Satakuntaliitto LAUSUNTO Maakuntahallitus 28.3.2018 PL 260 28101 Pori kirjaamo@satakunta.fi LAUSUNTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVAN 2 EHDOTUKSESTA Yleistä Satakuntaliiton vaihemaakuntakaavan 2 laadinta on edennyt ehdotusvaiheeseen. Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen myötä valmisteluprosessiin on tullut uutena vaiheena lausuntokierros ennen aineiston asettamista julkisesti nähtäville. MTK-Satakunta ja MTKmetsälinja kiittävät mahdollisuudesta lausua kaavaehdotuksesta. Kuten aiemminkin, arvioimme kaavaa ensisijaisesti edustamiemme elinkeinojen näkökulmasta. Tähän näkökulmaan sisältyvät myös luonnonvarojen kestävän käytön periaate sekä alueiden kulttuuriset ja ympäristölliset arvot. Kaavan keskeisenä teemana on energiantuotanto. Suomen ilmasto- ja energiapoliittisten tavoitteiden sekä niihin liittyen uusiutuvan energian tuotantoon keskittyvän elinkeinotoiminnan ja biotalouden edistäminen aluesuunnittelussa ovat mitä kannatettavimpia toimenpiteitä. Muita teemoja ovat soiden moninaiskäyttö, kauppa, maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt. Vaihekaava koskee siis pitkälti maaseutualueita kauppaa ja keskustaajamiin sijoittuvia merkittäviä kulttuurikohteita lukuun ottamatta. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan maakuntakaavaa laadittaessa tulee erityisesti kiinnittää huomiota maakunnan elinkeinojen toimintaedellytyksiin. Kaavan tulee myös tukea maakunnan suunnittelujärjestelmää. Olemme useasti tuoneet esille, että maaseudun elinkeinot jäävät tässä tarkastelussa liian vähälle huomiolle. Maaseutualueita tarkastellaan edelleenkin ennemminkin yhteiskunnan maankäyttötarpeiden, ympäristöarvojen, virkistysarvojen tai maiseman kannalta. Luonnonvaroihin perustuvan biotalouden ja luonnonvarojen kierrätykseen perustuvan kiertotalouden kasvava merkitys nostavat kuitenkin maaseudun elinkeinojen merkitystä. Myös uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet korostavat tämän kasvun huomioon ottamista, alueiden elinvoimaa sekä elinkeinojen kehittämistä ja uudistamista. Muistutamme myös uudelleen, että maanomistajan on vaikea hahmottaa nykymuotoisen maakuntakaavan oikeusvaikutuksia. Kaava ohjaa alempiasteisten kaavojen laadintaa tai muuttamista ja viranomaisten toimintaa erilaisia hankkeita toteutettaessa. Koska yksityiskohtaisempi kaavoitus ei voi olla ristiriidassa maakuntakaavan aluevarausten kanssa,
2 maakuntakaavassa tehdyt alueidenkäytön ratkaisut vaikuttavat epäsuorasti maanomistajien elinkeinojen harjoittamiseen. Maakuntakaavan ohjausvaikutus viranomaistoimintaan on aiempaan lainsäädäntöön verrattuna laajentunut. Vaikutus maanomistajaan on siis joka tapauksessa tosiasiallinen, vaikka se onkin rakennuskielto- ja suojelumääräyksiä lukuun ottamatta välillinen. Myös maakuntakaavan merkintöjen suuri määrä ja päällekkäisyys sekä alueiden erityisominaisuuksia tai kehittämisperiaatteita osoittavien merkintöjen runsaus vaikeuttavat kaavan hahmottamista. Maanomistajan oikeusturvan kannalta tilanne on kyseenalainen. Muistutamme lisäksi, että kaavaa laadittaessa on pidettävä silmällä alueiden käytön taloudellisuutta ja sitä, ettei maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle aiheudu kohtuutonta haittaa, kuten vaihemaakuntakaavan selostusosassa on todettu. Kaavaa laadittaessa on selvitettävä, kenen toteutettavaksi kaava ja sen edellyttämät toimenpiteet kuuluvat. Yksityiskohtaiset kommentit Tiedottaminen Ehdotusvaiheen seudullisista esittely- ja tiedotustilaisuuksista on tiedotettava hyvissä ajoin eli vähintään kolme viikkoa aikaisemmin. Valmisteluvaiheessa tieto tuli liian lyhyellä varoitusajalla. Mielestämme Satakuntaliiton tulee tarkistaa myös ilmoitusmenettelynsä kattavuutta, sillä asiasta on tullut palautetta. Eri puolilla maakuntaa on oltava tasavertaiset mahdollisuudet tiedon saamiseen kaava-asiakirjojen nähtävillä olosta ja kuulemisesta. Alueella ilmestyy useita maakuntalehtiä ja paikallislehtiä, joiden levikkialueiden kattavuus on syytä tarkistaa. Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että kaavat tehdään vuorovaikutuksessa eri intressitahojen kanssa. Laissa on tietyt minimivaatimukset vuorovaikutuksen toteuttamiseen. On ymmärrettävä, että minimivaatimukset koskevat vain vaikutukseltaan hyvin vähämerkityksisiä hankkeita. Lain logiikka on se, että mitä vaikuttavammasta asiasta on kyse, sitä laajempaa tulee vuorovaikutuksen olla. Maiseman, luonnon arvojen ja kulttuuriperinnön vaaliminen Vaihekaavan yksi keskeinen osa on arvokkaat maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt. Maakuntakaavassa on osoitettava valtakunnallisesti merkittävät, tällä hetkellä voimassa olevat kulttuuriympäristöt ja maisemat. Mukana ovat myös maakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt. Vaihekaavaan ollaan esittämässä lisäksi vielä vahvistamattomia uusia valtakunnallisia maisema-alueita. Täysin uutena ollaan lisäämässä maakunnallisesti merkittäviä, maisemallisesti tärkeitä alueita, joiden pinta-ala on noin 46 000 ha. Viimeksi mainitut alueet, joita valmisteluvaiheessa kutsuttiin maakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi, on runsaan palautteen ja neuvottelujen jälkeen muutettu ehdotusvaiheessa maisemallisesti tärkeiksi alueiksi. Esitämmekin tästä asianosaisten mielipiteiden kuulemisesta ja vastaantulosta kiitoksemme maakuntakaavan valmistelijoille ja Satakuntaliitolle.
3 Huomautamme kuitenkin, että nämä puheena olevat kulttuuriympäristöjä ja maisemaalueita kuvaavat osa-aluemerkinnät ovat monin paikoin päällekkäisiä. Kun mukaan otetaan vielä muut erityisominaisuutta ilmaisevat merkinnät, on kokonaisuuden ja eri merkintöjen merkityksen hahmottaminen kaavakartalta vaikeaa. Katsomme, että maisema-alueet ja suurin osa kulttuuriympäristöistä on syntynyt maanviljelyn ja maisemaan sopivan maaseuturakentamisen tuloksena eli erityisesti maatalouselinkeinojen harjoittamisen tuloksena. Niiden arvo ei säily ilman, että näitä elinkeinoja harjoitetaan tulevaisuudessakin ja että elinkeinot voivat kehittyä ajanmukaisesti. Työ ei jatku kaavamääräyksillä, vaan sillä, että toiminta on taloudellisesti kannattavaa ja nuorten silmissä houkuttelevaa. Kaavamääräyksillä ei voi ohjata sitä, mille tilalle löytyy jatkaja huolehtimaan kulttuurimaiseman säilymisestä ja mikä tila autioituu. Kaavamerkinnöillä tai - määräyksillä ei voi myöskään velvoittaa hoitamaan maisemaa. Tämä koskee kaikkia kaavatasoja. Tällä hetkellä maatalouden kannattavuus on heikko ja tilaluku on vähentynyt voimakkaasti koko EU-ajan. Suomen EU-jäsenyys on tuonut nimenomaan viljelijöille sääntöjä, ehtoja, määräyksiä ja raportointivelvoitteita, jotka monin tavoin vaikuttavat työn mielekkyyteen. Maakunnan aluesuunnittelun ei tule lisätä maanviljelyyn, metsätalouteen sekä maatilojen muuhun elinkeinotoimintaan ja rakentamiseen sääntelyä, vaan päinvastoin edistää niiden pärjäämistä ja kehittymistä. Arvokkaan maisema-alueen tulee olla arvostava merkintä. Myös kaavoituksen ja kaavamääräysten on kehityttävä. EU:n maatalouspolitiikka on kannustanut ja kilpailutilanne pakottanut kasvattamaan yksikkökokoa, mikä merkitsee suurempia kotieläinyksiköitä ja uudistuvia viljelymenetelmiä. Esimerkiksi katteenalainen viljely marjojen ja puutarhakasvien viljelyssä lisääntyy, jolloin erilaiset liikuteltavat katteet kuuluvat normaaliin viljelyyn. Ne on hyväksyttävä normaalina elinkeinotoiminnan muutoksena. Ilmastonmuutos vaikuttaa osaltaan viljelymenetelmien kehitykseen. Museoviranomaiselle on suunnittelumääräyksessä varattu lausunnonanto-oikeus. Se on poistettu maisema-aluemerkinnästä, mutta se sisältyy edelleen muiden kulttuuriympäristöja maisema-aluemerkintöjen suunnittelumääräyksiin. Maankäyttö- ja rakennuslaissa ei ole säädetty kuulemisvelvoitetta museoviranomaiselle maisema-aluetta tai kohdetta koskevista suunnitelmista ja hankkeista, jotka oleellisesti muuttavat vallitsevia olosuhteita. Ympäristöministeriön suositus on, ettei kaavamääräyksillä tule luoda lausuntomenettelyjä, vaan lausunnon pyytämisvelvollisuuden tulisi perustua lakiin. Kaavamääräyksillä ei pidä laajentaa eikä tulkita maankäyttö- ja rakennuslain säännöksiä. Tavoitteena on päinvastoin purkaa byrokratiaa sekä siirtää päätösvaltaa kuntiin. Maisema-aluemerkintä on nykyisessä muodossaan hyväksyttävissä, mutta ehdotusvaiheessa asianosaisilta mahdollisesti tuleva kuulemispalaute on otettava huomioon. Toistaiseksi Valtioneuvoston periaatepäätöksellä vahvistamattomat valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet on selvyyden vuoksi siirrettävä liitekartalle. Varalaskupaikkojen suojavyöhykkeet Vaihekaavan ehdotukseen on valmisteluvaiheen kuulemisen jälkeen puolustusvoimien esityksestä Kankaanpään Niinisalon varalaskupaikan ympärille suojavyöhyke, jonka säde on 12 km. Kaavassa osoitetaan myös Satakunnan puolelle ulottuva Loimaan Virttaan varalas-
4 kupaikan suojavyöhyke. Suunnittelumääräyksen mukaan näille alueille ei tule rakentaa esterajoituksia aiheuttavia tuulivoimaloita tai muita korkeita rakennuksia tai rakennelmia. Suunniteltaessa yli 30 metriä korkeaa rakentamista, tulee puolustusvoimille varata mahdollisuus lausunnon antamiseen. Kaavaehdotuksessa ei tarkemmin selvitetä, miten tämä korkeus maaston korkeuserot huomioiden määritellään ja mitä käytetään mittapisteenä. Vaikka puolustusvoimien toiminta on tärkeää, on normaali alueen elinkeinotoiminta otettava tasavertaisesti huomioon. Kaavamerkintä on käsityksemme mukaan liian laajasti ja ylimalkaisesti vedetty ympyrän muotoon, vaikka sen pitäisi mukailla kiitoradan muotoa. Suunnittelumääräys on myös liian yleinen. Esitetyn kokoinen suojavyöhyke merkitsee suurta 45 200 ha:n suoja-aluetta molempien varalaskupaikkojen ympärille. Toiminnassa olevilla lentokentilläkään ei voi olla kaupunkien läheisyyden vuoksi esitetyn tyyppisiä suojavyöhykkeitä. Tällä merkinnällä ei tule rajoittaa maatilojen elinkeinotoiminnan harjoittamista. Jo nyt uusimmat kuivurit nousevat 30 metrin korkeuteen. Myös rehusiilot saattavat olla hyvin korkeita. Lisäksi maatiloille haetaan jatkuvasti edullisempia, uusiutuviin vaihtoehtoihin perustuvia energialähteitä eikä esim. tuulivoimalaa saa sulkea pois. Esitetyn suojavyöhykkeen laajuutta tulee huomattavasti supistaa sekä sen muotoa ja esteen korkeuden mittaustapaa täsmentää. Maatilojen elinkeinotoiminta tulee jättää suunnittelumääräyksen ulkopuolelle. Myös esteen korkeusrajaa tulee nostaa 50 metriin. Puuterminaalit ja rautateiden kuormauspaikat Toistamme lausuntomme, että energiantuotantoon painottuvan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet tukevat Satakunnan ilmasto- ja energiastrategian visiota mahdollistamalla uusiutuvan energian tuotantoa. Erityisesti jo olemassa oleva metsäteollisuus luo pohjan raakaaineiden hyödyntämiselle ja jalostukselle. Puutavaran terminaalit ovat merkittävässä roolissa Satakunnan uusiutuvan energiantuotannon ja laajemmin biotalouden logistiikassa ja kasvussa. Kaavaan on merkitty Porin ja Kokemäen Peipohjan rautatieverkon kuormauspaikat, jotka ovat Satakunnasta mukana Liikenneviraston selvityksessä Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Porin kuormauspaikka toimii käytännössä hyvin, ja laiturit mahdollistavat pituudellaan ns. kokojunakuormauksen (24 vaunua). Kaavaa on täydennetty ehdotusvaiheessa kolmella uudella kohteella: Noormarkun kaatopaikka (kohde nro 19), Rauman Kolla (36) ja Euran Hankkassato (48). Lisäysten myötä terminaalitoimintojen alueet on huomioitu maakunnan mittakaavassa varsin hyvin lukumäärän (12 kpl), sijoituksen ja kapasiteetin suhteen. Erityisesti uusien terminaalitoimintojen merkintä Noormarkkuun ja Rauman seudulle MTK:n luonnosvaiheen lausunnon mukaisina tukee biotalouden kasvua Satakunnassa hyvin. Kiitämme luonnosvaiheen lausunnon mukaisista uusista terminaalitoimintojen alueista Noormarkussa ja Raumalla.
5 Rataverkon Porin kuormauspaikka tulee turvata mieluiten nykyisessä toiminnassaan tulevassa maankäytön suunnittelussa. Kokemäen Peipohjan kuormauspaikan laitureita tulee edelleen pidentää kokojunakuormauksen mahdollistamiseksi. Turvetuotanto Turvetuotannon tarvetta, vaikutuksia ja tuotantoon tarvittavia alueita selvitettiin kaavatyössä energia-, kasvu- ja ympäristöturpeen suhteen vuoteen 2035 tähdäten. Kaavan valmistelussa on tutkittu maakunnallisesti merkittävinä vähintään 50 ha:n pinta-alan omaavat suot. Lisäksi ehdotusvaiheessa selvitettiin luonnontilaisuusasteikon luokkaan 2 kuuluvien soiden soveltuvuutta turvetuotantoon. Turvetuotannon maakunnalliseksi tarpeeksi on selvitetty 4000 ha. Turvetuotantoon varattavat suoalueet toteuttavat osaltaan tavoitteita kotimaisen energiantuotannon lisäämiseksi, kotimaisuusasteen nostamiseksi sekä energiahuollon toimitusvarmuuden turvaamiseksi. Kaavaehdotuksessa luonnosvaiheen turvetuotantosoista on kuitenkin jätetty pois neljä luonnontilaisuusluokkaan 2 kuuluvaa suota: Jämijärven Koppioneva, Merikarvian Räminkeidas, Porin Hangassuo ja Siikaisten Peräneva vesistövaikutuksiin vedoten. Nämä suot tulee palauttaa takaisin kaavaan. Jokaiselle turvetuotantoalueelle haetaan joka tapauksessa ympäristölupaa viranomaiselta riippumatta siitä, onko alue kaavassa vai ei. Tavoitetta tukevat myös pohjoissatakuntalaisten kunnanjohtajien ja turvetuottajien lausunnot. Heidän lausunnossaan Pohjois-Satakunnan osalta turvetuotantoaluetta tulisi olla 4140 ha. Honkajoen Mustakeitaan sisällyttäminen myönteisen ympäristöluvan mukaisesti kaavan on hyvää kehitystä. Kaavaehdotuksessa turvetuotantoa osoitetaan maakunnallisessa mittakaavassa yhteensä 3342 ha, mikä on 508 ha vähemmän kuin luonnosvaiheessa. Energiaturpeella on merkittävä osuus uusiutuvan metsäenergian tuotannossa. Kattilatekniikka vaatii hakkeen sekaan turvetta. Mikäli maakuntakaavalla vaikeutetaan luonnontilaisuusluokan 2 soiden turvetuotantoa, heikennetään samalla maakunnan uusiutuvan energian tuotantoa vaihemaakuntakaavan 2 perustavoitteen vastaisesti. Kaavassa käytetään kahta erillistä merkintää turvetuotantoalueille. Merkinnällä EO5 osoitetaan tuotannossa olevat tai sellaiset tuotantoon suunnitellut turpeenottoalueet, joilla tuotannon edellytykset on selvitetty maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tarkkuudella. Kaavamerkinnällä EO6 osoitetaan turvetuotantoa alueille, joilla tuotannon edellytykset on myös selvitetty, mutta joiden käyttöönotossa on ajallinen rajaus. Kohteita on kaksi kappaletta (Sievarinsuo, Harjavalta ja Latoneva, Merikarvia) ja niiden yhteispinta-ala on noin 150 ha. Samanaikaisesti käytössä olevien alueiden määrää rajoitetaan tarvittaessa niin, että vesien tilaa koskevat tavoitteet voidaan saavuttaa. Tuotannon ajoittaminen on myös tarkasteltava suhteessa Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 1 osoitettuun tuulivoimaloiden alueeseen (tv1). Kaavan tulee mahdollistaa tarveselvityksen mukaisesti vähintään 4000 ha turvetuotantoa. Jämijärven Koppioneva, Merikarvian Räminkeidas, Porin Hangassuo ja Siikaisten Peräneva tulee palauttaa takaisin kaavaan turvetuotantoalueiksi.
6 Soidensuojelu Kaavalla ei oteta suoraan kantaa Soidensuojelun täydennysehdotuksen (SSTE) yksityismaiden osuuteen, vaan hallitusohjelman mukaisesti soidensuojelussa edetään maanomistajien vapaaehtoisuuden kautta. SSTE-kohteet on huomioitu kaavassa siten, ettei niille ole osoitettu luonnonarvoja vaarantavaa maankäyttöä. Valtakunnallisesti luontoarvoiltaan merkittävät SSTE-suot on myös lueteltu kaavan tausta-aineistona. Soidensuojelun täydennysehdotuksen yksityismaakohteiden jättäminen pois kaavasta on edelleen oikea ja kehuttava ratkaisu. Aurinkoenergia Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 on ensimmäinen maakuntakaava, jossa otetaan kantaa teollisen mittakaavan aurinkoenergian tuotantoon Suomessa. Kaavassa osoitetaan 13 aurinkoenergian tuotannon kehittämisen kohdealuetta, joilla katsotaan olevan edellytyksiä laajamittaisen aurinkoenergian tuotantoalueeksi. Kohteiden laajuuden on mahdollista olla vähintään 40 ha. Mahdollisen tuotannon tarkka sijoittuminen ja mittakaava selvitetään tarkemmassa suunnittelussa. Teollisen mittakaavan aurinkoenergiatuotannon huomioiminen maakuntakaavassa on kannatettavaa. Hankkeiden mahdollisessa toteutuksessa tulee edetä maanomistajien ja hankekehittäjien sopimuksellisuuden kautta. Lopuksi Korostamme maanomistajien mielipiteiden huomioon ottamista tulevassa ehdotusvaiheen kuulemisessa, kun kaavamerkintöjä esitetään yksityisomistuksessa oleville maille. Elina Liinaharja Aluepäällikkö MTK-Satakunta Markus Nissinen Kenttäpäällikkö MTK-metsälinja