Maidon ja proteiinien merkitys lasten ravitsemuksessa ja terveydessä

Transkriptio

1 Maidon ja proteiinien merkitys lasten ravitsemuksessa ja terveydessä Tutkimusprofessori Suvi Virtanen Maito ja proteiini lasten ravitssemuksessa / Suvi Virtanen 1

2 Välttämättömät aminohapot Aikuiset ja lapset Kasvavat lapset Keskoset Isoleusiini Arginiini Kysteiini Leusiini Histidiini Tyrosiini Lysiini Metioniini Fenyylialaniini Treoniini Tryptofaani Valiini Mutanen ym. Ravitsemustiede. Duodecim Maito ja proteiini lasten ravitssemuksessa / Suvi Virtanen 2

3 Proteiinien ja aminohappojen tehtävät Uusien proteiinien tuotto: rakenteelliset, kuljetus, säätely Typpeä sisältävien johdannaisten synteesi Energian ja glukoosin tuotto Aminohapot mm.: Säätelevät proteiinien vaihtuvuutta, entsyymiaktiivisuutta, geeniekspressiota Toimivat osana ureasykliä, metylaatioreaktioissa, hermoston välittäjäaineena, puriinien ja pyrimidien esiasteena, typen kuljetuksessa Mutanen ym. Ravitsemustiede. Duodecim Maito ja proteiini lasten ravitssemuksessa / Suvi Virtanen 3

4 Proteiinin saanti eri elintarvikeryhmistä (%) leikki-ikäisillä ruokalähde 1-vuotiaat * N=455 3-vuotiaat N=471 6-vuotiaat N=713 Maitovalmisteet Liharuoat Viljavalmisteet Hedelmät, kasvikset, peruna Kalaruoat Muut ruoat * Imetetyt eivät mukana. Kyttälä ym. Lapsen ruokavalio ennen kouluikää. KTL Maito ja proteiini lasten ravitssemuksessa / Suvi Virtanen 4

5 Leikki-ikäisten proteiinin saanti (E%). Suositusalue on merkattu harmaana. 1 Tytöt Pojat 2 Ikä (v) Proteiini (E%) Kyttälä ym. KTL julkaisuja B32/2008

6 Suomalaisten koululaisten proteiinin saanti Alakoululaiset 6-8-v. Yläkoululaiset v. Suositus Tytöt n=211 Pojat n=213 Tytöt n=170 Pojat n=136 Energia (MJ) 6,5 7,3 6,7 8,3 Proteiini (E%) 16,7 16,9 16,0 16, Hoppu ym. PHN 2010, Eloranta ym. Eur J Clin Nutr Maito ja proteiini lasten ravitssemuksessa / Suvi Virtanen 6

7 Proteiinin saantisuositus lapsille ja nuorille. Täysimetystä suositetaan 6 kk ikään! g/painokg Proteiini, E % 6-11 kuukautta kuukautta vuotta >10 kk iässä rasvattomat tai vähärasvaiset: maustamaton viili, jogurtti, piimä, rahka, vähäiset maitomäärät ruoissa Lähempänä vuoden ikää rasvaton maito juomaksi Maito ja proteiini lasten ravitssemuksessa / Suvi Virtanen 7

8 Pohjoismainen ravitsemussuositus: systemaattiset kirjallisuuskatsaukset/yleiskatsaukset Rasvan laatu ja määrä & sydän- ja verisuonitaudit, tyypin 2 diabetes ja syövät Proteiinit: 0-18-vuotiaat, aikuiset, ikääntyvät D-vitamiini, folaatti Kalsium, rauta, jodi, seleeni Raskaus: painon pudotus ennen raskautta Imetys, uusien ruokien aloitus Pohjoismainen ruokavalio Sokeri & tyypin 2 diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Alkoholi Ravintokuitu & glykeeminen indeksi Ruokavaliomallit Väestöryhmät, joiden ruokavalio muuttumassa Maito ja proteiini lasten ravitssemuksessa / Suvi Virtanen 8

9 Tutkimusnäytön arviointi 4 luokkaa vakuuttava (convincing) todennäköinen (probable) rajallinen viitteellinen (limited suggestive) rajallinen ei konkluusiota (limited no conclusion) Maito ja proteiini lasten ravitssemuksessa / Suvi Virtanen 9

10 Pohjoismaiset ravitsemussuositukset: proteiinin saanti 0-18-vuotiailla ja sen yhteydet terveyteen (syst. katsaus) Runsas proteiinin saanti 2 ensimmäisen elinvuoden aikana on vakuuttavassa yhteydessä korkeampaan kehonpainoindeksiin lapsuudessa. Proteiinin saanti E% on ollut yhteydessä lisääntyneen ylipainon riskiin. Lisääntynyt eläinproteiinin saanti on todennäköisesti yhteydessä aikaisempaan puberteettiin. On viitteellistä rajallista evidenssiä eläinproteiinin kasviproteiinia voimakkaammasta yhteydestä kasvuun Positiivinen yhteys kokonaisproteiinin saannin ja luun mineraalipitoisuuden välillä on viitteellistä, rajallista. Hörnell et al. Food Nutr Res Maito ja proteiini lasten ravitssemuksessa / Suvi Virtanen 10

11 Korvikkeen korkeampi proteiinipitoisuus yhteydessä korkeampaan kehonpainoindeksiin Kaksoissokkoutettu koe: 1090 lasta satunnaistettiin, 518 mukana 6-v. seurannassa. Protein content g/dl Protein group Infant formula lower higher Follow-up formula 2014 by American Society for Nutrition Weber M et al. Am J Clin Nutr 2014;99:

12 Thorisdottir et al. Acta Paediatrica 2014;103:512-7

13 Ruokaryhmien energiaan suhteutettu (g/mj) kulutus 1-6-v lapsilla. Consumption (g/mj) Dairy products Drinks Cereal products Meat dishes Fruits and berries Vegetables Bread Age (year) Kyttälä ym. Public Health Nutr. 2010

14 Maitovalmisteiden kulutus leikkiikäisillä (g/vrk) Ruoka/ruokaryhmä 1-v. imetetyt* N=112 1-v. eiimetetyt N=455 3-vuotiaat N=471 6-vuotiaat N=713 Äidinmaidon korvike Rasvaton maito Vähärasvainen maito Rasvainen maito Hapanmaitovalmisteet Juusto Maitojälkiruoat Maitovalmisteet yhteensä * Äidinmaito ei mukana. Kyttälä ym. Public Health Nutr Maito ja proteiini lasten ravitssemuksessa / Suvi Virtanen 14

15 Satunnaistettu kaksoissokkokoe The Trial to Reduce IDDM in the Genetically at Risk Vähentääkö vieroitus kaseiinihydrolysaatille T1D:n esiasteen tai kliinisen taudin kehittymistä verrattuna tavanomaiseen lehmänmaitopohjaiseen korvikkeeseen Yksinomaisen imetyksen jälkeen joko korkeasti hydrolysoitua tai tavanomaista lehmänmaitopohjaista äidinmaidonkorviketta ensimmäisten 6-8 kk ajan Osallistujilla korkea geneettinen riski: Äidillä, isällä tai täyssisaruksella T1D Lisääntynyt riski HLA-seulonnan perusteella Vasteet: diabetekseen kytkeytyvien autovasta-aineiden ilmaantuminen ja/tai kliininen tauti 6/10 vuoden ikään mennessä 12 Euroopan maata, Kanada, Yhdysvallat ja Austraalia 2162 lasta perheineen rekrytoitu vuosina , tuloksia odotetaan 2017 TRIGR Study Group. Pediatr Diabetes 2007

16 P=0.005 yrs TRIGR esitutkimus: ICA:n ilmaantuminen lapsen iän mukaan kaseiinihydrolysaatti (jatkuva viiva) ja lehmänmaitopohjaisen korvikkeen (katkoviiva) ryhmissä. Knip, Virtanen, Seppä et al. NEJM 2010 Kansainvälinen TRIGR: ryhmien välillä ei eroa varhaisen esidiabeteksen ilmaantumisessa, analyysit tyypin 1 diabeteksen suhteen voidaan tehdä v Knip ym. JAMA 2014

17 Tyypin 1 diabeetikkojen sisarusten 10-vuotisseuranta: lapsuuden maidon juonti lisäsi diabeteksen riskiä Malli Äidinmaidonkorvike imeväisiässä: < 2 kk vs. > 2 kk Maidon käyttö lapsuudessa: 3 vs. < 3 lasia/päivä Geneettinen riski: - Kohtuullinen vs. matala/vähentynyt - Korkea vs. matala/vähentynyt RR (95% CI) 1.6 ( ), p= (1.6-18), p= (1.5-14), p= (4.9-58), p< Lasten diabetes Suomessa: Virtanen ym. Diabetes 2000

18 DIPP: Pitkittäinen ruoankulutus ja edenneen esidiabeteksen riski (274 tapausta, kullekin 4 verrokkia) Päivitetty: Virtanen ym. Am J Clin Nutr 2012 DIPPravintotutkimus/ 18

19 Pitkittäinen maitovalmisteiden kulutus ja edenneen esi-diabeteksen riski (274 tapausta, kullekin 4 verrokkia) Päivitetty: Virtanen ym. Am J Clin Nutr /11/2014 Childhood food intake and type 1 diabetes / Virtanen SM 19

20 Daisy-tutkimus: Lapsen maitoproteiinin saanti yhteydessä varhaiseen esidiabetekseen Geneettinen riski Hazard ratio 95 % luottamusväli Matala/kohtalainen HLA-DR3/4, DQ Lamb ym. Pediatric Diabetes 2014

21 Terveyttä ja energiatasapainoa edistävät muutokset ruokavaliossa Kun syö vaihtelevasti ja tasapainoisesti ei yleensä tarvitse ravintolisiä Maito ja proteiini lasten ravitssemuksessa / Suvi Virtanen 21

22 Kiitos! Maito ja proteiini lasten ravitssemuksessa / Suvi Virtanen 22