OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Transkriptio

1 HAAPAVEDEN KAUPUNKI HAAPAVEDEN PIIPSANNEVAN TUULIVOIMAPUISTON YLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A P36423

2 Tuulivimayleiskaavan vireilletuln yhteydessä laaditaan MRL 63 :n mukainen sallistumis- ja arviintisuunnitelma. Osallistumis- ja arviintisuunnitelmassa (OAS): esitellään kaavan laatimisessa nudatettavat sallistumis- ja vurvaikutusmenetelmät kerrtaan kaavituksen päätavitteet, suunnittelun eteneminen ja alustava aikataulu sekä kuvataan kaavan yhteydessä laadittavat selvitykset ja vaikutusten arviinnit. Osallistumis- ja arviintisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnitteluprsessin kuluessa. HAAPAVEDEN PIIPSANNEVAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Puhuri Oy suunnittelee Haapavedelle Piipsannevan alueelle enintään 59 tuulivimalasta mudstuvaa tuulivimapuista. Suunniteltujen vimaliden kknaiskrkeus n enimmillään nin 300 metriä. Tuulivimapuistn sisäinen sähkönsiirt tteutetaan maakaapeleilla. Hankkeen sähkönsiirta varten rakennetaan uusi 110 kv sähköasema. Ensisijaisena sähkön liityntäpisteenä tarkastellaan liittymistä hankealueen länsipulelle sijittuvaan Fingrid Oyj:n Haapavesi-Pyhäkski 220 kv (tulevaisuudessa Metsälinja 400 kv ja 110 kv) vimajhdn kautta tai vaihtehtisesti hankealuetta sivuavan Fingrid Oyj:n Petäjävesi-Nujua 220 kv (tulevaisuudessa 110 kv) vimajhdn kautta. Tuulivimaliden sijitussuunnittelu tehdään sana hankesuunnittelua yleiskaavituksen alkuvaiheessa. Tuulivimalaitsten sijaintiin vaikuttavat lunnnlsuhteet, melu- ja varjstusanalyysit sekä vimalaitsvalmistajasta riippuvat vimaliden väliset minimietäisyydet ptimaalisen tutannn varmistamiseksi. Alueella suritetaan tuulimittaukset, jiden tulksien avulla vidaan varmistua tuulivimalaitsten tarkituksenmukaisesta sijittelusta. SUUNNITTELUN TAVOITTEET Puhuri Oy n tehnyt yleiskaavan laadinnasta alitteen Haapaveden kaupungille, jnka kaupunginhallitus n hyväksynyt ja päättänyt yleiskaavituksen käynnistämisestä. Yleiskaava n tullut vireille Haapaveden kaupunginhallituksen päätöksellä X. Yleiskaavan tavitteena n mahdllistaa suunnitellun tuulivimapuistn rakentaminen. Tuulivimapuist mudstuu tuulivimaliden lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja hultteistä sekä sähköasemasta. Yleiskaavan suunnittelun tavitteena n tteuttaa tuulivimapuistn rakentaminen lunnnympäristön minaispiirteet ja ympäristövaikutukset humin ttaen sekä lieventää rakentamisesta mahdllisesti aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Yleiskaava laaditaan siten, että sitä n mahdllista käyttää tuulivimaliden rakennuslupien perusteena MRL:n 77a :n mukaisesti. Yleiskaava laaditaan ikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Haapaveden kaupunginvaltuust. Tuulipuistn tavitteena n saltaan edistää ilmastpliittisia tavitteita, jihin Sumi n situtunut. Lisäksi yleiskaavan tavitteena n ttaa humin muut aluetta kskevat maankäyttötarpeet sekä suunnitteluprsessin kuluessa mudstuvat tavitteet. SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI Kaava-alue sijaitsee Haapaveden kaupungin itäsassa rajautuen Siikalatvan ja Kärsämäen kunnanrajihin. Kaava-alueelta n Haapaveden keskustaan nin 9 kilmetriä, Kärsämäen ja Piipplan keskustihin n nin 12 kilmetriä ja Pulkkilan keskustaan nin 15 kilmetriä. Valtatie 4 sijittuu kaava-alueen itäpulelle nin 2 kilmetrin etäisyydelle. 2

3 Kuva 1. Piipsannevan tuulivimapuistn yleiskaava-alueen rajaus (punainen pistekatkviiva) ja maakuntakaavan tuulivima-alueen rajaus (musta pistekatkviiva). SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILA Kaava-lueen pinta-ala n nin hehtaaria. Kaava-alue n suhteellisen tasaista, isja krkeuserja ei le. Maast khaa hieman luteis-länsisan nin 95 metristä kaakkissan nin 115 metriin. Piipsanneva n llut Sumen suurin ja yksi Eurpan suurimmista turvetutantalueista. Turvetutannssa n llut kaikkiaan hehtaaria. Turvetutanta alueella harjittaa Vap. Turvetutant n lppumassa arvilta vuteen 2023 mennessä. Tällä hetkellä turvetutantkelpista alaa n jäljellä nin 220 hehtaaria. Turvetutannsta vapautuvat alueet siirretään uuteen maankäyttömutn viimeistään kahden vuden kuluessa tutannn päättymisestä. Kaava-alueen kaakkissaan sijittuu Fingrid Oyj:n 220 kv vimajhtlinja. YHDYSKUNTARAKENNE, ASUTUS JA MAANKÄYTTÖ Lähin taajama-asutus sijaitsee Haapaveden keskustassa ja Haapajärven etelä- ja itäpulella. Kaava-aluetta lähimmät kylät vat Kytökylä, Leskelä ja Aittkylä. Lähimmät pienkylät vat Ojakylä, Leppijanperä ja Lehnsaari. Kylien ympäristössä ja Pyhäjkivarressa n laajja peltalueita. 3

4 Kaava-alueen itä- ja kaakkispuli vat harvaan asuttuja ja metsäisiä alueita, eikä sinne sijitu kyläasutusta tai laajja peltalueita. Kaava-alueelle ei sijitu yhtään asuin- tai lmarakennusta. Kaava-alueelle sijittuu yksi autital alueen phjisrajalle. Lähin varsinainen asuinrakennus sijittuu kaava-alueen itäpulelle kuntarajan tuntumaan nin 1,3 kilmetrin etäisyydelle lähimmästä vimalapaikasta. Muu asutus sijittuu vähintään 2 kilmetrin etäisyydelle suunnitelluista vimalista. Lähimmät lmarakennukset sijittuvat kaava-alueen phjispulelle nin 1,1 kilmetrin etäisyydelle ja itäpulelle nin 1,5 kilmetrin etäisyydelle lähimmästä vimalapaikasta. Muut ympäristön lmarakennukset sijittuvat vähintään 2 kilmetrin etäisyydelle suunnitelluista vimalista. MAISEMA- JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ Kaava-alueen maast n pääasiassa turvetutantaluetta, entistä jitettua sualuetta. Turvetutantalueiden lmassa ja ympärillä n jitettuja metsäkaistaleita. Kaava-alueen lähiympäristö n phjisessa, idässä ja etelässä metsätalusvaltaista. Lännessä länsiluteessa n viljelyalueita ja asutusta. kaava-alueen lähiympäristössä ei sijaitse valtakunnallisia tai maakunnallisia maisema-alueita. Lähin maakunnallisesti arvkas maisema-alue Pyhäjkilaaksn, Mustikkamäen ja Sulkakylän kulttuurimaisema sijittuu nin 3,8 kilmetrin etäisyydelle kaava-alueen länsi- ja lunaispulelle. Valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY 2009) tai maakunnallisesti arvkkaita kulttuuriympäristöjä ei sijitu kaava-alueelle. Lähin RKY 2009 khde n Haapaveden ktitalusppilaits ja Mustikkamäen viljelymaisema, lähimmillään 7 kilmetrin etäisyydellä lähimmästä suunnitellusta vimalasta. Alle viiden kilmerin etäisyydellä suunnitelluista vimalista sijittuu 7 maakunnallisesti arvkasta kulttuuriympäristökhdetta. MUINAISJÄÄNNÖKSET Kaava-alueelle ei sijitu ennestään tunnettuja muinaisjäännöksiä. kaava-alueella n peruskartalle merkittynä yksi tervahauta. Kesällä 2018 tehdyssä arkelgisessa inventinnissa kaava-alueelta havaittiin viisi uutta tervahautaa. PINTA- JA POHJAVEDET Piipsannevan kaava-alue sijittuu Pyhäjen vesistöalueelle (54) ja Siikajen vesistöalueelle (57). Kaava-alueen luteissa sijittuu Piipsanjan valuma-alueelle (54.034), lunaissa sijittuu Savaljan valuma-alueelle (54.035) ja phjis-, itä- ja kaakkissa Ristisenjan valuma-alueelle (57.068). Kaava-alueelle ei sijitu lunnnvaraisia järviä tai lampia. Kaava-alue ei sijitu lukitellulle phjavesialueelle. Lähin phjavesialue, Kiviknperä ( ), sijaitsee nin 1,2 kilmetrin etäisyydellä kaava-alueen eteläpulella. KASVILLISUUS JA LUONTOTYYPIT Kaava-alue n suurimmalta sin turvemaaphjalle mudstunutta ksteikka, peltalueita sekä lehtipuuvaltaisia nuria metsiä. Alueella ei esiinny lunnntilaisia ranta- tai sulunttyyppejä eikä metsäisiä khteita, jilla lisi erityisiä lunnn mnimutisuusarvja. Ristisenja n umaltaan ikaistu. Ristisenjan varrelle sijittuu tulvanalaista krpea, jnka alueelle sijittuu myös metsätaluden ympäristötukikhde. Alueella ei esiinny huminarvista tai vaateliasta kasvilajista. LINNUSTO kaava-alue n kknaisuutena vimakkaasti ihmisen mukkaamaa aluetta, jssa ei le lainkaan lunnntilaisia elinympäristöjä. Tisaalta ihmistiminta n lunut alueelle seudullisesti tärkeitä ksteikk- ja peltalueita, jissa esiintyy pesimä- ja muuttkaudella runsaasti sujelullisesti arvkasta linnusta. Kaava-aluetta ympäröivien talusmetsäalueiden linnustlliset arvt vat varsin vähäiset. Kaava-alue sijittuu lintujen päämuuttreittien ulkpulelle (pl. syksyn kurkimuutt), jssa lintujen muutt n luntaisesti vähäistä ja hajanaista. Kaava-alue sijittuu kurjen syysmuuttreitille, jnka 4

5 tarkempi sijittuminen riippuu muuttpäivänä vallitsevista säälsuhteista. Vuden 2018 syysmuutntarkkailun aikaan alueella havaittiin vajaa muuttavaa kurkea. Kaava-alueen laajille pellille kerääntyy muuttkaudella alueellisesti merkittäviä määriä lepäileviä ja rukailevia lintuja. NATURA-ALUEET JA LUONNONSUOJELUALUEET Kaava-alueelle tai sen välittömään läheisyyteen ei sijitu Natura-alueita. Lähin Natura-alue, Krkattivuri, sijittuu nin 3,8 kilmetrin etäisyydelle kaava-alueesta. LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN Muut tuulivimahankkeet Piipsannevan välittömään läheisyyteen ei sijitu muita tuulivimapuistja tai tuulivimahankkeita. Alle 20 km etäisyydelle Piipsannevasta sijittuvat seuraavat tuulivimahankkeet: Hankilanneva, 7 vimalaa, kaava lainvimainen Kesnmäki, 7 vimalaa, kaava vireillä Muut hankkeet Kaava-alueen länsipulelle sijittuva Fingrid Oyj:n 220 kv vimajht Haapavesi-Pyhäkski saneerataan lähivusina. Vimajhdn rinnalle, sen länsipulelle, rakennetaan uusi 400 kv vimajht (Metsälinja) ja nykyinen 220 kv vimajht tetaan 110 kv käyttöön. Hanke valmistuu vuteen 2022 mennessä. Kaava-aluetta kaakkispulelta sivuava Fingrid OyJ:n 220 kv Petäjävesi-Nujua 220 kv vimajhtlinja siirtyy tulevaisuudessa 110 kv käyttöön. Kaava-alueelle sijittuu turvetutantalueita. Osassa aluetta turvetutant n j päättynyt ja alueet n tettu maataluskäyttöön. Osassa aluetta turvetutant n käynnissä vielä muutaman vuden. Lisäksi alueella n pieniä maa-ainestenttalueita (ktitarvett). Nrrbtten Explratin AB:llä n saakka vimassa leva kaivsvarausilmitus Haapaveden, Kärsämäen Haapajärven ja Siikalatvan alueelle. Piipsannevan kaava-alue sijittuu varausilmituksessa esitetylle alueelle. VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet vat sa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Alueidenkäyttötavitteet tulee ttaa humin ja niitä tulee edistää myös tuulivimapuistjen yleiskaavituksessa. Piipsannevan tuulivimapuista ja sen kaavitusta kskevat erityisesti seuraavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet: Timivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen Edistetään kk maan mnikeskuksista, verkttuvaa ja hyviin yhteyksiin perustuvaa aluerakennetta, ja tuetaan eri alueiden elinvimaa ja vahvuuksien hyödyntämistä. Ludaan edellytykset elinkein- ja yritystiminnan kehittämiselle sekä väestökehityksen edellyttämälle riittävälle ja mnipuliselle asunttutannlle. Ludaan edellytykset vähähiiliselle ja resurssitehkkaalle yhdyskuntakehitykselle, jka tukeutuu ensisijaisesti lemassa levaan rakenteeseen. Suurilla kaupunkiseuduilla vahvistetaan yhdyskuntarakenteen eheyttä. Terveellinen ja turvallinen ympäristö Varaudutaan sään ääri-ilmiöihin ja tulviin sekä ilmastnmuutksen vaikutuksiin. Uusi rakentaminen sijitetaan tulvavaara-alueiden ulkpulelle tai tulvariskien hallinta varmistetaan muutin. Ehkäistään melusta, tärinästä ja hunsta ilmanlaadusta aiheutuvia ympäristö- ja terveyshaittja. Haitallisia terveysvaikutuksia tai nnettmuusriskejä aiheuttavien timintjen ja vaikutuksille herkkien timintjen välille jätetään riittävän suuri etäisyys, tai riskit hallitaan muulla tavin. 5

6 Otetaan humin yhteiskunnan kknaisturvallisuuden tarpeet, erityisesti maanpulustuksen ja rajavalvnnan tarpeet ja turvataan niille riittävät alueelliset kehittämisedellytykset ja timintamahdllisuudet. Elinvimainen lunt- ja kulttuuriympäristö sekä lunnnvarat Hulehditaan valtakunnallisesti arvkkaiden kulttuuriympäristöjen ja lunnnperinnön arvjen turvaamisesta. Edistetään lunnn mnimutisuuden kannalta arvkkaiden alueiden ja eklgisten yhteyksien säilymistä. Hulehditaan virkistyskäyttöön sveltuvien alueiden riittävyydestä sekä viheralueverkstn jatkuvuudesta. Ludaan edellytykset bi- ja kierttaludelle sekä edistetään lunnnvarjen kestävää hyödyntämistä. Hulehditaan maa- ja metsätaluden kannalta merkittävien yhtenäisten viljely- ja metsäalueiden sekä saamelaiskulttuurin ja -elinkeinjen kannalta merkittävien alueiden säilymisestä. Uusiutumiskykyinen energiahult Varaudutaan uusiutuvan energian tutannn ja sen edellyttämien lgististen ratkaisujen tarpeisiin. Tuulivimalat sijitetaan ensisijaisesti keskitetysti usean vimalan yksiköihin. Turvataan valtakunnallisen energiahulln kannalta merkittävien vimajhtjen ja kaukkuljettamiseen tarvittavien kaasuputkien linjaukset ja niiden tteuttamismahdllisuudet. Vimajhtlinjauksissa hyödynnetään ensisijaisesti lemassa levia jhtkäytäviä. POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVA Phjis-Phjanmaan vunna 2005 vahvistetun maakuntakaavan uudistaminen käynnistyi syyskuussa 2010, jllin maakuntahallitus päätti kaavituksen vireille tulsta. Maakuntakaavan uudistamisessa n käsitelty kattavasti kk maakunnan alueidenkäyttöä. Maakuntakaavan uudistaminen n edennyt klmessa vaiheessa. Kknaismaakuntakaava n kumutunut vaihekaavissa käsiteltyjen teemjen ja krvaavien merkintöjen salta aina vaihekaavan saadessa lainviman. Maakuntavaltuust hyväksyi 1. vaihemaakuntakaavan Ympäristöministeriö vahvisti 1. vaihemaakuntakaavan Maakuntavaltuust hyväksyi 2. vaihemaakuntakaavan Maakuntakaavan 2. vaihekaava sai lainviman Maakuntavaltuust hyväksyi 3. vaihemaakuntakaavan Hyväksymispäätöksestä tehtiin Phjis-Sumen hallint-ikeuteen kahdeksan valitusta, jista yksiköön ei kske Piipsannevan aluetta tai sen lähiympäristöä. Maakuntahallitus päätti kkuksessaan ( 232) määrätä 3. vaihemaakuntakaavan tulemaan vimaan maankäyttöja rakennuslain 201 :n njalla. Vimaantulsta n kuulutettu Näin llen kaikki vaihemaakuntakaavat vat nyt vimassa ja maakuntakaavan hjausvaikutus vidaan käsitellä tässä yleiskaavassa vaihekaavjen yhdistelmämaakuntakaavakarttaa käyttäen. Yleiskaava-alueelle tai sen välittömään läheisyyteen sijittuvat maakuntakaavassa seuraavat merkinnät: TUULIVOIMALOIDEN ALUE (tv-1, 374) (3. vmkk) TURVETUOTANTOSOIDEN JÄLKIKÄYTÖN KEHITTÄMISEEN SOVELTUVA ALUE (tjk) (1. vmkk) TURVETUOTANTOALUE (EO-tu) (1. vmkk) PÄÄSÄHKÖJOHTO 400 kv tai 220 kv (1. ja 3. vmkk) MOOTTORIKELKKAILUN YHTEYSTARVE (2. vmkk) MINERAALIVARANTOALUE (ekv) (3. vmkk) Lisäksi maakuntakaavassa n annettu yleisiä suunnittelumääräyksiä kskien tuulivimaliden rakentamista (1. ja 3.vmkk). 6

7 Kuva 2. Ote Phjis-Phjanmaan maakuntakaavjen uudesta yhdistelmäkatasta. Piipsannevan tuulivimapuistn yleiskaava-alue n merkitty punaisella pistekatkviivalla. YLEIS- JA ASEMAKAAVAT Kaava-alueelle ei sijitu vimassa levia yleis- tai asemakaavja. Lähin yleiskaava-alue sijittuu Kytökylään. Lähimmät asemakaava-alueet sijittuvat Haapaveden ja Kärsämäen keskusta-alueille. HANKKEEN YVA-MENETTELY Vaikutusten arviinti n sa tuulivimarakentamisen suunnittelua. Merkittävien tuulivimahankkeiden ympäristövaikutukset arviidaan YVA-lain mukaisessa ympäristövaikutusten arviintimenettelyssä. Valtineuvst n lisännyt YVA-asetuksen 6 :n hankeluetteln tuulivimapuistt, jissa vimalaitsten määrä n vähintään 10 tai niiden yhteen laskettu kknaisteh n vähintään 30 MW. Ympäristövaikutusten arviintimenettelystä annetun lain (252/2017) liitettä 1 n muutettu tuuliviman salta eduskunnan päätöksen mukaisesti seuraavasti: tuulipistn kknaisteh n säilytetty sana YVA-kynnystä, mutta raja n nstettu 45 megawattiin. Muuts n astunut vimaan Tässä hankkeessa tarkastellaan tuulivimalahanketta, jnka vimalaitsten määrä n yli 10 kappaletta ja kknaisteh yli 45 MW, jten hankkeeseen svelletaan autmaattisesti ympäristövaikutusten arviintimenettelyä. Aurinkvimalat eivät sisälly YVA-lain liitteen 1 hankeluetteln, mutta aurinkviman sijittumista ja vaikutuksia arviidaan tämän tuulivimahankkeen yhteydessä sana käytöstä pistuvan turvetutantalueen tulevaa käyttöä. Hankkeen YVA-menettely alki X.X.2019, kun YVA-hjelma timitettiin yhteysviranmaisena timivalle Phjis-Phjanmaan ELY-keskukselle. 7

8 YKEISKAAVAN SUHDE YVA-MENETTELYYN Tuulivimapuistn yleiskaavan laatiminen käynnistettiin rinnan YVA-menettelyn kanssa. Yleiskaava perustuu YVA-menettelyn yhteydessä tutkittuihin vaihtehtihin ja vaikutusten arviintiin. Kuva 3. YVA-menettelyn suhde kaavaprsessiin YVA-VAIHTOEHDOT YVA-asetuksen mukaan ympäristövaikutusten arviintihjelmassa tulee esitellä hankkeen vaihtehdt, jista yhtenä vaihtehtna n hankkeen tteuttamatta jättäminen, jllei tällainen vaihteht erityisestä syystä le tarpeetn. Hankkeen vaihtehdt vat seuraavat: VE 0: Uusia tuulivimalaitksia ei tteuteta, vastaava sähkömäärä tutetaan muilla keinilla. VE 1: Piipsannevan alueelle rakennetaan 41 uutta tuulivimalaa. VE 2: Piipsannevan alueelle rakennetaan 59 uutta tuulivimalaa. Tuulivimapuistn sisäinen sähkönsiirt tteutetaan maakaapeleilla. Hankkeen sähkönsiirta varten rakennetaan uusi 110 kv sähköasema. Ensisijaisena sähkön liityntäpisteenä tarkastellaan liittymistä hankealueen länsipulelle sijittuvaan Fingrid Oyj:n Haapavesi-Pyhäkski 220 kv (tulevaisuudessa Metsälinja 400 kv ja 110 kv) vimajhdn kautta tai vaihtehtisesti hankealuetta sivuavan Fingrid Oyj:n Petäjävesi-Nujua 220 kv (tulevaisuudessa 110 kv) vimajhdn kautta. ALUETTA KOSKEVAT SELVITYKSET JA VAIKUTUSTENARVIOINTI Piipsannevan tuulivimahankkeen vaikutuetenarviinti tehdään sana hankkeen YVA-menettelyä. YVA-menettelyn yhteydessä laaditaan seuraavat selvitykset: Hankealueelle n tehty maastkaudella 2018 YVA-menettelyn ja tuulivimayleiskaavan edellyttämät kattavat luntselvitykset Kasvillisuus- ja lunttyyppi-inventinti Pesimälinnustselvitys (sis. metsäkanalintujen sidinpaikkainventinnin) Pöllöselvitys Päiväpetlintuselvitys Muuttlinnustselvitys (kevät- ja syysmuutt) EU:n luntdirektiivin liitteen IV(a) lajistn erillisselvitykset (syksy 2018 ja kevät 2019): liit-ravan ja viitasammakn ptentiaaliset elinympäristöt lepakkselvitys muun lajistn esiintymisptentiaali 8

9 Ympäristöselvitykset ja mallinnukset: Arkelginen inventinti, tehty maastkaudella 2018, erillinen inventintiraprtti Maisematarkastelu ja havainnekuvat, tehdään keväällä 2019 Näkemäalueanalyysi, alustava tehty, tarkennetaan keväällä 2019 Melu- ja välkemallinnus, alustavat tehty, tarkennetaan keväällä 2019 Asukaskysely: Tteutetaan kevättalvella Ots 500 ktitalutta Lähetään kaikille 5 kilmetrin säteellä tuulivimapuiststa sijaitseville ktitaluksille ja lmarakennusten mistajille. Satunnaistannalla myös kauempana asuville. Lisäksi selvitetään mm. hankkeen vaikutukset maankäyttöön, asumisen lsuhteisiin, metsätaluteen, virkistyskäyttöön, metsästykseen, elinkeinihin ja taluteen sekä yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa. Selvitettävät vaikutukset n määritelty yksityiskhtaisemmin hankkeen YVA-hjelmassa. Vaikutusten selvittäminen perustuu alueelta käytössä leviin perustietihin, alueella suritettuihin maastkäynteihin, sallisilta saataviin lähtötietihin, lausuntihin ja humautuksiin sekä laadittavien suunnitelmien ympäristöä muuttavien minaisuuksien analysintiin. Vaikutusten selvittämisen tarkituksena n j suunnittelun aikana saada tieta suunnitteluratkaisujen merkityksestä ja siten parantaa lpullisen suunnitelman laatua. OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS OSALLISET Osallisia vat kaava-alueen kiinteistönmistajat ne, jiden asumiseen, työhön tai muihin lihin valmisteilla leva kaava saattaa humattavasti vaikuttaa: kaavan vaikutusalueen (lähiympäristön) asukkaat, maanmistajat ja haltijat, yritykset ja elinkeinnharjittajat sekä virkistysalueiden käyttäjät viranmaiset, jiden timialaa suunnittelussa käsitellään: Haapaveden kaupungin hallintkunnat ja lautakunnat lähimmät naapurikunnat: Kärsämäen kunta ja Siikalatvan kunta Phjis-Phjanmaan elinkein-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), Phjis-Phjanmaan liitt, Jkilaaksjen pelastuslaits, Phjis-Sumen aluehallintvirastn (AVI), Väylä, Liikenne- ja viestintävirast Traficm, Musevirast, Phjis-Phjanmaan maakuntamuse, Pulustusvimat (3. Lgistiikkarykmentti), Ympäristöpalvelut Helmi (ympäristönsujelu sekä elintarvike- ja terveysvalvnta), Ympäristöpalvelut Selänne (ympäristönsujelu ja ympäristöterveysvalvnta) yhteisöt, jiden timialaa suunnittelussa käsitellään: asukkaita edustavat yhteisöt kuten asukasyhdistykset sekä kylätimikunnat: Kytökylän maamiesseura, Kytökylän maa- ja ktitalusnaiset, Ojakylän maa- ja ktitalusnaiset, Lehnsaaren kyläyhdistys tiettyä intressiä tai väestöryhmää edustavat yhteisöt, kuten lunnnsujeluyhdistykset: Phjis-Phjanmaan lunnnsujelupiiri, Phjis-Phjanmaan lintutieteellinen yhdistys, Haapaveden riistanhityhdistys, Haapaveden Metsästysyhdistys ry, Aaknvuriyhdistys ry, Pyhäjkialueen Ilmailukerh, Metsänhityhdistys Haapavesi-Kärsämäki elinkeinnharjittajia ja yrityksiä edustavat yhteisöt: Pr Agria Oulu, Vap Oy muut paikallisella tai alueellisella taslla timivat yhteisöt kuten tienhitkunnat ja vesiensujeluyhdistykset: 9

10 erityistehtäviä hitavat yhteisöt tai yritykset kuten energia- ja vesilaitkset; Fingrid Oyj, Finavia Oyj, Digita Oy OSALLISTUMINEN Osallisilla n ikeus ttaa saa kaavan valmisteluun, arviida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). Osallisilla ja kuntalaisilla n ikeus antaa kaavasta mielipide valmisteluvaiheen aineistn ja kaavalunnksen nähtävillälaikana ja muistutus kaavaehdtuksen nähtävillälaikana. Annettuihin mielipiteisiin ja muistutuksiin laaditaan perustellut vastineet. Piipsannevan tuulivimapuistn yleiskaavan vireilletuln yhteydessä n laadittu tämä MRL 63 :n mukainen sallistumis- ja arviintisuunnitelma. Osallistumis- ja arviintisuunnitelmassa (OAS) n esitelty kaavan laatimisessa nudatettavat sallistumis- ja vurvaikutusmenetelmät, kerrttu kaavituksen päätavitteet, suunnittelun eteneminen ja alustava aikataulu sekä kuvattu kaavan yhteydessä laadittavat selvitykset ja vaikutustenarviinnit. Kuva 4. Yleiskaavituksen vaiheet sekä sallistumismahdllisuudet. SUUNNITTELU- JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET JA AIKATAULU KAAVOITUKSEN VIREILLETULO (HELMIKUU 2019) Puhuri Oy n tehnyt yleiskaavan laadinnasta alitteen Haapaveden kaupungille, jnka kaupunginhallitus n hyväksynyt ja päättänyt yleiskaavituksen käynnistämisestä. Yleiskaava n tullut vireille Haapaveden kaupunginhallituksen päätöksellä X. Tuulivimayleiskaavan vireilletuln yhteydessä n laadittu tämä sallistumis- ja arviintisuunnitelmassa (OAS). Yleiskaavan vireilletulsta ja sallistumis- ja arviintisuunnitelman (OAS) julkisesti nähtäville asettamisesta n kuulutettu X.X.2019 paikallislehdessä sekä Haapaveden kaupungin ilmitustaululla ja kaupungin internetsivuilla. Nähtävilläln yhteydessä järjestetään hankkeen YVA-menettelyn kanssa yhteinen tiedtus- ja keskustelutilaisuus, jsta tiedtetaan kuulutuksen yhteydessä. Kaupungin asukkailla ja muilla sallisilla n mahdllisuus esittää mielipiteensä OAS:ssa esitetyistä sallistumis- ja vurvaikutusmenetelmistä sekä kaavan suunnitelluista selvityksistä ja vaikutustenarviinnista. 10

11 Osallistumissuunnitelma n saatavilla kaupungintallta ja kaupungin internetsivuilta sitteessa kk kaavaprsessin ajan. Osallistumis- ja arviintisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa kaavitusprsessin aikana. Yleiskaavasta järjestetään ensimmäinen viranmaisneuvttelu. YLEISKAAVAN VALMISTELUVAIHE (KESÄ 2019) Haapaveden kaupunginhallitus päättää valmisteluvaiheen aineistn asettamisesta nähtäville. Nähtäville asettamisesta kuulutetaan julkisesti paikallislehdessä, kaupungin ilmitustauluilla sekä kaupungin internetsivuilla. Kaavan valmisteluvaiheen aineist viimeistellään ja asetetaan nähtäville hankkeen YVA-selstuksen valmistuttua. Nähtävilläln yhteydessä järjestetään hankkeen YVA-menettelyn kanssa yhteinen tiedtus- ja keskustelutilaisuus, jsta tiedtetaan kuulutuksen yhteydessä. Osallisilla ja kuntalaisilla n mahdllisuus esittää mielipiteensä nähtävillälaikana valmisteluvaiheen aineiststa ja kaavalunnksesta jk kirjallisesti tai suullisesti. Kirjalliset mielipiteet n sitettava Haapaveden kaupunginhallitukselle (s. PL 40, Haapavesi) ennen nähtävilläln päättymistä. Valmisteluvaiheen aineiststa pyydetään lausunnt viranmaisilta. Saatu palaute käsitellään ksteeksi ja lausuntihin annetaan perustellut vastineet. Valmisteluvaiheen aineist n taviteaikataulun mukaan nähtävillä alkuvudesta YLEISKAAVAN EHDOTUSVAIHE (SYKSY 2019) Haapaveden kaupunginhallitus päättää ehdtusvaiheen aineistn asettamisesta nähtäville. Nähtäville asettamisesta kuulutetaan julkisesti paikallislehdessä, kaupungin ilmitustauluilla sekä kaupungin internetsivuilla. Kaavan ehdtusvaiheen aineist viimeistellään ja asetetaan nähtäville yhteysviranmaisen annettua perustellun päätelmänsä hankkeen YVA-selstuksesta. Osallisilla ja kuntalaisilla n mahdllisuus antaa nähtävillälaikana muistutus ehdtusvaiheen aineiststa jk kirjallisesti tai suullisesti. Kirjalliset mielipiteet n sitettava Haapaveden kaupunginhallitukselle (s. PL 40, Haapavesi) ennen nähtävilläln päättymistä. Ehdtusvaiheen aineiststa pyydetään lausunnt viranmaisilta. Saatu palaute käsitellään ksteeksi ja lausuntihin ja muistutuksiin annetaan perustellut vastineet. Nähtävilläln yhteydessä järjestetään tiedtus- ja keskustelutilaisuus, jsta tiedtetaan kuulutuksen yhteydessä. Osa kaavan luntselvityksistä valmistuu vasta maastkaudella 2019, mistä jhtuen ehdtusvaiheen aineist n taviteaikataulun mukaan nähtävillä vasta kesällä YLEISKAAVAN HYVÄKSYMISVAIHE (LOPPUVUOSI 2019 ALKUVUOSI 2020) Haapaveden kaupunginvaltuust päättää yleiskaavan hyväksymisestä. Yleiskaavan hyväksymispäätöksestä tiedtetaan ELY-keskusta, muita lausunnn antaneita ja tiedttamista erikseen pyytäneitä sekä kaupungin ilmitustaululla ja internetsivuilla. Yleiskaavan saatua lainviman siitä ilmitetaan vimaantulkuulutuksella. 11

12 YHTEYSTIEDOT Yleiskaavan valmistelusta saa lisätietja kunnan internetsivuilta sitteesta sekä seuraavilta henkilöiltä: Haapaveden kaupunki Tähtelänkuja 1 (PL 40), Haapavesi Pauls Teka Maankäyttöpäällikkö puh pauls.teka@haapavesi.fi Kaavaa laativa knsultti: FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Hallituskatu D, OULU Janne Tlppanen Maankäytön suunnittelija arkkitehti puh janne.tlppanen@fcg.fi Hankkeesta vastaava: Puhuri Oy Tiettie 2, Oulunsal Tumas Ylimaula Tuulivimapäällikkö Wind Pwer Manager puh tumas.ylimaula@puhuri.fi 12