Palkokasvit voisivat korvata puolet väkilannoitetypestä Maatalouden trendit, Mustiala 3.6.2014 Hannu Känkänen 10.11.2017
Palkokasveja on varaa lisätä rajusti Biologista typensidontaa hyödynnetään heikosti, vaikka palkokasvit parantavat maan kasvukuntoa vähentävät kalliiden väkilannoitteiden käyttöä vähentävät fossiilisen energian kulutusta hillitsevät kasvihuoneilmiötä 10.11.2017
Biologisen typensidonnan lisäyspotentiaali on suuri Nyt Suomessa alle 5 kg N/ha Palkokasveja on mahdollista lisätä voimakkaasti nurmirehun tuotannossa (4/5) palkoviljoina (10 x) aluskasveina (30 % vilja-alasta) viherlannoituksessa (viljakiertoon) Biologinen typensidonta 10 20 -kertaiseksi 10.11.2017
Typpi nykyisin väkilannoitteista, mutta lannoitus on maltillista Kivennäismaiden viljoille keskimäärin 80 kg N/ha Nurmille noin 130 kg N/ha 110 kg N/ha väkilannoitteissa 18 kg/ha orgaanisista lannoitteista Vaihtoehtoisen typen kilpailuasema on hyvä
Lannan typpi ei estä palkokasveja Niillä pelloilla, joille karjanlantaa levitetään Viljelykasviin päätyy keskimäärin 40 kg N/ha Vaihtelu on suurta, riippuen lantalajista levitystavasta ja ajasta viljelykasvista sääoloista ja pellon ominaisuuksista Lanta ei yleensä estä biologista typensidontaa 10.11.2017
Typen nykyinen käyttö selvitettiin tilastoista ja tutkimuksista Nykyinen viljely Rehunurmi/tilat Kasvinviljely/tilat Kesannot yms. Tavanomainen Kivennäismaat Tilastojen perusteella Typen saanti Väkilannoite Karjanlanta Biologinen Tutkimusten perusteella
Viljelyn oletettiin pyrkivän kestävyyteen palkokasvien avulla Kasvukunto & maan hiili Typpeä ilmakehästä Tuotantokasvit Viherlannoitus Maan rakennetta voi parantaa myös heinillä ja ristikukkaisilla Aluskasvit
Typpeä säästyy palkokasvin viljelyvuonna K. Raiskio, MTT 110 60 H. Känkänen, MTT Rehunurmet Aluskasvit Viljelyvuoden väkilannoitesäästö N kg/ha Palkoviljat Viherkesannot 0 80 RaHa -hanke H. Känkänen, MTT
Typpeä säästyy seuraavana vuonna 30 25 K. Raiskio, MTT H. Känkänen, MTT Rehunurmet Aluskasvit Seuraavan vuoden väkilannoitesäästö N kg/ha Palkoviljat Viherkesannot 20 70 +20 RaHa -hanke H. Känkänen, MTT
Väkilannoitetyppeä säästyy paljon! Väkilannoitetypen säästö tilatasolla Väkilannoitetypen säästö Suomessa Nurmitilat 89 kg/ha Muut tilat 38 kg/ha Nurmitilat 51 000 tn Muut tilat 38 000 tn 89 000 tn eli 60 % Samalla säästyy fossiilista energiaa Lannoitteen valmistuksessa 3470 TJ Konetöissä 285 TJ noin 3700 terajoulea
Palkokasvien typestä on pidettävä huolta Typpi on siirrettävä satoon, ei ympäristöön 60 50 40 30 20 10 0 NO3-N (kg/ha, 0-60 cm) talven alkaessa (6 koetta) - Typpeä huuhtoutuu - Seuraava kasvi saa..vähemmän typpeä ruisvirna puna-apila w.raiheinä ohran sänki Kyntöaika: aikainen syksy myöhempi syksy seuraava kevät
Lannoitetyppeä on uskallettava vähentää Apilapitoiset rehunurmet ja palkoviljat Seuraava kasvi viherlannoitusnurmen jälkeen Palkokasvi kärsii väkilannoitteen typestä esimerkkinä apila aluskasvina: Puna-apilan sato aluskasvina kg ka/ha 3000 65 Apilan N-sato (kg/ha) 2500 50 2000 40 1500 1000 500 32 Aluskasvin typpihyöty lisääntyy vain vähän. Typpilannoituksen suuri vähentäminen ei yleensä kannata. versot juuret 0 0 N 30 N 60 N 90 N Viljan N-lannoitus, kg/ha
Muita hyötyjä ei pidä unohtaa eikä palkokasvien lisäämisen haittoja Viljojen kasvintuhoojat vähenevät palkokasvien todennäköisesti lisääntyvät Aluskasvit estävät rikkakasvien kasvua apilat vaikeuttavat rikkakasviruiskutuksia Vaikutus ilmastoon arvioitu myönteiseksi typen karkaamista vesiin ja ilmaan varottava Monivuotiset parantavat maan huokostoa, yksivuotisetkin elävyyttä ja pintarakennetta.
Palkokasveissa riittää tutkittavaa Viljelytekniset ratkaisut Kasvintuhoojien hallinta Päästöt viljelyn eri vaiheissa Biokaasua ja lannoitetta palkokasveista Viljelyn kannattavuus, myös pitkällä aikavälillä Palkokasvien kansantaloudellinen merkitys
Tulevaisuudessa typpeä hyödynnetään tarkemmin? Palkokasvin jäännöstypen paikannettu määrittäminen Sää- ja peltotietoihin perustuva typen vapautumisarvio Täsmälannoitus, jonka perustana palkokasvien biologinen typensidonta Tarpeeseen perustuva lisälannoitus Kohdennettu täydentävä kylvölannoitus
Jo nyt mahdollista Palkokasvien roima lisääminen Typen parempi hyödyntäminen Muiden hyötyjen kotiuttaminen
10.11.2017 Kiitos!