Mhs 5/2017 asia nro 84 1
Sisällys Helsingin kaupunki... 4 Järvenpään kaupunki... 12 Kauniaisten kaupunki... 12 Keravan kaupunki... 13 Loviisan kaupunki... 13 Mäntsälän kunta... 16 Porvoon kaupunki... 17 Sipoon kunta... 20 Tuusulan kunta... 23 Vantaan kaupunki... 23 Lopen kunta... 25 Salon kaupunki... 25 Hausjärven kunta... 25 Hämeen liitto... 26 Kymenlaakson liitto... 26 Etelä-Karjalan liitto... 27 Pohjois-Savon liitto... 27 Pohjois-Karjalan liitto... 28 HSY... 28 KUUMA-seutu... 29 Östersundom toimikunta... 31 Ympäristöministeriö... 39 2
Liikenne- ja viestintäministeriö... 46 Puolustusministeriö... 47 Opetus- ja kulttuuriministeriö... 48 Sisäministeriö... 49 Museovirasto... 50 Porvoon museo/itä-uudenmaan maakuntamuseo... 52 Lahden museo/päijät-hämeen maakuntamuseo... 52 Uudenmaan ELY-keskus... 52 Liikennevirasto... 57 Trafi... 59 Geologian tutkimuskeskus... 59 MTK-Uusimaa ja SLC Nyland... 60 Metsähallitus... 62 Eteläinen metsäreviiri... 66 Suomen Luonnonsuojeluliitto, Uudenmaan piiri... 67 Birdlife Suomi ja Helsingin seudun lintutieteellinen yhdistys Tringa... 73 Fingrid Oyj... 76 Gasum Oy... 77 Helen Oy... 78 Helen Sähköverkko Oy... 79 Vantaan Energia... 79 Vantaan Energia, Sähköverkot... 80 3
HELSINGIN KAUPUNKI Östersundomin alueen maakuntakaavaehdotusta ja Helsingin, Vantaan ja Sipoon yhteistä Östersundomin yleiskaavaa on valmisteltu samanaikaisesti ja hyvässä yhteistyössä. Maakuntakaavan ja yhteisen yleiskaavan keskeinen tavoite on yhteinen: itäisen, raideliikenteeseen perustuvan kasvusuunnan avaaminen pääkaupunkiseudulle. Maakunta- ja yleiskaavaehdotukset vastaavat sisällöltään pääosin toisiaan. Molemmissa on tässä vaiheessa tarkasteltavana 2 vaihtoehtoa, jotka perustuvat eri metrolinjauksiin: pohjoiseen ja suoraan. Vaihtoehdot eroavat toisistaan vain kaavaalueiden länsiosassa, jossa erot koskevat metrolinjaa, siihen tukeutuvaa taajamarakennetta, joukkoliikenneyhteyttä sekä virkistysalueita ja viheryhteyksiä. Yleiskaavan valmistelu etenee seuraavasti: vaihtoehtoja koskevat selvitykset ja vaihtoehtojen vertailu valmistuvat huhtikuussa, metron rakennettavuus- ja kustannusselvitys toukokuussa. Pääosa tuloksista on ollut tiedossa tätä lausuntoa valmisteltaessa. Helsingin näkökulmasta suora metro -vaihtoehto on tähänastisten selvitysten perusteella selkeästi parempi. Tavoitteena on, että Östersundom-toimikunta tekee kesäkuussa Helsingille, Vantaalle ja Sipoolle esityksen uudesta yleiskaavaehdotuksesta. Syksyllä kuntien lausuntojen perusteella päätetään kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta. Maakuntakaavan ja yhteisen yleiskaavan sisällöllistä vastaavuutta ajatellen maakuntakaavaehdotuksessa on joitakin kohtia, joiden osalta kaavamerkintöjen tulkinnan varmistaminen tai merkintöjen tarkentaminen on aiheellista. Yleiskaavan suora metro -vaihtoehto eroaa maakuntakaavassa esitetystä suorasta vaihtoehdosta. Yleiskaavan suoran vaihtoehdon lähtökohtana on Sipoonkorven ja Mustavuoren välille muodostettava laaja viher- ja ekologinen yhteys. Länsisalmen taajamarakenne on työn alla olevassa Sekä maakuntakaavan että yhteisen yleiskaavan tavoite on turvata Mustavuoren ja Sipoonkorven välinen ekologinen yhteys. Kaavat poikkeavat toisistaan ratkaisun yksityiskohtien osalta. Maakuntakaavassa ekologisen yhteyden turvaaminen 4
yleiskaavaehdotuksessa rajattu siten, että Westerkullan kulttuurimaisemaalue ja Sipoonkorven ja Mustavuoren välinen metsäinen yhteys yhdistyvät laajaksi viheraluekokonaisuudeksi, joka vastaa laajuudeltaan Haltialan ja Viikin viheralueita ja joka muodostaa uuden seudullisesti merkittävän kaupunkirakenteellisen vihersormen. Toisaalta samalla Länsisalmen tuleva rakentaminen liitetään mahdollisimman kiinteästi Östersundomin muuhun yhdyskuntarakenteeseen ja muodostetaan laaja yhtenäinen rakentamisalue hiukan etäämpänä raskaasti liikennöidyistä pääväylistä. Maakuntakaavan suora metro vaihtoehdon ratkaisu poikkeaa yleiskaavasta viheryhteyksien ja taajamarakenteen sijainnin osalta, eikä kaavassa saavuteta edellä mainittuja merkittäviä kaupunkirakenteellisia etuja. lähtee siitä, että säilytetään mahdollisimman yhtenäinen ja toimiva viheryhteys Länsimäen itäpuolisella vielä rakentamattomalla metsäselänteellä ja sen reunapelloilla. Yhteydellä on edellytykset olla toimiva myös tulevaisuudessa huolimatta lähelle tulevasta uudesta rakentamisesta, jota myös maakuntakaavaehdotus mahdollistaa. Kaavaehdotus ottaa huomioon aikaisemman kaavaehdotuksen Natura-arvioinnista saatujen viranomaislausuntojen keskeisen kannanoton, jonka mukaan Mustavuoren ja Sipoonkorven välisen metsäyhteyden säilyttäminen on merkittävien haitallisten vaikutusten estämiseksi ensiarvoisen tärkeää. Maakuntakaavan tavoitevuosi on 2035. Korvaavan uuden, yhteisen yleiskaavan mukaisen Länsimäen länsipuolelle sijoittuvan ekologisen yhteyden saamiseen ekologisesti toimivaksi sisältyy maakuntakaavan tavoitevuoden puitteissa suuria epävarmuustekijöitä. Maakuntakaavan tulee olla realistisesti toteuttamiskelpoinen. Maakuntakaavan hyväksyminen edellyttää, ettei luonnonsuojelulain mukainen arviointi- ja lausuntomenettely osoita kaavan merkittävästi heikentävän niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000- verkostoon. Maakuntakaava on ohjeena yhteistä yleiskaavaa laadittaessa ja muutettaessa. Yhteinen yleiskaava voidaan perustellusta syystä laatia edellä mainitusta säännöksestä poiketen. Tällöin on kuitenkin huolehdittava siitä, että yhteinen yleiskaava sopeutuu maakuntakaavan kokonaisuuteen ja otettava soveltuvin osin huomioon mitä säädetään maakuntakaavan sisältövaatimuksista. 5
Maakuntakaavan ja yhteisen yleiskaavan yksittäisiä merkintäeroja arvioitaessa on otettava huomioon maakuntakaavan tehtävä yleispiirteisenä ja joustavana suunnitelmana sekä nyt lausunnoissa vertailtavien kaavojen erilaiset tavoitevuodet. Maakuntakaavassa esitettyjen aluevarausten laajuutta ja sijaintia voidaan yksityiskohtaisemmassa kaavassa muuttaa tai aluevarauksesta voidaan luopua edellyttäen, että maakuntakaavan keskeiset tavoitteet eivät vaarannu. Maakuntakaavan keskeinen tavoite suhteessa yhteiseen yleiskaavaan on, että uusi taajamatoimintojen alue kytketään raideliikenteeseen ja alueen toteuttaminen uuden raideliikenneyhteyden ja aseman sitovaan toteuttamispäätökseen. Toinen tavoite on, että kaavalla turvataan tärkeät ekologiset yhteydet ja ettei heikennetä merkittävästi Natura-alueiden luonnonarvoja. Näiden tavoitteiden osalta ei maakuntakaavan ja yhteisen yleiskaavan välillä ole ristiriitaa. Maakuntakaavaehdotus antaa yhteiselle yleiskaavalle riittävän liikkumatilan toteuttaa edellä mainitut tavoitteet yleiskaavalle asetun tavoiteajan ja maakuntakaavan tulkinnan puitteissa. Maakuntakaavassa virkistysalueeksi osoitettu alue Länsimäen itäpuolella on valmisteilla olevassa yhteisessä yleiskaavassa osoitettu alueeksi, jonka rakentamisen ehtona on korvaavan viheryhteyden rakentaminen Länsimäen länsipuolelle. Siten olisi rakentaminen alueelle mahdollista todennäköisesti vasta maakuntakaavan tavoitevuoden 2035 jälkeen. Myös maakuntakaavaehdotuksessa on otettu huomioon länsipuolisen viheryhteyden tarve, mutta kaavaratkaisua ei ole voitu rakentaa yksinomaan länsipuolisen vaihtoehdon varaan. Keskeisiä perusteita ratkaisulle ovat itäpuolisen metsäselänteen viheryhteydelle suotuisat luonnonolot sekä tarve varmistaa ekologisen verkoston toimivuus. 6
Yleiskaavan metrovaihtoehtoja koskevat selvitykset ovat valmistuneet tai valmistumassa. Kaupan palveluverkkoselvityksen, liikennejärjestelmäselvityksen ja luontovaikutusten arvioinnin perusteella vaihtoehtojen välillä ei ole merkittäviä eroja. Natura-arviointien perusteella kumpikaan vaihtoehto ei aiheuta merkittäviä heikentäviä vaikutuksia. Taloudellisen arvioinnin alustavien tulosten perusteella suoran vaihtoehdon kaavaratkaisu on taloudellisesti parempi. Lisäksi suoran metrolinjauksen rakentamiskustannukset on alustavasti arvioitu yli 100 miljoonaa edullisemmiksi. Maakuntakaavaprosessi kulkee hieman edellä ja yleiskaavassa vielä selvitetään tarkemmin suoraa vaihtoehtoa. Myös maakuntakaava voi hyödyntää yleiskaavan yhteydessä tehtyjä selvityksiä ja tarvittaessa tehdä niiden perusteella muutoksia kaavaan. Maakuntakaavaehdotusta voisi muuttaa yleispiirteisempään suuntaan antaen samalla enemmän joustoa yleiskaavalle ottaa huomioon selvityksissä ja suunnitelmassa esiin tulevat seikat. Tämä koskee esimerkiksi taajama-alueiden rajauksia ja erityisesti ratamerkinnän esittämistä suorempana Mellunkylän ja Östersundomin asemien välillä. Ratalinjausta ei näillä näkymin voida yleiskaavassakaan esittää maakuntakaavassa esitetyllä tarkkuustasolla, sillä linjan sijaintiin vaikuttavat asiat, joita ei vielä tässä vaiheessa ratkaista. Sijaintiin vaikuttaa esimerkiksi se, kulkeeko metro maan alla vai päällä, ja tämä Maakuntakaavan virkistysaluetta koskeva rakentamisrajoitus ei lähivuosikymmeninä ole ristiriidassa yhteisen yleiskaavan ehdollisen rakentamisalueen kanssa. MRL:n mukaan maakuntakaava on pidettävä ajan tasalla. Tilanteessa, jossa Länsisalmen itäpuolinen ekologinen yhteys on voitu korvata toimivalla länsipuolelta kulkevalla yhteydellä eikä itäpuolisella enää arvioida olevan maakunnallista merkitystä virkistysalueena ja ekologisena yhteytenä, voidaan maakuntakaavaan tehdä tarvittavat muutokset. Maakuntakaavaehdotusta laadittaessa on oltu tiiviissä yhteistyössä yleiskaavan laatijoiden kanssa. Kaavassa on otettu huomioon yleiskaavatyön aikana käyty keskustelu kahdesta vaihtoehtoisesta metrolinjauksesta. Lausunnoilla ollut kaavaehdotus sisältää sekä Pohjoisen että Suoran metrolinjauksen mukaiset vaihtoehdot. Käytettävissä ovat olleet metrovaihtoehtoja koskevat tähänastiset selvitykset. Ennen kuin kaavaehdotus asetetaan MRL:n mukaisesti nähtäville, otetaan tarvittaessa huomioon myös vielä valmisteilla olevat selvitykset. Nähtäville tulevassa maakuntakaavaehdotuksessa esitetään vain yksi ohjeellinen seutuliikenteen rata ja siihen tukeutuva taajamarakenne. Muutoksien tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon maakuntakaavan tehtävä yleispiirteisenä suunnitelmana ja että radan merkintä maakuntakaavassa on ohjeellinen. Maakuntakaavaehdotuksen esitystapa merkintöjen ja suunnittelumääräysten osalta noudattaa vakiintunutta esitystapaa siten kuin maakuntakaava yleispiirteisenä suunnitelmana edellyttää. Östersundomin alueen maakuntakaava on kiinteä osa jo lainvoiman saanutta Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaa. Se irrotettiin 2. vaihemaakuntakaavasta vasta kaavan hyväksymispäätöksen yhteydessä maaliskuussa 2013. Sekä voimassa olevalla maakuntakaavalla ja nyt lausunnolla olleella 7
kysymys voidaan ratkaista vasta yleiskaavaa tarkempien suunnitelmien perusteella kaavaehdotuksella on yhteiset suunnitteluperiaatteet ja tavoitteena on yhtenäinen esitystapa ja toisiaan vastaavat suunnittelumääräykset. Östersundomin maakuntakaavan yleispiirteistäminen lausunnossa esitetyllä tavalla vaikeuttaisi kaavaehdotuksen saattamista osaksi laajempaa kaavakokonaisuutta ja aiheuttaa myös kaavatulkinnallisia ongelmia. Maakuntakaavassa on osoitettu joukkoliikenteen vaihtopaikat. Joukkoliikenteen vaihtopaikan sijainti Porvoonväylällä tarkentunee tulevassa liikenneselvityksessä, jonka teettämisestä on alustavasti sovittu Maakuntakaavan ja yhteisen yleiskaavan yksittäisiä merkintäeroja arvioitaessa on otettava huomioon maakuntakaavan tehtävä yleispiirteisenä ja joustavana suunnitelmana sekä nyt lausunnoissa vertailtavien kaavojen erilaiset tavoitevuodet. Maakuntakaavassa esitettyjen aluevarausten laajuutta ja sijaintia voidaan yksityiskohtaisemmassa kaavassa muuttaa tai aluevarauksesta voidaan luopua edellyttäen, että maakuntakaavan keskeiset tavoitteet eivät vaarannut. Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaavahierarkia edellyttää, että maakuntakaavassa esitetty merkintä tarkentuu yleiskaavassa. Tilannetta, jossa maakuntakaavan ohjeellinen seutuliikenteen rata esitetään yhteisessä yleiskaavassa vähäisemmällä tarkkuustasolla kuin maakuntakaavassa ei voida pitää MRL:n sisältämän kaavahierarkian mukaisena. Yhteisessä yleiskaavassa tulee pyrkiä maakuntakaavaa tarkempaan ratkaisuun myös ratalinjauksen osalta. Maakuntakaavassa ei ratkaista seutuliikenteen radan tarkkaa sijaintia. Käytettävän merkinnän tarkkuustasoa ja tulkintaa ohjeellisena merkintänä ei ole syytä muuttaa. Maakuntakaavaehdotus antaa jo nykyisessä muodossaan riittävästi joustoa yleiskaavalle radan sekä myös taajamaalueiden rajausten suhteen. Maakuntakaavassa on osoitettu joukkoliikenteen vaihtopaikat keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella. Keskustatoimintoja koskeva suunnittelumääräys edellyttää, että 8
ELY:n, Helsingin ja Vantaan kesken. Myös Sakarinmäki tulee olemaan seudullisesti merkittävä vaihtopaikka (Porvoonväylä-Sakarinmäen metroasema), joten myös sinne olisi syytä lisätä merkintä. yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on osoitettava riittävät alueet joukkoliikenteen vaihtopaikoille. Sakarinmäkeen on osoitettu keskustatoimintojen alueen kohdemerkintä ja alueen merkitystä maakunnallisesti merkittävänä vaihtopaikkana sekä liityntäpysäköintialueena on korostettu kaavaselostuksen kuvassa nro 13. Sakarinmäkeen ei ole tarpeen osoittaa erillistä vaihtopaikan merkintää keskustatoimintojen alueen merkinnän lisäksi. Vaikka maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma ja joukkoliikenteen vaihtopaikan sijainti Porvoonväylän ja Kehä III tuntumassa tarkentuu yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, on perusteltua siirtää maakuntakaavaehdotuksessa vaihtopaikkaa osoittavaa kohdemerkintää sekä pääkaupunkiseudun poikittaisen joukkoliikenteen yhteysvälin kehittämisperiaatemerkintää hieman lännemmäksi. Edelliseen maakuntakaavaehdotukseen verrattuna on Helsingin näkökulmasta parannus, että suuret elinkeinotoimintojen alueet, jotka eivät ole kytköksissä raideliikenteeseen, on poistettu raideliikenteeseen tukeutuvasta taajamatoimintojen alueesta ja osoitettu omalla työpaikkaalueen merkinnällä. Edelleen on raideliikenteeseen tukeutuvan taajamatoimintojen alueen merkinnällä osoitettu alueita, jotka ovat yleiskaavatasolla raideliikenteen ja samalla taajamarakenteen toteuttamisesta riippumattomia yhdyskuntateknisen huollon alueita. Esimerkiksi yleiskaavassa au-merkinnällä osoitetut alueet on varattu ensisijaisesti aurinkoenergian tuotantoon, ja mahdollisen tuotantolaitoksen on oltava toteutettavissa raidepäätöksestä riippumatta. Kaavamerkintöjen erilaisuutta maakunta- ja yleiskaavassa voidaan tässä tapauksessa perustella maakuntakaavan yleispiirteisyydellä. Merkintöjen ristiriidattomuus on kuitenkin syytä varmistaa. Kaavaehdotuksessa käytetty raideliikenteeseen tukeutuvan taajamatoimintojen alueen aluevarausmerkintä kohdistaa kaavaohjauksen ensisijaisesti asumisen sekä palvelu- ja työpaikkatoimintojen uusille rakentamisalueille. Seudulliset ja ylikunnalliset teknisen huollon alueet on kaavassa esitetty omin merkinnöin. Maakuntakaavan raideliikenteeseen tukeutuvalla taajamatoimintojen alueella voidaan toteuttaa ilman sitovaa raideliikenneyhteyden ja aseman toteuttamispäätöstä paikallista teknisen huollon, kuten aurinkovoiman tuotantoa. Muita huomioita: 9
Kaavakartalle tulisi merkitä suunniteltu Helsinki-Porvoo runkovesijohto (HSY). Porvoonväylän pohjoispuolelle Norrbergetiin osoitetun TP1-alueen sekä Porvoonväylän eteläpuolelle osoitetun Östersundomin taajama-alueen väliin on syytä osoittaa moottoritieliittymä. Molemmin puolin osoitettu uusi, seudullisesti merkittävä yhdyskuntarakenne, seututien läheisyys sekä maakuntakaavan poikkeuksellinen yksityiskohtaisuus puoltavat liittymän osoittamista. Yleiskaavan yhteydessä laadittu liikenneselvitys osoittaa, että liittymä ei vaikuttaisi merkittävästi liikenteen sujuvuuteen E18-tiellä. TP1-alueelle tavoitellaan seudullisesti merkittävää, esim. kiertotalouteen pohjautuvaa elinkeinotoimintaa. Alueen toteutuminen mahdollistaisi uusia innovaatioita ja parantaisi Helsingin seudun elinkeinoelämän edellytyksiä. Lisäksi sen etupainotteinen toteuttaminen houkuttelisi alueelle toimijoita ja asukkaita. Moottoritieliittymä on edellytys tavoitellun kaltaiselle elinkeinotoiminnalle. Maakuntakaavaehdotuksessa on osoitettu viheryhteystarve Uuden Porvoontien suuntaisesti Östersundomin kartanon ja Majvikin väliselle ranta-alueelle. Merkintää koskevassa suunnittelumääräyksessä todetaan mm., että viheryhteyden mitoituksessa on kiinnitettävä huomiota yhteyden merkitykseen ekologisen verkoston osana ja että olemassa olevat virkistykseen varatut tai siihen soveltuvat rakentamattomat alueet varataan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa mahdollisuuksien mukaan virkistyskäyttöön. Yleiskaavaehdotuksessa Sakarinmäen ja Majvikin metroasemien ympäristöt ovat osoitettu tiiviisti rakennettaviksi alueiksi, ja ne muodostavat Östersundomin kokonaisuudessa tärkeän merellisen kaupunginosan. Yleiskaavaehdotuksessa alueelle on esitetty seudullinen rantaraitti, jonka tavoitteena on olla urbaani ja merellinen virkistysreitti, ei kuitenkaan lajiston liikkumismahdollisuudet turvaava ekologinen yhteys. Maakuntakaavan viheryhteystarve -merkinnän mahdollisesta tulkinnanvapaudesta huolimatta olisi selkeämpää poistaa merkintä kyseiseltä osuudelta, tai korvata se virkistysyhteyttä merkitsevällä merkinnällä. Kaavaehdotuksessa on perusteltua osoittaa Helsinki-Porvoo runkovesijohto merkinnällä v, vesijohto. Maakuntakaavassa osoitetaan eritasoliittymä vain silloin, kun se sijaitsee maakuntakaavassa osoitettavien teiden risteämiskohdassa. Porvoonväylälle (vt 7) Kehä III ja Sakarinmäen väliin ei ole osoitettu maakunnallisesti merkittäviä teitä. Eritasoliittymän merkitseminen kaavaehdotukseen ei ole tarpeen. Eritasoliittymä voidaan suunnitella ja rakentaa maakuntakaavan sitä estämättä, jos se katsotaan alueen maankäytön sekä E18 tien toimivuuden kannalta perustelluksi. Maakuntakaavan viheryhteystarve on kehittämisperiaatemerkintä. Merkinnällä osoitetaan alueelle kohdistuvan alueidenkäytön periaate. Yhteyden tarkka sijainti ja leveys maastossa jää yksityiskohtaisemman suunnittelun ratkaistavaksi. Merkintätapa on sama koko kaava-alueella, kuten myös lainvoimaisessa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa. Erillistä yksinomaan virkistysyhteyttä kuvaavaa merkintää ei ole käytetty eikä sen käytölle yksinomaan Östersundomin alueella ole tarvetta. Virkistyskäytön ja ekologisuuden keskinäinen painoarvo vaihtelee alueittain suuresti. Kehittämisperiaatemerkintä on joustava ja merkinnän tulkinnassa otetaan aina huomioon paikalliset olosuhteet ja tarpeet. Siten on mahdollista toteuttaa lausunnossa mainittu viheryhteys Majvikissa selkeästi virkistyskäyttöä painottavana ja tavanomaista viheryhteyttä paikoin kapeampana yhteytenä. 10
Granön saari on osoitettu maakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Östersundomin yleiskaavan tavoitteena on kehittää saaresta monipuolinen virkistys-, matkailu- ja vapaa-ajan alue ja merellisen toiminnan keskus, ja maakuntakaavan merkintä on voitava tulkita niin, että se sallii tavoitellun kehittämisen. Granön saari on maakuntakaavaehdotuksessa osa maakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä. Merkintä on ominaisuusmerkintä. Suunnittelumääräys ei sulje pois rakentamista ja alueelle soveltuvaa muuta käyttöä, kuten virkistyskäyttöä. Määräys edellyttää, että suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä otetaan huomioon maakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön vaaliminen. Kun nämä maakuntakaavan antamat reunaehdot otetaan huomioon, ei maakuntakaava ole esteenä Granön saaren kehittämistä virkistys-, matkailu- ja vapaa-ajan alueena ja merellisen toiminnan keskuksena. Granön saari on osa laajempaa kulttuuriympäristökokonaisuutta, jonka keskeiset arvot perustuvat perinteiseen saaristoasumiseen. Sen yhteyteen on mahdollista sovittaa yhteen myös uusi rakentaminen. Korjausehdotuksia maakuntakaava koskevaan selostukseen: s. 31: "Raideyhteys voi olla metro tai muu raideyhteys kuten pikaraitiotie." Kaavassa osoitettu taajamarakenne perustuu metroon, kuten selostuksen muissa kohdissa kuvataan. Ehdotamme kyseisen lauseen poistamista. s. 46: "Radan ympäristövaikutuksia arvioidaan myöhemmin myös YVAmenettelyssä." Ehdotamme lauseen poistamista, sillä YVA:n tarve tullaan arvioimaan uudelleen myöhemmin. Östersundomin maakuntakaavaratkaisu tehdään koko muun maakunnan alueen kattavan jo lainvoimaisen Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaavan osana. Suunnitteluperiaatteet ovat samat koko kaava-alueella. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa käytettävä seutuliikenteen radan merkintä ei määrää radan toteutustapaa ja rata voidaan toteuttaa metrona maakuntakaavan sitä estämättä. Lausunnossa mainitun lauseen poistaminen kaavaselostuksesta ei ole tarpeen. Radan ympäristövaikutuksia arvioidaan myöhemmin yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. YVA-menettelyn tarpeesta päättää YVA-lain mukainen yhteysviranomainen. Maininta YVA-menettelystä voidaan poistaa kaavaselostuksesta. Selostuksessa useassa kohdassa puhutaan Östersundomin osayleiskaavasta. Kyseessä on Östersundomin yhteinen yleiskaava. 11
Kaavaselostusta tarkistetaan siten, että käytetään kuntien yhteisestä yleiskaavasta johdonmukaisesti nimeä Östersundomin yhteinen yleiskaava. Toimenpiteet: Lisätään kaavakartalle Helsinki-Porvoo runkovesijohto. Joukkoliikenteen vaihtopaikan kohdemerkinnän ja pääkaupunkiseudun poikittaisen joukkoliikenteen yhteysvälin merkinnän sijainteja tarkennetaan kaavakartalla. Kaavaselostusta tarkistetaan siten, että käytetään kuntien yhteisestä yleiskaavasta johdonmukaisesti nimeä Östersundomin yhteinen yleiskaava. Maininta YVA-menettelystä radan suunnittelussa poistetaan kaavaselostuksesta. Muilta osin lausunto ei anna aihetta muuttaa kaavaehdotusta. JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Järvenpään kaupungilla ei ole huomautettavaa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan Östersundomin alueen tarkistetusta kaavaehdotuksesta. Toimenpiteet: Lausunto ei anna aihetta muuttaa kaavaehdotusta. KAUNIAISTEN KAUPUNKI Ei lausuttavaa kaavaehdotuksesta. Toimenpiteet: Lausunto ei anna aihetta muuttaa kaavaehdotusta. 12
KERAVAN KAUPUNKI Ei lausuttavaa kaavaehdotuksesta. Toimenpiteet: Lausunto ei anna aihetta muuttaa kaavaehdotusta. LOVIISAN KAUPUNKI Östersundomin alueen maakuntakaavaehdotuksessa on kaavaselostuksen mukaan ensimmäisenä keskeisenä suunnitteluperiaatteena se, että uusi taajamarakenne sidotaan raideliikenteeseen ja raideliikenneyhteyden toteuttamiseen. Lisäksi kaavaselostuksessa esitellään idän suunnan kasvuvyöhyke, ja todetaan, että maakuntakaava osaltaan sovittaa idän kasvuvyöhykkeen osaksi koko maakunnan aluerakennetta. Loviisan kaupunki katsoo, että uusi kasvukäytävä idän suuntaan luo tasapainoa maakunnan kehitykselle. Kaavaehdotuksessa esitellään liikenneratkaisuja, jotka Östersundomin alueen osalta tukeutuvat metroliikenteeseen, mutta jotka eivät tue itäisen Uudenmaan alueen kehittämistä raideliikenteen kautta. Seudullisen liikennejärjestelmän näkökulmasta kaavaehdotuksen vaihtoehdot Suora tai Pohjoinen eivät ole merkittävästi erilaiset, sillä metro ei liikennejärjestelmänä palvele Etelä-Sipoota pidemmälle itään. Tämän johdosta Itä-Uudenmaan joukkoliikenne on bussien varassa. Itäisen Uudenmaan ja Helsingin välinen linja-autoliikenne tukeutuu Porvoonväylään ja käyttää päätepysäkkinään pääasiassa Kamppia. Ennusteiden mukaan Porvoonväylä tulee kuormittumaan Östersundomin alueen maakuntakaavaa, osana Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaa, laaditaan rajatulle alueelle Helsingin, Vantaan ja Sipoon kuntia. Östersundomin alueen maakuntakaavassa kaavamerkintöjä voidaan käsitellä vain ko. kaava-alueella, vaikka alueen toteuttamisella on laajemmalle alueelle ulottuvia vaikutuksia. Vaikutukset on tunnistettu kaavaselostuksessa. Itäisen Uudenmaan joukkoliikenteen sekä valtakunnallisen liikenteen kannalta Östersundomin alueen kautta kulkevan Porvoonväylän (vt 7) toimivuus on tunnistettu ensiarvoisen 13
tulevaisuudessa voimakkaasti ja tien välityskyky ylittyy. Linjaautoliikenteen lisääntyminen kuormittaa Kampin linja-autoterminaalia, eikä uusia terminaaleja ole suunnitteilla. Porvoonväylän toimivuus on itäisen Uudenmaan sekä valtakunnallisen tason liikenneyhteyksien ja maankäytön kehittämisedellytysten kannalta keskeisen tärkeätä. Pääkaupunkiseudun tieliikenteen ruuhkautuessa tarvitaan nykyistä tehokkaampia liikenneratkaisuja ja joukkoliikenneyhteyksiä. Kaavaehdotuksessa on osoitettu liikenteen yhteystarve-nuolimerkintä Majvikista metroyhteyden päätteestä Söderkullan suuntaan. Kaavamääräyksen mukaan yhteys on suunniteltava ensisijaisesti joukkoliikenneyhteytenä. Vastaavanlainen nuolimerkintä on voimassa olevassa maakuntakaavassa Söderkullasta Porvoon suuntaan. Käytännössä kaava ei turvaa riittäviä edellytyksiä joukkoliikenneyhteyksille, joten Loviisan kaupunki esittää, että joukkoliikenneratkaisujen selvittämistä tulisi jatkaa siten, että myös liikenneyhteyksien näkökulmasta kaavaselostuksessa esitetyt tavoitteet idän kasvuvyöhykkeen sovittamisesta koko maakunnan aluerakenteen osaksi ja taajamarakenteen sitomisesta raideliikenteeseen toteutuisivat. Kaavaehdotuksen ja voimassa olevien maakuntakaavojen yhdessä muodostama lopputulos ei tule vastaamaan tasapainoisen aluekehityksen tavoitteisiin, vaan se johtaa itäisen Uudenmaan liikenteellisen aseman heikkenemiseen ja vaikeuttaa seudun maankäytön kehittämistä. Itäisen Uudenmaan kannalta rantarata olisi parempi vaihtoehto ja palvelisi raidejoukkoliikenteen runkona seudullisesti. Liikennejärjestelmän osalta kaavaehdotus ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain maakuntakaavalle asetettuja sisältövaatimuksia eikä ehdotus edistä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamista. tärkeäksi. Yhteyden tulee olla toimiva sekä Östersundomin kaavaalueella, että sen ulkopuolella. Östersundomin alueen ulkopuolelta tulevasta joukkoliikenteestä pitää lisäksi pystyä vaihtamaan sekä suunniteltuun seutuliikenteen rataan, että pääkaupunkiseudun vahvistuviin poikittaisiin joukkoliikenneyhteyksiin. Maakuntakaavaratkaisussa on korostettu Porvoonväylän sujuvuuden lisäksi Sakarinmäen ja Kehä III tuntumaan sijoittuvien joukkoliikenteen vaihtopaikkojen merkitystä itäisen Uudenmaan liikenteelle. Liikennejärjestelmään ja maankäytön kehittämiseen liittyvät asiat koko maakunnan alueella tulevat käsittelyyn jo käynnistyneessä Uusimaa-kaava 2050:ssa. Kaavassa käsitellään myös Söderkullan ja Porvoon väliset joukkoliikenneyhteydet. Kaavaratkaisussa on otettu huomioon maakuntakaavan sisältövaatimusten edellyttämällä tavalla ympäristön ja talouden kannalta kestävät liikennejärjestelyt. Kaavaehdotus edistää valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita sovittamalla yhteen liikennejärjestelmän ja alueidenkäytön siten, että vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä. Kaavaehdotus turvaa metroverkoston laajentumisen Helsingin seudulla itään. Uudenmaan liitto on teettänyt etenkin Sipoon Majvikin ja Söderkullan välisen maakuntakaavaratkaisun tueksi liikenneselvityksen ja hyödyntänyt myös useita Östersundomin alueelta laadittuja muita liikenneselvityksiä. Östersundomin alueen ennakoitu kasvu edellyttää raidejoukkoliikenteen lisäksi lisäkapasiteettia myös Porvoonväylälle (vt 7), jotta myös E18 väylän toimivuus tavaraliikenteen merkittävänä yhteytenä ja Porvoon ja 14
Loviisan suunnan henkilöliikenteen pääväylänä ja maankäytön kehittämisedellytyksenä voidaan turvata. Uudenmaan liitto tulee pitämään Porvoonväylän laajempaa maakunnallista ja valtakunnallista merkitystä esillä myös jatkossa. Myös Östersundomin kaava-alueen ulkopuolella ja etenkin Helsingin alueella tehtävät liikennejärjestelmäratkaisut vaikuttavat merkittävästi myös itäisen Uudenmaan saavutettavuuteen. Linjaautoliikenteen terminaalien ja reittien väliseen sujuvuuteen pitää kiinnittää huomiota. Henkilöautoliikenteen kanssa kilpailukykyinen seudullinen joukkoliikenne edellyttää nopeita yhteyksiä Helsingin suuntaan. Pelkästään metron liityntäliikenteeseen painottuva ratkaisu ei ole itäisen Uudenmaan palvelutason kannalta toimiva, sillä matka-ajat metrovyöhykkeen ulkopuolella muodostuisivat pitkäksi ja yhteydet vaihdollisiksi. Loviisa pitää tärkeänä, että eteläinen ratayhteys Helsingistä itään Pietarin suuntaan huomioidaan maakuntakaavoituksessa. Lisäksi pidetään tärkeänä, että kyseistä hanketta edistetään eri tahoilla. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan ratkaisu kumota rannikon myötäinen ratavaraus ja osoittaa uusi ohjeellinen ratayhteys pohjois-sipoon ja Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta on ollut maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimusten mukainen. Ratkaisu on toteuttanut valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita varautumisesta uuteen ratayhteyteen Pietarin suuntaan. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava on saanut lainvoiman v. 2016. Liikennejärjestelmään ja maankäytön kehittämiseen liittyvät asiat koko maakunnan alueella tulevat käsittelyyn jo käynnistyneessä Uusimaa-kaava 2050:ssa. Itäisen Uudenmaan ja myös Östersundomin alueen suunnittelussa on aiemmin selvitetty myös mahdollisuuksia tukeutua rannikon myötäiseen nk. Heli-rataan. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan yhteydessä selvitettiin Heli-radan toteuttamismahdollisuuksia osana uutta nopeaa Helsinki-Pietari ratayhteyttä. Selvitysten ja vaikutusten arvioinnin kautta maakuntakaavassa päädyttiin kumoamaan Heliradan merkintä välillä Helsingin Tapanila- Porvoo ja esittämään Porvoosta uusi ratayhteys Sipoon pohjoisosien kautta pääradalle ja edelleen Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta Pasilaan. Helirataosuuden kumoamisen perusteena oli myös riittämättömät maaalueet ja ratakapasiteetti, jota Heli-radan rakentaminen olisi edellyttänyt pääkaupunkiseudulla. Lisäksi Vantaalla sijaitsevan nk. Fazerilan pohjavesialueella oleva rakentamisrajoitus aiheuttaa merkittävän epävarmuustekijän radan rakentamiselle. 15
Lentoaseman kautta kulkeva linjaus todettiin aluerakenteen ja liikennejärjestelmän hyötyjen kannalta parhaimmaksi. Radalle on mahdollista järjestää myös taajamajunaliikennettä. Ratayhteys Helsingistä itään Pietarin suuntaan on käsitelty jo lainvoimaisessa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa. Asiaa ei ole käsitelty Östersundomin maakuntakaavaehdotuksessa. Itäisen Uudenmaan merkittävänä joukkoliikenteen väylänä Helsingin suuntaan tulee jatkossakin toimimaan Porvoonväylä. Uudenmaan liitto tulee pitämään Porvoonväylän laajempaa maakunnallista ja valtakunnallista merkitystä esillä myös jatkossa. Loviisan kaupunki katsoo, että liikennejärjestelmä ja maankäytön kehittäminen tulee tarkastella uudelleen kokonaisuutena Uusimaa 2050- maakuntakaavassa. Liikennejärjestelmän ja maankäytön kehittämiseen liittyvät asiat koko maakunnan alueella tulevat käsittelyyn jo käynnistyneessä Uusimaa-kaava 2050:ssa. Toimenpiteet: Lausunto ei anna aihetta muuttaa kaavaehdotusta. MÄNTSÄLÄN KUNTA Ei lausuttavaa kaavaehdotuksesta. Toimenpiteet: Lausunto ei anna aihetta muuttaa kaavaehdotusta. 16
PORVOON KAUPUNKI Östersundomin alueen maakuntakaavaehdotus avaa uuden kasvukäytävän idän suuntaan ja tasapainottaa pääkaupunkiseudun kehitystä. Kaavaratkaisun liikenneratkaisut kuitenkin rajoittavat merkittävästi idän suunnan kasvumahdollisuuksia ja ratkaisu vaikeuttaa merkittävästi myös Porvoon ja koko itäisen Uudenmaan alueen kehittämistä osana pääkaupunkiseutua ja metropolialuetta. Kaavaehdotuksen joukkoliikenne tukeutuu metroon, joka päättyy Sipoon Majvikiin ja on osoitettu kaavassa ohjeellisella seutuliikenteen ratamerkinnällä. Suoran ja Pohjoisen metrolinjauksen vaikutukset seudullisen liikennejärjestelmän toimivuuteen eivät ole merkittävästi erilaiset. Majvikista Söderkullan suuntaan on osoitettu liikenteen yhteystarvenuolimerkintä ja kaavamääräyksen mukaan yhteys on suunniteltava ensisijaisesti joukkoliikenneyhteytenä. Vastaavanlainen nuolimerkintä on voimassa olevassa maakuntakaavassa Söderkullasta Porvoon suuntaan. Henkilöautoliikenteen kanssa kilpailukykyinen seudullinen joukkoliikenne edellyttää nopeita yhteyksiä Helsingin suuntaan. Pelkästään metron liityntäliikenteeseen painottuva linjausratkaisu ei ole Porvoon eikä muun itäisen Uudenmaan palvelutason kannalta tyydyttävä, koska matka-ajat metrovyöhykkeen ulkopuolella muodostuisivat pitkäksi ja yhteydet vaihdollisiksi. Metro ei liikennejärjestelmänä palvele Etelä-Sipoota pidemmälle itään eli joukkoliikenne Porvoosta Helsingin suuntaan järjestetään bussien varassa. Joukkoliikenteen rungon muodostaa valtatie 7 suuntaiset linjat. Kaikissa tilanteissa Porvoon bussiliikenne sekä pitkämatkaisempi linjaautoliikenne käyttävät päätepysäkkinään ensisijaisesti Kamppia mutta myös yhteydet Malmille ja Pasilaan ovat tärkeitä. Ongelmana on muun ohella terminaalitilan niukkuus, sillä lisääntyvä linja-autoliikenne ei välttämättä mahdu linja-autoterminaaleihin eikä uusia terminaaleja ole suunnitteilla. Lisäksi Porvoonväylä tulee ennusteiden mukaan Kaavaehdotuksessa Östersundomin alueen joukkoliikennejärjestelmän runkona toimii seutuliikenteen rata, joka on käytännössä osoitettu jatkeena nykyiselle Helsingin Mellunmäkeen päättyvälle metrolle. Itäisen Uudenmaan joukkoliikenteen sekä valtakunnallisen liikenteen kannalta Östersundomin alueen kautta kulkevan Porvoonväylän (vt 7) toimivuus on ensiarvoisen tärkeää. Yhteyden tulee olla toimiva sekä Östersundomin kaava-alueella että sen ulkopuolella. Östersundomin alueen ulkopuolelta tulevasta joukkoliikenteestä pitää lisäksi pystyä vaihtamaan sekä suunniteltuun metroon että pääkaupunkiseudun vahvistuviin poikittaisiin joukkoliikenneyhteyksiin. Östersundomin maakuntakaavaratkaisussa on korostettu Porvoonväylän sujuvuuden lisäksi Sakarinmäen ja Kehä III tuntumaan sijoittuvien joukkoliikenteen vaihtopaikkojen merkitystä itäisen Uudenmaan liikenteelle. Uudenmaan liitto tulee pitämään Porvoonväylän laajempaa maakunnallista ja valtakunnallista merkitystä esillä myös jatkossa. Myös Östersundomin kaava-alueen ulkopuolella ja etenkin Helsingin alueella tehtävät liikennejärjestelmäratkaisut vaikuttavat merkittävästi myös itäisen Uudenmaan saavutettavuuteen. Linjaautoliikenteen terminaalien ja reittien väliseen sujuvuuteen pitää kiinnittää huomiota. 17
kuormittumaan voimakkaasti ja tien välityskyky ylittyy. Kolmansien kaistojen rakentaminen ei poista ruuhkautumista. Porvoonväylän toimivuus on Porvoon ja muun itäisen Uudenmaan sekä valtakunnallisen tason (E 18) liikenneyhteyksien ja maankäytön kehittämisedellytysten kannalta keskeisen tärkeätä. Pääkaupunkiseudun tieliikenteen ruuhkautuessa tarvitaan nykyistä tehokkaampia liikenneratkaisuja ja joukkoliikenneyhteyksiä. Etelä-Sipoon liikenneselvityksen mukaan metrolinjojen epätasapainoinen kuormittuminen ja tarve nopeille, seudun keskiosiin suuntautuville joukkoliikenneyhteyksille asettaa haasteen etsiä pidemmällä aikavälillä kokonaan uusia liikennejärjestelmätason ratkaisuja Helsingin seudun itäsuunnan joukkoliikenteelle. Selvityksessä on yhtenä periaateratkaisuna esitetty uusi metroyhteys Kontulan kautta Pasilaan, jolloin Östersundomista liikennöisi keskustan kautta Espooseen kulkevan metrolinjan lisäksi myös toinen Viikin kautta Pasilaan ja edelleen Meilahteen kulkeva metrolinja. Kaavaehdotuksessa ei ole varauduttu liikenneselvityksessä esille tuotuihin liikennejärjestelmätason ratkaisuihin. Porvoosta ja muualta itäiseltä Uudeltamaalta Helsinkiin ja muualle pääkaupunkiseudulle suuntautuvat joukkoliikenteen ratkaisut ovat käytännössä selvittämättä ja ratkaisematta. Kaavaehdotuksen liikenneratkaisut tarkoittavat jatkossa rajoituksia maankäytön kasvulle Etelä-Sipoossa ja itäisellä Uudellamaalla, jottei metron kapasiteetti ylittyisi koko pääkaupunkiseudulla ja jotta valtakunnallisen E18-väylän liikenteen toimivuus voitaisiin turvata. Liikennejärjestelmän kriittinen tarkastelu osoittaa, että HELI-radan poistaminen maakuntakaavasta oli hätiköity ratkaisu. Itäsuunnan kasvavan asutuksen joukkoliikenne ei toimi metron, bussiliikenteen eikä HEPI-radankaan varassa. Östersundomin alueen kaavaehdotus ja aiemmin hyväksytyn 2. vaihemaakuntakaavan tarkoittama lopputulos ei tule vastaamaan tasapainoisen aluekehityksen tavoitteita ja johtaa Porvoon suunnan liikenteellisen aseman heikkenemiseen ja vaikeuttaa seudun maankäytön kehittämistä. Itäisen Uudenmaan kannalta rantarata Etelä-Sipoon liikenneselvityksessä mainittu metroyhteys Kontulasta Pasilaan on konsultin esittämä näkemys eräästä mahdollisuudesta keventää metron kuormitusta. Metroyhteyden toimivuutta tai toteutettavuutta ei ole selvitetty tarkemmin. Östersundomin alueen maakuntakaavaa, osana Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaa, laaditaan rajatulle alueelle Helsingin, Vantaan ja Sipoon kuntia. Östersundomin alueen maakuntakaavassa kaavamerkintöjä voidaan käsitellä vain ko. kaava-alueella, vaikka alueen toteuttamisella onkin selvästi laajemmalle alueelle ulottuvia vaikutuksia. Liikennejärjestelmän ja maankäytön kehittämiseen liittyvät asiat koko maakunnan alueella tulevat käsittelyyn jo käynnistyneessä Uusimaa-kaava 2050 :ssa. Itäisen Uudenmaan ja myös Östersundomin alueen suunnittelussa on aiemmin selvitetty myös mahdollisuuksia tukeutua rannikon myötäiseen nk. Heli-rataan. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan yhteydessä selvitettiin Heli-radan toteuttamismahdollisuuksia osana uutta nopeaa Helsinki-Pietari ratayhteyttä. Selvitysten ja vaikutusten arvioinnin kautta maakuntakaavassa päädyttiin kumoamaan Heli-radan merkintä välillä Helsingin Tapanila- Porvoo ja esittämään Porvoosta uusi 18
olisi parempi vaihtoehto ja palvelisi raidejoukkoliikenteen runkona seudullisesti. Porvoon kaupunki katsoo, että joukkoliikenneratkaisujen selvittämistä tulee jatkaa ja työssä tulee tutkia kokonaan uusia liikennejärjestelmätason ratkaisuja Helsingin seudun itäsuunnan joukkoliikenteelle ja erityisesti taajamajunan toteuttamista Helsingin ja Porvoon välille. Taajamajunaa voidaan jatkaa myös Loviisaan ja edelleen Kotkaan. Östersundomin alueen 2. vaihemaakuntakaavaehdotus yhdessä jo vahvistettujen maakuntakaavojen kanssa ei turvaa joukkoliikenteen edellytyksiä Porvoon ja Helsingin välillä eikä ehdotukseen sisälly toimivaa liikennejärjestelmän ja alueidenkäytön kokonaisuutta. Liikennejärjestelmän osalta kaavaehdotus ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain maakuntakaavalle asetettuja sisältövaatimuksia eikä ehdotus edistä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamista. Porvoon kaupunki katsoo, että 2.vaihemaakuntakaavan laatiminen Östersundomin alueelle tulee keskeyttää. Liikennejärjestelmä ja maankäytön kehittäminen tulee tarkastella kokonaisuutena käynnistetyssä Uusimaa 2050 -maakuntakaavassa. ratayhteys Sipoon pohjoisosien kautta pääradalle ja edelleen Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta Pasilaan. Heli-rataosuuden kumoamisen perusteena oli myös riittämättömät maa-alueet ja ratakapasiteetti, jota Heli-radan rakentaminen olisi edellyttänyt pääkaupunkiseudulla. Lisäksi Vantaalla sijaitsevan nk. Fazerilan pohjavesialueella oleva rakentamisrajoitus aiheuttaa merkittävän epävarmuustekijän radan rakentamiselle. Lentoaseman kautta kulkeva linjaus todettiin aluerakenteen ja liikennejärjestelmän hyötyjen kannalta parhaimmaksi. Radalle on mahdollista järjestää myös taajamajunaliikennettä. Liikennejärjestelmän ja maankäytön kehittämiseen liittyvät asiat koko maakunnan alueella tulevat käsittelyyn jo käynnistyneessä Uusimaa-kaava 2050:ssa. Kaavaratkaisussa on otettu huomioon maakuntakaavan sisältövaatimusten edellyttämällä tavalla ympäristön ja talouden kannalta kestävät liikennejärjestelyt. Kaavaehdotus edistää valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita sovittamalla yhteen liikennejärjestelmän ja alueidenkäytön siten, että vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä. Kaavaehdotus turvaa metroverkoston laajentumisen Helsingin seudulla itään. Maakuntakaavan laatiminen Östersundomin alueelle on perusteltua, jotta Helsingin seudun itäisen kasvusuunnan kehittäminen voidaan turvata ja kunnat voivat edetä omien kaavojensa laadinnassa ajantasaisen maakuntakaavan pohjalta. Liikennejärjestelmän ja maankäytön kehittämiseen liittyvät asiat koko maakunnan alueella tulevat käsittelyyn jo käynnistyneessä Uusimaa-kaava 2050:ssa. Toimenpiteet: Lausunto ei anna aihetta muuttaa kaavaehdotusta. 19
SIPOON KUNTA Östersundomin alueen maakuntakaavaehdotusta ja Helsingin, Vantaan ja Sipoon yhteistä Östersundomin yleiskaavaa sekä Sibbesborgin osayleiskaavaa on valmisteltu samanaikaisesti. Näiden kaavojen tavoite on yhteinen: Itäisen, raideliikenteeseen perustuvan kasvusuunnan avaaminen pääkaupunkiseudulle Maakuntakaavaehdotus tähtää vuoteen 2035. Uudenmaan liitto valmistelee jo koko maakuntaa kattavaa Uusimaa-kaavaa, jonka aikatähtäin on vuodessa 2050. Tämä aikaperspektiivi huomioon ottaen muutokset Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa Etelä-Sipoon osalta ovat perusteltuja. Liikenteen yhteystarvemerkintä Majvikin ja Söderkullan välillä kuvaa hyvän palvelutason bussijoukkoliikennettä, joka syöttää metron asemille Sakarinmäessä ja Majvikissa. Käytännössä Helsingin seudun itäsuunnan joukkoliikennekäytävän kehittäminen merkitsee metron rakentamisen lisäksi monia toimenpiteitä, kuten Vt7:n ja mt170 toimivuuden parantamista etenkin joukkoliikenteen kannalta. Esimerkiksi pysäkit, liityntäpysäköinti, joukkoliikennekaistat ja Sipoonlahden eritasoliittymän parantaminen ovat toimenpiteitä, joilla varmistetaan bussiliikenteen sujuvuus ennen metron käyttöönottoa. Metron liikennöinti Söderkullaan saakka sekä siihen tukeutuva taajamatoimintojen alue tulee sisällyttää vasta Uusimaakaavaan. Raideliikenteeseen tukeutuva taajamatoimintojen alue sekä tiivistettävä taajamatoimintojen alue keskittyvät Majvikin ympäristöön. Maakuntakaavan valkoisille alueille voi sijoittua paikallisesti merkittävää maankäyttöä, ja niiden suunnittelusta päättää kunta. Maakuntakaavan sisältö ja ajatus kehityksen vaiheittaisuudesta vastaavat hyvin Sipoon kunnan näkemystä. Kaavavaihtoehdot Pohjoinen ja Suora eroavat toisistaan lännessä pääasiassa metrolinjan, siihen tukeutuvan taajamarakenteen sekä viheryhteyksien osalta. Vaihtoehdoilla ei ole eroa Sipoon kunnan aluekehityksen näkökulmasta. Liikenteen yhteystarve on kehittämisperiaatemerkintä. Suunnittelumääräyksen mukaan Majvikin ja Söderkullan välinen yhteys tulee suunnitella ensisijaisesti joukkoliikenneyhteytenä. Merkintä ei ota kantaa joukkoliikennemuotoon tai yhteyden tarkempaan sijaintiin. Liikennejärjestelmän ja maankäytön kehittämiseen liittyvät asiat koko maakunnan alueella tulevat käsittelyyn jo käynnistyneessä Uusimaa-kaava 2050 :ssa. Maakuntakaavan ja yhteisen yleiskaavan yksittäisiä merkintäeroja arvioitaessa on otettava huomioon maakuntakaavan tehtävä yleispiirteisenä ja joustavana suunnitelmana sekä nyt lausunnoissa vertailtavien kaavojen 20
Östersundomin yleiskaavan suunnitteluprosessin perusteella suoraa vaihtoehtoa perustelevat taloudellisuus ja mahdollisuus eheämmän ekologisen yhteyden ja yhdyskuntarakenteen saavuttamiseen etäämpänä vilkkaista pääväylistä. Maakuntakaavan suoran vaihtoehdon ratkaisu poikkeaa yleiskaavan ratkaisusta viheryhteyksien ja taajamarakenteen sijainnin osalta. Kaavoja on tehty rinnakkain ja samoin tavoittein. Maakuntakaavaprosessi kulkee hieman edellä ja yleiskaavassa vielä tutkitaan ja selvitetään tarkemmin suoraa vaihtoehtoa. Tämä johtaa siihen, että eroavaisuuksia joiltain osin tulee olemaan. Maakuntakaavaehdotusta voisi muuttaa yleispiirteisempään suuntaan antaen näin enemmän joustoa yleiskaavalle ottaa huomioon selvityksissä ja suunnitelmassa esiin tulevat seikat. Tämä koskee taajama-alueiden rajauksia ja esimerkiksi ratamerkinnän esittämistä suorempana Mellunkylän ja Östersundomin asemien välillä. Maakuntakaavaehdotuksessa on edelleen yksityiskohtia, joiden osalta kaavamerkintöjen tulkinnan varmistaminen tai merkintöjen tarkentaminen on aiheellista: Maakuntakaavassa on osoitettu viheryhteystarve Uuden Porvoontien suuntaisesti Östersundomin kartanon ja Majvikin väliselle ranta-alueelle. Merkintää koskevassa suunnittelumääräyksessä todetaan mm., että viheryhteyden mitoituksessa on kiinnitettävä huomioita yhteyden merkitykseen ekologisen verkoston osana ja että olemassa olevat virkistykseen varatut tai siihen soveltuvat rakentamattomat alueet varataan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa mahdollisuuksien mukaan virkistyskäyttöön. Yleiskaavaehdotuksessa Sakarinmäen ja Majvikin metroasemien ympäristöt ovat osoitettu tiiviisti rakennettaviksi alueiksi, ja ne muodostavat Östersundomin kokonaisuudessa tärkeän merellisen kaupunginosan. Kaavaehdotuksessa on esitetty seudullinen rantareitti välille Korsnäs-Majvik, ja tavoitteena on urbaani ja merellinen virkistysreitti, ei kuitenkaan lajiston liikkumismahdollisuudet turvaava ekologinen yhteys. erilaiset tavoitevuodet. Maakuntakaavassa esitettyjen aluevarausten laajuutta ja sijaintia voidaan yksityiskohtaisemmassa kaavassa muuttaa tai aluevarauksesta voidaan luopua edellyttäen, että maakuntakaavan keskeiset tavoitteet eivät vaarannu. Maakuntakaavan keskeinen tavoite suhteessa yhteiseen yleiskaavaan on, että uusi taajamatoimintojen alue kytketään raideliikenteeseen ja alueen toteuttaminen uuden raideliikenneyhteyden ja aseman sitovaan toteuttamispäätökseen. Toinen tavoite on, että kaavalla turvataan tärkeät ekologiset yhteydet ja ettei heikennetä merkittävästi Natura-alueiden luonnonarvoja. Näiden tavoitteiden osalta ei maakuntakaavan ja yhteisen yleiskaavan välillä ole ristiriitaa. Maakuntakaavaehdotus antaa yhteiselle yleiskaavalle riittävän liikkumatilan toteuttaa edellä mainitut tavoitteet yleiskaavalle asetun tavoiteajan ja maakuntakaavan tulkinnan puitteissa. Maakuntakaavan viheryhteystarve on kehittämisperiaatemerkintä. Merkinnällä osoitetaan alueelle kohdistuva alueidenkäytön periaate. Yhteyden tarkka sijainti ja leveys maastossa jää yksityiskohtaisemman suunnittelun ratkaistavaksi. Merkintätapa on sama koko kaava-alueella kuten myös lainvoimaisessa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa. Ulkoilureittimerkinnällä on vakiintunut sisältö voimassa olevissa maakuntakaavoissa eikä sen voida katsoa soveltuvan Majvikin alueelle. Virkistyskäytön ja ekologisuuden keskinäinen painoarvo vaihtelee alueittain suuresti. Kehittämisperiaatemerkintä on joustava ja merkinnän tulkinnassa otetaan aina huomioon paikalliset olosuhteet ja tarpeet. Siten on mahdollista toteuttaa lausunnossa mainittu viheryhteys Majvikissa selkeästi virkistyskäyttöä painottavana ja tavanomaista viheryhteyttä paikoin kapeampana yhteytenä. 21
Maakuntakaavan viheryhteystarvemerkinnän mahdollisesta tulkinnanvapaudesta huolimatta olisi selkeämpää muuttaa merkintä ulkoilureitiksi. Västerskogin eritasoliittymän viereinen alue tulisi muuttaa työpaikka-alueeksi (TP1), kuten nähtävillä olevassa Sibbesborgin osayleiskaavaehdotuksessa on esitetty. Västerskogin eritasoliittymän viereen Sibbesborgin osayleiskaavaluonnoksessa osoitettu työpaikka-alue on katsottava paikalliseksi eikä siten alueen osoittamiselle maakuntakaavassa ole edellytyksiä. Maakuntakaavan valkoinen alue ei estä paikallisen työpaikka-alueen osoittamista kuntakaavassa. Granön saari on osoitettu maakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Kuntien yhteisen yleiskaavan tavoitteena on kehittää saaresta monipuolinen virkistys-, matkailu- ja vapaa-ajanalue, joka voi kehittyä seudullisesti merkittäväksi. Seudullinen suunniteltu vesijohto Helsinki-Porvoo puuttuu maakuntakaavasta. Granön saari on maakuntakaavaehdotuksessa osa maakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä. Merkintä on ominaisuusmerkintä. Suunnittelumääräys ei sulje pois rakentamista ja alueelle soveltuvaa muuta käyttöä, kuten virkistyskäyttöä. Määräys edellyttää, että suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä otetaan huomioon maakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön vaaliminen. Kun nämä maakuntakaavan antamat reunaehdot otetaan huomioon, ei maakuntakaava ole esteenä Granön saaren kehittämistä virkistys-, matkailu- ja vapaa-ajan alueena ja merellisen toiminnan keskuksena. Granön saari on osa laajempaa kulttuuriympäristökokonaisuutta, jonka keskeiset arvot perustuva perinteiseen saaristoasumiseen. Sen yhteyteen on mahdollista sovittaa yhteen myös uusi rakentaminen. Kaavaehdotuksessa on perusteltua osoittaa Helsinki-Porvoo runkovesijohto merkinnällä v, vesijohto. Toimenpiteet: Lisätään kaavakartalle Helsinki-Porvoo runkovesijohto. Muilta osin lausunto ei anna aihetta muuttaa kaavaehdotusta. 22
TUUSULAN KUNTA Ei lausuttavaa kaavaehdotuksesta. Toimenpiteet: Lausunto ei anna aihetta muuttaa kaavaehdotusta. VANTAAN KAUPUNKI Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan Östersundomin osa-alueen lausuttavana olevassa kaavaehdotuksessa on päädytty esittämään kahta vaihtoehtoa, pohjoista ja suoraa, viitaten vaihtoehtojen nimillä joukkoliikenteen raideyhteyden ratkaisuihin Yleiskaavan ja maakuntakaavan rinnakkain kulkevilta prosesseilta on tavoiteltu sellaista yhdenaikaisuutta, että suunnitelmien rakenneratkaisut vastaisivat toisiaan ja että Naturaan liittyvät kysymykset saataisiin ratkaisua. Maakuntakaavan osa-alueen jäätyä suhteellisen pieneksi suunnittelumittakaavaltaan on nyt käynyt niin, että tarkastelutaso on lähentynyt liikaa yleiskaavan tarkastelutasoa. Ongelma korostuu, mikäli ratkaisuja ei muuteta ja maakuntakaavan merkintöjä tulkitaan tiukasti. Verrattaessa maakuntakaavan tarkkoja ratkaisuja kuntien yhteisen yleiskaavan suunnitelmaan, ristiriitoja on eri joukkoliikennelinjauksissa ja raideliikenteeseen tukeutuvien taajamatoimintojen ja virkistysalueiden aluevarauksissa. Suurin ristiriita on ns. suorassa vaihtoehdossa, jota yleiskaavan suunnittelussa kehitetään tällä hetkellä toisenlaisella yhdyskuntarakenneratkaisulla kuin mitä maakuntakaava esittää. Westerkullan kulttuurimaisema-alue linjataan siinä kokonaan rakentamisen ulkopuolelle. Näin ollen ei maakuntakaavassakaan voi esittää rakentamista kyseiselle alueelle. Kuntien yhteisen yleiskaavan Natura-arviointi on päätynyt siihen, että yleiskaavan valmistelussa suoran metrolinjauksen ympärille esitetyllä yhdyskuntarakenteella ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia, vaikka se edellyttääkin aktiivisia toimia Merkitään tiedoksi Ohjeellinen seutuliikenteen radan merkintä on yleispiirteinen ja sen sijainti tarkentuu yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Maakuntakaavaehdotuksessa osoitetaan Westerkullan alueelle maakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön ominaisuusmerkintä eikä alueelle ole osoitettu kaavaehdotuksessa taajamatoimintojen alueita. Maakuntakaavaehdotus ei ole ristiriidassa Westerkullan maakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön arvojen kanssa. Maakuntakaava turvaa myös ekologisen yhteyden toteuttamismahdollisuuden alueen kautta. 23