Ravitsemussuositukset ja suomalaisten ravinnonsaanti Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos www.helsinki.fi/yliopisto 10.1.2018 1
10.1.2018 2
Tavoitteena on, että opiskelija Osaa kertoa miksi ravitsemussuosituksia tarvitaan ja miten niitä laaditaan Osaa selittää, mitä eroa on ravintoaineiden saantisuosituksilla ja ruoka-ainekohtaisilla suosituksilla Osaa kuvailla suomalaisten ruokavalion keskeiset vahvuudet ja heikkoudet Ymmärtää eri elintarvikeryhmien merkitykset ravintoaineiden saannin varmistajina Oppii mitä muuta terveyden kannalta oleellista elintarvikkeissa on kuin ravintoaineita www.helsinki.fi/yliopisto 10.1.2018 3
Ruoan sisältämät aineet Ravintoaineet Muut aineet (nonnutrients) Välttämättömät Lisäaineet Ehdollisesti välttämättömät Luontaiset aineet (osa hyödyllisiä) Ei välttämättömät Vieras- ja haittaaineet Maatalous-metsä tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 10.1.2018 4
Ravitsemussuositukset Laadittu väestötasolle, terveille kohtalaisesti liikkuville ihmisille Vain varauksellisesti yksilöiden ravitsemusneuvontaan Ravintoainesuositukset edustavat keskimääräistä suositeltavaa saantia pitkähköllä aikavälillä Osalle ravintoaineista esitetään myös suurin hyväksyttävä päiväannos Tavoitteena terveyden edistäminen ja ylläpito, ei hoito Soveltuvat sellaisenaan aikuisiän diabeetikoille ja henkilöille, joilla verenpaine tai veren rasva-arvot koholla (mutta suositukset eivät ole esim. laihduttamista varten) 10.1.2018 5
Suositukset Ohjaus (päättäjät) Tutkimus, suunnittelu Kansalaiset Maitovalmisteiden täydentäminen D-vitamiinilla D-vitamiinin suositeltava saanti on 10 mg/vrk Kala, maito, D-vit valmisteet Mikael Fogelhol 10.1.2018 m
Pohjoismaiset ravitsemussuositukset (NNR) Edelliset v. 1980, 1988, 1996 ja 2004 Englanninkieliset vuodesta 2004 Toimeksiantaja ja rahoittaja: Pohjoismaiden ministerineuvosto Organisaatio (yht. n. 100 asiantuntijaa) projektiryhmä: 2 joka maasta (Suomesta Ursula Schwab ja Mikael Fogelholm) ohjausryhmä kirjoittajat arvioitsijat www.helsinki.fi/yliopisto 10.1.2018 7
NNR 2012 NNR 2012 prosessi Arviointijat NNR 2013 Luku V1 NNR 2013 Luku V1 Arvioitsijat NNR 2013 Luku V2 NNR 2013 Luku V3 Julkinen (avoin) kommentointi Systemaattinen kirjallisuuskatsaus Referenssiryhmä NNR 2013 Luku V2 NNR 2013 Luku V3 8
Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014 Tarkoitettu asiantuntijakäyttäjille ja päätöksentekijöille, esim. kunnat, terveydenhuolto, yritykset, järjestöt Ruokakohtaiset suositukset Ravintoainekohtaiset suositukset Kasvisruokavaliot Pakkausmerkinnät Ruokahuolto (joukkoruokailu) Kestävät valinnat lautasella Fyysinen aktiivisuus www.helsinki.fi/yliopisto 10.1.2018
Ravitsemussuositukset perustuvat erilaisiin tutkimuksiin ja niiden avulla avautuvaan parhaaseen mahdolliseen tietoon ( best available evidence ) Perustutkimus Ruokasuositukset Energiaravintoaineet Vitamiinit & kivennäisaineet Interventiot Väestötutkimukset XXX X - XXX XX X XX XX XX 10.1.2018 10
Väestö- ja interventiotutkimusten edut ja rajoitukset ravitsemustutkimuksessa Väestötutkimukset, esim. kohortit Edut Luonnollinen asetelma Vastemuuttujina esim. sairastuvuus ja kuolleisuus Interventiot Syy-seuraussuhde Tarkat mittaukset mahdollisia Riskitekijät, fysiologia Rajoitukset Epätarkat menetelmät Vain yhteyksiä Sekoittavien tekijöiden hallinta? Elintapojen muutokset Asetelma voi olla keinotekoinen Usein lyhyehkö kesto Jos pitkä, elintavat voivat muuttua Interventio toteutettavuus? 10.1.2018 11
g/pv 300 250 200 150 100 50 0 Rasvaa vai hiilihydraatteja? Liha ja elintavat Suomessa 1. 3. 5. P<0,001 P=0,08 P<0,001 Hedelmät Vihannekset Täysjyvävilja Punaisen ja prosessoidun lihan käytön (1., 3. ja 5. viidennes) yhteys hedelmien, vihannesten ja täysjyväviljan käyttöön (g/pv) Finriski 2007 miehillä (n=2190). Trendianalyysi on vakioitu iällä ja energiansaannilla. Fogelholm, Kanerva, Männistö: Eur J Clin Nutr 2015 10.1.2018
Tieteellinen näyttö Yksittäinen tutkimus ei ole näyttö Useita (väh. 2) tutkimuksia tarvitaan Toisistaan riippumattomia tutkijaryhmiä Tulosten suunta ja johdonmukaisuus Tutkimusten laatu on huomioitava Eri tyyppisiä asetelmia (jos mahdollista) www.helsinki.fi/yliopisto 10.1.2018 13
Grading of evidence (näytön luokittelu) Convincing (vakuuttava) Probable (todennäköisen) Suggestive (mahdollinen) No conclusion (ei näyttöä) 10.1.2018 14
Kuitu ja proteiini - näyttö Altiste Vaste Yhteydet Näyttö + ns - Kuitu Paino 1 4 Todennäköinen Kuitu Vyötärön ympärys 1M 1 1W 1M Mahdollinen Hedelmäkuitu Paino 1M Ei näyttöä Viljakuitu Paino 1 1M Todennäköinen Proteiini Paino 1 Ei näyttöä Proteiini Paino 1 Ei näyttöä Fogelholm ym. Food & Nutr Res 2012 10.1.2018 15
Kuitupitoiset ruoat Ruokasuosituksen määrittyminen kuten energiaravintoaineet, pääpaino kuitenkin väestötutkimuksissa Terv. ruokavalio Sokeripitoiset Maitovalm. Liha Peruna Vaalea vilja lihottaa EOS suojaa 0 10 20 30 Systemoitu katsaus ruoan ja painonhallinnan yhteyksistä: Tulokset, jotka osoittavat tietyn ruoka-aineryhmän yhteyttä painon tai vyötärön ympäryksen muutokseen pitkittäisissä väestötutkimuksissa. Fogelholm ym. Food Nutr Res 2012
Ruoka-aineryhmät ja pitkäaikaissairaudet Vihannekset Hedelmät Täysjyvä Maito Maitovalm. Liha Siipikarja Kala vähentää EOS lisää 0 20 40 60 80 100 Systemoitu katsaus ruoan ja pitkäaikaissairauksien (erit. SVT, T2D, lihavuus ja syöpä) yhteyksistä: tulokset, jotka osoittavat tietyn ruoka-aineryhmän yhteyttä sairastavuuteen väestötutkimuksissa. Fardet & Boirie. Nutrition Reviews 2014; 72(12):741 762
Pohjoismainen ruokavalio ja vähentynyt kuolleisuus 1,2 Miehet 1,2 Naiset 1 1 RR 0,8 0,6 RR 0,8 0,6 0,4 0,2 0,4 Trendi: p = 0,005 Trendi: p = 0,03 0,2 0 0 1 2 3 4 5 6 1 2 3 4 5 6 Pohjoismaisen ruokavalio-indeksin yhteys kuolleisuuteen 53 053 tanskalaisella miehellä ja naisella 12 v. seurannassa. Miehiä kuoli 2383 ja naisia 1743.Indeksi perustuu kalan, kaalin, ruisleivän, kauran, omenan ja päärynä sekä juureksien käyttöön. Vakiointi: mm. liikunta, tupakointi, alkoholi, liha, ikä, Olsen ym. J. Nutr. 2011;141: 639 644
10.1.2018 19
10.1.2018 20
Transrasva Sokeri, vaalea vilja Täysjyvävilja Kertatyydyttymätön rasva Monityydyttymätön rasva -30-25 -20-15 -10-5 0 5 10 Riskin muutos (%) 21 Pitkittäisistä väestötutkimuksista koostettu malli, joka kertoo kuinka paljon sepelvaltimotaudin riski muuttuu, jos 5 E% tyydyttynyttä rasvaa (10 15 g) vaihdettaisiin vastaan energiamäärään eri tyyppisiä hiilihydraatteja tai rasvoja Li ym. J Am Coll Cardiol. 2015;66(14):1538-1548 10.1.2018 21
Havaintoja rasvasta ja terveydestä (pääasiassa SVT, T2D, kuolleisuus) tuoreiden katsausten mukaan Rasva kokonaissaanti ei ole yhteydessä terveyteen Tyydyttyneellä rasvalla ei ole itsenäistä yhteyttä (vaikutusta) terveyteen Tyydyttyneen rasvan vaihtaminen tyydyttymättömään edistää terveyttä, mutta vaihto hiilihydraatteihin ei Yksittäisten rasvahappojen yhteys terveyteen vaihtelee (myös esim. tyydyttyneiden välillä) Liha saattaa olla tyydyttyneen rasvan lähteenä maitovalmisteita haitallisempi Juusto on voita edullisempi kolesterolimetabolian kannalta Schwab ym. 2014; Schwingshack & Hoffman: Lipids Health Dis 2013; Chowdhury ym. Ann Intern Med 2014; Schwab ym. 2014; Siri-Tarino ym. Am J Clin Nutr 2010 Sanders: Proc Nutr Soc 2014; Schwab ym. 2014; Schwingshack & Hoffman: Lipids Health Dis 2014 ;Hooper ym.: Cochrane Database Syst Rev 2012 Forouhi ym.: Lancet Diabet Endocrinol 2014 Chen ym.: 2014; O Sullivan ym.: Am J Publ Health 2013; Micha ym.: Curr Atheroscler Rep 2012 Huth & Park: Adv Nutr 2012 10.1.2018 22
Elintavat ja niiden muutokset Energiaravintoaineiden osuus kokonaisenergiasta Suomessa vuosina 1926 1970 koko väestöä koskeneiden tutkimusten mukaan 100 100 80 % 60 40 Hiilihydraatti Proteiini 20 Rasva 0 0 1926 1931 1936 1941 1946 1951 1956 1961 1963 1964 1970 2012 Lähde: Esko H- Koskinen, 1974 (väitöskirja, HY, ravitsemustiede) 10.1.2018 23
40 30 20 10 PUFA MUFA SFA 0 1967-69 1982 1992 2002 2007 2012 Suomalaisten rasvan saannin jakauma eri rasvahappoluokkien Perusteella vuosina 1967 69 (Autoklinikan ravintotutkimus, Esko H. Koskisen väitöskirja, 1974, HY, ravitsemustieteen laitos) sekä 1982, 1992, 2002, 2007 ja 2012 (Finravinto, KTL/THL).
10.1.2018 25
Suomalaisten aikuisten (25 64 v.) sakkaroosin saanti (% energiansaannista) vuosien 1982 ja 2012 välillä Finravinto-tutkimuksen mukaan Naiset Miehet 14 12 10 E% 8 6 4 2 0 1982 1992 1997 2002 2007 2012 Finravinto-tutkimukset (KTL, THL) www.helsinki.fi/yliopisto 10.1.2018 26
Effect on Caries of Restricting Sugars Intake: Systematic Review to Inform WHO Guidelines From 5,990 papers identified, 55 studies were eligible 3 intervention, 8 cohort, 20 population, and 24 cross-sectional. Of the studies, 42 out of 50 of those in children and 5 out of 5 in adults reported at least one positive association between sugars and caries. There is evidence of moderate quality showing that caries is lower when free-sugars intake is < 10% E. With the < 5% E cutoff, a significant relationship was observed, but the evidence was judged to be of very low quality. Moynihan & Kelly. J Dent Res 2014;93(1):8-1 10.1.2018 27
Systemaattinen katsaus, Sonestedt ym. 2012 Does high sugar consumption exacerbate cardiometabolic risk factors and increase the risk of type 2 diabetes and cardiovascular disease? 2743 abstraktia 17 tutkimusta lopullisessa analyysissä (15 prospektiivista kohorttitutkimusta 2 satunnaistettua interventiota; aikuisia tutkittavia) Runsas sokeroitujen virvoitusjuomien käyttö ennustaa suurempaa tyypin 2 diabeteksen riskiä näytön aste: todennäköinen (probable); 4/6 kohorttitutkimuksesta tuki näyttöä Muut altiste- ja vastemuuttujat (esim. kuolleisuus, sydän- ja verisuonitautisairastuvuus, riskitekijät, jne.): ei näyttöä. Kaikki muut niputettuna : 13 suurempi riski, 19 NS, 3 pienempi riski NNR5 vit D NNC 2012 www.helsinki.fi/yliopisto 28
10.1.2018 29
Suositeltavat ruokamuutokset terveyden ja energiatasapainon edistämisessä Vähennä Lihavalmisteet, punainen liha (Runsaasti) lisättyä sokeria sisältävät juomat ja ruoat Suola Alkoholi Vaihda Vaalea vilja täysjyvävilja Voi, voita sisältävät levitteet kasviöljy, kasviöljypohjaiset levitteet Rasvaiset maitovalmisteet vähärasvaiset tai rasvattomat maitovalmisteet Lisää Kasvikset, palkokasvit Hedelmät ja marjat Kalat ja muut merenelävät Pähkinät, mantelit ja siemenet 10.1.2018 30
10.1.2018 31
10.1.2018 32
Energiaravintoaineiden saantisuositukset Perustuvat pääosin väestötutkimusten (seurantatutkimukset, poikkeuksellisesti joskus poikittaisotokset) ja satunnaistettujen interventioiden tuloksiin Aina ei syy-seuraussuhdetta voi tutkimuksissa täysin varmasti selvittää (esim. havainnot, jotka perustuvat pääosin väestötutkimuksiin) Päätöksenteko tapahtuu aina parhaimman käytettävissä olevan tiedon perusteella ( best available evidence ) Tutkimuksia tulkittaessa ja suosituksia asetettaessa on pohdittava mm. ruoankäytön kulttuurisia eroa (esim. lihan tai maidon käyttömäärä) www.helsinki.fi/yliopisto 10.1.2018
Energiaravintoaineiden pohjoismaiset saantisuositukset ja saanti Suomessa NNR 2004 NNR 2012 NNR 2012 (suunn.) Saanti 2012 Rasvan kokonaissaanti, E% 25 35 (25 40) 32 33 36 Tyydyttynyt rasva, E% n. 10 < 10 15 Kertatyydyttymätön rasva, E% 10-15 10 20 14 Monityydyttymätön rasva, E% 5-10 5 10 7 Proteiinit, E% 10-20 10 20 15 (18) a 18 Hiilihydraatit, E% 50-60 (45 60) 52 53 45 Sakkaroosi, E% < 10 < 10 10 Ravintokuitu, g 25-35 > 25 35 >3 g/mj 21 a = vanhukset Suositukset: NNR 2004, NNR 2012 (painossa) Saanti: Finravinto 2012 tutkimus (painossa)
Elintavat ja niiden muutokset Energiaravintoaineiden osuus kokonaisenergiasta Suomessa vuosina 1926 1970 koko väestöä koskeneiden tutkimusten mukaan 100 100 80 % 60 40 Hiilihydraatti Proteiini 20 Rasva 0 0 1926 1931 1936 1941 1946 1951 1956 1961 1963 1964 1970 2012 Lähde: Esko H- Koskinen, 1974 (väitöskirja, HY, ravitsemustiede)
40 30 20 10 PUFA MUFA SFA 0 1967-69 1982 1992 2002 2007 2012 Suomalaisten rasvan saannin jakauma eri rasvahappoluokkien Perusteella vuosina 1967 69 (Autoklinikan ravintotutkimus, Esko H. Koskisen väitöskirja, 1974, HY, ravitsemustieteen laitos) sekä 1982, 1992, 2002, 2007 ja 2012 (Finravinto, KTL/THL).
Suojaravintoaineiden saantisuositus Tasapainotutkimukset ja kineettiset tutkimukset: puutosoireiden puuttuminen Minimisaanti (esim. C-vit 10 mg/vrk) Kineettiset tutkimukset, epidemiologiset tutkimukset, satunnaistetut koeasetelmat: saannin ja terveyden väliset yhteydet Keskimääräinen tarve (esim. C-vit 60 mg/vrk) Varmuusmarginaali: saanti, joka kattaa tarpeen lähes kaikilla terveillä ihmisillä ja suojaa pitkäaikaissairauksilta Saantisuositus (esim. C-vit 75 mg/vrk) www.helsinki.fi/yliopisto
Suojaravintoaineiden suosituksen määrittyminen Recommended intake (RI) 2 SD 2 SD Keskimääräinen tarve Saantisuositus www.helsinki.fi/yliopisto
Table 2, cont. Recommended intakes of certain nutrients, expressed as average daily intake over time, for use at planning of diets for groups. The requirement is lower for almost all individuals. Age years <½5 6-11 mo 1-3 4-6 7-10 Males 11-14 15-18 19-30 31-60 61-75 >75 Females 11-14 15-18 19-30 31-60 61-75 >75 Calcium mg 360 540 600 600 700 900 900 800 (9009) 800 800 800 900 900 800 (900 9 ) 800 800 10 800 10 Phosphorus mg 280 420 470 470 540 700 700 600 (700 9 ) 600 600 600 700 700 600 (700 9 ) 600 600 600 Potassium g 0.8 0.8 0.8 1.1 2.0 3.1 3.5 3.5 3.5 3.5 3.5 3.1 3.1 3.1 3.1 3.1 3.1 Magnesium mg 50 80 85 120 200 280 350 350 350 350 350 280 280 280 280 280 280 Iron mg 5 8 8 8 10 12 11 9 9 9 9 15 15 11 15 11 15 (9 12 ) 9 9 Zinc8 mg 2 5 5 6 7 11 12 9 9 9 9 Iodine µg Pregnant 900 700 3.1 280 -- 13 9 175 55 Lactating 900 900 3.1 280 15 11 200 55 8 9 7 7 7 7 40 50 70 90 120 150 150 150 150 150 150 150 150 150 150 150 150 Selenium µg 10 15 20 25 30 40 50 50 50 50 50 40 40 40 40 40 40 Mikael Fogelholm www.helsinki.fi/yliopisto 10.1.2018
Vitamiinien saantisuositus aikuisille (31 60 v.), NNR 2012 Suositus, miehet Suositus, naiset A-vitamiini, mg 900 700 D-vitamiini, mg 10 10 E-vitamiini, mg 10 8 Tiamiini, mg 1,4 1,1 Riboflaviini, mg 1,7 1,3 Niasiini, mg 19 15 Pyridoksiini, mg 1,6 1,6 Folaatti, mg 300 300/400 B12-vitamiini, mg 2 2 C-vitamiini, mg 75 75 Saanti: Finravinto 2007,25-64 v., KTL. Suositus: NNR 2004 31-60 v. 10.1.2018
vitd S-25OHD 7,2 50,0 10 55,2 15 65,8 10.1.2018 41
Uudet D-vitamiinin saantisuositukset (µg/pv) Suositus(RI) 2-60 v. 61-74 v. > 75 v. Keskimääräinen tarve AR Saannin alaraja LI Saannin yläraja UL Naiset ja miehet 10 10 20 7,5 2,5 100 NNR5 vit D NNC 2012 42 www.helsinki.fi/yliopisto
Päivitetyt D-vitamiinin saantia ja lisätarvetta koskevat suositukset (VRN 2014) Ikäryhmä Suositeltava kokonaissaanti Lisätarve (ruoasta saatavan D-vitamiinin lisäksi 2 vk. - 2 v. 10 µg/vrk 10 µg/vrk ympäri vuoden 2-17 v. 10 µg/vrk 7,5 µg/vrk ympäri vuoden 18-60 v. 10 µg/vrk 10 µg/vrk tarvittaessa 61-74 v. 10 µg/vrk 10 µg/vrk tarvittaessa 75-v. 20 µg/vrk 20 µg/vrk ympäri vuoden Raskaana olevat ja imettävät naiset 10 µg/vrk 10 µg/vrk ympäri vuoden 10.1.2018 43
D-vitamiinin saanti Suomessa 2007 ja 2012 (µg/pv) µg/pv Ruoka Vit.lisät 25 20 Miehet Naiset 60 % saannista: 15 10 5 0 2007 2012 2007 2012 THL: Finravinto 2007 ja 2012 www.helsinki.fi/yliopisto 44
S250HD Exercise and vitamin D (20 µg/d) in fall prevention among older women: a randomized clinical trial. 100 90 80 70 60 Baseline 6 months 12 months 18 months 24 months Mean changes (95 % CI) in S-25(OH)D-concentrations in 409 home-dwelling women 70 to 80 years old Uusi-Rasi et al. JAMA Intern Med 2015;175:703-11. www.helsinki.fi/yliopisto 45
Vitamiinien keskimääräinen saanti suosituksiin verrattuna Suomessa v. 2012 (25 64 v. naiset) A-vit D-vit E-vit Tiamiini Riboflaviini Niasiini Pyridoksiini Folaatti B12-vit C-vit 0 100 200 300 400 Finravinto 2012, THL
Eräiden kivennäisaineiden saantisuositus aikuisille (31 60 v.), NNR 2012 Suositus, miehet Suositus, naiset Suola (NaCl), g 6 6 Kalium, g 3,5 3,1 Fosfori, mg 600 600 Kalsium, mg 800 800 Magnesium, mg 350 280 Rauta, mg 9 15/9 Seleeni, mg 60 50 Saanti: Finravinto 2007,25-64 v., KTL. Suositus: NNR 2004 31-60 v. 10.1.2018
Kivennäisaineiden keskimääräinen saanti suosituksiin verrattuna Suomessa v. 2012 (25 64 v. naiset) NaCl Kalium Fosfori Kalsium Magnesium Rauta Seleeni Sinkki Kupari Jodi 0 50 100 150 200 250 300 Finravinto 2012, THL
Elintapojen sosio-ekonominen gradientti Suomessa 2000-luvulla Tupakointi Humalajuominen Terveellisten ruokien käyttö (esim. kasvikset ja hedelmät) Liikunta (?) Mutta EI energiaravintoaineiden jakauma tai alkoholin kokonaiskulutus (Palosuo ym. STM-julkaisuja 2009:9) www.helsinki.fi/yliopisto
Elintavat ja niiden muutokset Päivittäin tuoreita vihanneksia syövien suomalaisten 25 64-vuotiaiden ikävakioidut osuudet koulutuksen (kolmannekset) mukaan % 60 50 Ylin 40 30 20 10 Alin 0 1980 1985 1990 1995 2000 Vuosi Vuosi % 60 50 40 30 Alin 20 10 0 1980 1985 1990 1995 2000 Vuosi Vuosi Ylin Helakorpi ym. 2003 www.helsinki.fi/yliopisto
Päivittäin tai lähes päivittäin tuoreita vihanneksia tai salaattia syöneiden osuus lukiossa ja ammattioppilaitoksissa Tytöt Pojat 60 50 Lukio Ammattioppilaitos % 40 30 20 10 0 1. vuosi 2. vuosi 1. vuosi 2. vuosi Kouluterveyskysely 2009 www.helsinki.fi/yliopisto 10.1.2018 51