huulilla [- -] muuttuu ihmistä alistavaksi ja kuolettavaksi valheeksi [he] vaikenevat, sulkeutuvat, jähmettyvät lopullisiksi objekteiksi muutetuiksi hahmoiksi. (Bahtin 1991, 93 95, 106) 1. Toisen kieltäminen 2. Toiseuden kieltäminen, omaksi tekeminen, sulattaminen (Lévi-Strauss, ) Minh, sinun nimesi on nyt Mikko, ja olet yksi meistä vrt. Leskov: Lumottu vaeltaja

5 Dialogisuus Puhuminen: ajatuksia ei pueta sanoiksi Tiedän mitä ajattelen vasta, kun kuulen itseni sanovan sen (J. Goolishian) Kuunteleminen on vielä puhumistakin aktiivisempi tapahtuma Luova harhailu ja sanoilla kompurointi (M. Merleau-Ponty) Millaista tavoittelet, kun etsit sellaista, mitä et tunne? - Menon Sokrateelle (Platon: Menon) Toista ei voi tietää (E. Lévinas) Valmis totuus toisesta jähmettää toisen (Bahtin 1991) Miten päästä itse/päästää toinen irti kiinni naulatuista rooleista? * tyonohjaajajussionnismaa.nettiavain.fi * 5

6 Dialogisuus erilaisuuden kohtaamisena Erilaisuuden kohtaaminen merkitsee hyvässä tapauksessa prosessia, joka syventää oman minän yhtä lailla itsestään selvää kuin väistämätöntä hämmästelyä. Muutama minuuden muuri murtuu ja korvautuu uusilla rajoilla. Jokainen kohtaaminen pakottaa asioiden uudelleenmäärittelyyn. Vastakkainasetteluun sisältyy lähdön ja jäähyväisten aineksia. Muodonmuutoksen kokee, jos voimia ja hyvää onnea riittää. Minuus sopeutuu uusiin yhteyksiin, jotka perinpohjaisesti koettuina voivat vahvistaa yhteenkuuluvuutta ja näin solidaarisuutta todellisuuden kanssa, kunnes se kantaa. (Salmén 2005, 8) * tyonohjaajajussionnismaa.nettiavain.fi

7 Työntekijän ja työyhteisön riskejä Tunnekuormitus Myötätuntouupumus, eettinen stressi Sijaistraumatisoituminen Vastatransferenssi, projektiivinen identifikaatio Asiakkaiden/opiskelijoiden huoliin uppoaminen rajattomus, avuttomuuden tarttuminen Toiseus omassa organisaatiossa? Paralleeli-ilmiöt työyhteisössä? * tyonohjaajajussionnismaa.nettiavain.fi

8 Työhyvinvointi Yksilön ja työyhteisön kokemus työnteon mielekkyydestä, työyhteisön ilmapiiristä, lähiesimiestyöstä ja johtamisesta, työn sujuvuudesta ja yhteisestä aikaansaamisen tunteesta Osallistuminen toimintaan osallisuus ja toimijuus Osallisuutta kokeakseen työntekijän on voitava kokea itsensä aktiiviseksi toimijaksi suhteessa yhteisön toimintaan Osallisuus on toimijuutta suhteessa yhteisöön ja perustehtävään TyHy tuottavuus Eri alojen työhyvinvointia koskevat tutkimustulokset ovat ristiriitaisia

9 Työyhteisön kehittämishankkeiden onnistumisen mahdollisuus paranee, kun: Kehittämiskohteiksi otetaan riittävän pieniä asioita, jotta ne voidaan toteuttaa Mukana on muutama henkilö, joilla on aktiivinen, muita innostava ja kehittämistä eteenpäin vievä ote Halutaan opetella uusi tapa tehdä yhteistyötä työyhteisön sisällä Johtajan/esimiehen tuki kehittämiselle, oma osallistuminen ja käytännön työn tukeminen, esim. kehityskeskustelut Ajan varaaminen ja rauhoittaminen kehittämistyölle Tulokset saatu oppilaitoksissa, ks. Onnismaa * tyonohjaajajussionnismaa.nettiavain.fi

10 Organisaatioissa, joissa on onnistuttu lisäämään henkilöstön hyvinvointia: Kasvotusten tapahtuva vuorovaikutus työyhteisön jäsenten välillä Vuorovaikutuksen jatkuvuus sen lyhytkestoisuudesta huolimatta Jaettu vastuu ihmisten kesken Yhteisöllisyyttä tukevat rakenteet (esimerkiksi parityö, tiimit, palaverit) Avoimuuden kulttuuri, joka helpottaa ristiriitojen käsittelemistä Tulokset saatu oppilaitoksissa, ks. Onnismaa * tyonohjaajajussionnismaa.nettiavain.fi

11 Työhyvinvointi Pari/pienryhmätyöskentely Mitä työyhteisössä voidaan tehdä em. ohjaustyön riskien vähentämiseksi ja TyHyn lisäämiseksi? Millainen johtajuus tukee keskustelua ja kehittämistä parhaiten? * tyonohjaajajussionnismaa.nettiavain.fi

12 Mitä työnohjaus on? Työnohjaus on oman työn tutkimista, arviointia ja kehittämistä, joka tapahtuu koulutetun työnohjaajan avulla. Se on työhön, työyhteisöön ja omaan työrooliin liittyvien kysymysten, kokemusten ja tunteiden yhdessä tulkitsemista ja jäsentämistä. Työnohjauksessa ohjattava pohtii suhdettaan työhönsä. Ohjaaja ja mahdolliset muut osallistujat auttavat ohjattavaa näkemään itsensä ja työnsä entistä tarkemmin ja selvemmin. Työnohjaus on vuorovaikutusta, jossa sekä ohjaaja että ohjattavat oppivat toisiltaan. Työnohjaus auttaa jaksamaan työssä ja pysymään työkykyisenä. (Suomen työnohjaajat ry) [korost. JO]

13 Mitä työnohjaus on? Tapaus-, teema- tai prosessikeskeisyys Yksilö-, ryhmä-. työryhmä-, työyhteisö- ja kriisityönohjaus Johdon työnohjaus Suhde valmennukseen, prosessikonsultaatioon, mentorointiin, sparraukseen, urasuunnitteluun * tyonohjaajajussionnismaa.nettiavain.fi

14 Kokemukset työnohjauksesta Käänny parisi puoleen: Millaisia kokemuksia teillä on työnohjauksesta? Jollei: millaiset kokemukset olisivat mahdollisia/toivottavia? (keskustelu jää vain teidän tietoonne) * tyonohjaajajussionnismaa.nettiavain.fi

15 Työnohjaus systeemisenä ajatteluna Tunnelman kevennys: - Mitä systeemisyys oikein tarkoittaa? - Sitä, että osaisimme nähdä ongelmatkin hyödyllisinä. - Mitä hyötyä ongelmista sitten on? - Ainakin se, että voimme työskennellä systeemisesti. (Risto Puutio) *** Systeemisyys on käytäntö, jossa huomio kiinnitetään ihmisten välisiin suhteisiin, merkitysten vastavuoroiseen luomiseen, kielenkäytön seurauksellisuuteen ja toiminnan kontekstuaalisuuteen. Systeeminen ammattilainen pyrkii lisäämään erilaisten tulkintojen mahdollisuutta, ei löytämään 'oikeaa' tulkintaa tai 'todellista' syytä. (Risto Puutio) * tyonohjaajajussionnismaa.nettiavain.fi

16 Työnohjaus suhteissa olemisena Kaikki mikä saa elämän tuntumaan elämisen arvoiselta, saa alkunsa vuorovaikutuksessa ja suhteissa, ei sielun syvyyksissä. Suhteissa oleminen ei tarkoita yksilöiden yhdessä oloa, vaan minä tai minuus (self) on suhteissa olemisen tulosta Osallistuessamme moninaisiin suhteisiin ja kantaessamme suhteiden jälkiä olemme jatkuvan virtauksen tilassa, osana yhteistä virtaavuutta (confluence). Emme tee, muista tai ajattele paljoakaan, ellei meitä kutsuta tällaiseen toimintaan. (Gergen 2009) 16

17 Jos työnohjaus on ratkaisu, mikä on ongelma? Työnohjauksesta on tullut erilaisen asiantuntijatyön ja työyhteisöjen kehittämisen työkalu, vrt. kehittävä työnohjaus Työnohjauksen kohde 1. Ohjattavan asiakkaan tilanne (yksittäinen henkilö, ryhmä tai työyhteisö). 2. Ohjattavan työmenetelmät. Esimiehen työnohjauksessa johtamisen menetelmät ja niiden toimivuus työyhteisössä. 3. Ohjattavan suhde omiin asiakkaisiinsa. 4. Ohjattavan sisäinen maailma ja hänen toimintaympäristönsä. (Juhani Tiuraniemi)

18 Liittoutuminen toivoon Ohjauksessa ohjattava saa tukea keskittyä siihen hyvään ja vahvaan, mitä hänen työssään on. Tämä tekee mahdolliseksi uskaltaa olla vastatusten omien virheiden, erehdysten ja puutteiden kanssa ja liittoutua toivoon. Ohjauksen turvin ohjattava voi itse kyllin turvallisesti ja mahdollisimman vähän traumatisoituen lähteä kohtaamaan myös työnsä vaikeita, arvaamattomia ja kaoottisia puolia. (Pirkko Siltala 2004, 242) * tyonohjaajajussionnismaa.nettiavain.fi

19 Kysymisen ja rajauksen kaksi näkökulmaa Subjekti objekti-suhde, yksilöllistävä ja kausaalinen näkökulma Kysymykset vahvistavat tai kumoavat ennakkohypoteeseja Toisen kutsuminen objektiasemaan, tietämisen kohteeksi Kysyminen tiedonkeruuta varten Tarkkojen määritelmien arvostus Toisen antamien vastausten tulkinta yleisen tietämyksen varassa Kysyminen kausaalitekijöiden löytämiseksi Arjen tavanomaisten piirteiden kysyminen Kysyminen diagnoosia varten Sovelt. Haslebo & Haslebo 2012 Systeemisyys, suhteissa oleminen, dialogisuus Kysyminen ei-tietämisen tilassa Toisen kutsuminen tietävän subjektin asemaan Kysyminen mahdollisten yhteyksien valottamiseksi Ihmettelyn ja ei-tarkkarajaisuuden arvostus Toisen henkilön todellisuustulkintojen selvittäminen Kysyminen mahdollisuuksien piirin laajentamiseksi Arjen epätavanomaisten piirteiden kysyminen Kysyminen uusien toiminnan mahdollisuuksien avaamiseksi

20 Kunnioitusvaje Vaikka epäkunnioittavuus ei olekaan yhtä väkivaltaista kuin suorat loukkaukset, se voi olla aivan yhtä satuttavaa. Toista kohtaan ei käyttäydytä loukkaavasti, mutta hänelle ei myöskään anneta arvoa. Hän ei tule nähdyksi kokonaisena ihmisenä, jonka olemassaololla on merkitystä. Kun yhteiskunta kohtelee suurta joukkoa ihmisiä tällä tavoin ja nostaa vain harvat ja valitut huomion kohteeksi, syntyy kunnioitusvaje. On ikään kuin tuota kallisarvoista ainetta olisi maailmassa vain vähäinen, tarkoin säännösteltävä määrä. Useiden nälänhätien tavoin kunnioitusvaje on ihmisen aiheuttama. Toisin kuin ruoka, kunnioitus ei maksa mitään. Miksi sitä sitten on niin vähän? Sennett 2004

21 Kunnioitusvaje Kulttuuriimme on pesiytynyt kunnioitusvaje. Se on paljon pahempi ongelma kuin kestävyysvaje ja muut pikku talousongelmat. - - Vanhoilta poistettu kunnioitus ei siirtynyt nuorempienkaan hyväksi. Emmehän me kunnioita nuoriakaan. Me vain liehakoimme heitä silloin kun haluamme myydä heille jotakin tai muuten hyödymme heidän huomiostaan. Ostovoimaton nuori on taakka niin kuin vanhuksetkin. Johanna Korhonen, Kunnioitusvaje vie kaiken. HS * tyonohjaajajussionnismaa.nettiavain.fi

22 Alhanen, K., Kansanaho, A., Ahtiainen, O P., Kangas, M., Soini, T. & Soininen, J Hki: Tammi. Bahtin, M. 1991/1963. Dostojevskin poetiikan ongelmia. Helsinki: Orient Express. Bakhtin, M. 1981/1975. The dialogic imagination. Four essays by M. M. Bakhtin. Austin: Univ of TX Bauman, Z Notkea moderni. Tampere: Vastapaino. Fraser, N Tunnustaminen ja jakaminen: Sosiaalisen sorron suhteet. Le Monde diplomatique 3. Haslebo G. & Haslebo M. L Practicing relational ethics in organizations. Taos Institute. Heimonen, J Kokemuksia korkeakoulutettujen maahanmuuttajien ohjaamisesta. Amareohjauskeskuksen toiminta, raporttiluonnos. Helsingin yliopisto, Palmenia. Kristeva, J Muukalaisia itsellemme. Helsinki: Gaudeamus. Lévi Strauss, C Tropiikin kasvot. Helsinki: Loki kirjat Onnismaa J Opettajien työhyvinvointi. Katsaus opettajien työhyvinvointitutkimuksiin Helsinki: Opetushallitus. Onnismaa, J Ethics and professionalism in counselling. Canadian J of Career Dev 3:1, Onnismaa, J You can touch other people with your words. Interview with John Shotter. Life Long Learning in Europe LLinE 10:4, Pakarinen, E Kokemuksia maahanmuuttajien ohjauksesta työvoimahallinnossa ja aikuiskoulutuksessa, Kuopio. Peavy, R Sosiodynaaminen ohjaus. Helsinki: Psykologien kustannus. Salmén, L Palatsi Bosporin rannalla. Helsinki: Teos Sennett, R The fall of public man. On the social psychology of capitalism. NY: Vintage Books. Sennett, R Kunnioitus eriarvoisuuden maailmassa. Tampere: Vastapaino. Siltala, P Työnohjauksen välineet. Teoksessa Onnismaa, J., Pasanen, H. & Spangar, T. (toim.): Ohjaus ammattina ja tieteenalana III. Ohjauksen välineet. Jyväskylä: PS kustannus. s STOry. Mitä työnohjaus on