PS3 KERTAUSSETTI
Havaitseminen Maistuisiko? Söisitkö yhtä mielelläsi harmaita kuin vihreitä tai punaisia hedelmiä? Tai mustia hampurilaisia? Miksi näin on?
Havaitseminen Aistien avulla ihminen havainnoi maailmaa Aistitiedon käsittelyssä on kaksi reittiä: rinnakkainen ja hierarkkinen. Rinnakkaisuus tarkoittaa, että ärsykkeitä käsitellään eri puolilla aivoja samanaikaisesti. Eri aivoalueiden solut ovat erikoistuneet tietynlaisen tiedon käsittelyyn. Hierarkkisuus tarkoittaa, että tietoa käsitellään monella eri tasolla. Osa aivojen alueista käsittelee tietoa karkeammalla tasolla, kun osa puolestaan analysoi pienimpiäkin vivahteita. Havaitsemiseen vaikuttavat skeemojen luomat odotukset, motiivit, mieliala ja tarkkaavaisuus.
Kontekstin merkitys Havaitseminen Konteksti eli havaitsemistilanne vaikuttaa havaintoomme. Havaitseminen voi olla skeemojen tai aistitiedon ohjaamaa. Muutossokeudella tarkoitetaan ilmiötä, jossa havaitsija ei huomaa suuriakaan muutoksia ympäristössään. Aiemmat skeemat vastaavista tilanteista ohjaavat havaintoja, eikä aistien kautta tulevaan informaatioon keskitytä tarpeeksi. Näköharhat eli illuusiot asettavat haasteita havaitsemiskyvyllemme.
Kontekstin merkitys Havaitseminen
Kontekstin merkitys Havaitseminen
Havaitseminen Konstanssi eli pysyvyys Havaintokonstanssilla tarkoitetaan havainnon pysyvyyttä Esimerkiksi pitkä ihminen tulkitaan edelleen pitkäksi, vaikka hän seisoisikin kaukana ja siten näyttäisi pienemmältä.
Havaitseminen Konstanssi eli pysyvyys
Havaitseminen Konstanssi eli pysyvyys Konstanssi voi liittyä esimerkiksi kokoon, kirkkauteen, väriin, muotoon ja ääneen. Konstanssi-ilmiössä huomataan, että havainnot muodostuvat sekä ärsykelähtöisen havainnoinnin perusteella että skeemojen ohjaamana. Havaintokonstanssit helpottavat arkipäivän elämää, mutta ne johtavat toisinaan harhaan.
Havaitseminen Sensorisen deprivaation kokeet Havaitsemista on tutkittu esimerkiksi sensorisen deprivaation kokeilla. Niissä koehenkilöt eristettiin lähes kaikista ärsykkeistä useiksi tunneiksi. Kokeiden perusteella on ajateltu, että ihmiset tarvitsevat havaitsemisen avulla saatuja ärsykkeitä.
Tarkkaavaisuus voi suuntautua tahattomasti tai tahdonalaisesti Havainnon kohteesta voi tulla tietoiseksi vain, jos tarkkaavaisuus suuntautuu siihen. Tarkkaavaisuus on kuin portinvartija: säätelee havainto- ja muistitiedon pääsyä tietoisuuteen. Cocktailkutsuilmiö = kyky valikoida yksi ärsyke muiden joukosta
Tiedon valikointi tarkkaavaisuuden kohteeksi voi olla Tahatonta: Orientaatio- eli suuntautumisreaktio: tarkkaavaisuuden automaattinen siirtyminen voimakkaaseen tai merkitykselliseen ärsykkeeseen Auttaa selviytymään hengissä. Toistuvaan ärsykkeeseen totutaan eli habituoidutaan. Omien odotusten ja toiveiden mukainen tarkkaavaisuuden suuntaaminen Tahdonalaista: Valikoiva tarkkaavaisuus: kyky säädellä, mitä tietoa käsittelee tietoisuudessa Jaettu tarkkaavaisuus: kyky jakaa tarkkaavaisuus useamman kohteen kesken
Kuulotieto valikoituu eri vaiheissa tehtävän vaikeudesta riippuen Valikoivaa tarkkaavaisuutta alettiin tutkia 1950-luvulla dikoottisen kuuntelun kokeilla. Kumpaankin korvaan eri tarina tehtävänä toisen tarinan varjostaminen Valikoivan tarkkaavaisuuden suuntaaminen jompaankumpaan korvaan osoittautui helpoksi. Tiedon varhainen valikointi: valikoinnin perustana fysikaaliset piirteet (esim. äänenkorkeus) Tehtävä vaikeutui, jos fysikaalisia vihjeitä ei ollut tarjolla (esim. sama ääni kummallakin tarinalla) tiedon valikointi merkityksen perusteella tiedonkäsittelyjärjestelmä kuormittuu
Näköaistissa tarkkaavaisuus toimii valonheittimen tavoin Valokeila voidaan suunnata eri kohteisiin ja sen kokoa voidaan muuttaa Voidaan luoda laaja, epätarkka yleissilmäys tai keskittyä tarkasti rajatun alueen yksityiskohtiin. Neglect- eli huomioimattomuusoireyhtymä Kyvyttömyys suunnata tarkkaavaisuutta näkökentän toiseen, yleensä vasempaan, puoliskoon Taustalla tarkkaavaisuutta suuntaavan (oikean) päälaenlohkon alueen vaurio
Jaettu tarkkaavaisuus mahdollistaa monen asian tekemisen yhtä aikaa Jaettua tarkkaavaisuutta on selitetty resurssiteorian avulla: Tarkkaavaisuus on resurssi, jota on rajallinen määrä voi jakaa halutussa suhteessa eri tehtävien kesken. Vaikeaa tai tärkeää tehtävää varten tarvitaan enemmän resursseja. Moniresurssiteoria täydentää resurssiteoriaa ja korostaa, että erilaisia tehtäviä varten on eri tarkkaavaisuusresurssit. Erityyppisiä resursseja vaativia tehtäviä on helpompi yhdistää.
Tahdonalainen tiedonkäsittely voi automatisoitua Uuden taidon harjoittelu edellyttää tahdonalaista tiedonkäsittelyä. Kerrallaan pystyy käsittelemään hyvin rajallista tietomäärää hitaasti. Vaatii paljon tarkkaavaisuusresursseja Tiedonkäsittely on joustavaa. Harjoittelun myötä tehtävän suoritus voi muuttua automaattiseksi. Automaattinen tiedonkäsittely ei ole joustavaa. Stroop-ilmiö: vaikeus estää automatisoituneita toimintatapoja Saavuttaako harjoittelulla kyvyn jakaa tarkkaavaisuutta vai siirtää tarkkaavaisuutta nopeasti tehtävästä toiseen?
Valppaus on tarkkaavaisuuden ylläpitämistä samassa asiassa. Valppautta heikentävät esim. tehtävien rutiininomaisuus ja yksitoikkoisuus motivaation hiipuminen väsymys ylirasituksesta johtuva vireystilan lasku. Tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö (ADHD) on yleisin tarkkaavaisuuden ja keskittymisen ongelmista yleisempi pojilla neurobiologinen kehityksellinen häiriö osin perinnöllinen, mutta myös ympäristötekijät vaikuttavat. Mistä hoito koostuu? Yhdestä tai useammasta osasta: Psykoedukaatio Perhetyö Käyttäytymishoito Toimintaterapia Psykoterapia Lääkehoito (Aiheesta lisää Käypä hoito / ADHD, http://www.kaypahoito.fi/web/kh/s uositukset/suositus?id=hoi50061)
Muisti tekee elämästä mielekkään Muistia tarvitaan kaikessa ihmisen toiminnassa. oppiminen, sosiaaliset suhteet, identiteetti, persoonallisuus jne. Muistiin painuu vain osa havainnoista. Muistin toiminnan tunteminen auttaa kehittämään oppimista ja ehkäisemään unohtamista.
Sensorinen eli aistimuisti Sensorisissa muisteissa tieto häviää nopeasti. Ikonimuistissa näköhavainnot säilyvät vain pienen hetken. Kaikumuistiin äänet jäävät hetkeksi ikään kuin kaikumaan.
Työmuisti Fonologinen silmukka käsittelee puhetta ja tekstiä. Visuospatiaalisessa lehtiössä käsitellään näkömielikuvia ja asioiden avaruudellisia suhteita. Episodisessa puskurissa ylläpidetään hetken ajan kaikkea tapahtumaan liittyvää tietoa. Keskusyksikkö ohjaa työmuistin osajärjestelmien toimintaa.
Säilömuisti Säilömuisti jaetaan asiamuistiin ja taitomuistiin. Asiamuisti jakautuu tietomuistiin ja elämäntapahtumamuistiin. Muistissa asiat kytkeytyvät toisiinsa. Tätä voidaan kuvata semanttisella verkolla. Ihmisen kyky muistaa on konstruktiivista, eli muistiin tallentuu tietoa aiempien tietojen ja kokemusten pohjalta.
Muistitutkimuksia Frederic Bartlett kehitti skeeman käsitteen. Skeemojen avulla yksittäisiä tietoja jäsennetään laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Elizabeth Loftus on tutkinut valemuistojen muodostumista kolarikokeilla.
Oppimista ja muistia voidaan tehostaa Asian pysyminen työmuistissa vaatii jatkuvaa kertaamista. Ylläpitokertailu voi auttaa asian pysymistä työmuistissa ja helpottaa asian siirtymistä säilömuistiin. Työstävä kertaaminen on tehokkain tapa siirtää asioita säilömuistiin. Oppimisvaikeudet liittyvät usein työmuistin erilaisiin rajoituksiin.
Tietäminen ja osaaminen voivat olla tiedostamatonta Implisiittinen muisti Opitut taidot ilmenevät epäsuorasti ihmisen toiminnassa: vaikea selittää muille osaamistaan. Esim. Oman äidinkielen kielioppia vaikea selittää toiselle, vaikka puhuu kieltä oikein. Eksplisiittinen muisti Pystyy kertomaan oppimistaan asioista muille. Esim. asiamuistin tiedot ja elämäntapahtumien muistaminen
Aivokuorella sijaitsevat asiamuistin tiedot hajautetusti. Hippokampus toimii nopeana tiedon väliaikaisena varastona, ohjaa muistijälkien syntymistä ja liittyy avaruudellisen hahmottamisen muistamiseen. Mantelitumake on yhteydessä voimakkaiden, tunnepitoisten muistojen syntymiseen. Tyvitumakkeet, pikkuaivot ja aivokuoren liiketoimintoja säätelevät alueet vastaavat taitomuistiin liittyvistä asioista. Otsalohkon etuosat vastaavat työmuistin toiminnoista, mutta ovat samalla kytkeytyneenä muihin aivoalueisiin.
Muistihäiriöiden syitä ja seurauksia Muistihäiriöitä eli amnesioita aiheuttavat aivovauriot ja hermoston sairaudet. Anterogradisessa amnesiassa (eteenpäin suuntautuva) potilas ei kykene muistamaan uusia asioita. Retrogradisessa amnesiassa (taaksepäin suuntautuva) vanhat asiat katoavat muistista. Muistia vaurioittavia sairauksia: Korsakovin oireyhtymä, Alzheimerin tauti, dementia (taustalla jokin muu sairaus)
Ajattelun avulla selvitään arjesta Ajattelu on kognitiivista toimintaa, joka on monesti tiedostamatonta ja automatisoitunutta. Ajattelua on päättely päätöksenteko ongelmanratkaisu. Ajatteluun vaikuttavat havaintotoiminnot sekä tarkkaavaisuuden ja työmuistin rajoitukset.
Deduktiivinen ja induktiivinen päättely Deduktiivisessa päättelyssä sovelletaan yleisiä sääntöjä yksittäistapaukseen. Induktiivisessa päättelyssä tehdään yleistyksiä yksittäistapauksista. Päättely on virheille altista, ja virheellisiä käsityksiä on vaikea muuttaa.
Kieli, ajattelu ja oppimiskyky ovat ihmiselle ominaista Käsitteiden avulla luokitellaan asioita ja kommunikoidaan muiden kanssa. Käsitteet järjestävät säilömuistin tietoa hierarkkisesti. Kielellisiä toimintoja käsitellään aivoissa monilla alueilla. Erityisesti vasen aivopuolisko on keskeinen kielellisille kyvyille. Miksi kannattaa tehdä opeteltavista asioista käsitekarttoja? Miksi muiden käsitekarttoja ei kannata suoraan kopioida?
Asiantuntijaksi kehittyy harjoittelemalla! Ekspertit vs. noviisit Jonkin alan huippuasiantuntijaa nimitetään ekspertiksi. Noviisilla tarkoitetaan vasta-alkajaa.
Asiantuntijaksi kehittyy harjoittelemalla! Ekspertiksi kehittyminen Huippuosaaminen perustuu opittuihin tietoihin ja taitoihin ja niiden hyödyntämiseen tehokkaasti uusissa tehtävissä. Mieltämisyksiköt auttavat jäsentämään irralliset asiat kokonaisuuksiksi. Mieltämisyksiköt laajenevat harjoittelun myötä. Synnynnäiset valmiudet auttavat, mutta ekspertiksi kehittyminen vaatii ahkeraa harjoittelua.
Ongelmanratkaisu Albert Einsteinin on kerran sanonut: Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Mitä tämä lause kertoo ongelmanratkaisusta? Miten ongelmanratkaisu etenee?
Ongelmanratkaisu Psykologisissa tutkimuksissa ongelmat ovat yleensä tarkasti määriteltyjä. Arkielämässä ongelmat ovat usein epämääräisiä ja laajoja. Erilaisiin tilanteisiin sovelletaan erilaisia ongelmanratkaisukeinoja: yrityksen ja erehdyksen menetelmä keinojen ja lopputuloksen analysointi taaksepäin työstämisessä lähdetään liikkeelle päämäärästä analogian hyödyntäminen: ongelma ja sen ratkaisu ovat vastaavat kuin jossakin toisessa ongelmassa uuden näkökulman löytäminen jumiutuneessa tilanteessa oivaltaminen
Päätöksenteko Päätöksentekoon vaikuttavat tietojen lisäksi tunteet. Nyrkkisäännöt eli heuristiikat altistavat virheille: ne saattavat johtaa päätöksentekoerheisiin.