Maakuntien digi-yhtenäis[ohjaus]politiikka ja sen toimeenpanosuunnitelma vuosille

Etelä-Karjalan ssiaali- ja terveyspiiri Lausunt 02.05.2018 Asia: VM/674/00.01.00.01/2018 Maakuntien digi-yhtenäis[hjaus]plitiikka ja sen timeenpansuunnitelma vusille 2018-2022 Lausunnnantajan lausunt Pyydämme lausunta sekä asiakirjan nimestä, sisällöstä että liitteistä. Vitte kirjittaa lausuntnne alla levaan tekstikenttään. MAAKUNTIEN DIGI-YHTENÄIS(OHJAUS)POLITIIKKA JA SEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE 2018-2022 (Maakuntien digi-hjaus asettaa yleisen ja yhteisen suunnan maakuntien digitalisitumiselle ja tietjen yhteiselle hyödyntämiselle). YHTEENVETO Yhteisen suunnan määrittämiseen (suunnittelu ja kansallisesti käyttöön tettavat järjestelmät) tarvitaan selkeä vetvastuullinen tah, jlla n kyky humiida maakuntien erilaiset lähtötilanteet ja minaispiirteet. Js/kun vet-/krdinintivastuu vaihtuu jatkuvasti, syntyy kapulan vaihdssa autmaattisesti viivettä (Hum. vastuutah: Digimuutshjelma vuteen 2020 saakka maakunnat). Digi-yhtenäis(hjaus)plitiikassa ( Digiyhtenäisplitiikka ) tudaan ikeappisesti esille yhteinen ja kustannustehkas tekeminen. Tämä n leellista kaikkien tahjen näkökulmasta niin valtillisten, maakunnallisten kuin kunnallisten timijiden. Näin llen Digiyhtenäisplitiikan laatimiselle n lemassa selkeä tarve ja perusteet. On kuitenkin leellista tunnistaa, että keskittämisen ja suuruuden eknmian llessa primäärein hjaustekijä, ei innvaatiille ja ketterälle kehittämiselle yleensä synny tilaa vaan fkus menee hierarkkisiin rakenteisiin, palvelukneistn hallintaan ja hjausmalleihin. Esimerkkinä vidaan Lausuntpalvelu.fi 1/11

nähdä valtakunnallisesti tukipalvelutimijaksi mudstettu Valtri. Kuntatimijille n välittynyt eri valtihallinnn rganisaatiista selkeää palautetta, jiden mukaan Valtrin jähmeä timinta n keskittynyt maan palvelututantnsa enemmän sen sijaan kuinka palvelukeskus visi tukea eri timijita (asiakkaidensa) liiketiminnallisia prsesseja (näistä syntyy tdellinen hyöty). Yhden kn -palvelut eivät yleensä svi suraan eri rganisaatiihin, ja eri rganisaatiiden prsesseihin, sellaisenaan kvinkaan hyvin. Tämän myötä ei tdellista tehstumista synny. Mnliittinen timinta hidastaa npeimpia valtihallinnn kehittäjärganisaatiita ja näin tulee käymään myös maakuntien taslla, js yhtenäisplitiikkaa ei tteuta strategisesti ikein. Perustettaessa maakuntia sekä niiden yhteisiä digipalveluita ja ICT-palvelututantrakennetta, tulee tehdyistä kehityshankkeista ttaa piksi, ja lähteä liikkeelle rajatulla laajuudella. Useimmat valtin hankkeet vat jääneet kkeiluiksi tai pelkästään strategiataslle (jk tdettu liian hankalaksi viedä käytäntöön tai rahitus mudstunut haasteelliseksi). Liian pitkälle meneviä suunnitelmia ja tiekarttaa ei kannata tehdä vaan lähteä liikkeelle digipalvelujen eksysteemin perustan lumisesta. Edessä n vusien työ ja jalihin ajatuksiin tulee edetä vaiheittain. Arjessa tarvitaan aidsti ketterämpää kehitystä. Digiyhtenäisplitiikassa puhutaan useassa yhteydessä järjestämistä ja siihen liittyvien järjestämisen digityökalujen tteuttamisesta. Ennen kuin puhutaan työkaluista, tulee määritellä mitä järjestäminen tarkittaa. Muuten työvälineistä puhuminen n irrelevanttia keskustelua sekundäärisillä argumenteilla. Esimerkiksi järjestämisen kysymys n täysin erilainen kun tarkastellaan maakunnan liikelaitkseen siirtyvien valtillisten timijiden tehtäviä suhteessa valinnanvapauden myötä sin hajautuvien ssiaali- ja terveydenhulln palveluiden järjestämiseen. Tdennäköisesti järjestämisen tehtävän mututuessa erilaiseksi, myös työkalut tulevat lemaan erilaisia. Kun järjestämisen timinnallinen ja sisällöllinen kysymys n selvä, tulee Digiyhtenäisplitiikassa kuvata plitiikassa useaan tteeseen mainitut järjestämistehtävässä tarvittavat kansalliset, yhtenäiset digipalvelut. Nämä palvelut kannattaa ehdttmasti tteuttaa kansallisella taslla mutta ensin n ymmärrettävä mitä nämä palvelut vat. Hum. Tällä aikataululla ainut järkevä mahdllisuus edes teriassa nnistua hankkimaan ssiaali- ja terveydenhultn tarvittavat järjestämisen työvälineet 1.1.2020 (tdennäköisuus työvälineiden valmistumiseen kknaisvaltaisesti tähän mennessä n khtuullisen pieni), n njautua j nyt kaikki maakuntien yhteiseen UNA-hankkeeseen. Digiyhtenäisplitiikka linjaa ministeriöiden ikeudet ja maakunnan velvllisuudet. Yhtenäisplitiikan teksti n mnesti asian salta ikeasisältöistä mutta sen taustalla paistaa erikisella tavalla valtiuskvaisuus valtin ja maakuntien yhdessä tekemisen sijaan. Kuten kaikissa usknnissa, eriytyvä lahkutuminen ja kultit vat pääsääntöisesti hun kehityssuunta. Sumen valtihallinnllisessa yleistasn keskustelussa, kskien ICT-tukipalveluiden tuttamista, esiintyy yleensä kaksi ääripäätä, jk täysin markkinaliberaristinen näkökulma tai Sumen valtin tapauksessa tässä erittäin lyhyen matkan päässä leva klhsikmmunismin näkökulma. Kumpikin näkökulma n äärimmäisen hun ttalitäärisenä ratkaisuna. Oleellista n löytää ratkaisuja, jihin kaikki julkishallinnn timijat vapaaehtisesti situtuvat ja yhdessä dynaamisesti ja ketterästi Lausuntpalvelu.fi 2/11

rakentavat yhteisen visin (salus ppuli suprema lex est) kautta parempia ratkaisuita Sumen julkiseen hallintn. Digiyhtenäisplitiikassa tudaan useassa khdassa esille palvelukeskusyhtiöt, jka lakilunnsten mukaisesti tulevat pääsääntöisesti lemaan maakuntien mistuksessa siirtymäkauden jälkeen. Digiyhtenäisplitiikan jhdannssa mainitaan, että Digipalveluiden tteutusta hjataan palvelukeskusyhtiöiden hjauksen avulla. Mikäli hjaus tarkittaa maakuntien tekemiä päätöksiä n lause lainpilliselta kannalta validi. Js lause tarkittaa valtin vimakasta hjausta ja päätöksenten tukea, vi edelleen tulla eteen ngelmaksi kansallisten palvelukeskusyhtiöiden asema inhuse-yhtiönä. Valtivarainministeriö ( VM ) selvitti lainpillisen näkökulman kansallisten palvelukeskusyhtiöiden inhuse asemasta. Selvityksen lpputulksena li, että asiasta ei le lemassa ikeuskäytäntöjä - mihinkään suuntaan. Kska ikeuskäytäntöjä ei le, vi kansallisten palvelukeskusyhtiöiden asema jälkikäteen vaarantua tulevien ennakkpäätöksien kautta, mikäli palvelukeskuksien hjausmallit rikkvat inhuse-yhtiöiden aseman määrittelevää lainsäädäntöä. Tämän takia tulee lla erittäin varvainen päällekkäisesti pakttavan regulaatin ja hjauksen asettamisesta kansallisten palvelukeskuksien timinnalle siten, että maakuntien hjausvalta miin inhuse-yhtiöiden kaventuu vielä entisestään. Tämä ei le missään mudssa tivttava tilanne, kska kansallisille palvelukeskusyhtiölle n nähtävissä leellinen ja tärkeä rli. Digiyhtenäisplitiikan yhteenvedssa tdetaan, että Ensivaiheessa vusina 2018-2019 ttutetaan maakuntien timinnan alittamisen näkökulmasta välttämättömimmät timenpiteet. Näkökulma n ikea. Samalla n myös faktaphjaisesti tdettava, että jäljellä leva aika maakuntien timinnan alittamiseen 1.1.2020 alkaen n tdella lyhyt. Maakuntien perustaminen tulee lemaan tdella hektinen vaihe, jssa kysymyksessä n erittäin peratiivinen vaihe, jssa kukin maakunta yrittää keinlla millä hyvällä saada perusasiat timimaan maakuntien timinnan alittamisen mahdllistamiseksi. Mni lakiin tai vaikka esimerkiksi Digiyhtenäisplitiikkaan kirjitettu asia vi mudstua erityisesti parin seuraavan vuden aikana de jure -periaatteen kuvaamaksi. Digiyhtenäisplitiikan yhteenvedssa tdetaan myös seuraavasti: Digi-yhtenäis(hjaus)plitiikka n tarkitus hyväksyä valtineuvstn periaatepäätöksenä.. Maakuntien juridinen asema n itsenäinen ikeustimihenkilö, jta jhtaa alueellisesti vaaleilla valittu edustajist. Näin llen muun kuin vaaleilla valitun edustajistn tekemän hjauksen täytyy perustua lainsäädäntöön, erikseen tehty periaatepäätös ei le riittävä. Näin llen selkeyden vuksi Digiyhtenäisplitiikkaan lisi perustelua yksiselitteisesti tdeta ne lainkhdat, jihin Digiplitiikan hjaava asema perustuu. Tämä selkeyttää ja kiinnittää Digiyhtenäisplitiikan aseman. 2.1 Maakuntien digilinjaukset: asiakaslähtöisyys, hukan pistaminen, käytettävyys, avimet rajapinnat, tieta pyydetään vain kerran Esitetyt digilinjaukset vat k. Samja asiita n tutu esiin viimeiset 10 vutta, listassa levat asiat vat taslla itsestään selvyys kehittämistyössä. Arjessa kehittämistä tehdään kk ajan erilaisten hankkeiden ja jatkuvan palvelun timesta. Valtakunnallinen kehittäminen n tunnetusti hidasta. Lausuntpalvelu.fi 3/11

Esitetyt digilinjaukset keskittyvät pitkälti asiakkaille suunnattuihin sähköisiin palveluihin. Asiakaspalvelut ja niiden tehkkuus perustuu integrituihin prsesseihin. Jtta kansalaisille suunnatut sähköiset palvelut vivat lla tehkkaita, myös palvelututannn prsessien täytyy lla integrituneita ja tehkkaita (ammattilaisten prsessit). Digilinjauksiin täytyy ehdttmasti lisätä myös tiedn liikkuvuus palvelujärjestelmän sisällä. Tämä vaatii muutksia lainsäädäntöön tietjen liikkumisen mahdllistamiseksi sekä muutksia ja kehittämistyötä nykyisiin tietjärjestelmiin tukemaan prsessilähtöistä ei hierarkialähtöistä timintaa. Digilinjauksissa 6 ja 7 painttuu maakuntiin siirtyvien, nykyisin valtikeskeisten timintjen näkökulmat. Tähän visi tasapainttavana tekijänä tuda mukaan myös ssiaali- ja terveydenhulln näkökulman. Esimerkiksi Ssiaali- ja terveysministeriön ( STM ) hjauksessa tallennetaan tällä hetkellä Sumen suurimpia rekisteritietvarastja. Plitiikan kautta tulee löytää knkretia digilinjauksiin, ei pelkästään ylätas Otetaank asiakashyöty humin kustannus/hyöty -laskelmissa? 2.2 Maakuntien digi-kknaisuushjausmalli: Valtineuvstn yhteinen maakuntien hjaus mudstuu hjaavien ministeriöiden sekä virastjen ja maakuntien yhteisestä näkemyksestä. Digipalveluiden kehittäminen tteutetaan timijiden tehtävien ja rlien mukaisesti. Mnta eri taha hjaamassa (18 kpl) yhteisten linjausten löytyminen haasteellista ja tunnetusti hidas päätöksentek Käsittelyssä levassa Maakuntalaki ehdtuksessa n maakuntien ja valtihallinnn primääriksi hjausmekanismiksi ICT-asiita kskien listattu valtin, maakunnan ja sin yhteistyöalueen yhteiset neuvttelut ja ICT-investintien käsittely. Lakiehdtuksien mukaisesti lakiesityksien lppuvaiheen käsittelyn yhteydessä llaan tumassa asetusphjaisesti ns. käyttövelvite asetus kskien kansallisen palvelukeskusyhtiön (Vimana Oy) palveluita. Mikä n tämän Digiyhtenäisplitiikan suhde ehdtettuun lainsäädäntöön ja asetuksiin? Tälläkin hetkellä julkisen taluden suunnitteluperiaatteiden mukaisesti tulevat investinnit täytyy minimissään tietää 1½ vutta ennen investinnin varsinaista alittamista. Tällä hetkellä kuntien timinnassa pyritään listaamaan tulevien vusien investinteja 3 vuden rullaavalla ennustesyklillä. Täten maakuntien ICT-investinti käsittelyyn esitetyt ajat vat ymmärrettävissä. Jhtuen raskaammasta käsittelymallista investinnit täytynee maakuntien tapauksessa tietää 1½ - 2 vutta ennen investinnin alittamista. Lisäksi rullaava ennustaminen ulttuu 4 vuteen. Tisaalta maailman muuttuu npeasti siihen suuntaan, että kertalunteisesti tehtäviä megainvestinteja n vähemmän, kehittämisessä pyritään ketterästi suunnattavaan ja hjattavaan kehittämiseen, jiden suunta vi muuttua npeasti. Vanhat julkishallinnn mallit alkavat lla vanhentuneita ja jutuvat paineen alle tulevien vusien aikana. Jissakin valtijärjestelmissä n kkeiltu puhdasta 4-5- vutissuunnitelmaa sana suunnitelmataluden tteutusmekanismeja. Nämä valtijärjestelmät vat epännistuneet surkeasti niin eknmian kuin yhteiskunnallisen kehityksen kannalta. Vastaavaa kkeilua ei le enää tarvetta tteuttaa kskien Sumen julkishallinnn ICT-ratkaisuiden kehittämistä. Yksityiskhtaisena kysymyksenä: Kappaleessa puhutaan ICT-investinneista, jtka liittyvät teknisiin kneisiin ja laitteisiin. Käsittääkö tämä maininta myös sairaanhidlliset laitteet? Esimerkiksi sädehidssa käytetty lineaarikiihdytin vi maksaa useita miljnia, ellei kymmeniäkin Lausuntpalvelu.fi 4/11

miljnia eurja jissakin tapauksissa. Näissä laitteissa n merkittävässä määrin sulautettuja ICTtietjärjestelmiä. 2.2 Tiethallintlain laajentaminen kskemaan maakuntia Maakuntien ICT-palvelukeskuksen maakunnille yhteisesti tteuttamat maakuntahallinnn perustietjärjestelmät, jita kaikkien maakuntien tulee käyttää Käyttövelvite tulee lla susitus ja perustua peratiiviseen tarpeeseen ei pakkn (kts. aikaisemmat kmmentit liittyen kansallisten palvelukeskusyhtiöiden inhuse-aseman tulkintaan) Asiat vat ristiriidassa, tisaalta halutaan hjata ylhäältä ja kuitenkin pidetään rinnalla erilaisia verkstja. Tarvitaan määrätietisempi te, js asiita halutaan aidsti edistää. ICT-investintien yhteisen valmistelun mahdllistamiseksi jatketaan kaikille digivalmistelijille avimen maakuntien digiverkstn timintaa Kuvattava miten verkstt vivat käytännössä vaikuttaa hjaukseen. Rahituspäätöksissä tulee arviida, mitä vidaan rahittaa valtin avustuksella, investintipäätöksillä maakuntien kanssa ja/tai maakunnilta kerättävillä maksuilla ICT-investintien hjauksen timivuus jatkssa epäilyttää js päätöksentekprsessi n raskas ja ylhäältä hjattu (kts. aikaisempi kmmentti kskien kehittämistyön npeutumista ja suunnitelmataluden heikkutta). Kappaleessa mainitaan: ICT-investinneissa taludellisen merkittävyyden raja n kuitenkin esimerkiksi valtilla llut humattavasti alhaisempi kuin 30 miljnaa eura. Tteamus n eurrajjen salta ikea. On hyvin harvinaista, että ICT-investinnit khaisivat kuntasektrilla nin krkeiksi. Tisaalta selkeyden vuksi tulisi yksiselitteisemmin kuvata mikä n merkittävä ICTinvestinti. Muuten asiaan tulee kuulumaan aina mielipiteitä ja vastamielipiteitä. Lisäksi n humattava, että maakuntien timintaa hjaa kirjattu lainsäädäntö, jnka puitteissa maakunnallinen itsehallint timii, eivät mielipiteet. Kappaleessa n kuvattu seuraavasti: Pikkeuksellista laajakantisuutta ICT-investinnilla visi ilmetä hankittavan järjestelmän laajan timinnallisen merkityksen kautta esimerkiksi sellaisessa tapauksessa, että maakunnan tietjärjestelmästä tulee lla tiednsiirtrajapinnat tai muu integraati kansallisiin tietjärjestelmäpalveluihin esimerkiksi Kanta-palveluihin. Kansallisten palveluiden käytön määrittelee lainsäädäntö (sisältäen tarkentavat asetukset). Näin llen vastuu palveluiden käyttämisestä siirtyy suraan järjestelmätimittajille. Kaikki järjestelmätimittajat tai käytössä levat tietjärjestelmät eivät le laajja kknaisuuksia vaan esimerkiksi jkin sairaalan käyttämä pieni erikisalahjelmist vi kytkeytyä jhnkin kansalliseen palveluun (esim. Kantapalvelut, syntymäsanmat jne.). Näin llen Digiyhtenäisplitiikassa mainittu määritelmä ei le riittävän tarkka tai validi, sin jpa harhaanjhtava (esimerkiksi KAPA-tunnistautumispalvelut vat erittäin laajasti j nyt käytössä markkinilla). Yksityiskhtaisena kysymyksenä: Kappaleessa n mainittu seuraavasti: maakuntien ICTpalvelukeskuksen maakunnille yhteisesti tteuttamat maakunnanhallint perustietjärjestelmät. Mitä nämä perustietjärjestelmät vat? Käsite n uusi ja vakiintumatn. Digiyhtenäisplitiikka tdetaan, että ICT-hankkeiden taludellisen merkittävyyden arviinti tulee perustua yhteisiin määritelmiin. Lisäksi mainitaan, että valti n kehittämässä mallia, jlla maakuntienkin investinteja vidaan tulevaisuudessa hjata sveltuvin sin kehitettävän mallin vaikuttavuus ja hyötykriteerien perusteella. Tavite n hyvä ja ehdttmasti tavittelemisen arvinen. Samalla n hyvä tunnistaa myös ICT-hankkeiden mnimutkaisuus ja arvaamattmat Lausuntpalvelu.fi 5/11

tekijät, jtka vaikuttavat reaalielämässä lpputulksen nnistumiseen. Esimerkiksi valtihallinnssa tteutettu Kieku-hanke ei nnistunut kaikilta siltaan. Tisena esimerkkinä vidaan mainita ajneuvliikenteeseen liittyvien tietjärjestelmien kehittäminen. Mnesti hyötymalleista tulee enemmän tereettisen baseline -tilanteen phdiskelua, jissa unhdetaan timintaprsesseihin liittyvät hyödyt, jtka vat paljn suuremmat kuin tietjärjestelmien vaikutus. ICT n vain tukeva tekijä. Ns. nllatutkimusmalleja kannattaa välttää, kun ne eivät tu juuri hyötyä ja aiheuttavat vaan enemmän työtä. Erilaisten hyötyarviintimallien tulisikin phjautua enemmän skenaaritarkasteluihin tulevaisuudessa. Tulevaisuuden ketterät kehittämismallit tulevat haastamaan perinteiset hyötymallit, jtka yleisesti perustuvat jähmeään taviteasetelmaan ja tteuttamismalliin. Eli kun mallia kehitetään, täytyy sen kehittämisessä pitää mielessä dynaaminen kehittäminen, ei hierarkkinen mallintaminen ja hjaus. Digiyhtenäisplitiikassa n viitattu ssiaali- ja terveydenhulln järjestämisestä annetun lain 19 pykälään, jnka mukaan valtineuvst vi päättää maakuntien käytössä levien järjestelmien muuttamisesta ja uusien järjestelmien hankkimisessa nudatettavista vaatimuksista. Tämä n selkeästi tdettu lakiin (Hum. Aikaisemmassa kmmentissa käsiteltiin kansallisten palvelukeskuksien rlia inhuse-yhtiöiden timintaan vaikuttavan lainsäädännön näkökulmasta. Kmmentin mukaisesti ei asia le lpullisesti ratkennut). Digiyhtenäisplitiikkaan tulisi kirjata STM:n merkittävä hjaava rli asian käsittelyssä ja hjauksessa. Tällä hetkellä n selkeästi humattavissa VM:n khtuullisen hut ymmärrys ssiaali- ja terveydenhulln timialasta ja tämä vi helpsti jhtaa väärinkäsityksiin ja hunimmassa tapauksessa virheisiin tulkinnissa ja timeenpanissa. Digiyhtenäisplitiikassa n tdettu seuraavasti: Yhteistyökkuksissa myös tteutetaan investintien arviintimenettelyä velvittavan lainsäädännön ja digipalveluiden käyttövelvitteen perusteella maakuntien näkemykset sekä Vimana Oy:n ja SteDigi Oy:n hallitusten ja asiakasneuvttelukuntien näkemykset humiiden. Mikä n mainittu yhteistyökkus? Mikä n yhteistyökkuksen suhde valtihallinnn ja maakuntien vusittaisiin neuvtteluihin maakunta (ja sin yhteistyöalue taslla)? Missä lainsäädännössä n viitattu tämän tyyppisen yhteistyökkuksen lemassa ln? 3.1 Timeenpansuunnitelma (1-18) yhteisesti Kaiken kaikkiaan liikaa tehtäviä päätöksenten kannalta yritetään mahduttaa tilanteeseen, missä tapahtuu paljn timinnallisia ja rakenteellisia muutksia. Lisäksi päätöksentekn sallistuu useita eri sidsryhmiä, jiden yhteistiminta ei tule varmasti vastaamaan maakuntien perustamisen kannalta vaadittavaa npeutta kskien niin päätöksenten tukea tai peratiivista timintaa. Maakuntien perustaminen n erittäin alkuun hektistä ja mutkia suristavaa työtä, jssa mennään pakn edessä arjen (esim. ICT-järjestelmä) reunaehtjen mukaan. Tämän takia asiat eivät valmistu ja tapahdu kmiteamietinnöissä, jastissa tai neuvttelukunnissa. On erittäin tdennäköistä, että timenpansuunnitelma jää liian ylätaslle timeenpansuunnitelman laajuutta n rajattava ja varmistettava, että timeenpansuunnitelma etenee timeenpanksi Valti, ministeriöt, virastt hjaavat ja päättävät (sirpalidusti) asiita (nk riittävä realismi ja tiet miten arjessa timitaan, iskuva jää puuttumaan) ja maakunta yrittää tteuttaa Hum. Maakuntien digiyhtenäisplitiikan tumat hyödyt riippuvat maakuntien vastuulle jäävästä timeenpansta (syntipukki valmiina) maakuntien n yhdessä suunniteltava ja tettava käyttöön Lausuntpalvelu.fi 6/11

järjestämistehtävissä tarvittavat kansalliset, yhteiset digipalvelut. Maakuntien timenpiteiden laajuuteen vaikuttaa käytettävissä leva rahituskehys. Yksityiskhtainen humi: Kappaleen 3.1 khdassa 1 n tdettu: tteuttavat tässä timeenpansuunnitelmassa kuvattuja timenpiteitä ja raprtivat timinastaan säännöllisesti muutksen tilannekeskukselle Mikä tämä tilannekeskus n? Kuka jhtaa tilannekeskusta ja ketä se edustaa? Muutssuunnitelman yhteydessä puhutaan useassa yhteydessä järjestämistehtävässä tarvittavista kansallisista, yhteisistä, digipalveluista. Mitä nämä digipalvelut vat? Kk muutksen valmistelussa lähdetään alati takaperisesti liikkeelle. Ensi puhutaan palveluista yläkäsitteellä ja päätetään niiden tutantmekanismit, tietämättä/ymmärtämättä/kuvaamatta mitä nämä palvelut edes vat. Lähtökhta nnistuneelle tteutukselle ei le hyvä. 3.1 3) Muutksen timeenpana tukevan strategisen suunnittelun ja seurannan yhteistimintamalli maakuntien ja valtin kesken n määritelty ja timeenpantu Kun puhutaan strategista, niin n ymmärrettävä a) kenen strategiasta ja b) mitä kskevasta strategiasta puhutaan. Maakunnille timinnan keskiössä n kknaisvaltaisesti suunnitella ma alkava timintansa ja timintaa viitittava ja hjaava strategia visineen. Tämä n paljn laajempi asia kuin ICT mutta tisaalta ICT n sa tätä strategiaa. Mitä Digiyhtenäisplitiikassa tarkitetaan maininnalla strategisen hjauksen tietsisältö? Digiyhtenäisplitiikassa tudaan esille digimuutshjelman krdinimana yhdessä ministeriöiden, Kelan, virastjen ja maakuntien kanssa määritellään muutksen timeenpana tukeva strategisen suunnittelun ja seurannan yhteistimintamalli ja yhteinen timintaprsessi sekä yhteiset tiedlla hjaamisen tavat Digiyhtenäisplitiikassa tarkitettaneen enemmän maakuntien perustamisvaiheen tteutusprjektia mutta n ymmärrettävä, että sitä ei vi kuitenkaan käsitellä liikaa irrallaan maakuntien malle timinnalleen kuvaamasta kknaisstrategiasta. ICT ei hjaa laivaa mutta se vi timia khtuullisen hyvänä ptkurina tai peräsimenä. Maakuntien strategiat vivat lla erilaisia ja mitä tdennäköisesti tulevatkin lemaan erilaisia, kuten kaikessa kehittyvässä timinnassa tuleekin lla. Js kknaisstrategiat vat erilaisia, aiheuttavat ne erilaisia paintuksia myös ICT-kehittämiselle, jllin ICT-timeenpansuunnitelmat tulevat lemaan eri maakunnissa erilaisia. 3.1 4) Maakunnat timivat yhteistyössä digitalisitumisen edistämiseksi Tämä n erittäin leellinen ja tärkeä timeenpansuunnitelman khta. Lienee mahdtnta, että kaikki maakunnat kllabrituvat kaiken aikaa kaikista asiista keskenään mutta lemassa n erittäin hyviä esimerkkejä laajasta yhteistyöstä, kuten UNA ja ODA. 3.1 5) Maakunnat tteuttavat asiakkaita sallistavaa palvelukehitystä ja kkeiluja krdinidusti Maakuntien digi-yhtenäis[hjaus]plitiikan tavitteena n hjata maakuntaa kehittämään laadukkaita palveluja yhdessä asiakkaiden kanssa kustannustehkkaasti Asiakaslähtöisyys ja Lausuntpalvelu.fi 7/11

kustannustehkkuus mahtuu harvin samaan lauseeseen. Kustannustehkkuus n pääsääntöisesti rganisaatin eikä asiakkaan etu. Maakuntien resurssit vat vähäiset innvatiivisten hankkeiden mietintään 2018 2020 aikana, kaikki aika menee pakllisten muutsten tteuttamiseen. 3.1 6) Riskienhallinnan, kyber- ja tietturvallisuuden ja digi-varautumisen malli maakunnille n lutu ja timeenpantu Hyvä, js tteutuu (yhteinen malli lutu ja timeenpantu). Hum. Maakunnan yleistä riskienhallintaa ja varautumista määrittelevät myös muut hjaavat tekijät kuin Digiyhtenäisplitiikka. Täytyy varmistua, ettei tehdä turhaa, päällekkäistä tai ristiriitaista työtä. 3.1 7) Maakuntien digi-hjauksen edellyttämä nrmi- ja resurssihjaus n timeenpantu maakuntien ICT-investintien hjaus ja hankehallinta maakuntalain, ssiaali- ja terveydenhulln palvelujen järjestämisestä annetun lain, tiethallintlain sekä mahdllisen tiednhallintalain mukaisesti. Valmistellaan ja tteutetaan mahdlliset hallituksen esitykset, erityisesti asetukset kskien digipalveluiden käyttövelvllisuutta ja ICT-investintien hjausta yhdessä maakuntien kanssa. kts. aikaisemmat kmmentit kskien käyttövelvitetta, inhuse-yhtiöiden asemaa lainsäädännön näkökulmasta sekä ICT-investintien käsittelyä ehdtetun Maakuntalain kuvaamissa yhteisneuvtteluissa valtin ja maakuntien välillä Lisäksi n humiitava, että ICT-investinnit eivät kehittämisen alueella le timinnasta irrallinen saareke vaan hyvin usein sa timinnallista muutsta. Yleisesti investinteja käydään ehdtetun maakuntalain mukaisesti läpi yhteistyöalueella tehtyjen kntien mukaisesti valtin ja maakuntien yhteisneuvtteluissa. Mitään rinnakkaista timintamallia pelkille ICT-investinneilla ei saa syntyä. 3.1 8) Maakuntien digi-hjauksen tteutumiselle n laadittu mittarist ja tteutumista n arviitu säännöllisesti Tekstissä puhutaan maakuntien vastaamisesta timeenpansuunnitelman edistymisen raprtinnista valtineuvstn yhteiselle maakuntien digi-hjaukselle. Miten tämä timeenpansuunnitelman raprtiminen liittyy/kytkeytyy maakuntien perustamiseen liittyvän rahituksen vaatimaan raprtintiin? 3.1 9) Maakuntien digi-hjauksen valvntaviranmaisvastuut n määritelty Maakuntien timiessa itsenäisesti vaaleilla valittujen päätöksentekijöiden päätäntävallan alla, tulee muun hjauksen perustua lainsäädäntöön. Tässä kappaleessa tulee selvyyden vuksi tuda esille ne ehdtettujen lakien khdat, jissa mahdllisestaan tässä kappaleessa kuvatut valvntaviranmaistehtävät. Lausuntpalvelu.fi 8/11

3.1 10) Asiakkaiden kanssa tapahtuvan digitaalisten palvelujen kehittämisen edellyttämää saamista n syvennetty Lähinnä mielenkiinnsta pyytäisimme hieman avaamaan lauseen Maakunnat suunnittelevat ja tteuttavat henkilöstön saamisen kehittämisen hankkeita asiakkaiden kanssa tapahtuvien digitaalisten palvelujen kehittämisen ja tiedlla jhtamisen alueilla. Esimerkin maisesti, minkä tyyppisiä hankkeita n ajateltu levan tiedlla jhtamisen alueella, jita tulisi kehittää yhdessä asiakkaiden kanssa. 3.1 13) Maakuntien viite- ja kknaisarkkitehtuuri n laadittu ja digitalisitumisen edellyttämät vaatimukset n täsmennetty Yleistteamuksena / -muistuksena. Maakuntien strategisen jhtamisen ja liiketimintaalueiden kannalta kknaisarkkitehtuuri ei juurikaan käytännössä hetkauta terminä tai asiana. Ylimmälle jhdlle kysymys n aina strategiasta, jssa tasapaintellaan panksien, tutksien ja laadun ympärillä. Usein kknaisarkkitehtuuri näkyy timialueille prsessien ja infrmaatin kautta. Tämän takia n hyvä muistaa, että häntä ei heiluta kiraa vaan tisinpäin. Eli maakuntien täytyy mudstaa timinnalliset visinsa, strategiansa, painpistealueensa ja tämän myötä päästää ikeasti kiinni kknaisarkkitehtuuri asiihin tdella. Digimuutshjelma hjaa varmasti maakuntien muutshjelman ja tiethallinnn kautta maakuntien ylintä jhta välillisesti mutta vaikka digi-nliki niin yleistä strategiaa hjaa kknaan eritasn hjausmekaniikka. 3.1 15) Vimanan ja SteDigi Oy:n rlit, tehtävät ja vastuut Uudistukseen khdistuu suuri määrä timinnallisia muutksia ja avimia asiita ja n erittäin tärkeää että palveluja tarjavien maakunnallisten ICT -yhtiöiden rlit, tehtävät, palveluvalikima ja vastuut selkiytyvät pikaisesti. Maakuntien alueella timivien in-huse yhtiöiden timinta tulee turvata, jtta siirtymävaiheessa palvelut saadaan käyttöön ilman katkksia. Ensimmäisessä vaiheessa tulee myös turvata ja selkiyttää maakuntiin valtihallinnlta siirtyvien rganisaatiiden ja timintjen ICT-palveluntutant. Mlempien yhtiöiden tehtävät n kuvattu vasta ylätaslla. Käyttövelvitteen piiriin kuuluvat palvelut tulee päättää, jtta maakuntien valmistelutyössä vidaan edetä suunnitelmallisemmin. Yleisen keskustelun phjalta n sinällään tiedstettu tahttila, jnka mukaisesti käyttövelvite kskee myös SteDigi Oy:ta mutta lainsäädäntöphjalta käyttövelvite n kiinnitetty vain Vimana Oy:n palveluihin. Tarvitaank mlempia yhtiöitä? 3.1 16) Vimanan ja SteDigi Oy:n rlit, tehtävät ja vastuut Tässä kappaleessa mahdllisesti kannattaisi mainita myös Väestörekisterikeskuksen ( VRK ) rli tiettyjen taustapalveluiden tuttajana mm. valinnanvapauspalveluille tai KAPA-palveluille. Lausuntpalvelu.fi 9/11

3.1 17) Kansallisten digipalvelujen tiekartat n määritelty ja edistymistä n arviitu sekä tiekarttja päivitetty Asiakas- ja ptilastietjärjestelmien sekä tietaltaiden yhdistäminen ja kehittäminen tulee käytännössä eteen puhtaasti peratiivisena kysymyksenä perustettaessa maakuntia alittamaan timintansa 1.1.2020 alkaen. Maakunnat tulevat timimaan tulevien vusien aikana peratiivisen pakn edessä nykyisiä järjestelmiä yhdistäen. Kknaan eri kysymys n vielä miten asiakas- ja ptilastietjärjestelmiä kknaisvaltaisesti uudistetaan maakuntien perustamien jälkeen. LIITE 1, Keskeiset käsitteet ja termit Termejä täytyy lisätä mm. aikaisempien kmmenttien perusteella. LIITE 2, yhtenäisplitiikan perusteet Asiakasnäkökulma: Maakuntauudistuksen ja yhtenäisplitiikan keskeinen näkökulma n asiakasnäkökulma, jnka suurimpana hyötynä nähtiin yhtenäisten palveluiden luminen kautta maakuntien. Se mahdllistaa kaikille asiakkaille saman näköiset ja saavutettavat palvelut. Digimuuts tehdään yhdessä asiakkaan kanssa. Asiakasnäkökulma (yhtenäiset ja saman näköiset palvelut miksi saman näköiset?) tulee vusien päästä, ensimmäiset vudet vat rganisaatin näkökulmaa. Kyseessä n hallinnllinen ja timinnallinen muuts. Teemme vusisadan hallinnn uudistusta- juuri mikään viranmaistas ei säily ennallaan Yhtenäisplitiikan perusteissa n tutu muutamassa khdin esille se, että varsinaisen palveluiden digitalisinti merkitsee puuttumista palvelujärjestelmän prsesseihin. Tämä ajatus tulee tuda esille myös varsinaisessa Digiyhtenäisplitiikka-dkumentissa. Maakuntien välisen yhtenäistämisen nähtiin tuvan suria hyötyjä. Yhteistyö n mahdllisuus, mutta ei autmaattisesti tu suurta hyötyä LIITE 3, Investintien arviintimenettely, maakuntien digi-yhtiöiden hjaus Tekstissä n mainittu, että VM n asettanut SteDigi Oy:ta ja Vimana Oy:ta kskevan mistajahjauksen yhteistyöryhmän. On sinällään ymmärrettävää, että mietintö tapahtuu ministeriötaslla, kska kansallisten palvelukeskusyhtiöiden mistajuus n aluksi valtilla. Maakuntien situttamisen kannalta kannattanee miettiä maakuntien rlia j tässä vaiheessa. LIITE 4 Timijat ja tehtävät tavitetilassa 2020 Kukin ministeriö ja maakunta sallistuvat digihjauksen valmisteluun ja timeenpann, sekä digi-hjaukseen kuuluvien timenpide-ehdtusten valmisteluun sekä seurantaan ja arviintiin. Kukin Lausuntpalvelu.fi 10/11

ministeriö hulehtii hallinnnalansa ratkaisujen, erityisesti timialasidnnaisten ICT-ratkaisujen kehittämisestä, käyttämisestä ja arviinnista sekä timialaansa kskevien digi-hjauksen timenpiteiden timeenpansta hallinnnalallaan ja maakunnissa. Kukin maakunta hulehtii digihjauksen timenpiteiden timeenpansta maakunnassa. Maakunnan tiethallinnn rli tulee lemaan pitkälti ylhäältä hjattu tteuttaa VM:n ajatukset? Palveluiden kehittämisen sana maakunnilla n vastuu niihin liittyvästä tutkimus- ja innvaatitiminnasta nk tämä mahdllista tarkkaan rajatussa viitekehyksessä, jnka primäärilunne esitetyn tekstin mukaan n timeenpaneva? Valtihallinnn näkökulmasta kuntatimijiden timinta näyttäytynee tällä hetkellä hajaantuneelta ja yhteistyönmäärältään riittämättömänä. Kuntatimijiden näkökulmasta valtihallinnn timijiden (ministeriöt, virastt, laitkset) timinta näyttäytyy hajautuneelta ja timialakeskeiseltä, eikä yhteistyö le määrällisesti tai laadullisesti sujuvaa. On tivttavaa, että Digiyhtenäisplitiikkaan tutaisiin vielä vimakkaammin esiin hjaustekijät, kskien valtihallinnn timijiden välistä tekemistä ja linkitettäisiin tämä sitten maakuntien hjaukseen. Maakuntien siirtyessä uusien kansallisten tai yhteisten digipalvelujen käyttäjiksi maakunnat arviivat maakuntien in-huse-yhtiöiden tehtäviä ja rleja. Arviivatk varmasti maakunnat vai jku muu tah? Timijiden vastuumatriisit Maakuntien khdalla A-kirjain n vain khdissa 3.[1-4] ja 4.[1-2]. Digiyhtenäisplitiikka lunnllisesti kuvaa yhteisiä ja yhtenäisiä asiita. Näyttää kuitenkin siltä, että tavitteena n se, ettei maakunnilla le mitään tisistaan pikkeavaa, jka visi edesauttaa parhaiden käytäntöjen löytymistä (niiden hunmpien käytäntöjen kkemusten perusteella). Olisi hyvä, js plitiikassa vitaisiin jllain tavin sittaa missä maakunnalla n ikeasti mahdllisuus itsenäiseen timintaan ja kehittämiseen. Suihk Tni Etelä-Karjalan ssiaali- ja terveyspiiri - Ekste: Tiethallint / Tni Suihk (Etelä-Karjalan maakunnan ICT-vastuuvalmistelija), Etelä-Karjalan maakuntaliitt / Mika Hautaniemi (Prjektipäällikkö) Lausuntpalvelu.fi 11/11