LESTIJÄRVEN KUNTA 29.6.2015 KOSOLANKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELU JA TEK NIIKKA
Tuulivimasayleiskaavan vireilletuln yhteydessä laaditaan MRL 63 :n mukainen sallistumis- ja arviintisuunnitelma. Osallistumis- ja arviintisuunnitelmassa (OAS) esitellään kaavan laatimisessa nudatettavat sallistumis- ja vurvaikutusmenetelmät. Suunnitelmassa kerrtaan myös kaavituksen päätavitteet, suunnittelun eteneminen ja alustava aikataulu. Lisäksi sallistumis- ja arviintisuunnitelmassa kuvataan kaavan yhteydessä laadittavat selvitykset ja vaikutusten arviinnit. Osallistumis- ja arviintisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnitteluprsessin kuluessa. KOSOLANKANKAAN TUULIVOIMAPUISTOT YIT Rakennus Oy suunnittelee Lestijärven eteläsiin klmesta sa-alueesta kstuvaa tuulivimapuista. Suunnitteilla levan Lestijärven tuulivimapuistn kknaissayleiskaavan mudstavat Hittisennevan, Kslankankaan ja Is-Krtenevan tuulivimapuistjen sayleiskaavat. Tämä sallistumis- ja arviintisuunnitelma käsittelee Kslankankaan sayleiskaavaa, jka n Lestijärven tuulivimapuistn sa-alue 2. Kslankankaan tuulivimapuistn tulee enintään 42 vimalaa ja kaava-alueen pinta-ala n nin 1 800 hehtaaria. Tuulipuistt kstuvat tuulivimalista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, tuulipuistjen sähköasemista, hult-/varastrakennuksesta, sähköverkkn liittymistä varten tarvittavasta ilmajhdsta tai maakaapelista sekä tuulivimalita yhdistävistä teistä. Tuulivimalat tulevat sijittumaan alueelle pääsin nin 0,5 1 kilmetrin välein tisistaan. Tuulivimalan lakikrkeus n enimmillään 210 metriä. Tuulipuistssa tutettu sähkö siirretään tuulipuistn alueelle rakennettavalta 110/20 kv sähköasemalta ensin nin 8 kilmetrin pituisella 110 kv ilmajhdlla luteeseen lemassa levan 400 kv vimajhdn varteen rakennettavalle 400/110 kv sähköasemalle ja siitä uudella 400 kv ilmajhdlla etelään Alajärven sähköasemalle. Rakennettava vima-jht sijittuu lemassa levan Fingrid Oyj:n 2x 400 kv Pikkarala-Alajärvi vimajhtreitin rinnalle. Vimajhtreitin pituus sayleiskaava-alueen ulkpulella n nin 58 km. Sähkönsiirrn YVA-menettely n käynnistetty ja sen tteutus suunnitellaan laadittavan YVA-selvityksen phjalta. Hankkeessa vidaan sin hyödyntää alueella j sijaitsevia metsäautteitä. Teiden kantavuutta n sin parannettava ja paikin myös leveyttä kasvatettava. Alueelle tehdään myös uusia teitä. Tuulivimaliden sijitussuunnittelu tehdään sana hankesuunnittelua sayleiskaavituksen kuluessa. Tuulivimalaitsten sijaintiin vaikuttavat lunnnlsuhteet, melu- ja varjstusanalyysit sekä vimalaitsvalmistajasta riippuvat vimaliden väliset minimietäisyydet ptimaalisen tutannn varmistamiseksi. Alueella suritetaan tuulimittaukset, jiden tulksien avulla vidaan varmistua tuulivimalaitsten tarkituksenmukaisesta sijittelusta. Tuulivimaliden sijitussuunnittelu tehdään sana hankesuunnittelua sayleiskaavituksen alkuvaiheessa. Tuulivimalaitsten sijaintiin vaikuttavat lunnnlsuhteet, melu- ja varjstusanalyysit sekä vimalaitsvalmistajasta riippuvat vimaliden väliset minimietäisyydet ptimaalisen tutannn varmistamiseksi. Alueella suritetaan tuulimittaukset, jiden tulksien avulla vidaan varmistua tuulivimalaitsten tarkituksenmukaisesta sijittelusta. SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI Kslankankaan tuulivimapuist sijittuu Lestijärven eteläsiin Kslankankaan alueelle. Alue sijitsee Mustikankylän ja Teerinevan välissä Similän peltaukeiden eteläpulella, yksityiseen mistukseen kuuluville alueille. YIT Rakennus Oy:llä n alueille hallintaikeus pitkäaikaisten vukraspimusten njalla. Kaava-alue vat alustavasti sama kuin tuulipuistn suunnittelualue. Tarvittaessa kaava-alueen rajausta vidaan tarkistaa työn edetessä. Osayleiskaavan laadinnassa ja kaavan vaikutusten arviinnissa tarkastelu khdistuu varsinaista suunnittelualuetta laajemmalle alueelle. Kaavituksessa tarkastellaan kaava-alueen lisäksi nin 0,5 km:n vyöhykettä kaava-alueen ympärillä, ja pyritään ttamaan humin kaava-alueen välittömässä läheisyydessä levien alueiden maankäyttö. 2
29.6.2015 LESTIJÄRVEN KUNTA Kuva 1. Lestijärven tuulivimapuistn kknaissayleiskaavan kaikki klme sayleiskaavaaluetta. Kslankangas (sa-alue 2) n klmesta tuulivimapuiststa keskellä. S UUNNITTELUN TAVOITTEET Lestijärven kunnanhallitus hyväksyi kkuksessaan 5.3.2013 Lestijärven Tuulivima Oy:n tekemän esityksen sayleiskaavan laatimisesta Lestijärven tuulipuistalueelle. Kaavitus tuli tullin vireille Lestijärven Tuulivima Oy:n alitteesta. Hanke n siirtynyt YIT Rakennus Oy:n mistukseen syksyllä 2013. Alue jaettiin syksyllä 2014 klmeen saan, jiden sayleiskaavat tulivat vireille Lestijärven kunnanhallituksen päätöksellä 22.10.2014 140. Kaavitustyötä hjaa Lestijärven kunta. Kaavaa laativa knsultti n FCG suunnittelu ja tekniikka Oy. Tuulivimapuistn rakentaminen edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaista rakennuslupaa. Kska Lestijärven alueella ei le tuulipuistja mahdllistavaa kaavaa, edellyttää hankkeen tteuttaminen sayleiskaavjen laatimista. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 1.4.2011 vimaan tullut muuts mahdllistaa rakennusluvan myöntämisen tuulivimalan rakentamiseen yleiskaavan perusteella (MRL 77 a ). Osayleiskaava laaditaan ikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Lestijärven kunnanvaltuust. Kaavitusmenettely n tavitteena saada päätökseen keväällä 2015. YIT Rakennus Oy:n tavitteena n alittaa tutant vuden 2016 lppuun mennessä. Osayleiskaavituksen yhteydessä ratkaistaan tuulivimapuistjen maankäyttö sekä tuulivimaliden sijittuminen. Osayleiskaavjen laadinnassa tetaan humin ympäristövaikutusten arviinnin yhteydessä tehtävät selvitykset ja arviinnit. Osayleiskaavan suunnittelun tavitteena n tteuttaa tuulivimapuistn rakentaminen lunnnympäristön minaispiirteet ja ympäristövaikutukset humin ttaen sekä lieventää rakentamisesta mahdllisesti aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Tuulipuistjen tavitteena n saltaan edistää ilmastpliittisia tavitteita, jihin Sumi n situtunut. Tuuliviman salta tavitteena n nstaa tuuliviman asennettu kknaisteh Sumessa 2 500 MW:iin vuteen 2020 mennessä. Lisäksi sayleiskaavjen tavitteena n ttaa humin muut aluetta käyttötarpeet sekä suunnitteluprsessin kuluessa mudstuvat tavitteet. kskevat maan- 3
SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILA Osayleiskaava-alue n pääsin metsäinen, maastltaan tasainen ja suurelta sin sinen. Metsäalueita lunnehtivat mäntykankaat sekä jituksissa kuivahtaneet rämeet ja turvekankaat. Metsäalueet vat pääsin tavanmaisessa metsätaluskäytössä ja iältään painttuvat nuriin ja varttuviin metsiin. Osayleiskaava-alueen phjispulella lähempänä Lestijärveä ja harjujaksa sijaitsevat Similän ja sayleiskaava-alueen itäpulella Mustikankylän peltaukeat asutuksineen jki- tai purlaaksissa. Peltalueet asutuksineen jäävät kaava-alueen ulkpulelle. Kslankankaan itäsissa n sittain yksi järvi, Saarinen. Kslankankaan sayleiskaava-alueen länsipulella kulkee Lehtsenjki, jka laskee Teerinevan ja Yli-Lestin kylän läpi Lestijärveen. Lähialueiden vakituinen asutus n keskittynyt Lestijärven keskustaajamaan ja sen lähialueille sekä kantatien 58 varrelle. Lisäksi suunnittelualueiden läheisyyteen sijittuvat kylät, Yli-Lesti, Similä ja Mustikankylä. Kylien ympäristössä n viljeltyjä peltalueita. Asutusta n myös Knttikskentien varressa. Lma-asutus n keskittynyt pääasiassa Lestijärven rannille. VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet vat sa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Alueidenkäyttötavitteet tulee ttaa humin ja niitä tulee edistää myös tuulivimapuistjen sayleiskaavituksessa. KESKI-POHJANMAAN YHDISTELMÄMAAKUNTAKAAVA Suunnittelualueilla n vimassa maankäyttö- ja rakennuslain (132/99) mukainen Keski- Phjanmaan yhdistelmämaakuntakaava, jnka 1. vaihekaava n vahvistettu ympäristöministeriössä 24.10.2003, 2. vaihekaava 29.11.2007 ja 3. vaihekaava 8.2.2012. Keski-Phjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa (vahvistettu 24.10.2003) n esitetty kaikki keskeiset asiakknaisuudet lukuun ttamatta tuulivimalita, maa-aines- ja turvevarja sekä keskustjen ulkpulelle sijittuvia vähittäiskaupan suuryksikköjä, jtka aihekknaisuudet käsitellään muissa maakuntakaavituksen vaihekaavissa. Keski-Phjanmaan 2. vaihemaakuntakaavassa (vahvistettu 29.11.2007) käsittää siden mnikäytön, tuulivimatutannn ja kaupan palveluverkn sekä päivitettävänä aihepiirinä muinaismuistt ja maisema- ja kulttuurikhteet. Samalla vahvistuspäätös kumaa maakuntakaavan 1. vaiheessa sitetut kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeät alueet, keskustatimintjen alueet sekä muinaismuistt. Keski-Phjanmaan 3. vaihemaakuntakaava (vahvistettu 8.2.2012) hjaa vähittäiskaupan suuryksiköiden sijittumista sekä phjavesien sujelua ja kiviaineshulllle alueita kk maakunnan alueella. Kslankankaan phjispuli kuuluu maakuntakaavassa matkailun vetvima-alueeseen / matkailun ja virkistyksen kehittämisen khdealueeseen (mv-3), Metsäpeuranmaan erämatkailualue ja Lestijärven kulttuurialue. Aluetta kskee kehittämisperiaate: Alueen kehittäminen perustuu luntn liittyviin virkistys- ja vapaa-aikatimintihin alueella sijaitsevia lunnntilaisina säilyneitä aarnimetsiä ja rauhallisia metsäjärviä, sulunta sekä erämaaeläimistöä säilyttäen sekä reitistöjä kehittäen. Kslankankaan sayleiskaava-alueen phjispulelle n sitettu maakuntakaavassa kylä (at), Ylilesti. Osayleiskaava-alueen läheisyyteen n sitettu muinaismuistkhteita. Nämä vat muinaismuistlain rauhittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Suunnittelualueiden phjis-luteispulelle sijittuu kantatie (kt). Kslankankaan sayleikaava-alue n sitettu maakuntakaavassa kknaan turvetutantvyöhykkeeksi 1 (tv1). Kslankankaan sayleiskaava-alueen phjispulella sijaitseva käytöstä pistunut lentkenttä n sitettu maakuntakaavassa lentkenttänä. Merkintä llaan pistamassa maakuntakaavasta. 4
Kuva 2. Ote Keski-Phjanmaan 1., 2. ja 3. vaihemaakuntakaavan yhdistelmästä. Hittisennevan, Kslankankaan ja Is Krtenevan suunnittelualueet vat kartassa punaisella, Kslankangas n keskellä. Lestijärvelle n sitettu sayleiskaava-alueen ympäristöön kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tai seudullisesti tärkeää alueita. Alueita kskee suunnittelumääräys: Alueiden suunnittelussa ja käytössä tulee edistää maisema- ja kulttuuriarvjen sekä perinnebitppien ja muiden lunnnperintöarvjen säilymistä alkututannn timinta- ja kehittämisedellytyksiä vaarantamatta. Yksityiskhtaisemmassa kaavituksessa tulee humiida alueen erityispiirteet ja tarpeen mukaan antaa niiden säilymisen turvaavia kaavamääräyksiä ja suunnitteluhjeita. Lestijärventien varrelle suunnittelualueen phjispulelle n sitettu arvkas harjualue (ge-1). Lestijärventien suuntaisesti sijittuu tärkeä tai vedenhankintaan sveltuva phjavesialue (pv), jta kskee suunnittelumääräys: Alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee varmistua siitä, ettei timenpiteillä vaaranneta phjaveden määrää tai laatua. Tämä tulee ensisijaisesti hitaa sijittamalla riskialttiit timinnat alueen ulkpulelle ja tissijaisesti estämällä riskien syntyminen riittävällä vesiensujelutimenpiteillä. IV VAIHEMAAKUNTAKAAVA Valmisteilla leva Keski-Phjanmaan 4. vaihemaakuntakaava, mannertuulivima tulee käsittelemään seudullisesti merkittävän tuuliviman sijittumista Keski-Phjanmaan maakunnassa. Kaavan lähtökhtana timii Phjis-Phjanmaan ja Keski-Phjanmaan manneralueen tuulivimaselvitys, jka n esiselvityksenä hyödyntänyt tuuliatlaksen tuulisuustietja tausta-aineistna. Lisäksi kaavalla päivitetään arvkkaita maisema-alueita ja merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä kskevat merkinnät vastaamaan vimassa levia valtakunnallisia inventinteja. 5
4. vaihemaakuntakaava n llut ehdtuksena nähtävillä 1.9. 8.10.2014. Kaavaehdtus n päivätty 25.8.2014. Kuva 3. Ote Keski-Phjanmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdtuksesta (10/2014). Hittisennevan, Kslankankaan ja Is Krtenevan suunnittelualueet vat kartassa punaisella, Kslankangas n keskellä. Lestijärven alueelle n sitettu klme tuulivimaliden aluetta (tv, 421_702, 421_703 ja 421_704). Alueista keskellä leva tv 421_703 kattaa isn san Kslankankaan sayleiskaavaalueesta. Merkinnällä n sitettu maakunnallisesti merkittävät tuulivimaliden sijittamiseen sveltuvat alueet. Maakunnallisesti merkittävä tuulivima-alue mudstuu vähintään kymmenestä vimalasta. Näitä kskee suunnittelumääräys: Tuulivima-alueiden suunnittelussa n tettava humin sekä hankekhtaiset että yhteisvaikutukset asutukseen, lma-asutukseen, maisemaan, rakennettuun kulttuuriympäristöön, luntarvihin sekä liikenneväyliin ja liikennejärjestelyihin ja ehkäistävä merkittävien haitallisten vaikutusten mudstuminen. Tuulivimaliden sijituksessa tulee ttaa humin lentliikenteen, säähavainninnin sekä Pulustusvimien timinnan aiheuttamat rajitteet. Pulustusvimilta n selvitettävä tuulivimaalueiden hyväksyttävyys, kun tuulivimaliden sijainti-, rakenne- ja krkeustiedt vat käytettävissä/tiedssa. Tuulivima-alueiden liittämisessä sähköverkkn n ensisijaisesti hyödynnettävä lemassa levia jhtkäytäviä. Tuulivima-alueiden ja niihin liittyvien sähkölinjjen ja teiden suunnittelussa n tettava humin sekä hankekhtaiset, että yhteisvaikutukset muuttlinnustn ja suurpetlintujen pesimisreviireihin sekä metsäpeurjen tärkeimpiin elinympäristöihin ja ehkäistävä merkittävien haitallisten vaikutusten mudstuminen. Aluekhtaiset suunnittelumääräykset edellyttävät, että tuulivima-alueen 421_703 (Kslankangas) tarkemmassa suunnittelussa tulee turvata riittävä etäisyys metsäpeurjen vasmisalueisiin ja tulee turvata läheisten maaktkareviirien säilyminen. Lestijärven kunta jätti vaihemaakuntakaavan lunnsvaiheessa mielipiteen, jssa tivttiin kk Lestijärven tuulivimapuistjen hankealueen sittamista tuulivimatutannn alueena. YLEISKAAVAT Kslankankaan sayleiskaava-alueella n vimassa vunna 1999 hyväksytty Lestijärven sayleiskaava, jssa tuulivimapuistn alue n sitettu suureksi saksi metsätalusvaltaiseksi alueeksi MM-3. Alueet n varattu pääasiassa metsätaluskäyttöön. Alueille saa rakentaa pääkäyttötarkituksen mukaisia rakennuksia ja rakennelmia sekä liitännäiselinkeinja tukevia rakennuksia ja laitteita. Alueille sallitaan Rakennuslain 4 :n mukainen haja-asutus, vähintään 10 000 m 2 rakennuspaikille. Alueilla levien vesistöjen rantavyöhykkeille ei saa rakentaa, ellei niille le merkitty rakennuspaikkaa. 6
Suunnittelualeille sijittuu jkin verran myös maatalusvaltaista aluetta (MT) sekä hyvin vähäisessä määrin maa- ja metsätalusvaltaista aluetta (M). Yleiskaavassa n sitettu Kslankankaan phjispulelle lentliikenteen alue (LL), jka n varattu pienlentkentäksi. Kuva 4. Ote Lestijärven yleiskaavasta. Hittisennevan, Kslankankaan ja Is Krtenevan suunnittelualueet vat kartassa punaisella, Kslankangas n keskellä. ASEMAKAAVAT Vahvistettuja asemakaavja Lestijärven kunnan alueella n 199,3 ha. Nämä eivät sijitu Kslankankaan tuulivimapuistn sayleiskaava-alueelle. Lisäksi kunnan alueella n vimassa rantaasemakaavja. Lestijärven rannista n kaavitettu jk asema- tai ranta-asemakaavalla n. 90 % (75 km). Valtuust hyväksyi 29.4.2010 Lestijärven ranta-asemakaavan muutksen rakennusikeuksien nstamisesta. Rantakaavitetulla salla Lestijärveä n 460 lmarakennuspaikkaa. Kunnan lma-asuntkanta n maksimissaan n. 600 kpl. LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN Osayleiskaavan vaikutusalueella n suunnitteilla Hittisennevan ja Is Krtenevan lisäksi kaksi wpd Finland Oy:n tuulipuisthanketta: Thlampi-Lestijärven (n. 100 vimalaa) ja Länsi- Thlammin (n. 40 vimalaa) tuulivimapuistt. Yhteisvaikutusten arviinnissa humiidaan mainitut lähialueella suunnitteilla levat tuulipuisthankkeet. Hankkeissa käydään myös kaikkien tuulipuisthankkeiden verkkliityntäratkaisuja yhteen svittavia neuvtteluja. Lisäksi hankkeissa neuvtellaan kaavituksen ja ympäristövaikutusten arviintiin liittyvistä yhteensvittamiskysymyksistä. Hankkeesta vastaavat vat spineet yhteistyöstä hankkeiden yhteisvaikutusten arviintiin liittyvässä tiednvaihdssa. Muita Kslankankaan sayleiskaava-alueen läheisyyteen sijittuvia humattavia hankkeita vat: Vap Oy: Teerinevan turvetutanthanke 7
sijittuu sayleiskaava-alueen länsipulelle YVA-menettely käynnissä Pyhäsalmi Mine Oy: Kaivsvarausilmitus sijittuu sayleiskaava-alueen länsipulelle varausilmitus vimassa 2.7.2014 saakka Kalvinit Oy: Kaivsvarausilmitushakemus sijittuu sittain sayleiskaava-alueen luteispulelle hankkeesta ei le vielä annettu päätöksiä. Lestijärven Valkeisen matkailukeskus sijittuu sayleiskaava-alueen itäpulelle hankkeesta ei le vielä annettu päätöksiä. SELVITYKSET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutusten arviinti n sa tuulivimarakentamisen suunnittelua. Merkittävien tuulivimahankkeiden ympäristövaikutukset arviidaan YVA-lain mukaisessa ympäristövaikutusten arviintimenettelyssä. Lestijärven tuulivimapuisthankkeen kknaislaajuus ylittää YVA-kynnyksen, ja tästä syystä alueelle n laadittu YVA-menettely, jnka yhteydessä n tehty seuraavat selvitykset: vaikutukset maankäyttöön vaikutukset maisemaan ja merkittäviin maisema-alueisiin vaikutukset muinaismuistihin ja alueen kulttuurihistriaan vaikutukset rakennuspaikkjen lunnnympäristöön vaikutukset pesimä- ja muuttlinnustn vaikutukset lähialueiden Natura- ja muihin lunnnsujelualueisiin melun ja varjn vilkkumisen vaikutukset vaikutukset ihmisten terveyteen, elinlihin ja viihtyvyyteen yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa Olemassa levat tausta-aineistt: Phjis-Phjanmaan ja Keski-Phjanmaan manneralueen tuulivimaselvitys, Keski- Phjanmaan liitt 2011. Keski-Phjanmaan maakuntakaava, Keski-Phjanmaan liitt Phjis-Phjanmaan arvkkaat maisema-alueet, Phjis-Phjanmaan liitt 1997. Phjis-Phjanmaan kulttuurihistriallisesti merkittävät khteet, Phjis-Phjanmaan liitt 1993. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY, Valtin ympäristöhallint, OIVA Ympäristö- ja paikkatietpalvelu ja Musevirast 2009. Lisäksi selvitetään mm. sayleiskaavan vaikutukset alueen virkistyskäyttömahdllisuuksiin, elinkeinihin ja taluteen sekä ssiaaliset vaikutukset. Vaikutusten arviinnissa selvitetään myös kansalaisten ja muiden sallisten näkemykset. Selvitettävät vaikutukset n määritelty tarkemmin ympäristövaikutusten arviintimenettelyn (YVA) yhteydessä. Vaikutusten selvittäminen perustuu alueelta käytössä leviin perustietihin, alueella suritettuihin maastkäynteihin, sallisilta saataviin lähtötietihin, lausuntihin ja humautuksiin sekä laadittavien suunnitelmien ympäristöä muuttavien minaisuuksien analysintiin. Vaikutusten selvittämisen tarkituksena n j suunnittelun aikana saada tieta suunnitteluratkaisujen merkityksestä ja siten parantaa lpullisen suunnitelman laatua. Tutkaselvityksen tarpeesta tekee arvin Pääesikunta (peratiivinen sast) saatuaan tarvittavat tiedt suunnitelluista tuulivimalista. Selvittämisestä vastaa tuulivimatimittaja tai kaavittaja. Js tutkavaikutuksen selvitys tarvitaan, tulee se tehdä VTT:llä viimeistään yksityiskhtaisessa tteutusvaiheen suunnittelussa. 8
29.6.2015 LESTIJÄRVEN KUNTA KOSOLANKANK KAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVOITUKSEN YHTEENSOVITTAMINEN YVA-MENETTELYNN KANSSA YVA-lain 5 :n mukaan "yhteisviranmaisen, kaavaa laativan kunnan tai maakunnan liitn ja hankkeestaa vastaavan n ltava riittävässä yhteistyössä hankkeen arviintimenettelyn ja kaavituksen yhteensvittamiseksi". Hankkeen YVA-menettely ja kaavitus svitetaan yhteenn siten, ettää niihin liittyvät selvitystyöt yhdistetään. Ympäristövaikutustenn arviintimenettely nn tärkeä saa sayleiskaavan laadintaa. Ympäristövaikutusten arviintiaa varten tehdyissä selvityksissä n humiitu sayleiskaavituksessaa tarvittavat selvitystarpeet, jllin sayleiskaavat vidaan laatia YVAmenettelynn selvitysaineistn phjalta. Hankkeen suunnittelua edistetään samanaikaisesti YVA- menettelynn kanssa. Kuva 5. YVA-menettelyn suhde maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen kaavaprsessiin. OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS OSALLISET Osallisia vat kiinteistönmistajat ne, jiden asumiseen, työhönn tai muihin lihin valmisteilla leva kaava saattaa humatta- vasti vaikuttaa: kaavan vaikutusalueen asukkaat, yritykset ja elinkeinnharjittajat, virkistysalueiden käyttäjät, kaavan vaikutusalueen maanmistajat ja haltijat viranmaiset, jiden timialaaa suunnittelussa käsitellään: kunnan hallintkunnat jaa lautakunnat naapurikunnat; Halsua, Perh, Kinnula, Reisjärvi, Sievi, Thlampi, Kkkla ja Pihtipu- das Keski-Phjanmaan liitt, Etelä-Phjanmaan elinkein-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), Länsi- ja Sisä-Sumen aluehallintvirast (AVI), Musevirast, Keski- Phjanmaan maakuntamuse, Liikennevirast, Liikenteen turvallisuusvirast Trafi, Fi- navia Oyj, Ilmavimat, Keski-Phjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaits, Metsä- keskus Keski-Phjanmaa, PrAgria Keski-Phjan nmaa yhteisöt, jiden timialaa suunnittelussa käsitellään: asukkaita edustavat yhteisöt kuten asukasyhdistykset sekä kylätimikunnat; Lestijär- ven ktiseutuyhdistys, Yli-Lestiseura tiettyä intressiä tai väestöryhmää edustavat yhteisöt, kuten lunnnsujeluyhdistykset ja yrityksiä edustavat yhteisöt; Lestijkiseudun Lunt ja Ympäristö ry, Keski- Phjanmaan lintutieteellinen yhdistys, Lestijärven riistanhityhdistys, Lestijärven met- 9
29.6.2015 LESTIJÄRVEN KUNTA KOSOLANKANK KAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMINENN sästysyhdistys, Lestijärven kalastuskunta ja kalastusalue, Lestijärven ympäristöyhdis- tys ry elinkeinnharjittajia jaa yrityksiä edustavat yhteisöt; Metsäpeuranmaan Matkailu ry, Metsähallituss muut paikallisella tai alueellisella taslla timivat yhteisöt kuten tienhitkunnat ja ve- siensujeluyhdistykset erityistehtäviä hitavat yhteisöt tai yritykset kuten k energia- ja vesilaitkset; Frtum Oyj, Fingrid Oyj, wpd Finland Oy Osallisilla n ikeus ttaa saa kaavan valmisteluun, arviida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). Osallisilla n myös mahdllisuus esittää neuvttelun käymistä sallis- kaavaehdtuksen nähtäville asettamista (MRL 64 ). tumis- ja arviintisuunnitelman riittävyydestä elinkein-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ennen Osayleiskaavan vireilletulsta, kaavalunnksen ja -ehdtuksen nähtävillälsta sekä kaavan vimaantulsta ilmitetaan paikallislehdessä, kuntatiedtteessa sekä Lestijärven kunnan ilmitus- taululla ja www-sivuilla (www.lestijarvi.fi). Osayleiskaavituksen aikana järjestetään yleisötilaisuudet kaavalunns- ja kaava- ehdtusvaiheessa. Osallisilla n mahdllisuus antaa sayleiskaavasta palautetta mielipiteinä kaa- valunnksen nähtävillälaikana ja muistutuksina kaavaehdtusten nähtävillälaikana. Kuva 6. Yleiskaavituksen vaiheett sekä sallistumismahdllisuudet. SUUNNITTELU-- JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET JA AIKATAULUU KAAVOITUKSEN VIREILLETULO (LOKAKUU 2014) Lestijärven tuulivimapuistn sayleiskaava tuli alun perin vireille yhtenä alueena syyskuussa 2013. Kaava-alue jaettiin syksyllää 2014 klmeen sa-alueeseen, jllin myös Kslankankaan sayleiskaava tuli vireille 22.10.2014. Kaavituksen tullessa vireillee siitä tiedtetaan julkisesti. Osallistumis- ja arviintisuunnitelma (OAS) asetetaan nähtäville, jllin sallisilla ja kunnan asuk- kailla n mahdllisuus esittää mielipiteensä siinä esitetyistä sallistumis- ja vurvaikutusmene- telmistä sekä kaavan vaikutusten arviinnista. Lestijärven tuulivimapuistn kk aluetta kskeva alitusvaiheen viranmaisneuvttelu järjes- tettiin 17.6.2014. 10
Hittisennevan, Kslankankaan ja Is Krtenevan sayleiskaavja kskeva alitusvaiheen viranmaisneuvttelu pidettiin 9.12.2014. Se li samalla Lestijärven tuulivimapuistn kknaissayleiskaavan lunnsvaiheen viranmaisneuvttelu. OSAYLEISKAAVAN LUONNOSVAIHE (LOKAKUU MARRASKUU 2014) Lestijärven tuulivimapuistn kk aluetta kskeva sayleiskaava li lunnksena nähtävinä 6.10.2014 4.11.2014. Osayleiskaavituksen perusselvitykset ja lähtötiedt n kttu j kk aluetta kskevan sayleiskaavan sekä YVA-menettelyn yhteydessä. Uusien sayleiskaava-alueiden (mukaan lukien Kslankangas) lunnsvaihe käynnistyi lkakuussa 2014. Lunnsvaiheen käsittelyn ja nähtävillöln salta n päätetty, että Lestijärven tuulivimapuistn kknaissayleiskaavan lunnsvaihe n näiden klmen sayleiskaavan lunnsvaiheen valmisteluvaihe. Näin llen Kslankankaan sayleiskaavan salta vidaan edetä suraan ehdtusvaiheeseen. OSAYLEISKAAVAN EHDOTUSVAIHE (MARRASKUU 2014 TOUKOKUU 2015) Osayleiskaavaehdtus valmistui tukkuussa 2015. Lestijärven kunnanhallitus päätti 11.5.2015 61 sayleiskaavaehdtusten nähtäville asettamisesta vähintään 30 päivän ajaksi (MRL 65, MRA 27 ) aikavälillä 13.5. 11.6.2015. Osayleiskaavan nähtävillä lsta ilmitettiin sanmalehdissä, kunnan ilmitustaululla ja kunnan internet-sivuilla. Kunnan jäsenillä ja sallisilla li ikeus tehdä muistutus kaavaehdtuksesta (MRL 65, MRA 27 ). Lestijärven Tuulivimapuista käsiteltiin viranmaistyöneuvttelussa 31.3.2015. Osayleiskaavaehdtuksista pyydettiin lausunnt viranmaisilta. OSAYLEISKAAVAN HYVÄKSYMISVAIHE (KESÄKUU HEINÄKUU 2015) Osayleiskaavaehdtuksesta saatiin yhdeksän lausunta ja kaksi muistutusta. Kaavaehdtuksista annettuihin muistutuksiin ja lausuntihin n annettu perustellut vastineet. Saatu palaute n käsitelty kunnanhallituksessa 22.6.2015 94. Lestijärven kunnanvaltuust hyväksyy sayleiskaavan kunnanhallituksen esityksestä. Osayleiskaavan hyväksymispäätöksestä kuulutetaan virallisesti. 2013 2014 2015 Kuukausi 3-6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 YVA-MENETTELY YVA-menettely Selvitykset ja laadinta Nähtävilläl YVA-lausunt Natura-arviinti Lausunt LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA (LUONNOSVAIHE) Vireilletul + Tavitteet + OAS Kaavalunnksen valmistelu Kaavaehdtuksen valmistelu Hyväksymiskäsittely Nähtävilläl Viranmaisneuvttelut Yleisötilaisuudet (OYK), sa-alue 1, sijainti läntisin Vireilletul + OAS Kaavaehdtuksen valmistelu Hyväksymiskäsittely Nähtävilläl Viranmaisneuvttelut Kuva 7. Hankkeen aikataulu lunnsvaiheen ja sa-alueen 2 salta. 11
29.6.2015 LESTIJÄRVEN KUNTA KOSOLANKANK KAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA YHTEYSTIEDOTT Osayleiskaav van valmistelusta saa lisätietja Lestijärven kunnalta, kaavaa laativalta knsultilta () ja tuulipuisthank- keesta vastaavalta (YIT Rakennus Oy): Lestijärve en kunta Lestintie 39, 69440 LESTIJÄRVI Esk Ahnen Kunnanjhta aja puh. 050 3823 201 esk.ahnen n@lestijarvi.fi Teemu Jussinmäki Rakennustarkastaja puh. 044 0668 702 teemu.jussinmaki@lestijarvi.fi Kaavaa laativa knsultti: FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Hallituskatu 13-17 D, 90100 OULU Kai Tlnenn Oulun aluepäällikkö arkkitehti SAFA, LuK puh. 044 771 8419 kai.tlnen@ @fcg.fi Tuulivimapu uisthankkeesta vastaava: YIT Rakennus Oy Panutie 11, 00620 HELSINKI Mika Virtanen puh. 050 3728 049 mika.virtane en@yit.fi 12