LASTEN SOSIAALINEN KEHITYS JA SEN HÄIRIÖT Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT Neuropsykologipalvelu LUDUS Oy Neuropsykologipalvelu LUDUS Oy www.ludusoy.fi
NEUROPSYKOLOGIPALVELU LUDUS WWW.LUDUSOY.FI Helsinki Lahti Henkilökunta: 15 psykologia/neuropsykologia Puheterapeutti Erityisopettaja Palvelut: Neuropsykologiset ja psykologiset tutkimukset Neuropsykologinen kuntoutus Pienten lasten ryhmäkuntoutus t Puheterapiapalvelut Erityisopetus Vanhempainkuntoutus Työnohjaus Asiantuntijablogi
LIITY OPPIBLOGIN POSTITUSLISTALLE Liity Luduksen nettisivuilla www.ludusoy.fi Saat 2 kertaa kuukaudessa uuden blogitekstin Sinulla on helppo tapa seurata, mitä tärkeää ja uutta oppimisen, kehityksen ja oppimisvaikeuksien saralla tapahtuu Oppiblogi on maksuton!
SOSIAALINEN KOMPETENSSI SOSIOKOGNITIIVISET TAIDOT SOSIAALISET TAIDOT ITSESÄÄTELY JA TUNNETAIDOT KIINTYMYSSUHTEET JA OSALLISUUS SOSIAALINEN KOMPETENSSI
SOSIAALINEN KOMPETENSSI Lasten sosiaalisen kompetenssin avaimena ovat tunteiden ilmaisuun ja itsesäätelyyn liittyvät taidot Erityisesti varhaiskasvatusiässä lasten arkea on neuvotteleminen osallisuudesta, suhteista ja leikkitilojen rajoista sekä yhteenkuuluvuuden etsiminen ja ilmaiseminen erilaisilla kielellisillä ja yhteistoiminnan tavoilla, ennen kaikkea leikkimällä
ALLE KOULUIKÄISEN SOSIAALINEN KEHITYSTEHTÄVÄ Vastavuoroisen leikin kehittyminen Edellytyksenä: Läheisyyteen kutsuvien tunteiden ilmaisu Kyky yyja halu jakamiseen Sovittujen sääntöjen noudattaminen Toisen leikin huomiointi Vastavuoroiseen leikkiin osallistuminen
KOULUIKÄISEN SOSIAALINEN KEHITYSTEHTÄVÄ Tavoitteena toimiva sosiaalinen vuorovaikutus Edellytyksenä: Vastavuoroinen leikki Yhteistoiminnallinen asenne Aggressiivisten ilmaisujen vähäisyys
ITSESÄÄTELY
ITSESÄÄTELYN MERKITYS Itsesäätelystä tä puhutaan mm. silloin, i kun syntyy kyky k noudattaa sääntöjä, kontrolloida sisäisiä impulsseja ja siirtää mielihyvää tuonnemmaksi Itsesäätelyn merkitys selviytymistä ennustavana tekijänä on laaja, mm.: Erittäin tärkeä sosiaalisten taitojen perusta Hyvä itsekontrolli ennustaa ÄO:ää paremmin ja siitä erillään koulusuoriutumista
NEURAALINEN KEHITYS Vauva ei kykene psyykkiseen itsesäätelyyn Äidin kasvot, tuoksu, kosketus k aivorungon dopaminergisten hermosyiden aktivaatio ja endogeenisten opiaattien eritys vauvalla rauhoittuminen 1-vuoden herkkyyskausi aivoille - 0-24 kk nopean kasvun aika - yhteyksien valikoituminen Kypsymisprosessi on ympäristölähtöistä - kokemusta k odottava (esim. näköaivokuoren kehitys) - kokemuksesta riippuva (virikkeellinen ympäristö)
NEURAALISEN KEHITYKSEN REUNAEHDOT Kortikaalisten itsesäätelytoimintojen kehittyminen edellyttää riittävän turvallista ihmissuhdetta Mikä tahansa tekijä (traumaattinen stressi jne.), joka muuttaa tätä suhdetta näkyy erilaisina emotionaalisen säätelyn ongelmina sekä käyttäytymisvaikeuksina ja perustuu aivojen toiminnallisiin muutoksiin Varhainen hoivaaja vauva suhde on suojaava biokäyttäytymisjärjestelmä (Glaser, 2000)
SOSIOKOGNITIIVISET JA SOSIAALISET TAIDOT
SOSIAALISEN TIEDONKÄSITTELYN VAIHEET 1. Tilanteeseen orientoituminen ulkoisten ja sisäisten vihjeiden avulla 2. Sosiaalisen kontekstin arviointi, tilannetulkinta 3. Yhden tai useamman tavoitteen asettelu 4. Vaihtoehtoisten toimintastrategioiden muodostaminen tai haku muistista 5. Tilanteeseen sopivan toiminnan valinta
SOSIAALINEN TIEDONKÄSITTELY Sosiaaliset tilanteet pitävät sisällään paljon niin kielellistä kuin ei kielellistä informaatiota ja edellyttävät tämän ohella runsaasti kykyä tavoitteiden asettamiseen, vaihtoehtojen valintaan ja ympäristöstä saadun palautteen käsittämiseen i ja käsittelyyn Monet tiedonkäsittelyvaikeudet voivat heikentää näitä osataitoja vaikuttaen täten sosiaaliseen kompetenssiin
SOSIAALINEN ÄLYKKYYS Kaukiainen (1999, 2003) Huomaa helposti,,jos joku valehtelee Tulee halutessaan toimeen ihmisten kanssa Sopeutuu hyvin uusiin ihmisiin ja uusiin tilanteisiin Kykenee saamaan asiansa läpi Pystyy arvaamaan, miltä toisesta tuntuu, vaikkei toinen näyttäisikään sitä On tietoinen toisen heikoista kohdista Tietää, miten toiset saa nauramaan Pystyy yllyttämään muita tekemään vaikka mitä Osaa halutessaan käyttää hyväksi toisten hyväuskoisuutta Saa halutessaan toiset puolelleen
KIINTYMYSSUHTEET JA OSALLISUUS
KIINTYMYSSUHDE Turvallinen kiintymyssuhde y Turvaton kiintymyssuhde hajanainen kiintymyssuhde ristiriitainen kiintymyssuhde välttelevä kiintymyssuhde
KIINTYMYSSUHDE Kiintymyssuhde on lapsen ja hänen huoltajansa (yleensä äidin) välinen tunnesuhde, joka syntyy lapsen ja aikuisen välisestä vuorovaikutuksesta Lapsi muodostaa ensimmäisen suhteensa äitiin tai muuhun häntä ensisijaisesti hoitavaan henkilöön Kun lapsen tarpeet huomataan ja niihin reagoidaan oikein ja nopeasti, vauva oppii luottamaan aikuiseen ja hänelle syntyy turvallinen olo Lapsuudessa luodut kiintymyssuhteet vaikuttavat merkittävästi lapsen persoonallisuuden kehitykseen, itsetuntoon, minäkuvaan ja siihen, miten hän aikuisena luottaa muihin ihmisiin
SOSIAALISET VAIKEUDET? MISTÄ PULMAT SOSIAALISESSA TOIMINNASSA VOIVAT JOHTUA?
SOSIAALISEN KOMPETENSSIN ONGELMANA SOSIOKONGITIIVISEN TIEDON KÄSITTELYN HÄIRIÖT TUNTEIDEN SÄÄTELYN HÄIRIÖT AUTISMISPEKTRIN HÄIRÖT KÄYTÖSHÄIRÖT SOSIAALINEN KOMPETENSSI
MITEN VAIKEUDEN VOI TUNNISTAA KÄYTÄNNÖSSÄ? Vaikeudet ottaa kontaktia adekvaatilla tavalla toisiin lapsiin, lapsi voi viihtyä paljon yksikseen tai aikuisten kanssa Vaikeudet pysyä leikeissä ja toiminnoissa mukana Toistuvat konfliktitilanteet erityisesti ikätovereiden kanssa Kommunikaatiokyvyn puutteet Sosiaalisten koodien tulkinnan vaikeudet: ilmeet, eleet äänenpainot vaikeita tulkita, kirjaimellisuus Eläytymiskyvyn puutteet t Tunteiden hallinnan puutteet
AUTISMISPEKTRIN HÄIRIÖT SOSIAALISET VAIKEUDET ENSISIJAISINA HÄIRIÖINÄ
AUTISMIKIRJON HÄIRIÖT Keskeisiä piirteitä 1. Sosiaalisen vuorovaikutuksen laadulliset poikkeavuudet 2. Kommunikaation laadulliset poikkeavuudet 3. Stereotypiat, rajoittuneet, toistavat ja kaavamaiset käyttäytymispiirteet, kiinnostuksen kohteet ja toiminnat Diagnostiset kriteerit muuttumassa DSM V 5/2013 ICD 11 v.2015
EI KIELELLISET OPPIMISVAIKEUDET (NLD) SOSIAALISET VAIKEUDET TIEDONKÄSITTELYVAIKEUKSINA
EI KIELELLISET OPPIMISVAIKEUDET Johtavat usein suurempiin sosiaalisiin vaikeuksiin nimenomaan vertaisryhmässä Non verbaalin kommunikaation ymmärtämisen vaikeudet Voivat olla pohjana suurille ymmärtämisvaikeuksille sosiaalisissa tilanteissa sosiaalisten tilanteiden lukemisen vaikeudet Ilmeet ja eleet, emootiot jne. Voivat johtaa hyvinkin taitamattomaan sosiaaliseen käyttäytymiseen
KIELELLISET HÄIRIÖT SOSIAALISET VAIKEUDET TIEDONKÄSITTELYVAIKEUKSINA
KIELELLISET HÄIRIÖT Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky yyei kehity iän mukaisesti, vaikka näönvarainen päättely on ikätasoista Ero näönvaraisten taitojen ja kielen tuoton ja/tai ymmärtämisen välillä on oltava selvä Alaryhmiä: Puheen tuottoon painottuva Puheen ymmärtämiseen ätä painottuva Pragmaattiset vaikeudet
KIELELLISET HÄIRIÖT Vaikeuksia usein sekä aikuissuhteissa että vertaissuhteissa Tuottamisen vaikeudet Omien ajatusten esillesaaminen voi olla työlästä vetäytyminen Ymmärtämisen vaikeudet Ymmärtämisen vaikeudet altistavat jopa aggressiivisuudelle Pragmaattiset vaikeudet Tuottavat pääsääntöisesti juuri sosiaalisia vaikeuksia, koska kielen käsitteiden id merkitys on usein eri kuin toisilla ill puhumme eri kieltä
TUNTEIDEN SÄÄTELYN HÄIRIÖT SOSIAALISET HÄIRIÖT SEKUNDAARISINA ONGELMINA
ADHD JA SOSIAALINEN SELVIYTYMINEN Impulsiivisuus, äkkipikaisuus Sosiaalinen sopeutuminen vaikeaa jo pienenä Häiriöalttius, häiritseminen Vaikeudet kaverisuhteissa Suunnitelmattomuus, epäjärjestelmällisyys Sopimuksista kiinnipitäminen vaikeaa Aggressiivisuus Epäsosiaalisuus Tunne elämän ongelmat
KÄYTÖSHÄIRIÖT SOSIAALISET VAIKEUDET INTENTIONAALISINA HÄIRIÖINÄ
KÄYTÖSHÄIRIÖIDEN ESIINTYVYYS Lisääntynyt viime vuosina 10 11 vuotiaista lapsista 4 12% Nuoruusikäisistä pojista 10 13% Nuoruusikäisistä tytöistä 4 6% Varttuneilla lapsilla käytöshäiriöt ovat tavallisimpia psyykkisiä häiriöitä Pojilla viisi kertaa tyttöjä yleisempiä
KÄYTÖSHÄIRIÖN ULOTTUVUDET SUORA/TUHOAVA aggressio SUORA/EI-TUHOAVA uhmakkuus EPÄSUORA/TUHOAVA omaisuusrikokset ik k EPÄSUORA/EI-TUHOAVA alaikäisyyteen liittyvät rikokset
MITEN TUKEA SOSIAALISIA TAITOJA
OLEELLISINTA! Ymmärtää, mistä vaikeudet johtuvat Koska: Eri syyt johtavat erilaiseen tuentarpeeseen Ennuste on erilainen Vaikeuksien ilmenemismuodot ovat erilaisia
SOSIAALISEN KOMPETENSSIN ONGELMANA SOSIOKONGITIIVISEN TIEDON KÄSITTELYN HÄIRIÖT TUNTEIDEN SÄÄTELYN HÄIRIÖT AUTISMISPEKTRIN HÄIRÖT KÄYTÖSHÄIRÖT SOSIAALINEN KOMPETENSSI
MITEN TUKEA SOSIAALISTEN TAITOJEN KEHITYSTÄ Ympäristöön vaikuttaminen Suora harjoittelu Näiden yhdistäminen
AUTISMISPEKTRISSÄ Struktuuri tuo selkeyttä Päiväjärjestys Selkeät säännöt Säännölliset rutiinit Visuaalinen tuki konkretisoi Tapahtumien ennakointi Lapselle tärkeää ymmärtää mitä häneltä missäkin tilanteessa odotetaan Tilannekohtainen opetus!
SOSIAALISTEN TAITOJEN HARJAANNUTTAMINEN Sosiaalisten taitojen harjoittelu tulisi aloittaa mahdollisimman varhain Lähestymistapoja on useita: BOTTOM UP Suoraan käyttäytymiseen vaikuttaminen TOP DOWN Käyttäytymisen taustalla olevaan kognitioon vaikuttaminen SOSIOEKOLOGINEN LÄHESTYMISTAPA Ympäristöön vaikuttaminen lapsen ohella
SOSIAALISTEN TAITOJEN HARJAANNUTTAMINEN Opettamisessa voidaan käyttää hyvin monenlaisia lii keinoja (mm.): Mallintaminen Roolileikit Psykodraama Keskustelu Itsearviointi t Palkitseminen Huomiotta jättäminen
SOSIAALISTEN TAITOJEN HARJAANNUTTAMINEN SUORAAN KÄYTTÄYTYMISEEN Hieman ristiriitaista tutkimusnäyttöä Vetäytyvät lapset hyötyvät aggressiivisia enemmän Mallioppiminen heillä erityisen tehokas TAUSTAKOGNITIOIHIN Usein sosiaalisten kognition paranevat esim. kuvitteellisissa tilanteissa, mutta siirtyminen oikeisiin sosiaalisiin tilanteisiin on vähäistä On havaittu tehokkaaksi, jos yhdistetty suoraan käyttäytymisen harjoitteluun Esim. roolileikit Esim. AC (Anger coping)
SOSIAALISTEN TAITOJEN HARJAANNUTTAMINEN SOSIOEKOLOGISET INTERVENTIOT Tavoitteena on vaikuttaa lapsen käyttäytymisen tai kognitioiden sijasta myös ympäristöön Sosiaalinen status pysyvämpi kuin käyttäytyminen Koulukiusaamiseen puuttuminen: Kohti tehokkaita toimintamalleja (Salmivalli, 2003)
KIELELLISET OPPIMISVAIKEUDET YKSILÖ Tunnekäsitteiden id harjoittelu Itseilmaisun harjaannuttaminen YMPÄRISTÖ Ymmärryksen lisääminen kielellisistä vaikeuksista Tunteiden kuvittaminen Ilmeiden, eleiden ja kosketuksen käyttö kommunikaatiossa Kielellisen kommunikaation mukauttaminen
EI KIELELLISET OPPIMISVAIKEUDET YKSILÖ Sanattoman viestinnän ja tunnetilojen arviointikyvyn kehittäminen Sosiaalisten tilanteiden ja kuvien analysointi Sosiaalisten kuvasarjojen järjestäminen Sosiaalisten tilanteiden ja kuvien kielellistäminen Sosiaalisten toimintamallien harjoittelu YMPÄRISTÖ Ymmärryksen lisääminen ei kielellisistä vaikeuksista Sosiaalisten tilanteiden ennakointi Ilmeiden ja eleiden kielellinen kuvaus ja selittäminen
TUNTEIDEN SÄÄTELYN TUKEMINEN Oleellista on ymmärtää, että eri lapset tarvitsevat erilaista reagointia Keskeisimmät tuen keinot ovat: OMA RAUHALLISUUS! Kompensoivien tunteiden ilmaisu ja tuki Ajatusten ja toiminnan siirtäminen toiseen asiaan Tunnereaktioiden sanoittaminen
KÄYTTÄYTYMISEN SÄÄTELYN TUKEMINEN Oleellista lli on ymmärtää, ätää että eri lapset tarvitsevat t erilaista i reagointia Käyttäytymisen säätely perustuu vahvasti mielenteorian kehittymiseen: Mitä muut minulta odottavat Miten käyttäytymiseni vaikuttaa muihin Keskeisimmät tuen keinot ovat: Oikean/hyväksyttävän käyttäytymisen mallintaminen Rakentava kielteinen palaute Säätelymahdollisuuksien tarjoaminen Itsesäätelystä muistuttaminen
KÄYTÖSHÄIRIÖN HOITO Perinteisesti pidetty vaikeahoitoisena Suomessa ohjaudutaan usein lastensuojelun avopalveluiden piiriin Mahdollisia interventioita (mm.): Ennaltaehkäisevät ohjelmat Multisysteeminen terapia Kognitiivis behavioraaliset menetelmät Perhekeskeiset menetelmät Lääkehoito
KIITOS!