Lakarin katuyhteyden vaihtoehtojen selvitys 2017 Tapio Hartikainen Pöyry Finland Oy Marraskuu 2017 1
Sisällys 1 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 3 2 NYKYTILANNE... 4 3 TARKASTELLUT KATULINJAUSVAIHTOEHDOT... 10 3.1 Katulinjausvaihtoehto VE 1A... 10 3.2 Katulinjausvaihtoehto VE 1B... 10 3.3 Katulinjausvaihtoehto VE 2... 11 3.4 Katulinjausvaihtoehto VE 3... 12 3.5 Katulinjausvaihtoehto VE 4... 12 3.6 Suositus jatkosuunnitteluun valittavasta katulinjausvaihtoehdosta... 12 3.7 Jatkosuunnittelussa huomioitavat asiat... 13 LIITTEET... 13 2
Pöyry Finland Oy Juhana Herttuan puistokatu 21 20100 Turku Finland Kotipaikka Helsinki, Finland Y-tunnus 0625905-6 Puh. +358 10 33310 Faksi +358 10 33 31501 www.poyry.fi Kaarinan Kaupunki Pasi Aromäki Lautakunnankatu 4 PL 17, 20781 Kaarina Päiväys 23.11.2017 Viite Sivu 3 (13) Arto Muhonen 010 33 31530 040 569 4460 arto.muhonen@poyry.com Lakarin katuyhteyden vaihtoehtojen selvitys 1 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Helsingin moottoritien pohjoispuolella ja Kaarinantien itäpuolella on osittain asemakaavoitettu ja osittain yleiskaavan mukainen laaja Lakarin yritysalue. Ainoa katuyhteysalueelle on tällä hetkellä moottoritien eteläpuolelta Krossinkadulta. Lakarin yritysalueen kehittäminen on vaikeaa ilman suoraa katuyhteyttä Kaarinantielle. Kaavoitusja rakennuslautakunta on päättänyt Lakarin katuyhteyden asemakaavan laatimisesta. Työ aloitetaan Krossinkaaren ja Lakarintien välisen kadun linjausvaihtoehtojen selvittämisellä. Asemakaava laaditaan valitun vaihtoehdon pohjalta. Tarkoituksena on rakentaa Krossinkaaren ja Lakarintien välille yritysalueen kokoojakatu, jossa on erillinen pyörätie. Kadun rakentamisaikataulusta ja rahoituksesta ei ole päätöksiä. Lakarin yritysalue on tarkoitus yhdistää myöhemmin Raadelman yritysalueeseen ja moottoritien Raadelman liittymään. Tässä työssä on selvitetty Krossinkaaren ja Lakarintien välisen kadun eri linjausvaihtoehdot. Katulinjausvaihtoehtoja on työssä arvioitu liikenneverkon selkeyden, raskaiden ajoneuvojen liikennöitävyyden, maiseman muutoksien, luontoarvojen, toteuttamiskelpoisuuden sekä alustavien kustannuksien osalta. 3
2 NYKYTILANNE Lähtöaineisto ja lähtöaineistoanalyysi Kaarinan kaupungilta saatiin liikenneselvityksen lähtöaineistoksi tiedot suunnittelualueen kaavoista, liikennemääristä, aiemmin tehdyt selvitykset (mm. liikenne) alueesta ja sen ympäristöstä ja luontokohteista sekä alueen pohjakartta. Näitä aineistoja täydennettiin suunnittelutyön aloituskokouksessa 31.5.2017, jossa käytiin myös läpi suunnittelutehtävän tavoitteet ja lähtökohdat (mm. suunnittelutyössä tarkasteltavat alustavat katulinjausvaihtoehdot) sekä työn toteuttamisaikataulu. Lisäksi lähtöaineistoja täydennettiin suunnittelutyön aikana mm. eri paikkatietopalveluista saatavilla aineistoilla (mm. alueen nykyinen kevyen liikenteen väyläverkosto sekä joukkoliikenteen linjat ja pysäkit). Lisäksi tehtiin maastokäynti suunnittelualueelle 12.6.2017, jossa tarkasteltiin eri katulinjausvaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuutta. Lähtöaineisto ja maastokäynnillä havaitut asiat analysoitiin, minkä perusteella lähdettiin suunnittelemaan potentiaalisia katulinjausvaihtoehtoja Lakarin uudelle katuyhteydelle. Yleiskaava Yleiskaavassa (Moottoritien varren osayleiskaava, 16.5.1995) on esitetty kadun linjaus Hiiskanmäen asuinalueen eteläpuolelta metsäalueen läpi. Katu liittyisi Lakarintiehen Myllyojan kohdalla entisen kaatopaikan kulmalla. Tätä linjausta on arvosteltu siitä, että se halkaisee metsän. Lisäksi Lakarintien varressa oleva hevostila on toivonut linjauksen siirtämistä kauemmas maneesista. Kadun itäpää kulkee jyrkän kallioalueen läpi. Kadun pituus olisi noin 1200 metriä. Kuva 1. Selvitysalue. 4
Asemakaava Suunnittelualue on tällä hetkellä kokonaan asemakaavoittamatonta ja sitä rajoittavat Hiiskanmäki, entisen kaatopaikan alue, Lakarintie, moottoritie ja Krossinkaari. Kuva 2. Asemakaava. Maanomistus Kaarinan kaupungin maanomistus rajoittuu suunnittelualueen läntiselle puoliskolle, jossa sillä on maata Hiiskanmäen ja Lakarintien länsipään tonttien pohjoisreunan rajaamalla alueella. Itäisen osuuden maanomistus suunnittelualueesta jakautuu eri yksityisten maanomistajien kesken. Kaupungin maanomistus on kuvattuna alla olevassa kartassa vihreällä. Kuva 3. Maanomistus. 5
Liikenneverkko ja nykyliikennemäärät Lakarin yritysalueelle pääsee nykyisin ainoastaan Krossinkadun kautta. Lisäksi Nuutilankujan kautta pääsee henkilöautoilla Lakarintien pään tonteille. Krossinkaarella on Kaarinan liikennelaskennan 2016 mukaan KVL 834 ajon./vrk, josta raskasta liikennettä 48 ajon./vrk. Krossinkadulla on liikennelaskennan mukaan KVL 903 ajon./vrk, jonka raskaan liikenteen määrästä ei ollut tietoa liikennelaskennasta saatavilla. Nykyisen katuverkon (johon suunniteltu uusi katuyhteys liittyisi) nopeusrajoitus on 50 km/h. Kuva 4. Nykyinen liikenneverkko. Alla olevassa kartassa on esitetty suunnittelualueen ympäristön maantieverkon tierekisterin mukaiset nykyliikennemäärät (ajon./vrk). Kuva 5. Nykyiset liikennemäärät maantieverkolla. 6
Liikenne-ennuste 2030 Lakarin yritysalueen liikenneverkkoratkaisuja on hahmoteltu vuonna 2010 valmistuneessa Lakarin ja Kellarimäen osayleiskaavan liikenneselvityksessä. Selvityksen mukaisessa liikenneverkkoehdotuksessa uusi katuyhteys Krossinkaarelta Lakarintielle olisi osa länsi-itäsuuntaista kokoojakatua, jossa kevyt liikenne kulkisi katuyhteyden eteläpuolella. Uuden katuyhteyden liikenne-ennuste vuodelle 2030 on 2200 2300 ajon./vrk, josta raskasta liikennettä on 200 ajon./vrk. Krossinkadun liikenne-ennuste on 3100 ajon./vrk, josta raskasta liikennettä on 130 ajon./vrk. Järvenojantien liikenne-ennuste on 1000 1200 ajon./vrk, josta raskaan liikenteen osuus on 40 90 ajon./vrk. Kuva 6. Liikenne-ennuste vuodelle 2030. 7
Jalankulku ja pyöräily Suunnittelualueella ei ole nykyisin erillisiä väyliä jalankululle ja pyöräilylle, vaan liikkuminen tapahtuu olemassa olevan katuverkon reunassa. Lakarintien länsipäähän kytkeytyy ja päättyy moottoritien alikulun kautta pyörätie, jota myös paikallinen Lakarintien tonteille ajava henkilöajoneuvoliikenne voi käyttää. Alla olevassa kartassa nykyinen pyörätieverkko on kuvattuna sinisellä. Kuva 7. Nykyinen jalankulun ja pyöräilyn verkko. Joukkoliikenne Suunnittelualueelle ei nykyisin ole joukkoliikennettä. Lähimmät joukkoliikennepysäkit ja linjat sijaitsevat Kaarinantiellä, Krossinkadulla sekä moottoritiellä. Kuva 8. Joukkoliikenteen nykyiset linjat ja pysäkit. 8
Luontokohteet Suunnittelutyön aikana päätettiin kokouksessa 23.8.2017 tilaajan kanssa tehdä suunnittelualueelle vielä arvio eri katulinjausvaihtoehtojen luontovaikutuksista. Luontovaikutusten arvion mukaan kaikki tarkasteltavat katuvaihtoehdot aiheuttavat muutoksia alueen luonnonympäristössä. Suoria vaikutuksia ovat nykyisen kasvillisuuden ja eläimistön häviäminen rakennetavalta katualueelta sekä nykyisen rakentamattoman metsäalueen ja sen elinympäristöjen pirstoutuminen. Rakentamisen seurauksena alueelle tulee liikenteen melua ja liikkumisesta johtuvaa häiriötä. Myös rakentamisvaihe aiheuttaa melua ja pölyn leviämistä. Katujen ympäristössä voivat muuttua valaistus- ja kosteusolosuhteet ja kasvi- ja eläinlajisto. Luontovaikutusten arviointi on kuvattuna tarkemmin tämän selvityksen liitteessä 6. Kuva 9. Suunnittelualueen luontokohteet, METSO-inventoidut metsäkuviot ja tarkastellut katulinjausvaihtoehdot. Maaperä Suunnittelualueelta ei tämän selvityksen yhteydessä tehty pohjatutkimuksia. Maaperä alueella on pohjakarttojen perusteella vaihtoehtojen 2 ja 1a mäkialueilla osittain kalliota ja moreenia. Ve2 noudattaa linjauksellaan osittain vanhaa Lakarin tien pohjaa. Muutoin tarkastellut katulinjaukset kulkevat kalliomäkien välisillä savi/pehmeikköalueilla. 9
3 TARKASTELLUT KATULINJAUSVAIHTOEHDOT Tässä työssä tarkasteltiin viittä eri katulinjausvaihtoehtoa (VE 1a, VE 1b, VE 2, VE 3 ja VE 4) potentiaalisena uutena Lakarin katuyhteytenä (liite 1). Suunnittelutyön edetessä karsittiin näistä neljä vaihtoehtoa pois, liittyen vaihtoehdon VE 4 osalta sen teknisiin toteuttamisongelmiin sekä kolmen muun vaihtoehdon (VE 1a, VE 1b ja VE 3) osalta niiden haitallisiin vaikutuksiin luonnolle ja ympäristölle. Jatkosuunnitteluun valittiin ainoastaan vaihtoehto VE 2. Alla on kuvattuna tarkemmin tarkastellut katulinjausvaihtoehdot sekä niihin liittyvät suunnittelutiedot. Kuva 10. Selvityksessä tarkastellut katulinjausvaihtoehdot. 3.1 Katulinjausvaihtoehto VE 1A Katulinjausvaihtoehto VE 1a (pituus on noin 1290 metriä Krossinkaarelta Järvenojantiehen saakka) kulkee Krossinkaarelta Tammenmäen kalliometsän pohjoisreunaa pitkin kiertäen hevosmaneesin sen pohjoispuolelta ja liittyen Lakarintiehen hieman ennen Järvenojantien liittymää. Vaihtoehdon eteläpuolella kulkee erillinen kevyen liikenteen väylä. Tätä vaihtoehtoa ei valittu jatkosuunnitteluun tilaajan kanssa 12.10.2017 pidetyssä palaverissa, sillä se menee keskeltä merkittäviä luontokohteita, jotka todennäköisesti estävät kadun rakentamisen tälle sijainnille. 3.2 Katulinjausvaihtoehto VE 1B Katulinjausvaihtoehto VE 1b (pituus on noin 1430 metriä Krossinkaarelta Järvenojantiehen saakka) kulkee aluksi Krossinkaarelta Tammenmäen kalliometsän pohjoisreunaa pitkin kiertäen hevosmaneesin sen pohjoispuolelta ja taittuen tämän jälkeen jyrkästi etelään päin ja liittyen Lakarintiehen. Vaihtoehdon eteläpuolella kulkee erillinen kevyen liikenteen väylä. Tätä vaihtoehtoa ei valittu jatkosuunnitteluun tilaajan kanssa 12.10.2017 pidetyssä palaverissa, sillä se menee keskeltä merkittäviä luontokohteita, jotka todennäköisesti estävät kadun rakentamisen tälle sijainnille. 10
3.3 Katulinjausvaihtoehto VE 2 Katulinjausvaihtoehto VE 2 (pituus on noin 1250 metriä Krossinkaarelta Järvenojantiehen saakka) kulkee Krossinkaarelta Tammenmäen kalliometsän keskeltä liittyen Lakarintiehen moottoritien nykyisen kevyen liikenteen alikulun kohdalla. Vaihtoehdon eteläpuolella kulkee erillinen kevyen liikenteen väylä (leveys 3 metriä). Tässä vaihtoehdossa säilyy nykyinen kevyen liikenteen yhteys ja alikulku Nuutilankujan kautta Lakarintielle. Haittoina tässä vaihtoehdossa on sen mukaisen linjauksen kulkeminen Lakarintien länsipäässä olevan omakotitalon tontin keskeltä, Lakarintien varren muille omakotitaloille tuleva liikennemäärien kasvu uudella katuyhteydellä sekä muihin vaihtoehtoihin verrattuna suuremmat louhinta- ja leikkausmassat nykyisen Lakarintien ja Krossinkaaren välisellä osuudella. Kuva 11. Katulinjausvaihtoehdon VE 2 asemapiirros. Vaihtoehto VE 2 valittiin ainoana vaihtoehtona jatkotarkasteluun tilaajan kanssa 12.10.2017 pidetyssä palaverissa, sillä se kiertää merkittävät luontokohteet niiden eteläpuolelta. Kadun arvioidut rakentamiskustannukset ovat noin 1 339 000 euroa (liite 5). Kadusta on esitetty asemapiirros liitteessä 2 sekä sen poikkileikkaukset ja pituusleikkaus liitteissä 3 ja 4. Katuyhteyden suunnittelussa maksimipituuskaltevuutena on käytetty linja-osuuksilla 5 %:ia ja liittymissä 1-2,5 %. Katu on mitoitettu 50 km/h mitoitusnopeudella ja varsinaisena mitoitusajoneuvona on käytetty perävaunullista kuorma-autoa. Kadun leveys on 13,65 metriä alla olevan tyyppipoikkileikkauksen mukaisesti. Kuva 12. Katulinjausvaihtoehdon VE 2 tyyppipoikkileikkaus. 11
3.4 Katulinjausvaihtoehto VE 3 Katulinjausvaihtoehto VE 3 (pituus on noin 1315 metriä Krossinkaarelta Järvenojantiehen saakka) kulkee Krossinkaarelta Hiiskanmäen korven kautta taittuen hevostilan kohdalta Lakarintielle. Vaihtoehdon eteläpuolella kulkee erillinen kevyen liikenteen väylä. Tätä vaihtoehtoa ei valittu jatkosuunnitteluun tilaajan kanssa 12.10.2017 pidetyssä palaverissa, sillä se menee keskeltä merkittäviä luontokohteita, jotka todennäköisesti estävät kadun rakentamisen tälle sijainnille. 3.5 Katulinjausvaihtoehto VE 4 Katulinjausvaihtoehto VE 4 (pituus on noin 1480 metriä Järvenojantiehen saakka) kulkee Tammipellontieltä Krossinkaaren ja Tammenmäen ali liittyen moottoritien nykyisen kevyen liikenteen alikulun kohdalla Lakarintiehen. Tätä vaihtoehtoa ei valittu jatkosuunnitteluun tilaajan kanssa 23.8.2017 pidetyssä palaverissa, sillä linjausvaihtoehto sijoittuisi ison sähkölinjan lähituntumaan ja lisäksi Krossinkaaren sillan etuluiskan välissä ei ole tarpeeksi tilaa kadulle. 3.6 Suositus jatkosuunnitteluun valittavasta katulinjausvaihtoehdosta Tarkasteltuja vaihtoehtoja on kuvattu tarkemmin tämän selvityksen kappaleissa 3.1 3.5. Vaihtoehdoissa Ve1a, Ve1b, Ve3 ja Ve4 joko tekniset tai luontokohteisiin liittyvät seikat heikentävät merkittävästi näiden vaihtoehtojen toteutuskelpoisuutta verrattuna vaihtoehtoon Ve2. Jatkosuunnitteluun pohjaksi on suositeltavin vaihtoehto VE 2 raportin eri vaihtoehtojen kuvausten ja seuraavilla perusteilla Vaihtoehto VE 2 sijoittuu maastollisesti ja liikenteellisesti edulliseen kohtaan. Se vie kaikista tarkastelluista vaihtoehdoista vähiten nykyistä uutta maastopohjaa ja tukeutuu mahdollisimman tehokkaasti nykyiseen Lakarintiehen. Vaihtoehto VE 2 kiertää merkittävät luontokohteet niiden eteläpuolelta ja haitalliset vaikutukset näille luontokohteille ovat tätä kautta mahdollisimman vähäiset. Myös meluvaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset, tämän vaihtoehdon sijoittuessa lähelle moottoritietä ja tukeutuen pitkälle olemassa olevaan Lakarintiehen. Suunnitellulla pituus- ja poikkileikkauksella raskaiden ajoneuvojen on mahdollista liikennöidä sujuvasti Lakarin yritysalueelle. Tämä vaihtoehto aiheuttaa maisemalle kaikista tarkastelluista vaihtoehdoista vähiten muutoksia, koska täysin uuden maapohjan käyttö jää pienimmäksi. Vaihtoehto VE 2 on näillä lähtötiedoilla toteuttamiskelpoinen. Jatkosuunnittelussa tehtävien tarkempien uusien selvitysten kautta selviää vaihtoehdon lopullinen toteutettavuus. Katulinjausvaihtoehdon 2 kustannukset ovat arviolta noin 1 339 000. 12
3.7 Jatkosuunnittelussa huomioitavat asiat Jatkosuunnittelun yhteydessä on hyvä toteuttaa seuraavat suunnittelualuetta ja jatkosuunnitteluun valittua uutta katuyhteyttä koskevat selvitykset: Liikenne-ennusteen tarkentaminen ja liittymien toimivuuden tarkastelu eri liittymävaihtoehdoilla tarkennetun liikenne-ennusteen mukaisesti Joukkoliikenteen roolin ja joukkoliikennepysäkkien tarkempi määrittäminen Liikennemeluselvitys ja mahdollinen meluntorjuntasuunnitelma Pohjatutkimukset valitun katulinjausvaihtoehdon linjauksen osalta Kadun rakentamiskustannusarvion tarkentaminen tehtyjen pohjatutkimusten perusteella Liikennesuunnitelma valitulle katulinjausvaihtoehdolle Luontovaikutusten arvioinnin tarkentaminen mm. liito-oravaselvityksen osalta Lausunnot ja yhteydenotot valitun katulinjausvaihtoehdon jatkosuunnittelun kannalta tarvittaviin tahoihin (mm. ELY-keskus, FÖLI jne.) LIITTEET 1. Yleiskartta katulinjausvaihtoehdoista VE 1A, VE 1B, VE 2, VE 3 ja VE 4 (1:2000) 2. Asemapiirros katulinjausvaihtoehto VE 2 3. Pituusleikkaus katulinjausvaihtoehto VE 2 4. Poikkileikkaukset katulinjausvaihtoehto VE 2 5. Rakentamiskustannusarvio katulinjausvaihtoehto VE 2 6. Luontovaikutusten arviointi 13