Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Viljelykiertojen monipuolistaminen miksi? Maan kasvukunto vaatii viljelyn muutosta maa väsyy yksipuolisessa viljelyssä Satotasojen on noustava edullisten esikasvivaikutusten hyödyntäminen panostaminen tuottokykyisiin peltolohkoihin Yksipuolisessa, esimerkiksi pelkästään kevätviljoihin perustuvassa viljelyssä on paljon riskejä sääriski, satoriski, laaturiski, hintariski
Monipuolistamisen avulla saadaan hajautettua kylvöaikaa kriittisiä kehitysvaiheita sadon valmistumista kestävyyttä eri sääilmiöihin väljentää aikaikkunaa toimenpiteille tasoittaa työhuippuja
Puutteellinen viljelykierto ja kuluttava, yksivuotisten kasvien viljely ovat merkittäviä syitä peltojen kasvukunto-ongelmiin
Yleisimpien viljelykiertojen joukossa edelleen ohran ja kauran monokulttuuri Lähde: Luke 2017, Etelä- ja Länsi-Suomen kasvintuotantotilat
Eri viljelykasvien vaikutus maan hiilen määrään Kasvi Hiilen määrä C kg/ha/v Nurmet + 600 800 Aluskasvit + 200 300 Palkoviljat + 160 240 Viljat - 280 400 Peruna ja juurikasvit - 760 1300 Lähde: Peltojen kunnostus. Tieto tuottamaan 143
Syvä- ja laajajuurisilla kasveilla lisää hiiltä peltoon Lähde: Hakala ym. 2009 Viljelykiertojen monipuolistaminen. Tieto tuottamaan 141
Ranskalaisen viljelijän seuraama tunnusluku viljelyssä: hiilen nettolisäys maahan C tn/ha/vuosi Lähde: Lantmannen 1/2018
Monipuolinen viljelykierto ylläpitää maan hyvää rakennetta
Monipuolinen viljelykierto on hyväksi peltomaalle Kasvintähteiden koostumus ja määrä vaihtelevat ravintoa eri tyyppisille maan mikrobeille Juurien määrä ja juuristorakenne erilainen muokkaavat maata eri syvyyksiltä, syntyy juurikanavia paksujuuriset kasvit pystyvät tunkeutumaan tiiviiseen maahan tai tiiviiden kerrosten läpi ravintoa maan mikrobeille elävyyttä maahan
Monipuolinen viljelykierto on hyväksi peltomaalle Kasvipeitteisyys vaihtelee talviaikaista kasvipeitteisyyttä ja suojaa eroosiolta monivuotisilla ja syysmuotoisilla Muokkaus- ja viljelytoimenpiteet vaihtelevat ei synny muokkaus- tai kyntöanturaa ei synny ravinnevinoumia kasvinsuojeluriskit pysyvät kurissa Maan orgaaninen aines lisääntyy parantaa maan veden- ja ravinteiden sitomiskykyä edistää murujen muodostumista Kaikki em. tekijät edistävät lopulta kasvien kasvua
Maan hyvää rakennetta säilyttävä viljelykierto 1. Kevätvilja 1. 2. 2.-3. Monivuotiset 3. 5. Öljy- tai palkokasvi 5. 4. 4. Syysmuotoiset
Viljatilan viljelykiertoon sopivia vaihtoehtoja Nurmiheinien ja apiloiden siemenviljely Herne ja härkäpapu (elintarvike, rehu, siementuotanto) Öljykasvit: rapsi, rypsi, öljypellava Syyskylvöiset kasvit Kumina Alus- ja kerääjäkasvit Viherlannoitusnurmi, luonnonhoitopelto, monimuotoisuuspellot Nurmirehujen tuotanto yhteistyössä kotieläintilojen kanssa Lohkojen vaihto tai vuokraus erikoiskasvitilojen kanssa
Öljy- ja palkokasveilla parhaimmat sadonlisät viljalle Lähde: Viljelykiertojen monipuolistaminen, Luke 2015
Öljykasvien esikasviarvo +220 kg/ha Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2017
Viljelykierron monipuolistaminen plussaa myös taloudellisesti Vähennetään vilja-alaa 80 ha > 50 ha, tulos paranee noin 6 400 euroa / vuosi / tila Vehnä 30 ha 5 000 kg/ha 160 /tn Härkäpapu 10 ha 2 300 kg/ha 180 /tn Kumina 10 ha 700 kg/ha 900 /tn Rehuohra 20 ha 4 500 kg/ha 138 /tn Rapsi 20 ha 2 300 kg/ha 350 /tn LHPnurmi 10 ha Lähde: ProAgria Lohkotietopankki
Lannoitekustannus viljelykierrossa Lannoite 2017/18 1 v. 2 v. 3 v. 4 v. 5 v. Lannoitekust. yhteensä / ha / 5 v Keskim. lannoitekustannus / ha / v Y 3 (380 /t) Vilja N 140 kg Vilja N 140 kg Vilja N 140 kg Vilja N 140 kg Vilja N 140 kg 1 155 231 Y 3 (380 /t) Vilja N 140 kg Kumina perust. N 40 kg Kumina N 70 kg Kumina N 70 kg Vilja N 110 kg 711 142 Y 3 (380 /t) Vilja+ns N 90 kg Viherlannoitusnurmi N 0 kg Viherlannoitusnurmi N 0 kg Vilja N 90 kg Vilja N 120 kg 496 99
Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2017 Viherlannoitusvuosi ei ole nollavuosi
Pelto on viljelyn tärkein resurssi - pidä siitä huolta Kiitos!