TALOUSARVIO 2006 TALOUSSUUNNITELMA 2006-2008

TALOUSARVIO 2006 TALOUSSUUNNITELMA 2006-2008 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 21.11.2005

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2006 TALOUSSUUNNITELMA 2006-2008 S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1 VALKEAKOSKEN KAUPUNKISTRATEGIA sivu 3 2 YLEISPERUSTELUT 2.1 Talouden kehitysnäkymät 2.2 Valtion toimenpiteiden vaikutuksen kunnallistalouteen 12 2.2 Kaupungin taloudellinen tilanne ja keskeiset taloudelliset tavoitteet 16 2.3 Väestötavoitteet ja työllisyys 23 2.4 Asuminen 25 3 HENKILÖSTÖ 28 4 RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA 4.1 Rakenne 31 4.2 Talousarvion sitovuus 32 4.3 Taloudellisten ja toiminnallisten tulosten seuraaminen 35 5 KÄYTTÖTALOUSOSA Käyttötalousosan yhdistelmä tehtävittäin 37 5.1 Kaupunginhallitus 39 5.2 Sosiaali- ja terveyslautakunta 49 5.3 Kasvatus- ja opetuslautakunta 65 5.4 Sivistystoimen lautakunta 66 5.5 Liikunta- ja nuorisolautakunta 76 5.6 Tekninen lautakunta 80 6 TULOSLASKELMAOSA 89 7 INVESTOINTIOSA 95 8 RAHOITUSOSA 99 9 KONSERNITAVOITTEET 102 LIITTEET Kaupunginhallituksen vuosiavustukset 2006 109 10

3 1 VALKEAKOSKEN KAUPUNKISTRATEGIA Valkeakosken kaupunkistrategiassa käsitellään kaupungin tulevaisuuden linjauksista olennaisimmat muutostavoitteet. Kaupunkistrategian tarkistuksessa on tavoiteltu strategiakokonaisuuden tiivistämistä ja yhdenmukaistamista. Johtamisnäkökulmien määrää on supistettu viidestä neljään ja kriittisten menestystekijöiden määrää yhdeksästä seitsemään. Valkeakosken kaupunkistrategiassa kaupunkia käsitellään kokonaisuutena. Kaupunkistrategia velvoittaa kaikkia kaupungin palvelukeskuksia ohjaamaan toimintaansa asetetun vision ja tavoitteiden suuntaan. Strategisessa johtamisjärjestelmässä kaupunkistrategia on ns. ylästrategia, joka antaa suuntaviivat kaupungin muille suunnitelmille. Strategiahierarkiassa kaupunkistrategian merkitys korostuu muutoksen myötä entisestään ja kaupungin eri palvelukeskusten strategiat tulevat jatkossa pohjautumaan aiempaa paremmin kaupunkistrategiaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaupungin kehittämistä ohjaa yksi yhteinen strategia ja visio. Niiden pohjalta johdetaan erilaiset kaupunkistrategiaa koskevat muut strategiat ja suunnitelmat. VALKEAKOSKEN STRATEGIAHIERARKIA Visio Maankäyttöä- ja kaavoitusta koskevat linjaukset Palvelustrategia Henkilöstöstrategia Kaupunkistrategia Talousarvio ja -suunnitelma Valtuusto Hallintokuntien strategiat ja toimintaohjelmat Käyttösuunnitelmat Kaupunginhallitus Lautakunnat Arviointi

4 Visio on strategiaperustan keskeinen elementti, joka antaa strategialle suunnan. Visio on tavoitteellinen näkemys siitä, millaiselta haluamme Valkeakosken näyttävän tulevaisuudessa. Valkeakosken kaupungin visio on määritelty vuoteen 2012. Valkeakoski on kasvava, korkean osaamisen ja hyvien palveluiden asuin- ja yrityskaupunki todellinen mansikkapaikka. Strategisten johtamisnäkökulmien avulla pyritään jäsentämään pitkän aikavälin onnistumista vision ja strategian suunnassa. Näkökulmien määrä ja sisältö on itsessään strateginen ratkaisu, joka ohjaa organisaation johtamista. Johtamisnäkökulmat ovat sidoksissa toisiinsa ja kokonaisonnistuminen riippuu näkökulmien keskinäisen yhteyden ymmärtämisestä ja niiden tasapainoisesta toteuttamisesta. Valkeakosken kaupungissa on valittu seuraavat johtamisnäkökulmat: 1 Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus 2 Prosessit ja rakenteet 3 Talous ja resurssit 4 Uudistuminen ja työkyky Kuhunkin johtamisnäkökulmaan on määritelty strategian ydin eli kriittiset menestystekijät. Ne ovat asioita, joissa onnistuminen tai epäonnistuminen vaikuttaa pitkällä aikavälillä ratkaisevimmin organisaation menestymiseen. Kaupunkistrategiassa valitut johtamisnäkökulmat ja tavoitteet ohjaavat myös muuta tavoitteenasettelua. Talousarviossa ja toimielinten käyttösuunnitelmissa kriittiset menestystekijät on johdettu kaupunkistrategiasta. Niiden pohjalta asetettavien tavoitteiden tulee tukea kaupunkistrategian toteuttamista. Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus näkökulmassa kriittisenä menestystekijä ovat laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut, tasapainoinen kaupunkirakenne ja kilpailukykyinen toimintaympäristö yrityksille. Palveluiden laatua kustannustehokkuutta säätelevät sekä kaupungin oma tavoitteenasettelu että valtakunnallisesti korostuvat suositukset. Palveluiden laatuun ja saatavuuteen vaikuttavat erityisesti väestölliset muutokset, taloudellinen kehitys sekä palvelujen lakisääteisyyden ja normisidonnaisuuden aste. Palvelujen laadun kehittäminen edellyttää asiakaslähtöisyyttä ja perinteiset hallinnolliset rajat ylittävää palveluprosessien kehittämistä. Kaupunki kehittää laatua Euroopan laatupalkintokriteeristön pohjalta. Palveluiden kustannustehokkuus tavoittelee kustannustietoisuuden saavuttamista päätöksenteon ja johtamisen tueksi. Tämä tarkoittaa mm. tuotteistuksen käyttöönottoa nykyistä laajemmin. Tasapainoinen yhdyskuntarakenne edellyttää sitä, että asuminen ja palvelut muodostavat toimivan kokonaisuuden. Lisäksi tasapainoista yhdyskuntarakennetta tukee muuttovoitto, jolloin aktiiviväestön osuus ei laskisi liian nopeasti. Tämä puolestaan edellyttää riittävää tonttivarantoa asumisen eri muodoille.

5 Valkeakoskella on elintilaa kaupallisten palvelujen kehittymiselle. Keskustan kaupan rakenteen ja määrän kehittämisellä tavoitellaan toimivaa asiointiympäristöä ja kaupungista ulos suuntautuvan ostovoiman pienentämistä. Keskusta-asumisella luodaan puolestaan uusia toimivia vaihtoehtoja omakotiasumiselle. Kilpailukykyinen toimintaympäristö yrityksille muodostuu kokonaisvaltaisesta elinkeinopolitiikasta. Siihen kuuluu monipuolinen ja laadukas koulutustarjonta, fyysisen toimintaympäristön, osaamisperustan ja uuden yritystoiminnan kehittäminen sekä yrityksille luodut mahdollisuudet kuntapalvelujen tuottamisessa. Kilpailukyvyn kehittämisessä kaupungin oman organisaation lisäksi tärkeimmät toimijat ovat Vaske Oy ja alueella toimivat oppilaitokset. Prosessit ja rakenteet Prosessit ja rakenne näkökulma on sisäinen palvelujen järjestämistapaan ja hallinnointiin liittyvä näkökulma. Kaupunkistrategiassa tähän on nostettu kaksi kriittistä menestystekijää: palvelurakenteiden uudistaminen ja toimiva johtamis- ja päätöksentekojärjestelmä. Palvelurakenteiden uudistaminen on kriittinen menestystekijä myös kaikissa palvelukeskuksissa. Palveluiden saatavuuden ja laadun turvaamiseksi käytettävissä oleva verorahoitus kasvaa tulevaisuudessa vaatimattomasti. Tämä edellyttää mm. sitä, että kaupungin on välttämätöntä toteuttaa kustannustehokkaampia palveluiden tuottamistapoja: nykyisiä toimintaprosesseja on kehitettävä ja toisaalta on käyttöönotettava aivan uusia tuotantomalleja. Kaupungin on kyettävä tekemään päätöksiä tarvittaessa nopeastikin suurista ja vaikeista asioista. Resurssit ja talous Kaupungin perustehtävän hoitaminen ja strategian vision ja strategisten päämäärien saavuttaminen edellyttävät riittävän hyvää taloudellista liikkumavaraa. Taloudelliseen liikkumavaraan vaikuttaa kaupungin päätöksentekijöiden päätökset, valtion toimenpiteet, kaupungin sijainti ja rakennetekijät sekä kansantalouden ja kansainvälisen talouden kehitys. Tasapainoinen näkökulma ohjaa päätöksentekoa taloudellisesti tasapainoisen kunnan kriteerien kautta. Talouden tasapainon ylläpitäminen edellyttää tulojen realistista arviointia ja menojen mitoittamista tulojen mukaan. Kaupungin taloutta hoidetaan siten, etteivät verojen ja maksujen taso tai toisaalta palvelujen taso ja kustannukset vaihtele lyhyellä aikavälillä voimakkaasti. Taloutta hoidetaan suunnitelmallisesti, läpinäkyvästi ja ennustettavasti. Taloudellinen ja tehokas toiminta mahdollistaa kaupungin tuloveroprosentin pitämisen kilpailukykyisenä. Kaupunkistrategiassa tavoiteasetanta kohdistuu mm. tulorahoituksen riittävyyteen, verotukseen ja rahoitusasemaan.

6 Uudistuminen ja työkyky Uudistuminen ja työkyky näkökulmassa kriittisenä menetystekijänä on pätevä, työkykyinen ja motivoitunut henkilöstö. Tähän haettavat strategiset tavoitteet ovat riippuvaisia muissa näkökulmissa tehdyistä ratkaisuista. Palvelurakenteiden kehittäminen ja prosessien tehostaminen vaativat tueksi mm. henkilöstön kouluttamista ja uudelleensijoittamisia. Valkeakosken kaupungin onnistuminen tavoitteissaan ja päämäärissään riippuu henkilöstön kyvykkyydestä toimia ja vastata tulevaisuuden haasteisiin. Johdolla on oltava näkemystä kaupungin visiosta ja strategisesta suunnasta, hahmotettava olennainen ja jaksettava työskennellä pitkäjänteisesti valittuun suuntaan. Johtamisen avulla vahvistetaan kaupungin imagon kehittymistä haasteellisena työpaikkana ja luodaan edellytyksiä osaavan henkilöstön rekrytoinnille Yhteiskunnallinen- ja asiakasvaikuttavuus Kriittiset menestystekijät Laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut Tasapainoinen kaupunkirakenne Kilpailukykyinen toimintaympäristö yrityksille Prosessit ja rakenteet Kriittiset menestystekijät Toimiva johtamis- ja päätöksentekojärjestelmä Palvelurakenteiden uudistaminen VISIO Valkeakoski on kasvava, korkean osaamisen ja hyvien palveluiden asuinja yrityskaupunki - todellinen mansikkapaikka Talous ja resurssit Kriittiset menestystekijät Tasapainoinen talous ja sen hallinta Uudistuminen ja työkyky Kriittiset menestystekijät Pätevä, työkykyinen ja motivoitunut henkilöstö

7 Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri Tavoite 2008 Vastuuhenkilö(t) / Raportointi Laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut Sähköinen asiointi Sähköisen asioinnin palveluita on laajennettu kaikissa palvelukeskuksissa Tietohallintojohtaja ja palvelukeskusten johtajat Tehokas konsernin resurssien yhteiskäyttö Kilpailutukset ja hankinnat tehdään konserninlaajuisesti Palvelukeskusten johtajat Tasapainoinen kaupunkirakenne Kaupunkirakenteen tiivistäminen Apian koulukortteli on kaavoitettu kaupalle ja asumiselle Kaupunginjohtaja Pientalotonttien riittävyys Apiankadun uuden asemakaavan ensimmäiset talonrakennuskohteet ovat valmistuneet Kaupunginjohtaja Pientalotonttien tonttireservi on 50 kpl rakenneyleiskaavan mukaisilla alueilla Kaavoituspäällikkö Kilpailukykyinen toimintaympäristö yrityksille Koulutustarjonta Koulutustarjonta vastaa elinkeinoelämän tarpeita Kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Osaamis- ja tutkimuskeskittymä Lotilan alueelle Aasian kaupan akatemia on perustettu HAMK:n yhteyteen Kaupunginjohtaja Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri Tavoite 2008 Vastuuhenkilö(t) / Raportointi Kilpailukykyinen toimintaympäristö yrityksille Osaamis- ja tutkimuskeskittymä Lotilan alueelle MAC:n sisältyvät projektit on käynnistetty ja seudun yritystoiminta on kytketty osaksi toimintaa Kaupunginjohtaja Uusi lukio on rakennettu Tietotielle Kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Teollisuustonttien riittävyys Mahlianmaan ja Savilahden (rautatieyhteyksien läheisyyteen) sekä Kipparin alueelle on muodostettu rakentamiskelpoisia teollisuus- ja työpaikkaalueita Kaavoituspäällikkö Toimitilojen rakentaminen Uusi toimitilayritys on käynnistänyt toimintansa Kaupunginjohtaja Palveluyritysten toimintaedellytysten parantaminen Kaupungin tuottamien palveluiden kilpailuttamista on lisätty Palvelukeskusten johtajat Toimiva johtamis- ja päätöksentekojärjestelmä Konsernin johtamisjärjestelmä Koko konsernilla on käytössä BSC-pohjainen strateginen johtamisjärjestelmä. Talous- ja kehittämisjohtaja

8 Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri Tavoite 2008 Vastuuhenkilö(t) / Raportointi Toimiva johtamis- ja päätöksentekojärjestelmä Konsernin johtamisjärjestelmä Organisaation rakenne tukee prosessien johtamista ja ydinprosesseihin keskittymistä Kaupunginjohtaja Palvelurakenteiden uudistaminen Kuntarakenteen kehittäminen Valmistellaan valtakunnallisten linjausten perusteella kunta- ja palvelurakenteeseen tehtävät muutokset Kaupunginjohtaja Konsernin tukipalveluprosessien yhtenäistäminen Konsernin tukipalvelut on pääosin keskitetty Talous- ja kehittämisjohtaja Kehitysvammaisten asumisolosuhteiden parantaminen Kehitysvammaisille rakennettu uusi ryhmä- ja hoitokoti Sosiaali- ja terveysjohtaja Lapsen kasvatuksen ja opetuksen uusi toimintamalli Päivähoito, esiopetus sekä opetustoimi on yhdistetty samaan palvelukeskukseen Kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Kouluverkon mitoitus Kouluverkko on rakenteeltaan kustannustehokas, alueellisesti oikein painotettu ja laadukkaan opetuksen turvaava Kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri Tavoite 2008 Vastuuhenkilö(t) / Raportointi Palvelurakenteiden uudistaminen Tehokas tilankäyttö Palvelutuotannon ja yleisen virkistystoiminnan kannalta tarpeettomasta tilakannasta luovutaan ja nykyistä tilakantaa käytetään mahdollisimman laajasti korvaamaan uudistilojen rakentamista Tekninen johtaja Voipaalan toimintamallin uudistaminen Voipaalan toiminta perustuu taloudellisesti kestävään ratkaisuun Sivistystoimen johtaja Tasapainoinen talous ja sen hallinta Tilikauden tulos Omavaraisuusaste Lainakanta Tuloveroprosentti > 0 > 70 % 1000 euroa/as ilman lunastushalleihin sit.pääomaa maakunnallinen keskiarvo Talous- ja kehittämisjohtaja Henkilöstön määrä v. 2007 henkilöstön määrä on 50 henkilötyövuotta pienempi Kaupunginjohtaja Sosiaali- ja terveystoimen rakenneuudistus Kustannustasoa pienennetään vuositasolla 3 % v. 2007 Kaupunginjohtaja Omaisuuden myynti Omaisuutta myydään 600 000 eurolla/vuosi Kaupunginjohtaja

9 Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri Tavoite 2008 Vastuuhenkilö(t) / Raportointi Tasapainoinen talous ja sen hallinta Palveluiden kilpailuttaminen ja/tai nykyisten henkilöstöresurssien käytön tehostaminen Kustannussäästöt Kaupunginjohtaja Pätevä, työkykyinen ja motivoitunut henkilöstö Pätevyys / osaaminen Palvelutarpeiden edellyttämä henkilöstö täyttää vaadittavat kelpoisuus-/ammattitaitovaatimukset Henkilöstöpäällikkö Osaaminen/ammattitaito arvioidaan asiakastyytyväisyysmittauksissa hyväksi Palvelukeskusten johtajat Työhyvinvointi Työn kokeminen henkisesti ja fyysisesti liian raskaaksi on vähentynyt (vert.2003) Henkilöstöpäällikkö Sairauspoissaolot ovat vähentyneet 10 % (vert. v. 2003) Henkilöstöpäällikkö Henkilöstön johtaminen Ammatillisesti hyvin koulutetun henkilöstön pysyvyys on hyvä Palvelukeskusten johtajat Strategisen henkilöstöjohtamisen periaatteet on omaksuttu koko organisaatiossa Palvelukeskusten johtajat

10 2 YLEISPERUSTELUT 2.1 TALOUDEN KEHITYSNÄKYMÄT Maailmankaupan kasvun merkittävä hidastuminen yhdessä korkealle kohonneen öljyn hinnan kanssa painoivat euroalueen teollisuuden ja kuluttajien luottamusta vuoden 2005 alkupuoliskolla. Etenkin kotimaisen kysynnän heikkouden johdosta talouskasvu jäi vaatimattomaksi. Alkukesästä yritysten odotukset alkoivat kuitenkin vahvistua. Euroalueen ulkopuolella talouskasvu on jatkunut vahvana. Yhdysvalloissa talouskasvu on jatkunut vakaana kotimaisen kysynnän vetämänä jo neljättä vuotta. Hyvän talouskehityksen ansiosta julkisen talouden alijäämäisyys on pienentynyt, mutta vaihtotaseen vaje on syventynyt. Japanissa ja Kiinassa talouskehitys on jatkunut suotuisena. Myös Venäjän talouskasvu on ollut korkean öljyn hinnan vuoksi vahvaa. Suomessa talouskasvu jäi vuoden 2005 alkupuoliskolla vähäiseksi teollisuustuotannon poikkeuksellisen rytmityksen vuoksi; ensimmäisellä neljänneksellä pysähtyi tilapäisesti metalli- ja elektroniikkateollisuuden vahva kasvu ja toisella neljänneksellä metsäteollisuuden tuotantoseisokit alensivat kasvua merkittävästi. Valtion rahoitustilanne on pysynyt tyydyttävänä, vaikka budjettitalouden tulot supistuivat osakemyyntitulojen vähetessä ja verotulojen kasvun jäädessä vähäiseksi. Vuonna 2005 kuntien rahoitustilanne pysyi kireänä, koska menojen kasvu on pysynyt tulojen kasvuun suhteutettuna liian nopeana. Tuloveroprosenttia korotti 136 kuntaa. Vuosi 2006 Kansainvälisen talouden kehityksen arvioidaan hidastuvan. Vaikka euroalueen kasvun arvioidaan hieman piristyvän, epävarmuutta liittyy mm. raaka-aineiden hintakehitykseen sekä euron ulkoisen arvon kehittymiseen. Kansainvälisen talouden kehitystä varjostavat Euroopan talouksien rakenteelliset jäykkyydet ja väestön ikääntyminen, Yhdysvalloissa vaihtotaseen ja valtiontalouden vajeet sekä epävarmuus Kiinan talouskasvun kestävyydestä. Maailmantalouden kasvun hidastuminen rajoittaa myös Suomen viennin kasvumahdollisuuksia. Kokonaistuotannon arvioidaan lisääntyvän 3,2 prosenttia. Työllisyys paranee edelleen, mutta työvoiman tarjonta kääntyy laskuun. Työttömyysaste alenee 7½ prosenttiin. Kasvava työllisyys yhdessä ensi vuoden veronkevennysten kanssa lisäävät ostovoimaa. Korkotason alhaisuus yhdessä väestön muuttoliikkeen kanssa pitää asuntojen kysynnän vahvana kasvukunnissa ja niiden kehyskunnissa. Valtion kokonaismenojen kasvuvauhdin arvioidaan hidastuvan. Valtionavut kunnille kasvavat edelleen menojen keskimääräistä kasvua nopeammin. Valtion kulutusmenojen kasvu jatkuu maltillisena, mutta investoinnit supistuvat.

11 Vuonna 2006 kuntatalous pysyy alijäämäisenä ja kuntien velan määrä kasvaa. Kuntien rahoitustilanne kuitenkin kohenee hieman, mikä johtuu verorahoituksen kasvusta ja menojen kasvun arvioidusta hidastumisesta. Kuntatalouden kokonaistilanteen kohenemisesta huolimatta kuntien väliset taloudelliset erot pysyvät suurina. Alijäämä on muodostunut pysyväksi yhä useammalle kunnalle, mikä korostaa rakenteellisten uudistusten tarvetta. Kuntien toimintamenoista noin 80 % muodostavat pääosin peruspalvelujen järjestämiseen kuuluvat valtionosuustehtävien menot sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä opetus- ja kulttuuritoimessa. Kunnallisesta henkilöstöstä yli 80 % toimii em. alojen tehtävissä. Suomen Kuntaliitto on arvioinut, että joka viides kunta nostaa tuloveroprosenttia ensi vuodeksi. Kuntasektorilla oli viime vuonna 508.000 työpaikkaa 21,5 prosenttia kaikista työpaikoista eli enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Samaan aikaan työpaikkojen lisääntymisen kanssa tyytymättömyys peruspalvelujen laatuun ja saatavuuteen näyttää lisääntyneen. Keskeiset ennusteluvut 2002 2003 2004 2005 2006 (% muutos) Tuotanto Tehdasteollisuus, määrän muutos Kuluttajahinnat Ansiotaso 2,2 2,1 1,6 3,5 2,4 0,5 0,9 4,0 3,6 5,9 0,2 3,8 2,1 0,4 1,0 3,6 (%-yksikköä) Työllisyysaste (Tilastokeskus) Työttömyysaste (Tilastokeskus) Vaihtotase/BKT Julkisyhteisöjen menot/bkt Valtion velka/bkt Valtion rahoitusjäämä/bkt Lyhyet korot (Euribor 3 kk) Pitkät korot (valtion obligaatiot 10 v) 67,7 9,1 7,3 49,8 42,1 1,4 3,3 5,0 67,3 9,0 3,8 50,9 44,0 0,4 2,3 4,1 Lähde: Valtionvarainministeriön kansantalousosasto: suhdannekatsaus 3/2005 67,2 8,8 4,1 51,1 42,6 0,2 2,1 4,1 68,0 8,2 2,5 51,6 40,3-0,5 2,2 3,5 3,2 5,2 1,3 2,5 68,2 7,5 3,1 51,1 39,1-0,5 2,4 3,7 Julkisen talouden palvelutuotannon ja hallinnon tuottavuuden kehittäminen Tuottavuuden kasvu on lähivuosikymmenten keskeinen haaste koko kansantaloudessa. Kun Suomessa on laaja julkinen palvelusektori, muodostuu julkisen palvelutuotannon tuottavuudesta keskeinen kysymys koko kansantalouden tuottavuuskehityksen ja julkisen talouden tasapainon kannalta. Väestön ikääntyminen ja työikäisen väestön väheneminen heikentävät kansantalouden kasvu- ja siten julkisen talouden rahoitusmahdollisuuksia. Suomi on muiden EU-maiden kanssa siirtymässä pysyvästi hitaan talouskasvun aikaan, kun työvoiman määrän kääntyessä laskuun tuotanto voi kasvaa vain työn tuottavuuden noustessa. Samalla kun talouskasvu hidastuu, julkiset menopaineet lisääntyvät

12 tuntuvasti. Suurin haaste kohdistuu eläkkeiden ja vanhusten hoitopalvelujen rahoitukseen. Väestön ikääntymisen vaikutukset näkyvät täysimääräisesti julkisessa taloudessa vuosikymmenen lopulla. Eläkkeelle siirtymisen ennakoidaan kasvavan ensi vuosikymmenen alussa voimakkaasti, mutta työeläkemaksuihin kohdistuu kasvupaine jo tällä vuosikymmenellä. Mikäli palkkoihin kohdistuvan verorasituksen ei anneta kiristyä ja tuloverotusta kevennetään työeläkemaksujen nousua vastaavasti, julkiseen talouteen uhkaa syntyä nykyisin menositoumuksin rakenteellinen ja vähitellen kasvava alijäämä. Käytettävissä olevien tilastotietojen ja tutkimustulosten mukaan peruspalvelujen tuottavuus on 2000-luvun alussa ollut huonoa. Tilastokeskuksen tuottavuuskatsauksen mukaan kuntayhteisöjen koulutus-, sosiaali- ja kirjastopalvelujen yhteenlaskettu kokonaistuottavuus heikkeni vuosina 2000-2003 yhteensä noin 10 prosenttia. Tämä on näkynyt kunnissa henkilöstön määrän voimakkaana kasvuna. Kuntien työllisten määrä on lisääntynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana lähes 70.000 henkilöllä ja vuodesta 2000 lähtien lähes 30.000 henkilöllä. Kasvu on johtunut pääosin uusista tehtävistä, palvelujen laatutason kehittämisestä ja erilaisista kehittämishankkeista. Lähivuosien aikana suuri joukko kuntien työntekijöitä siirtyy eläkkeelle. Tämä tarjoaa otollisen tilaisuuden palveluiden uudelleen järjestämiseen. 2.2 VALTION TOIMENPITEIDEN VAIKUTUKSET KUNNALLISTALOUTEEN Valtionosuusuudistus Valtion vuoden 2006 talousarvioesitykseen liittyen ehdotetaan kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistamisen ensimmäisenä vaiheena muutettavaksi kuntien valtionosuuslakia, sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annettua lakia, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia, ammattikorkeakoululakia, ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettua lakia, teatteri- ja orkesterilakia, museolakia ja valtionavustuslakia. Lisäksi on tarkoituksena antaa erillinen esitys laiksi vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta. Valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistamista koskevia säännöksiä ehdotetaan muutettavaksi siten, että joka neljäs vuosi tehtävässä tarkistuksessa valtionosuuden määräytymisperusteina käytettävät laskennalliset kustannukset ja yksikköhinnat tarkistettaisiin toteutuneiden kustannusten mukaisiksi ja valtio osallistuisi näiden määräytymisperusteiden mukaisiin kustannuksiin laissa säädettävällä prosenttiosuudella. Valtionosuusprosenteista säädettäisiin erikseen joka neljäs vuosi, ensimmäisen kerran määrättäessä valtionosuuksia vuodelle 2008. Määräytymisperusteita tarkistettaisiin lisäksi vuosittain uudella kunnallisten peruspalvelujen kustannuskehitystä kuvaavalla indeksillä. Uusi indeksi otettaisiin käyttöön vuoden 2006 alusta. Mahdollisuus kompensoida kustannusten muutos täyttä indeksiä alemmalla tasolla poistuu vuoden 2008 alusta.

13 Valtionosuusjärjestelmää selkeytetään myös siten, että erillisistä valtion ja kuntien väliseen kustannustenjakoon vaikuttavista kuntien omarahoitusosuuksien korotuksista ja alentamisista luovutaan ja ne otetaan huomioon muuttamalla valtionosuusprosentteja. Yleiseen valtionosuuteen ehdotetaan lisättäväksi uusi olosuhdelisä kunnissa, joiden asukasluvun muutos on merkittävä. Yleiseen valtionosuuteen sisältyvien saaristo- ja syrjäisyyslisien määräytymisperusteita ehdotetaan muutettavaksi ja liikenteen taajamalisä korvattavaksi taajamarakennelisällä. Harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen myöntämisen edellytyksenä olisi suunnitelma kunnan talouden tasapainottamistoimenpiteistä. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusperusteena oleva syrjäisyyskerroin ehdotetaan uudistettavaksi siten, että kerroin määräytyisi kuntien valtionosuuslaissa säädetyn paikallisen ja seudullisen väestöpohjan mukaan määräytyvän syrjäisyysluvun perusteella. Uudeksi valtionosuusperusteeksi ehdotetaan vammaisten määrään perustuvaa kerrointa, joka ottaisi nykyistä paremmin huomioon vaikeavammaisten henkilöiden palveluista aiheutuvia kustannuksia. Lisäksi erillinen, todellisiin kustannuksiin perustuva lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmä ehdotetaan korvattavaksi lastensuojelun tarvetta kuvaavalla laskennallisella kertoimella. Perusopetuksen valtionosuuteen vaikuttavasta kouluverkkotunnuksesta ehdotetaan luovuttavaksi siten, että se jäisi käyttöön vain harvimmin asutuissa kunnissa ja saaristokunnissa. Uudeksi perusopetuksen yksikköhintaa korottavaksi perusteeksi ehdotetaan vieraskielisten oppilaiden määrää. Ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksen uudeksi määräytymisperusteeksi ehdotetaan otettavaksi käyttöön todellisen opiskelijamäärän sijasta tuloksellisuus, jota arvioitaisiin opiskelijoiden sijoittumisella työelämään ja korkea-asteen jatko-opintoihin, koulutuksen keskeyttämisen ja opintojen suoritusajan perusteella laskettavalla suhdeluvulla, koulutuksen läpäisyasteella, opetushenkilöstön kelpoisuudella ja koulutuksen järjestäjän panostuksella henkilöstön kehittämiseen. Ammattikorkeakoulujen rahoitusperusteena ehdotetaan otettavaksi käyttöön tavoitesopimuksen mukainen laskennallinen oppilasmäärä. Valtionrahoituksen perusteena käytettävä yksikköhinta muodostuisi opiskelijoiden lukumäärän ja suoritettujen tutkintojen määrän perusteella. Yksikköhinnat laskettaisiin tutkintojen sijasta koulutusaloittain. Ammatilliseen opettajainkoulutukseen myönnettäisiin valtionavustuksen sijasta valtionosuutta. Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen perustamishankkeiden valtionosuudet, investointilisät ja vuosivuokran perusteella määrättävät yksikköhinnan korotukset ehdotetaan korvattavaksi järjestelmällä, jossa kirjanpidon mukaiset poistot sisällytettäisiin yksikköhinnan laskennassa käytettäviin valtakunnallisiin kokonaiskustannuksiin. Kirjastojen käyttökustannusten valtionosuusperusteena käytettävästä asutusrakenneryhmityksestä ehdotetaan luovuttavaksi ja siirryttäväksi yhteen yksikköhintaan. Sitä korotettaisiin harvimmin asutuissa kunnissa ja opetusministeriön päätöksellä kirjastolle määrätyn erityisen tehtävän johdosta.

14 Teattereiden yksikköhintaan ehdotetaan vuosittaista indeksitarkistusta. Teattereiden, museoiden ja orkestereiden valtionosuuden perusteena olevat yksikköhinnat ehdotetaan laskettavaksi kunkin laitosmuodon käyttökustannusten pohjalta joka neljäs vuosi vuodesta 2008 alkaen. Eräät koulutuksen ja kulttuuritoiminnan järjestäjille myönnettävät valtionavustukset ehdotetaan vähennettäväksi opetus- ja kulttuuritoimen yksikköhintojen perusteena käytettävistä kustannuksista vuodesta 2008 alkaen. Valtionosuusperusteiden muutoksista johtuvat kuntakohtaiset valtionosuuden lisäykset tai vähennykset ehdotetaan rajoitettavaksi siirtymäkaudella erillisellä hallinnonaloittain jaettavalla siirtymätasauksella. Ammattikorkeakoulujen rahoituksen muutoksen osalta sovelletaan erillisiä siirtymäaikoja. Työmarkkinatukiuudistus Työmarkkinatukea koskeva lainsäädäntö uudistetaan vuoden 2006 alusta. Uudistuksessa on tarkoituksena siirtyä järjestelmään, jossa valtio ja kunnat rahoittavat yhtä suurilla osuuksilla kustannukset, jotka aiheutuvat yli 500 päivää maksetusta ns. passiivituesta ja toimeentulotuen normitettavissa olevasta osasta. Valtion ja kuntien välinen kustannustenjako ei ehdotuksen johdosta muutu. Tämä ehdotetaan toteutettavaksi lisäämällä sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia ja korottamalla kuntien verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausrajaa yhdellä prosenttiyksiköllä. Tarkoituksena on, että uudistus ei myöskään vaikuta yksittäisen kunnan talouteen. Tämä toteutettaisiin yleiseen valtionosuuteen sisällytettävällä erillisellä kuntakohtaisella korjauserällä kolmen vuoden siirtymäkauden ajan. Verotulomenetysten kompensaatiot Osana sairausvakuutuksen rahoitusuudistusta ehdotetaan palkka- ja yritystulosta perittäväksi uutta, verotuksessa vähennyskelpoista sairausvakuutuksen päivärahamaksua. Päivärahamaksun verovähennyskelpoisuuden arvioidaan vähentävän kunnallisveron tuottoa vuositasolla 90 milj. euroa. Valtionverotuksessa otetaan käyttöön uusi ansiotulovähennys, joka vaikuttaa välillisesti myös kunnallisveron tasoon ja vähentää kunnallisveron määrää 7 milj. euroa vuositasolla. Nämä verotulomenetykset kompensoidaan kunnille valtionosuuksien verotulotasausten kautta. Kompensaatio tehdään tasausrajojen muutoksen kautta, jolloin kompensaation määräksi tulee laskennallisesti 98 milj. euroa. Muita toimenpiteitä Vuonna 2006 on varauduttu kuntien yhdistymisavustuksissa yhden uuden yhdistymisen voimaantuloon. Kuntien harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen määräksi ehdotetaan 25 milj. euroa, jossa on vähennystä 5 milj. euroa. Kansallisen terveydenhuollon hankkeen sekä sosiaalialan kehittämishankkeen toteuttamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia lisätään 73 milj. eurolla. Tästä käytetään valtionosuusprosentin korottamiseen runsaat 59 milj. euroa, sosiaalihuollon henkilöstön täydennyskoulutuksen turvaamiseen 10 milj. euroa sekä omaishoidon ja perhehoidon kehittämiseen 4 milj. euroa.

15 Vuonna 2006 kuntien menoja lisäävät omaishoidon ja perhehoidon kehittäminen (12 milj. euroa) sekä v. 2005 käynnistyneen sosiaalialan täydennyskoulutusvelvoitteen laajeneminen kokovuotiseksi (30 milj. euroa). Lisäksi kansalliseen terveydenhuollon hankkeeseen liittyvän hoitoon pääsyn turvaamisen arvioidaan lisäävän kuntien menoja 30 milj. euroa vielä v. 2006. Osana kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tukemiseksi tehtyjä toimenpiteitä toimeentulotuesta poistetaan asumismenojen omavastuu 1.9.2006 lukien. Kustannukset korvataan kunnille täysimääräisinä lisäämällä valtionosuuksia yhteensä 14 milj. eurolla. Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin on 55 milj. euroa, josta 30 milj. euroa on kansallisen terveydenhuollon hankkeen kehittämishankkeisiin ja loppuosa sosiaalialan kehittämishankkeen ja alkoholiohjelmaan hankkeisiin. Edellä mainitun valtionosuusuudistukseen sisältyvän ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen investointien rahoitusuudistuksen lisäksi myös muiden perustamishankkeiden valtion rahoitusta on tarkoitusta vähentää valtiontalouden kehyspäätöksessä 2006 2009 sovitulla tavalla. Opetus- ja kulttuuritoimen perustamishankkeiden valtionavustuksia alennetaan näin ollen v. 2006 yhteensä noin 4 milj. eurolla, v. 2007 yhteensä noin 6 milj. eurolla, v. 2008 yhteensä noin 9 milj. eurolla ja v. 2009 yhteensä noin 13 milj. eurolla. Opetus- ja kulttuuritoimen alalla on tarkoitus toteuttaa myös eräitä muita toiminnallisia muutoksia, joilla on vaikutusta kuntien tuloihin ja menoihin. Pienten koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan arvioidaan laajenevan v. 2007 siten, että kuntien menot lisääntyvät noin 9 milj. eurolla. Vastaavasti kuntien tulot lisääntyvät valtionosuuksien nousun myötä arviolta 5 milj. eurolla v. 2007. Ammatillisen koulutuksen näyttöjen käyttöönotto vuodesta 2006 vaikuttaa myös kuntien tuloihin ja menoihin. Vuonna 2006 näyttöjen käyttöönoton myötä kuntien menojen arvioidaan kasvavan noin 5 milj. eurolla, ja vastaavasti kuntien valtionosuuksien arvioidaan kasvavan 3 milj. eurolla. Vastaavasti v. 2009, jolloin ammatillisen koulutuksen näyttöjä koskeva uudistus olisi täysimääräisesti voimassa, nousisivat kuntien menot yhteensä noin 10 milj. eurolla, ja valtionosuudet vastaavasti noin 6 milj. eurolla. Tietoliikenneyhteyksien parantamiseen liittyviin investointeihin lisätään valtionavustusta 1 milj. euroa sekä v. 2006 että v. 2007. Valtion vuoteen 2006 kohdistamien uusien toimenpiteiden lisäksi kuntatalouden tasapainoon ja peruspalvelujen rahoitustarpeeseen vaikuttavat kunnille aikaisemmin säädettyjen tehtävien ja velvoitteiden määrän ja palvelujen kysynnän sekä verotulojen, palkkauskustannusten ja kustannustason kehitys. Peruspalveluohjelman mukaan valmistellaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksukäytännön muuttamista siten, että maksuissa otetaan huomioon palvelujen kustannusten kehitys. Omaishoitajien lakisääteisen vapaan toteuttamiseksi järjestettävät palvelut vähentävät kuntien asiakasmaksutuloja arviolta 5 milj. eurolla, joskin palvelujen tarkoituksenmukaisella järjestämisellä voidaan osaltaan ehkäistä laitoshoidon lisätarvetta ja siten keventää kunnille aiheutuvia kustannuksia. Sisäasiainministeriö on asettanut vuoden 2006 toukokuun lopussa päättyvän kuntaja palvelurakenneuudistushankkeen. Hankkeen tavoitteena on, että nykyisin kuntien vastuulla olevat palvelut saavat riittävän vahvan rakenteellisen ja taloudellisen

16 perustan niiden järjestämisen ja tuottamisen turvaamiseksi tulevaisuudessa siten, että palvelujen laatu ja vaikuttavuus, saavutettavuus ja tehokkuus sekä teknologinen kehittäminen on otettu huomioon. Valtiovarainministeriön asettama tuottavuuden toimenpideohjelma jatkuu v. 2006. Myös kansallinen terveydenhuollon hanke ja sosiaalialan kehittämishanke jatkuvat v. 2006 ja päättyvät v. 2007. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuissa otetaan huomioon kustannusten kehitys vuodesta 2006. Terveydenhuollon toimintayksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimukseen myönnettävän valtion korvauksen perusteita uudistetaan asteittain vuodesta 2006 lukien. Opetusministeriön työryhmä esittää, että EU- ja ETA- maiden ulkopuolelta tulevilta korkeakouluopiskelijoilta aletaan periä lukukausimaksuja 1.8.2007 alkaen. Hallitus antaa vuoden 2005 aikana esityksen kuntalain talouden tasapainottamista koskevien säännösten uudistamiseksi siten, että ne nykyistä velvoittavammin turvaavat kunnan talouden hoidon edellytykset. 2.3 KAUPUNGIN TALOUDELLINEN TILANNE JA KESKEISET TALOUDELLISET TAVOITTEET Valkeakosken kaupungin talouden tasapainoa koskevat haasteet eivät ole suhdanneluonteisia tai väliaikaisia, vaan rakenteellisia ja pysyviä. Ei enää yksistään riitä se, että kaupungin talouden tasapainottamiseksi menojen kasvua rajoitetaan ja monien toimintojen kuluja supistetaan. Perinteinen säästäväisyys ja ns. pienten askelten politiikka eivät yksistään riitä. Kaupungin johtamisessa ja toiminnassa tarvitaan voimakasta strategista uudistusotetta, rohkeita päätöksiä johtamisen vahvistamiseksi ja palvelutuotannon tehostamiseksi, jotta tarvittava tuottavuushyppy voidaan toteuttaa. Kaupungin tulisi ottaa käyttöön yksityisen sektorin parhaiksi kokemat toimintatavat sekä käyttää hyväksi tietotekniikan tarjoamat mahdollisuudet. Samanaikaisesti on kaupungin tulopohjan vahvistamiseksi kyettävä luomaan uusia mahdollisuuksia asumisen, kaupan ja teollisuuden sijoittumiselle. Koko julkisen talouden ja Valkeakosken kaupungin kannalta vaikeimmat ajat ovat vasta edessä. Väestön ikääntyminen aiheuttaa tulevaisuudessa voimakkaan kustannuspaineen. Samanaikaisesti kaupungin tulopohjan kehitys on jäämässä pitkällä aikavälillä vaatimattomaksi. Tällä hetkellä kaupungin rahoitusasema on vielä vahva. Vuonna 2004 omavaraisuusaste oli 76,5 prosenttia. Sen sijaan kaupungin tulorahoituksen riittävyys (esitetään tuloslaskelman avulla) on muodostunut ongelmaksi. Taloussuunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi, että tilikauden tulos on ylijäämäinen v. 2008. Valkeakosken kaupungilla on mahdollisuus tasapainottaa talous kilpailukykyisillä veroperusteilla ja ylläpitää laadukas palvelutarjonta. Tämä kuitenkin edellyttää nopeita ja rohkeita ratkaisuja mm. palvelutuotannon prosessien kehittämiseksi, mahdollisesti joistakin palveluista luopumista ja huomattavasti tehokkaampaa tilankäyttöä. Koska menojen kasvua rajoittavien rakenteellisten uudistusten vaikutukset näkyvät osittain vasta viiveellä, uudistuksia on jatkettava määrätietoisesti.

17 Samoin henkilöstön eläköitymisen mahdollistamat tehostamistoimet on toteutettava täysimääräisesti. Lisäksi kaupungin on huolehdittava siitä, että koko konsernitasolla toiminnan riskit ovat hallinnassa ja että myös konserniyhteisöt toteuttavat tehokkaan toiminnan edellyttämät uudistukset. Kaupungin talouden tasapainottaminen on perusedellytys kaupunkilaisten palvelujen järjestämiselle sekä kaupungin kehittämiselle tulevaisuudessa. Talouden tasapainottamisessa keskeistä on nostaa vuosikate tasolle, joka ylittää poistojen määrän ja myös sitä kautta vähentää vieraan pääoman tarvetta. Tämä takaa parhaiten myös välttämättömien peruskorjausten ja tulevaisuusinvestointien rahoituksen. Vuoden 2006 osalta toimielinten esityksiä on karsittu käyttötalousneton osalta noin 2,8 milj. euroa ja investointineton osalta 3,8 milj. euroa. Toimielinten esityksiä on jouduttu myös korjaamaan mm. seuraavista syistä: kotihoidon vuokramenojen lisäys 87.000 euroa, työterveyshuollon (sisäisten)tulojen vähennys 107.000 euroa, työmarkkinatukiuudistuksen nettolisäys yhteensä 473.000 euroa, lastensuojelun tasausrahaston poistumisen nettovähennys -50.000 euroa, erikoissairaanhoidon palvelujen oston lisäys 500.000 euroa.

18 Taloudelliset tavoitteet Veroprosentti TP 2004 TA 2005 2006 2007 2008 Tuloveroprosentti 18,50 18,50 18,75 18,75 18,75 Tavoiteprosentti 18,50 18,50 18,50 18,50 18,50 Maan keskiarvo 18,12 18,30 18,40 18,40 18,40 Ero tavoiteprosentiin 0,00 0,00 0,25 0,25 0,25 Erotus keskiarvosta 0,38 0,20 0,35 0,35 0,35 20,00 0,40 19,00 0,35 18,00 0,30 17,00 0,25 16,00 0,20 15,00 0,15 14,00 0,10 13,00 0,05 12,00 0,00 TP 2004 TA 2005 2006 2007 2008 TP 2004 TA 2005 2006 2007 2008 Tuloveroprosentti Tavoiteprosentti Erotus keskiarvosta Vuosikate TP 2004 TA 2005 2006 2007 2008 Vuosikate 5 867 757 4 030 549 4 379 467 4 876 385 5 773 024 Vuosikatetavoite 6 208 471 6 339 000 6 309 794 6 278 873 6 262 351 Vuosikate euroa/as 287 197 214 238 281 Ero vuosikatetavoitteeseen -340 714-2 308 451-1 930 327-1 402 488-489 327 Ero tavoitteeseen euroa/as. -17-113 -94-68 -24 Tavoitteessa suunnitelman mukaiset poistot 7 000 000 0 6 000 000 5 000 000-500 000 4 000 000-1 000 000 3 000 000-1 500 000 2 000 000 1 000 000-2 000 000 0 TP 2004 TA 2005 2006 2007 2008-2 500 000 TP 2004 TA 2005 2006 2007 2008 Vuosikate Vuosikatetavoite Ero vuosikatetavoitteeseen Lainakanta TP 2004 TA 2005 2006 2007 2008 Lainakanta euroa/as. 1 032 1 166 1 598 1 727 1 727 Ilman lunastushalleja e/as 831 712 828 878 1 061 Lainakanta 21 134 475 23 843 417 32 720 647 32 720 647 35 450 738 Yritystilojen lunastussaaminen 4 112 259 9 291 824 15 756 943 14 688 174 13 619 405 Lainakanta ilman lunastussaamisia 17 022 216 14 551 593 16 963 704 18 032 473 21 831 333 Lainakantatavoite euroa/as 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 Lask. lainakannan lyh. (8 v.) -2 641 809-2 980 427-4 090 081-4 090 081-4 431 342 Lainakannan nettomuutos -6 857 445 2 708 942 8 877 230 332 874 359 568 Ero lainakantatavoiteeseen euroa 660 411 3 393 417 12 240 647 14 920 738 14 952 494 Ero lainakantatavoit. euroa/as 32 166 598 727 727 2 000 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 TP 2004 TA 2005 2006 2007 2008 Lainakanta euroa/as. Ilman lunastushalleja e/as Lainakantatavoite euroa/as 800 700 600 500 400 300 200 100 0 TP 2004 TA 2005 2006 2007 2008 Ero lainakantatavoit. euroa/as

19 Tilikauden tulos TP 2004 TA 2005 2 006 2 007 2 008 Tilikauden tulos 3 871 935-1 843 451-1 530 327-1 102 488-89 327 Tilikauden/ed. tilikauden ylijäämä (tas 2 996 567 1 217 316-250 611-1 292 500-1 273 027 Tilikauden tulos, tavoite 0 0 0 0 0 Ero tilikauden tulostavoiteeseen 3 871 935-1 843 451-1 530 327-1 102 488-89 327 5 000 000 4 000 000 3 000 000 2 000 000 1 000 000 0-1 000 000-2 000 000-3 000 000 TP 2004 TA 2005 2 006 2 007 2 008 3 500 000 3 000 000 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 0-500 000-1 000 000-1 500 000-2 000 000 TP 2004 TA 2005 2 006 2 007 2 008 Tilikauden tulos Tilikauden tulos, tavoite Tilikauden/ed. tilikauden ylijäämä (tase) Kassan riittävyys, maksuvalmius TP 2004 TA 2005 2006 2007 2008 Kassavarat euroa/as 405 261 261 260 259 Kassan riittävyys 31.12., vrk 29 19 19 19 19 Tavoite, kassan riittävyys, vrk 30 30 30 30 30 Kassamuutos 5 576 147-2 962 400 0 0 0 Ero tavoiteeseen, vrk -1-11 -11-11 -11 35 30 25 20 15 10 5 0 TP 2004 TA 2005 2006 2007 2008 7 000 000 6 000 000 5 000 000 4 000 000 3 000 000 2 000 000 1 000 000 0-1 000 000-2 000 000-3 000 000-4 000 000 TP 2004 TA 2005 2006 2007 2008 Kassan riittävyys 31.12., vrk Tavoite, kassan riittävyys, vrk Kassamuutos Omavaraisuusaste % TP 2004 TA 2005 2006 2007 2008 Omavaraisuusaste %, arvio 76,5 76,0 73,0 71,0 70,0 Omavaraisuusaste %, tavoite 70,0 70,0 70,0 70,0 70,0 0 0 0 0 0 Ero tavoitteeseen 6,5 6,0 3,0 1,0 0,0 80,0 5,0 75,0 4,0 70,0 3,0 65,0 2,0 60,0 1,0 55,0 50,0 TP 2004 TA 2005 2006 2007 2008 0,0-1,0-2,0 TP 2004 TA 2005 2006 2007 2008 Omavaraisuusaste %, arvio Omavaraisuusaste %, tavoite Ero tavoitteeseen

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Suunnitelmakauden luvut v. 2006 rahanarvossa ASUKASLUKU 31.12. VEROPROSENTTI 20 20 700 19,00 20 600 18,50 20 500 18,00 20 400 20 300 17,50 20 200 17,00 20 100 16,50 20 000 2002 2003 2004 TA2005 2006 2007 2008 16,00 2002 2003 2004 TA2005 2006 2007 2008 Valkeakoski Koko maa KASSASTAMAKSUT 1000 EUROA VEROTETTAVA TULO/AS 130 000 15 000 120 000 14 500 110 000 14 000 100 000 90 000 80 000 70 000 13 500 13 000 12 500 60 000 12 000 50 000 11 500 2002 2003 2004 TA2005 2006 2007 2008 11 000 2002 2003 2004 TA2005 2006 2007 2008 Kassastamaksut 1000 euroa Valkeakoski Koko maa 3 200 3 100 3 000 2 900 VEROTULOT EUROA/AS 3 200 3 100 3 000 2 900 VEROTULOT LAJEITTAIN EUROA/AS 2 800 2 800 2 700 2 700 2 600 2 500 2 400 2 300 2 200 2002 2003 2004 TA2005 2006 2007 2008 2 600 2 500 2 400 2 300 2 200 2002 2003 2004 TA2005 2006 2007 2008 Valkeakoski Tulovero Yhteisövero Kiinteistövero VERORAHOITUS EUROA/AS TULOLAJEJA 1000 EUROA 4 000 120 000 3 800 3 600 100 000 3 400 3 200 80 000 3 000 2 800 60 000 2 600 40 000 2 400 2 200 20 000 2 000 2002 2003 2004 TA2005 2006 2007 2008 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 verotulot valtionosuudet Koko maa Verotulot Valtionosuudet Maksu- ja myyntitulot Talouden kehitys/jukka Varonen

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Suunnitelmakauden luvut v. 2006 rahanarvossa 21 120 000 MENOLAJEJA 1000 EUROA 400 NETTOINVESTOINNIT EUROA/AS 100 000 350 80 000 60 000 300 250 200 40 000 150 20 000 100 50 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 0 2002 2003 2004 TA2005 2006 2007 2008 Henkilöstömenot Palvelujen ostot Investoinnit Valkeakoski 500 VUOSIKATE EUROA/AS 800 VUOSIKATEEN RIITTÄVYYS EUROA/AS 450 700 400 350 300 250 600 500 400 200 150 100 50 300 200 100 0 2002 2003 2004 TA2005 2006 2007 2008 0 2002 2003 2004 TA2005 2006 2007 2008 Valkeakoski Koko maa Lainanlyhennys Nettoinvestoinnit Vuosikate HENKILÖSTÖMENOT EUROA/AS PALVELUJEN OSTOT EUROA/AS 2 350 1 900 2 300 1 800 2 250 2 200 1 700 1 600 1 500 2 150 1 400 2 100 2 050 2 000 2002 2003 2004 TA2005 2006 2007 2008 1 300 1 200 1 100 1 000 2002 2003 2004 TA2005 2006 2007 2008 SAAMISET EUROA/AS LIKVIDI VARALLISUUS EUROA/AS 450 1 000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 2002 2003 2004 TA2005 2006 2007 2008 2009 400 350 300 250 200 150 100 50 0 2002 2003 2004 TA2005 2006 2007 2008 Talouden kehitys/jukka Varonen

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Suunnitelmakauden luvut v. 2006 rahanarvossa 22 2 000 LAINAKANTA EUROA/AS 45 MAKSUVALMIUS VRK. 1 800 40 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 2002 2003 2004 TA2005 2006 2007 2008 35 30 25 20 15 10 5 0 2002 2003 2004 TA2005 2006 2007 2008 Valkeakoski Koko maa Valkeakoski Koko maa 4 3,5 3 2,5 2 1,5 LAINANHOITOKATE (Vuosikate+korkokulut/(korkokulut + lainan lyhennys) 160 140 120 100 80 60 VUOSIKATE% (Vuosikate/Poistot %) 1 40 0,5 20 0 2002 2003 2004 TA2005 2006 2007 2008 0 2002 2003 2004 TA2005 2006 2007 2008 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 INVESTOINTIEN TULORAHOITUS% Vuosikate/Investointien omahankintameno% 2002 2003 2004 TA2005 2006 2007 2008 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 PÄÄOMAMENOJEN TULORAHOITUS% (Vuosikate/(investointien omahankintameno + antolainojen nettolyhennys + lainanlyhennys) 2002 2003 2004 TA2005 2006 2007 2008 TOIMINTATUOTOT/TOIMINTAKULUT % 0,3 0,25 0,2 0,15 0,1 0,05 0 2002 2003 2004 TA2005 2006 2007 2008 Talouden kehitys/jukka Varonen

23 2.4 VÄESTÖTAVOITTEET JA TYÖLLISYYS Valkeakosken väestökehitys on ollut aleneva aina vuoteen 2003 saakka. Nettomuutto kääntyi kuitenkin positiiviseksi jo vuonna 2002 ja vuonna 2003 väestönlisäys oli 55 henkilöä ja vuonna 2004 väestön määrä säilyi lähes ennallaan. Vuonna 2005 väestön määrä on ollut laskussa. Väestökehitys sekä kaupungissa suunnittelun perusteena käytettävät väestötavoitteet ovat seuraavat: Vuosi 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Väestö 31.12. 20 424 20 419 20 474 20 472 20 450 20 480 20 530 20 580 Muutos prosenttia abs. -0,3 0,0 +0,3-0,0-0,1 +0,2 +0,2 +0,2-69 -5 +55-2 -22 +30 +50 +50 Tilastokeskuksen väestöennuste Ikäryhmä 2003 % 2010 % 2020 % 2030 % 2040 % 0-6 1450 7,1 1462 7,1 1432 7,0 1361 6,7 1320 6,7 7-12 1380 6,7 1336 6,5 1352 6,6 1324 6,5 1253 6,3 13-18 1352 6,6 1422 6,9 1371 6,7 1373 6,7 1321 6,7 19-64 12560 61,3 12105 59,0 10967 53,3 10601 52,1 10406 52,6 65-74 2015 9,8 2283 11,1 3133 15,2 2455 12,1 2318 11,7 75-1717 8,4 1903 9,3 2323 11,3 3247 15,9 3155 16,0 Yhteensä 20474 100,0 20511 100,0 20578 100,0 20361 100,0 19773 100,0 Lähde: Tilastokeskus/demografinen trendilaskelma 2004 Ikäryhmä 2003 % 2010 % 2020 % 2030 % 2040 % 0-6 1450 7,1 1397 6,9 1384 6,9 1302 6,7 1216 6,6 7-12 1380 6,7 1232 6,1 1200 6,0 1172 6,1 1079 5,9 13-18 1352 6,6 1377 6,8 1183 5,9 1192 6,2 1142 6,2 19-64 12560 61,3 12119 59,6 10696 53,5 10035 51,8 9649 52,7 65-74 2015 9,8 2287 11,2 3161 15,8 2335 12,1 2133 11,6 75-1717 8,4 1926 9,5 2364 11,8 3327 17,2 3100 16,9 Yhteensä 20474 100,0 20338 100,0 19988 100,0 19363 100,0 18319 100,0 Lähde: Tilastokeskus/Omavaraislaskelma 2004

24 Työttömyysasteen kehitys Valkeakoski Etelä- Pirkanmaan seutukunta % Pirkanmaan TEkeskuksen alue % Työhallinto % Koko maa Tilastokeskus % % 2000 14,3 14,7 13,4 12,5 9,8 2001 13,6 13,8 12,9 12,0 9,1 2002 13,0 13,1 12,5 11,6 9,1 2003 12,6 12,8 12,5 11,4 9,0 2004 13,1 13,0 12,3 11,4 8,8 2005* 12,3 12,3 10,6 9,8 7,1 *syyskuu Työttömät työnhakijat (työhallinnon tilasto): Nuoret alle 25 v. Pitkäaikaistyöttömät Muut Yhteensä 2000 184 386 850 1420 2001 169 379 826 1374 2002 179 375 769 1323 2003 157 374 697 1228 2004 178 365 775 1318 2005* 161 390 687 1238 *)syyskuu Kaupungin tukityöllistämisen menot (milj. euroa) TP 2000 TP 2001 TP 2002 TP 2003 TP 2004 TA 2005 TA 2006 Brutto 1,57 1,60 1,54 1,62 1,53 1,32 1,33 Netto 0,90 0,97 0,94 1,02 0,95 0,82 0,83

25 2.5 ASUMINEN Asuntokanta ja tuotanto Valkeakoskella oli vuoden 2003 lopussa 10 330 asuntoa, joista 51,5 % oli omakoti- tai rivitaloissa ja 46,1 % kerrostaloissa. Asunnoista 40,6 % oli 1 h + k/kk tai 2 h + k/kk asuntoja, 3 h + k/kk asuntoja oli 25,8 % ja loput 4 h + k tai suurempia asuntoja. Valkeakoskella asui vuoden 2004 lopussa 9 690 asuntokuntaa ja asukkaita oli 20 163. Valkeakosken asukasluku 31.12.2004 oli 20 472. Yhden henkilön asuntokuntia vuoden 2004 lopussa oli 39,2 % ja 5 tai useampi asuntokuntia oli 4,7 %. Vuonna 2004 valmistui 23 pientaloa (23 asuntoa), 1 rivitalo (7 asuntoa) ja 1 kerrostalo (11 asuntoa). Valmistuneet asunnot olivat omistusasuntoja. Kaavoitus ja tonttien luovutus Pientalokaavoituksen ja -rakentamisen painopistesuuntina ovat rakenneyleiskaavan mukaisesti Kärjenniemi, Lotilanjärven länsiranta, Vanhakylä, Laukkula ja Koivuniemi. Suunnittelukaudella aloitetaan myös Heritynniemen suunnittelu. Laukkulan alueen mitoitus on yli 100 omakotitonttia. Asemakaava valmistuu v. 2006 ja rakentaminen alkaa pääosin v. 2007. Lotilanjärven länsirannan toteutusaikataulua ei toistaiseksi voi ennakoida valituskäsittelyn ollessa kesken. Kärjenniemestä hankituille alueille ollaan kaavoittamassa n. 10 tontin kokonaisuutta, joka lienee varattavissa v. 2006. Kärjenniemessä aloitetaan muitakin asemakaavoja suunnittelukaudella. Vanhankylän alueella on valmistuneen osayleiskaavan myötä rakennusoikeus yli 100 pientalolle. Pienillä täydennyskaavoilla luodaan tontteja mm. Antinniemen Järvikujan alueella. Keskustan kerrostalorakentamista varten laaditaan asemakaava Apiankadun arkkitehtikilpailun alueelle v. 2006 ja alueen rakentaminen alkanee pääosin v. 2007. Kaupungin luovuttamat (myydyt ja vuokratut) tontit 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Omakoti 17 14 14 17 6 14 Rivitalo 0 0 0 1 0 0 Kerrostalo 1 1 2 0 1 0 Työpaikkarakentaminen 3 4 1 0 0 1 *) syyskuun loppuun mennessä Vuonna 2005 on lisäksi 20.10.2005 mennessä varattu 10 omakotitonttia. Asemakaavoitettuja ja rakentamiseen valmiita tontteja on varattavissa pääosin Raikkaan, Kärjenniemen ja Sassin alueilta.

26 Asuntotuotanto Valkeakoskella valmistuneet asuinrakennukset ja asunnot 2000 2001 2002 2003 2004 Pientalot 22 27 29 37 23 Rivitalot 0 3 0 3 1 Kerrostalot 1 1 1 3 1 Asuinrakennukset yht. 23 31 30 43 25 Pientaloasunnot 22 29 29 39 23 Rivitaloasunnot 4 11 0 14 7 Kerrostaloasunnot 19 99 31 56 11 Asunnot yht. 45 139 60 109 41 Omistusasuntoja 36 55 40 67 41 Vuokra-asuntoja 9 84 20 42 0 Asuinhuoneita 151 378 197 312 Vuokra-asuntotilanne Kaupunki keskittää uustuotannon ja perusparantamisen rakennuttamistehtävät kaupunkikonserniin kuuluvalle Valkeakosken Asunnot Oy:lle. Paikkakunnalla on tällä hetkellä alkuperäisten aravarajoitusten alaisia vuokraasuntoja 302 kpl, jatkorajoitusten alaisia vuokra-asuntoja on 532 kpl. Valtion pitkäaikaisella korkotuella lainoitettuja vuokra-asuntoja on 96 kpl. Valkeakosken Asunnot Oy:n hallinnassa oli 31.12.2004 yhteensä 698 asuntoa ja 8 liikehuoneistoa. Yhtiö on vuonna 2005 myynyt kaksi huoneistoa ja tällä hetkellä on myynnissä 6 huoneistoa. Valkeakosken kaupungin omistuksessa on tällä hetkellä 98 vuokra-asuntoa, joita hoitaa tekninen keskus. V. 2005 kaupungin kiinteistökeskus on tehnyt vuokrasopimukset 7:n asuntoon ja 29 kpl Apian opiskelija-asuntolaan. Valkeakosken Asunnot Oy:llä oli 3.10.2005 vuokra-asunnonhakijoita 145 kpl. Vuonna 2005 vuokra-asunnon on saanut 141 ruokakuntaa. Kaupunkikonserniin kuulumattomiin aravan jatkorajoituslain alaisiin vuokra-asuntoihin on saanut asunnon 93 ruokakuntaa. Niihin on jonossa 17.10.2005 4 hakijaa. Kiinteistö Oy Innalanmäki on jakautunut kolmeksi erilliseksi asunto- osakeyhtiöksi. Jakautumisen toteuduttua kaupungin omistukseen tuli 76 asuntoa, joista Asunto Oy Valkeakosken Innalantie 2:n ja Asunto Oy Valkeakosken Innalantie 4:n, yhteensä 63 asuntoa fuusioidaan 31.12.2005 Valkeakosken Asunnot Oy:n. Asunto Oy Valkeakosken Innalantie 6:n huoneistojen hallintaan oikeuttavat osakkeet tarjotaan ostettaviksi ensisijaisesti huoneistojen nykyisille asukkaille ja vuokrakäytössä olevien huoneistojen vapauduttua osakkeet tarjotaan myytäviksi.

27 Vuokrataso Aravalainoitettujen vuokra-asuntojen alin peritty vuokra v. 2005 on 4,53 /m 2 /kk ja korkein 8,34 /m 2 /kk, joka sisältää sähkön, muutoin korkein aravavuokra on 7,87 /m 2 /kk. Kaupungin omistamien vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen alin peritty vuokra v. 2005 on 3,77 /m 2 /kk ja korkein 7,36 /m 2 /kk. Muiden vapaarahoitteisten vuokraasuntojen vuokrat vaihtelevat 5,33 10,69 /m 2 /kk. Rakentamistarve Kaupungin keskustaan sijoitetaan uusien kaupallisten palveluiden lisäksi myös uutta korkealaatuista kerrostaloasumista. Tavoitteena on, että keskusta-alueelle rakennetaan myös vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja. Rakentamistarve kohdistuu erityisesti väestön ikärakenteesta johtuvaan keskustan kerrostalojen kysyntään sekä asuntojen ja ympäristön esteettömyyteen. Tarvetta on mm. pienryhmäkotien saamiseen sekä olemassa olevan asuntokannan ja ympäristön esteettömäksi saneeraamiseen. Erityisryhmien osalta tehdään erillinen selvitys asuntojen tarpeesta. Kehitysvammaisille tarkoitetut uudet asumisyksiköt valmistuvat vuoden 2008 alussa. Korjausrakentamisessa kiinnitetään huomiota korjaustoimien vaiheittaisuuteen ja oikea-aikaisuuteen sekä korostetaan elinkaarivaikutusten huomioon ottamista kiinteistöjen korjaamisessa. Valkeakosken Asunnot Oy:ssä on valmisteilla yhtiön toimintastrategia. Yhtiö varautuu jaksottaisiin korjauksiin vuosittain budjetin yhteydessä asm 2 perusteisesti vuokrissa huomioiden korjaustarpeet normaalien vuosikorjausten lisäksi. Lisäksi suunnittelukaudella rakennutetaan yksi vuokratalokohde. Kaupunki tiedottaa riittävästi haettavina olevista aravalainoista, korkotuista sekä energia- ja korjausavustuksista. Kaikille edellytykset täyttäville hakijoille pyritään saamaan tarvittava myöntämisvaltuus Valtion asuntorahastolta. Asuntomarkkinat Alhaisen korkotason ansiosta asuntokauppa on ollut edelleen vilkasta. Hintataso on noussut keskimäärin 5-10 %:n luokkaa vuositasolla. Myös vanhojen kerrostalohuoneistojen hintojen nousu on keskimääräistä suurempi. Asuntojen hintakehitys paikkakunnalla on noudatellut valtakunnallista hintakehitystä pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta. Uustuotannon hintatasossa suhteessa vanhojen asuntojen hintakehitykseen ei ole tapahtunut oleellista muutosta. Uusien asuntojen varustetaso on korkeampi verrattuna vanhaan asuntokantaan, joka omalta osaltaan vaikuttaa hinnanmuodostukseen. Paikkakunnalla vuonna 2005 toteutunut uustuotanto on vapaarahoitteista omistusasuntotuotantoa.