Inkoonportin liikenneselvityksen päivitys

INKOON KUNTA Inkoonportin liikenneselvityksen päivitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P33729

Raportti 1 (19) Saara Aavajoki, Tuomas Miettinen Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 Suunnittelualue... 1 2.1 Ajoneuvoliikenteen nykytilanne... 2 2.2 Kävelyn ja pyöräilyn nykytilanne... 3 2.3 Joukkoliikenteen nykytilanne... 3 2.4 Liikenteen ongelmat... 3 2.4.1 Liikenteen toimivuus ja sujuvuus... 3 2.4.2 Liikenneturvallisuus... 3 2.4.3 Liikennejärjestelmän puutteet... 4 3 Liikennettä koskevat ajankohtaiset suunnitelmat ja kaavoitustilanne... 4 4 Kaavaratkaisu ja maankäytön synnyttämä liikenne... 5 5 Suunnitelmavaihtoehdot... 7 5.1 Tähteläntien liittymän porrastaminen... 7 5.2 Tähteläntien kiertoliittymä... 8 5.3 Bollstantie... 8 5.4 Suositukset... 9 6 Toimivuustarkastelut... 9 6.1 Nykytilanteen liikennemäärät... 10 6.2 Yön yli -tilanteen liikennemäärät... 12 6.3 Ennustevuoden 2040 liikennemäärät... 14 7 Vaikutusten arviointi... 16 7.1 Liikennejärjestelmä ja liikenteen suuntautuminen... 16 7.2 Liikenteen toimivuus ja sujuvuus... 17 7.3 Liikenneturvallisuus... 17 Liitteet... 18 Lähteet... 18

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (18) Inkoonportin liikenneselvityksen päivitys 1 Yleistä 2 Suunnittelualue Inkoonportin liikenneselvitys on laadittu vuodenvaihteessa 2015 2016 Inkoon kunnan toimeksiannosta ja työtä on ohjannut Inkoon kunnan kaavoituspäällikkö Sten Öhman 31.12.2015 asti ja siitä lähtien kaavoituspäällikkö Minna Penttinen. Selvitys on laadittu :ssä. Työn projektipäällikkönä toimi DI Tuomas Miettinen ja suunnittelijoina ins. AMK Timo Alatalo sekä DI Saara Aavajoki. Inkoonportin liikenneselvitystä on päivitetty syksyllä 2017 kantatien 51 ja Tähteläntien liittymän ympäristöön laadittavan asemakaavan Inkoonportti 1 mukaan. Asemakaava-alueelle on tarkoitus osoittaa pääsääntöisesti uusia yritystontteja ja alueesta tavoitellaan edustavaa työpaikka- ja liikennepalvelujen aluetta. Kantatien 51 ja Tähteläntien liittymiin laadittiin liikenteen toimivuustarkastelu ja liittymien liikennejärjestelyjä tarkennettiin. Suunnittelualue sijaitsee Inkoon kunnassa kantatien 51 (Helsinki Karjaa) varrella. Suunnittelualueelle sijoittuvat kantatien 51 Torppanummentien (yhdystie 11112 Torppi), Bollstantien (yhdystie 11115 Inkoo), Tähteläntien (yhdystie 11129 Tähtelä) ja Yksityistien liittymät. Suunnittelualue on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Suunnittelualue rajattu mustalla. (Pohjakartta: Paikkatietoikkuna 2016) Kantatien 51 ja Tähteläntien liittymän länsipuolella on huoltoasemakiinteistö ja siihen liittyviä palveluita.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 2 (18) 2.1 Ajoneuvoliikenteen nykytilanne Suunnittelualueella kantatien 51 keskimääräinen vuorokausiliikenne on noin 5 700 6 600 ajoneuvoa, ja raskaan liikenteen osuus on noin 6 8 %. Torppanummentien keskimääräinen vuorokausiliikenne on noin 510 ajoneuvoa, ja raskaan liikenteen osuus on noin 6 %. Bollstantien keskimääräinen vuorokausiliikenne on noin 3 400 ajoneuvoa vuorokaudessa, ja raskaan liikenteen osuus on noin 5 %. Tähteläntien keskimääräinen vuorokausiliikenne kantatien 51 pohjoispuolella on noin 1 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, ja raskaan liikenteen osuus on noin 3 %. Liikennemäärät on esitetty kuvassa 2. Kuva 2. Liikennemäärät (KVL) yleisillä teillä suunnittelualueella ja sen ympäristössä. Kantatien 51 nopeusrajoitus Torppanummentien ja Yksityistien liittymien välillä on 80 km/h. Itään päin mentäessä nopeusrajoitus 80 km/h vaihtuu kuitenkin Tähteläntien liittymän jälkeen kesäajan nopeusrajoitukseen 100 km/h jo ennen Yksityistien liittymää. Talvinopeusrajoitus kantatiellä 51 Inkoossa on 80 km/h. Kantatie 51 on valaistu Torppanummentien ja Bollstantien liittymien välisellä osuudella sekä Tähteläntien liittymässä. Kantatie 51 kuuluu suunnittelualueella erikoiskuljetusten verkon reitteihin. Kantatien 51 ja Torppanummentien liittymä on avoin kolmihaaraliittymä. Kantatien 51 ja Bollstantien liittymä on nelihaaraliittymä, jossa kantatiellä 51 on kanavointi ja Bollstantiellä tulppasaareke. Liittymän neljäs haara johtaa kuntoradan pysäköintialueelle. Kantatien 51 ja Tähteläntien liittymä on nelihaaraliittymä, jos-

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 3 (18) sa kantatiellä 51 on kanavointi ja Tähteläntiellä tulppasaarekkeet. Kantatien 51 ja Yksityistien liittymä on avoin kolmihaaraliittymä. Liikenne-ennuste Vuoteen 2040 liikennemäärät kasvavat Liikenneviraston Valtakunnallinen tieliikenne-ennuste 2030 -raportin mukaan Uudenmaan maakunnassa kantateillä noin 1,45-kertaisiksi ja raskas liikenne noin 1,14-kertaiseksi. Tarkastelualueella liikennemäärät ovat tämän mukaan vuonna 2040 noin 8 300 9 500 ajoneuvoa vuorokaudessa. 2.2 Kävelyn ja pyöräilyn nykytilanne Suunnittelualueella kantatien 51 varrella ei ole kävely- tai pyöräilyväyliä. Kantatien 51 ja Torppanummentien liittymän yhteydessä on kuitenkin kantatien 51 alittava kävelyn ja pyöräilyn alikulkukäytävä. Torppanummentien alkuosassa on lyhyellä matkalla alikulkukäytävän jatkeena yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä. Bollstantien varrella on yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä kantatien 51 liittymästä Inkoon keskustaan. Tähteläntien eteläpäässä on yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä. Yksityistien varrella ei ole kävely- tai pyöräilyväyliä. 2.3 Joukkoliikenteen nykytilanne Kantatiellä 51 on suunnittelualueella linja-autopysäkkiparit Torppanummentien, Bollstantien sekä Tähteläntien liittymissä. Inkoon rautatieasema sijaitsee Inkoon keskustan luoteispuolella noin 4 kilometrin etäisyydellä. 2.4 Liikenteen ongelmat 2.4.1 Liikenteen toimivuus ja sujuvuus Kantatien 51 palvelutasotarkastelussa kantatien 51 liikennetekninen palvelutaso vuoden 300. vilkkaimmalla tunnilla seututeiden 186 ja 115 liittymien välillä, jolle suunnittelualuekin kuuluu, on nykytilanteessa C. Tämä tarkoittaa, että tiellä liikennevirta on tasainen ja kaistanvaihto tai ohittaminen vaatii tarkkaavaisuutta. (Uudenmaan ELY-keskus 2015) 2.4.2 Liikenneturvallisuus Kantatien 51 palvelutasotarkastelun mukaan kantatien 51 henkilövahinkoonnettomuuksien aste (hvjo/100 milj. ajon. km) seututeiden 186 ja 115 liittymien välillä on 6,7 vuosina 2010 2014. Onnettomuusaste on kyseisellä tiejaksolla selvästi valtakunnallista keskiarvoa korkeampi. Palvelutasotarkastelussa on kuitenkin todettu, että tiejakson tien ominaisuuksissa on puutteita vain vähän. Tiejakson liikennemäärä on kohtuullinen suhteessa tien leveyteen ja nopeusrajoitukseen ja liittymiä on suhteellisen vähän. Tiejakson nopeusrajoituksen ollessa pääosin 100 km/h on onnettomuuksien seurausten vakavuusaste korkea. Tämän työn suunnittelualueella nopeusrajoitus on kuitenkin 80 km/h. Vuosien 2010 2014 liikenneonnettomuudet ovat pääosin yksittäisonnettomuuksia ja liittymäalueilla tapahtuneita onnettomuuksia. Lisäksi ohitus- ja kohtaamisonnettomuuksia esiintyy. Yleinen liikenneturvallisuusongelma kantatiellä 51 on eläinonnettomuuksien suuri määrä, mutta koska ne ovat pääosin peuraonnettomuuksia, ei niissä yleensä ole tapahtunut henkilövahinkoja. (Uudenmaan ELY-keskus 2015) Torppanummentien ja Yksityistien liittymien välillä kantatiellä 51 on vuosina 2011 2015 tapahtunut 31 liikenneonnettomuutta. Onnettomuuksista 16 oli peu-

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 4 (18) raonnettomuuksia ja 3 hirvionnettomuuksia. Risteämisonnettomuuksia oli 4, kääntymisonnettomuuksia 2, yksittäisonnettomuuksia 3, peräänajo-onnettomuuksia 2 ja kohtaamisonnettomuuksia 1. Onnettomuuksista 28 johti omaisuusvahinkoon ja 3 johti loukkaantumiseen. Loukkaantumiseen johtaneet onnettomuudet olivat yksittäisonnettomuus, risteämisonnettomuus ja kääntymisonnettomuus. Torppanummentien liittymässä ei ole tapahtunut liikenneonnettomuuksia. Torppanummentien ja Bollstantien liittymien välillä on tapahtunut 3 peuraonnettomuutta, yksittäisonnettomuus ja kohtaamisonnettomuus. Bollstantien liittymässä on tapahtunut 2 risteämisonnettomuutta ja kääntymisonnettomuus. Bollstantien ja Tähteläntien liittymien välillä on tapahtunut 6 peuraonnettomuutta, 2 hirvionnettomuutta, 2 yksittäisonnettomuutta ja 2 peräänajo-onnettomuutta. Tähteläntien liittymässä on tapahtunut 2 risteämisonnettomuutta, kääntymisonnettomuus ja peuraonnettomuus. Tähteläntien ja Yksityistien liittymien välillä on tapahtunut 6 peuraonnettomuutta ja hirvionnettomuus. Loukkaantumiseen johtaneista onnettomuuksista 2 on tapahtunut Bollstantien liittymässä ja 1 Bollstantien ja Tähteläntien liittymien välisellä osuudella. 2.4.3 Liikennejärjestelmän puutteet Nykytilanteessa verkollisia puutteita ei ole. 3 Liikennettä koskevat ajankohtaiset suunnitelmat ja kaavoitustilanne Kantatien 51 palvelutasotarkastelussa palvelutason parantamiseksi seututeiden 186 ja 115 liittymien väliselle tieosalle esitetään liikenneturvallisuuden parantamiseen painottuvia toimenpiteitä. Jos sivuteiden toimivuutta parannetaan, myös yhteydet paranevat. Rinnakkaisteiden parantaminen ehdotetaan sidottavaksi maankäytön kehittämishankkeisiin. Tunnistetut toimenpiteet ovat: Ajosuuntien erottelu, esimerkiksi leveä keskimerkintä sekä nopeusrajoitusten tarkistaminen (2015 2020). Mahdollisesti ohituskaistajärjestelyt liikennemäärien kasvaessa (vuoden 2030 jälkeen). Liittymien turvallisuuden parantaminen: tunnistettuja ongelmallisia liittymiä mm. Innanbäckin, Ingarskilan, Tähtelän ja Inkoon liittymät sekä lisäksi Degerbyn kohdan liittymäjärjestelyt (2015 2025). (Uudenmaan ELYkeskus) Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa 2016 2019 ei ole esitetty Inkooseen investointihankkeita. Uudenmaan ELY-keskuksen kevyen liikenteen tarveselvityksessä 2013 kantatielle 51 on esitetty jalankulku- ja pyörätietä Tähteläntien ja Torppanummentien liittymien välille. Kantatien 51 ja Tähteläntien liittymään on esitetty alikulkukäytävä kantatien 51 alitse. Torppanummentien varrelle on esitetty jalankulku- ja pyörätietä. Kaikki hankkeet ovat alimmassa kiireellisyysluokassa ja ELY-keskuksen näkemyksen mukaan ne eivät ole ajankohtaisia. (Uudenmaan ELY-keskus 2015) Kaavoitustilanne Alueella on voimassa oleva Uudenmaan maakuntakaava sekä Uudenmaan 1. ja 2. vaihemaakuntakaava. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan valmistelu on käynnissä. Alueella on myös voimassa oleva Mantereen yleiskaava. Alueella ei ole voi-

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 5 (18) massa olevaa asemakaavaa. Inkooseen laaditaan parhaillaan koko kunnan alueen kattavaa manneralueiden yleiskaavaa (ent. strateginen yleiskaava). 4 Kaavaratkaisu ja maankäytön synnyttämä liikenne Kantatien 51 ja Tähteläntien liittymän ympäristöön laaditaan asemakaavaa Inkoonportti 1. Alueelle on tarkoitus osoittaa pääsääntöisesti uusia yritystontteja ja alueesta tavoitellaan edustavaa työpaikka- ja liikennepalvelujen aluetta. Liikennetuotoksen arvioinnissa maankäytön lähtötietoina teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueille (T) on osoitettu rakennusoikeudeksi yhteensä noin 35 237 k-m 2 ja teollisuusrakennusten korttelialueelle, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY), on osoitettu rakennusoikeudeksi noin 12 495 k-m 2. T- ja TY-alueilla kerrosalasta enintään 5 % saa olla pääkäyttötarkoitukseen liittyvää myymälätilaa. Liike- ja huoltoasemarakennusten korttelialueelle (KLH) osoitettu rakennusoikeus on 2 000 k-m 2. Korttelialueelle saa sijoittaa myymälä-, ravintola-, huoltoasema- ja toimistotiloja. Elintarvikemyymälän rakennusoikeus saa olla enintään 400 k-m 2. Autopaikkoja tulee asemakaavan mukaan varata 1 ap / 75 k-m 2 T- ja TY-alueilla sekä 1 ap / 25 k-m 2 KLH-alueella. T- ja TY-alueille autopaikkoja tulisi noin 640 autopaikkaa ja KLH-alueelle noin 80 autopaikkaa. Kantatien 51 eteläpuolelle on osoitettu liityntäpysäköintiä varten yleinen pysäköintialue (LP). Alueelle on toteutettava vähintään 20 polkupyöräpaikkaa, joista puolet on katettava. Alueelle saa rakentaa sähköautojen latauspisteitä. Liikennetuotoksen arvioinnissa käytetty alustava asemakaavaehdotus on esitetty kuvassa 3. Kantatie 51 ja liittymäalueet Tähteläntielle ovat maantien aluetta (LT). Tähteläntien liittymien porrastamiselle sekä kevyen liikenteen järjestelyille, linjaautopysäkeille ja yleisen pysäköintialueen liittymälle varataan asemakaavassa riittävät tilavaraukset. Tähteläntieltä on osoitettu uusi katuyhteys T-alueille. Kuva 3. Liikennetuotoksen arvioinnissa käytetty alustava asemakaavaehdotus.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 6 (18) Uuden maankäytön synnyttämä liikennetuotos on arvioitu ympäristöministeriön Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa -oppaan mukaan. T-alueille käyntejä on arvioitu noin 1,8 käyntiä/100 k-m 2 ja TY-alueelle 1,2 käyntiä/100 k- m 2. Henkilöauton kulkutapaosuutena on käytetty 87 % ja henkilöauton keskimääräisenä kuormitusasteena on ollut 1,13. Kuorma-autokuljetuksia on arvioitu olevan 0,5 käyntiä/100 k-m 2. Lisäksi T- ja TY-alueille on arvioitu sallittujen myymälätilojen liikennettä siten, että käyntejä olisi 8 käyntiä/100 k-m 2. Näille matkoille henkilöauton kulkutapaosuutena on käytetty 95 % ja henkilöauton keskimääräisenä kuormitusasteena 1,64. Näiden perusteella T- ja TY-alueiden liikennetuotos on yhteensä noin 1 800 ajoneuvoa vuorokaudessa sisältäen sekä saapuvan että poistuvan liikenteen. KLH-alueella toimii nykyisin huoltamo, joten sinne on jo nykytilanteessa liikennettä. Huoltamon liikennetuotoksen arvioitiin olevan noin 10 % kantatien 51 liikennemäärästä eli noin 700 ajoneuvoa vuorokaudessa sisältäen saapuvan ja poistuvan liikenteen. Alueen kehittyessä liikennetuotoksen on arvioitu hieman kasvavan muun muassa elintarvikemyymälätilan myötä. Asiakaskäyntejä elintarvikemyymälään on arvioitu noin 100 käyntiä/100 k-m 2, koska puolet elintarvikemyymälätilan käynneistä on oletettu olevan jo alueen nykyistä liikennettä. Henkilöauton kulkutapaosuutena on käytetty 80 % ja henkilöauton keskimääräisenä kuormitusasteena on käytetty 1,6. Elintarvikemyymälätilan liikennetuotokseksi on saatu noin 340 ajoneuvoa vuorokaudessa sisältäen saapuvan ja poistuvan liikenteen. Yhteensä KLH-alueen liikennetuotoksen arvioidaan olevan noin 1 000 ajoneuvoa vuorokaudessa sisältäen sekä saapuvan että poistuvan liikenteen. Liikennetuotos sisältää myös raskaan liikenteen. Yhteensä asemakaavan liikennetuotokseksi saadaan noin 2 800 ajoneuvoa vuorokaudessa, kun alue on kokonaisuudessaan toteutunut. Iltahuipputunnin liikenteen on oletettu olevan T- ja TY-alueille saapuvien osalta noin 3 % ja alueilta poistuvien osalta noin 20 % koko vuorokauden liikennetuotoksesta. KLH-alueen iltahuipputunnin liikenteen on oletettu olevan 10 % koko vuorokauden liikennetuotoksesta sekä saapuvien että poistuvien osalta. Tällöin iltahuipputuntina T-, TY- ja KLHalueille saapuu noin 77 ajoneuvoa tunnissa ja poistuu noin 230 ajoneuvoa tunnissa. T-alueen (kortteli 621) pinta-ala ja siten myös rakennusoikeus ovat pienentyneet liikennetarkastelun laatimisen jälkeen ja tämänhetkisessä asemakaavaehdotuksessa T-alueiden rakennusoikeus on 29 507 k-m 2. Pienentyneen rakennusoikeuden vaikutus arvioituun liikennetuotokseen on melko vähäinen ja asemakaavan uudeksi liikennetuotokseksi saadaan noin 2 600 ajoneuvoa vuorokaudessa sisältäen sekä saapuvan että poistuvan liikenteen. Liikenteen toimivuustarkastelu on siten varmalla puolella. Asemakaavan päivittyneen rakennusoikeuden mukaan autopaikkoja tulisi varata T- ja TY-alueille yhteensä noin 560 autopaikkaa. Asemakaavan ehdotus on esitetty kuvassa 4.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 7 (18) Kuva 4. Tämänhetkinen asemakaavaehdotus Inkoonportti 1. 5 Suunnitelmavaihtoehdot Suunnitelmavaihtoehdoissa on tutkittu kantatien 51 Tähteläntien ja Bollstantien liittymien parantamista sekä niihin liittyviä tie- ja liittymäjärjestelyjä. 5.1 Tähteläntien liittymän porrastaminen Tähteläntien liittymän osalta on selvitetty kahta vaihtoehtoa: liittymän porrastamista ja muuttamista kiertoliittymäksi. Liittymän porrastamisessa nelihaaraliittymä muutettaisiin kahdeksi kolmihaaraliittymäksi siten, että pohjoiseen johtava liittymähaara jäisi lähelle nykyistä liittymän kohtaa ja etelään johtava liittymähaara siirtyisi lännemmäksi (kuva 5.). Kävelyn ja pyöräilyn osalta Tähteläntien liittymien väliin esitetään alikulkukäytävää kantatien 51 alitse. Mikäli alikulkua ei toteuteta heti, voidaan kantatie 51 ylittää saarekkeisiin jätettyjen aukkojen kohdilta. Tarkempi suunnitelmakartta on esitetty liitteessä 1. Tähteläntien nykyistä kevyen liikenteen väylää on liikenteen kasvaessa tarpeen jatkaa kantatielle 51 asti. Uudelta alikululta osoitetaan kävely- ja pyöräilyyhteydet linja-autopysäkeille, jotka sijoitetaan liittymien jälkeen. Kantatien 51 eteläpuolelle on esitetty liityntäpysäköintialue (rasteroitu kuvassa 5.), jolle on liittymä Tähteläntieltä. Liityntäpysäköintialue palvelee sekä yksityisautoilijoita että pyöräilijöitä. Liityntäpysäköintialueelta on kulkuyhteydet kantatien 51 alikulkuun ja linja-autopysäkeille.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 8 (18) Kuva 5. Suunnitelmaluonnos Tähteläntien liittymän porrastamisesta. Tähteläntien liittymän parantamiseen liittyen on tarkasteltu Yksityistien liittymän katkaisua kantatieltä 51 ja rinnakkaistieyhteyden rakentamista Tähteläntieltä Yksityistielle kantatien 51 eteläpuolella. 5.2 Tähteläntien kiertoliittymä 5.3 Bollstantie Tähteläntien liittymään tarkasteltiin myös kiertoliittymävaihtoehtoa. Siinä nykyinen nelihaaraliittymä korvataan kiertoliittymällä. Kiertoliittymän yhteyteen sijoitetaan kävelyn ja pyöräilyn alikulku. Kantatien 51 ja Bollstantien liittymän osalta tarkasteltiin liittymän muuttamista kolmihaaraliittymäksi katkaisemalla kuntoradalle johtava liittymähaara sekä liittymän muuttamista kiertoliittymäksi. Bollstantien liittymään on osoitettu kävelyn ja pyöräilyn alikulkukäytävä kantatien 51 alitse (kuva 6.). Bollstantien liittymän osalta päädyttiin vain liikenneturvallisuutta parantaviin toimenpiteisiin ja liittymäjärjestelyihin niin, että kuntoradalle johtavan liittymän voi sulkea ja yhdistää nykyiseen jäteaseman liittymään. Alikulkua ei ole välttämätöntä toteuttaa ensivaiheessa, mutta tulevaisuudessa alikulku voi nousta tarpeelliseksi maankäytön kehittyessä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 9 (18) 5.4 Suositukset Kuva 6. Suunnitelmaluonnos Bollstantien liittymästä. Tähteläntien liittymään suositeltava vaihtoehto on liittymän porrastaminen. Kolmihaaraliittymä on nelihaaraliittymää turvallisempi vaihtoehto. Bollstantien liittymään suositeltava vaihtoehto on kuntoradan liittymähaaran katkaisu. Kiertoliittymävaihtoehtoja ei pidetä suositeltavina, koska niille ei ole liikenteellistä tarvetta. Liikennemäärät ovat teillä maltilliset, joten liittyminen kantatielle 51 onnistuu ilman kiertoliittymiä. Kiertoliittymät heikentäisivät päätien liikenteen sujuvuutta, ja erityisesti raskaan liikenteen sujuvuutta. Kiertoliittymät lisäävät myös ajoneuvojen polttoaineen kulutusta ja päästöjä, melua sekä matka-aikaa. Tähteläntien ja Bollstantien liittymien ympäristön maankäyttö ei myöskään edellytä kiertoliittymiä. Kiertoliittymää ei pidetä suositeltavana vaihtoehtona maaseutumaisiin olosuhteisiin, koska liittymätyyppinä se poikkeaisi muusta päätieympäristöstä. Kiertoliittymää ei myöskään suositella liittymään, jossa päätien liikennemäärä on hallitseva ja nopeusrajoitus 80 km/h tai korkeampi. Lisäksi Tähteläntien ja Bollstantien liittymät ovat erikoiskuljetusten verkon reitillä, eikä niille suositella kiertoliittymää. 6 Toimivuustarkastelut Asemakaavan Inkoonportti 1 uuden maankäytön tuottaman liikenteen vaikutuksia tarkasteltiin toimivuustarkasteluilla. Toimivuustarkasteluissa kantatien 51 ja Tähteläntien liittymät oli porrastettu suunnitelman mukaisesti ja liittymien toimivuutta iltahuipputuntina tarkasteltiin nykyisillä liikennemäärillä, yön yli -tilanteessa eli lisättynä asemakaavan tuottamilla liikennemäärillä sekä ennustevuoden 2040 liikennemäärillä. Toimivuustarkastelut suoritettiin Synchro/SimTraffic-ohjelmistolla. Tarkasteluissa ajettiin 60 minuutin simulointijakso kolmella eri siemenluvulla. Siemenluku määrittää satunnaisuuden simuloinnissa eli millaisissa sykleissä ohjelma syöttää määritettyä liikennemäärää. Raportissa esitetään heikoiten toimi-

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 10 (18) neiden simulointijaksojen tulokset. Liikenteellisen toimivuuden mittareina on käytetty keskimääräistä viivytystä sekä jonoutumista. Valo-ohjaamattoman liittymän palvelutasokriteerit viivytysten perusteella on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Valo-ohjaamattoman liittymän palvelutaso viivytysten mukaan (Luttinen ym. 2005, RIL 2005). 6.1 Nykytilanteen liikennemäärät Nykytilanteen liikennemääristä muodostettiin iltahuipputunnin liikennetilanne kantatien 51 ja Tähteläntien liittymiin. Kantatiellä 51 iltahuipputunnin liikenteen on oletettu olevan noin 10 % keskimääräisestä vuorokausiliikenteestä ja arvioitu suuntautuvan siten, että noin 75 % liikenteestä saapuu idän suunnasta ja noin 25 % lännen suunnasta. Tarkastelun liikennejärjestelyt ja iltahuipputunnin liikennemäärät on esitetty kuvassa 7. Kantatiellä 51 Tähteläntien liittymien liittymäväli on noin 135 m. Huoltoaseman liittymä sijaitsee noin 70 m:n etäisyydellä kantatiestä 51. Kuva 7. Nykytilanteen liikennemäärät iltahuipputuntina ja suunnitellut liikennejärjestelyt. Kaikkien tarkasteltujen liittymien keskimääräiset viivytykset ovat noin 1-2 s/ajoneuvo ja viivytysten perusteella liittymät toimivat hyvin (palvelutaso on A). Liittymien kaikkien tulosuuntien viivytykset ovat alle 10 s/ajoneuvo. Liittymien viivytykset on esitetty kuvassa 8.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 11 (18) Kuva 8. Liittymien viivytykset. Jonopituuksien perusteella jonoutuminen liittymissä on hyvin maltillista ja jonot purkautuvat viivytysten perusteella nopeasti. Pisin maksimijonopituus, noin 30 m, saavutettiin Tähteläntiellä pohjoisesta kantatien 51 liittymään tultaessa, kun yhdistelmäajoneuvo ja henkilöauto ovat peräkkäin. Kantatiellä 51 maksimijonopituudet olivat noin 10 15 m. Kuvassa 9. keskimääräiset jonopituudet on esitetty vihreällä ja maksimijonopituudet punaisella. Kuva 9. Liittymien jonoutuminen.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 12 (18) 6.2 Yön yli -tilanteen liikennemäärät Yön yli -tilanne muodostettiin siten, että nykytilanteen liikennemääriin lisättiin asemakaavan liikennetuotos, jossa kaikki asemakaavan mahdollistama maankäyttö on toteutunut. Tarkastelun liikennejärjestelyt ja iltahuipputunnin liikennemäärät on esitetty kuvassa 10. Kuva 10. Yön yli -tilanteen liikennemäärät iltahuipputuntina ja suunnitellut liikennejärjestelyt. Tarkasteltujen liittymien keskimääräiset viivytykset ovat alle 10 s/ajoneuvo. Kantatien 51 ja pohjoisesta tulevan Tähteläntien liittymän keskimääräiset viivytykset ovat noin 4,5 s/ajoneuvo ja kahdessa muussa liittymässä keskimääräiset viivytykset ovat noin 1-2 s/ajoneuvo. Viivytysten perusteella liittymät toimivat hyvin (palvelutaso on A). Liittymien tulosuunnista ainoana Tähteläntiellä pohjoisesta kantatielle 51 tultaessa vasemmalle kääntyvien keskimääräiset viivytykset ovat nousseet tasolle 10 20 s/ajoneuvo. Liittymien viivytykset on esitetty kuvassa 11.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 13 (18) Kuva 11. Liittymien viivytykset. Jonopituuksien perusteella jonoutuminen liittymissä on edelleen maltillista ja jonot purkautuvat viivytysten perusteella nopeasti. Pisin maksimijonopituus, noin 53 m, saavutettiin vain kerran Tähteläntiellä pohjoisesta kantatien 51 liittymään tultaessa, kun kantatien 51 ja huoltoaseman liittymäväli jonoutui hetkellisesti täyteen ja jono ulottui huoltoaseman liittymän yli. Keskimääräinen jonopituus kyseisellä tulosuunnalla on noin 21 m. Tähteläntien ja huoltoaseman liittymässä eteläisen tulosuunnan maksimijonopituus oli noin 9 m, eikä jono ulottunut lähelle kantatietä 51. Kantatiellä 51 maksimijonopituudet olivat noin 15 20 m. Kuvassa 12. keskimääräiset jonopituudet on esitetty vihreällä ja maksimijonopituudet punaisella.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 14 (18) Kuva 12. Liittymien jonoutuminen. 6.3 Ennustevuoden 2040 liikennemäärät Ennustetilanne vuodelle 2040 muodostettiin siten, että teiden liikennemääriä kasvatettiin Liikenneviraston valtakunnallisen tieliikenne-ennusteen kertoimien mukaan ja huomioitiin asemakaavan liikennetuotos. Tarkastelun liikennejärjestelyt ja iltahuipputunnin liikennemäärät on esitetty kuvassa 13. Kuva 13. Ennustetilanteen 2040 liikennemäärät iltahuipputuntina ja suunnitellut liikennejärjestelyt.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 15 (18) Tarkasteltujen liittymien keskimääräiset viivytykset ovat alle 10 s/ajoneuvo. Kantatien 51 ja pohjoisesta tulevan Tähteläntien liittymän keskimääräiset viivytykset ovat noin 7,9 s/ajoneuvo. Kantatien 51 ja etelästä tulevan Tähteläntien liittymässä keskimääräiset viivytykset ovat noin 1,9 s/ajoneuvo. Tähteläntien ja huoltoaseman liittymässä keskimääräiset viivytykset ovat noin 3,7 s/ajoneuvo. Viivytysten perusteella liittymien palvelutaso on A. Tähteläntiellä pohjoisesta kantatielle 51 kääntyvien keskimääräiset viivytykset ovat nousseet tasolle 20 35 s/ajoneuvo. Tähteläntien ja huoltoaseman liittymässä huoltoaseman tulosuunnan keskimääräiset viivytykset ovat nousseet tasolle 10 20 s/ajoneuvo. Liittymien viivytykset on esitetty kuvassa 14. Kuva 14. Liittymien viivytykset. Jonopituuksien perusteella jonoutuminen liittymissä on edelleen pääosin melko maltillista ja jonot purkautuvat viivytysten perusteella melko nopeasti. Kantatieltä 51 pohjoisen suuntaan menevällä Tähteläntien osuudella jonopituudet ovat kuitenkin kasvaneet Tähteläntiellä kohti kantatien 51 liittymää sekä huoltoaseman liittymässä. Pisin maksimijonopituus, noin 55 m, saavutettiin Tähteläntiellä pohjoisesta kantatien 51 liittymään tultaessa, kun kantatien 51 ja huoltoaseman liittymäväli jonoutui hetkittäin täyteen, jolloin jono ulottui myös huoltoaseman liittymän yli. Keskimääräinen jonopituus kyseisellä tulosuunnalla on noin 34 m. Tähteläntien ja huoltoaseman liittymässä eteläisen tulosuunnan maksimijonopituus oli noin 22 m, eikä jono ulottunut lähelle kantatietä 51. Keskimääräinen jonopituus tällä tulosuunnalla oli vain noin 2 m. Kantatiellä 51 maksimijonopituudet olivat noin 7 21 m ja keskimääräiset jonopituudet noin 5 9 m. Kuvassa 15. keskimääräiset jonopituudet on esitetty vihreällä ja maksimijonopituudet punaisella.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 16 (18) Kuva 15. Liittymien jonoutuminen. 7 Vaikutusten arviointi 7.1 Liikennejärjestelmä ja liikenteen suuntautuminen Suunnittelualueella on nykyisin vain muutamia toimintoja sekä jonkin verran asutusta. Alueelle suuntautuva liikenne lisääntyy uuden maankäytön myötä. Uusi maankäyttö lisää kantatieltä 51 Tähteläntielle suuntautuvaa liikennettä ja päinvastoin. Myös kantatien 51 ylitystarve Tähteläntien eteläisen ja pohjoisen osan välillä kasvaa. Laajemmin tarkasteltuna suunnittelualueen liikenteestä osa suuntautuu Inkoon keskustaan, osa Tähtelään sekä osa kantatietä 51 pääkaupunkiseudun tai Raaseporin suuntiin. Suunnittelualue tukeutuu vahvasti kantatiehen 51. Osa uuden maankäytön synnyttämästä liikenteestä on kuitenkin jo alueen nykyistä liikennettä. Liikenteen kasvu tapahtuu myös vähitellen pidemmän ajan kuluessa, kun alueelle syntyy uusia toimintoja. Tähteläntien liikennemäärä kasvaa kantatien 51 pohjoispuoleisella suunnittelualueella uuden maankäytön myötä arviolta noin kolminkertaiseksi. Liikenteellisesti vilkkain osuus Tähteläntiellä on kantatien 51 ja huoltoaseman liittymän väli. Suunnittelualueen pohjoispuolella liikennemäärä Tähtelän suuntaan on selvästi pienempi liikenteen suuntautuessa pääosin kantatietä 51 kohti. Suunnittelualueen uuden maankäytön aiheuttama liikennemäärän kasvu kantatiellä 51 on maltillinen suhteessa tien nykyiseen liikennemäärään ja arvioidun liikenne-ennusteen rajoissa. Uuden maankäytön myötä myös kantatien 51 pohjoispuoliselle suunnittelualueelle suuntautuva kävely- ja pyöräilyliikenne kasvaa jonkin verran ja kantatien 51 ylitystarve lisääntyy. Myös kantatien 51 eteläpuolelle osoitettu liityntäpysäköintialue lisää jonkin verran alueelle suuntautuvaa liikennettä ja synnyttää kävelyliikennettä linja-autopysäkeille kantatien 51 molemmin puolin.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 17 (18) 7.2 Liikenteen toimivuus ja sujuvuus Asemakaavan mukaisen uuden maankäytön toteutuminen ei vaikuta merkittävästi kantatien 51 liikenteen toimivuuteen. Liikenteen toimivuustarkastelujen perusteella kantatien 51 liikenne on sujuvaa ennustetilanteessakin, mutta Tähteläntien pohjoisella tulosuunnalla muodostuu jonoutumista hetkittäin. Viivytysten perusteella kaikkien liittymien palvelutaso on A ja jonot purkautuvat nopeasti. Tähteläntiellä kantatien 51 ja huoltoaseman liittymien liittymävälin on hyvä olla vähintään noin 70 m, jotta huoltoasemalle kääntymistä odottavien jono ei missään tilanteessa ulottuisi kantatielle 51. Toimivuustarkastelujen mukaan maksimijono oli kuitenkin vain 22 m. Kantatieltä 51 Tähteläntielle Helsingistä päin käännyttäessä liittymän toimivuus ei edellytä erillistä oikealle kääntymiskaistaa. Jos Tähteläntien liikennemäärä kasvaa tulevaisuudessa huomattavasti, niin tällöin kääntymiskaistan tarve on arvioitava uudelleen. Uusi alikulku edistää kestävää liikkumista. Toimiva kävely- ja pyöräily-yhteys Inkoon keskustaan tai liityntäpysäköintialueelle osaltaan edistää kestävää liikkumista. Henkilöautoliikenteen siirtyminen kestävän liikkumisen muotoihin parantaa osaltaan liikenteen sujuvuutta autoliikenteen liikennemäärän joko vähentyessä tai hillitsemällä sen kasvua. 7.3 Liikenneturvallisuus Kantatien 51 pohjoispuolelle suuntautuva liikenne kasvaa uuden maankäytön myötä. Tähteläntien liittymän porrastus parantaa kantatien 51 sekä Tähteläntien tulosuuntien liikenneturvallisuutta, sillä kolmihaaraliittymä on nelihaaraliittymää turvallisempi vaihtoehto. Liittymän porrastaminen vähentää mahdollisia onnettomuuspisteitä liittymässä. Saarekkeet parantavat liittymän havaittavuutta. Liittymän porrastaminen saattaa jonkin verran heikentää liikenteen sujuvuutta. Myös Bollstantien liittymän muuttaminen nelihaaraliittymästä kolmihaaraliittymäksi parantaa kantatien 51 liikenneturvallisuutta. Yksityistien ja kuntoradalle johtavien liittymien katkaisu parantaa kantatien 51 liikenneturvallisuutta, kun liittymien määrä vähenee. Sekä Yksityistielle että kuntoradalle voidaan osoittaa yhteydet toisten läheisten liittymien kautta. Molempien liittymien yhteyteen esitetyt kävelyn ja pyöräilyn alikulut parantaisivat kävelijöiden ja pyöräilijöiden liikenneturvallisuutta. Alikulut vähentäisivät myös kantatien 51 estevaikutusta kävely- ja pyöräilyliikenteelle. Kävelyn ja pyöräilyn alikulku mahdollistaa myös tilanteen, jossa koululaisten kuljetuksia voidaan vähentää, kun alikulun myötä kantatien ylitystarve samassa tasossa poistuu.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 18 (18) Liitteet Lähteet Suunnitelmakartat Liikennevirasto. Tierekisteri 2016. Liikennevirasto. Valtakunnallinen tieliikenne-ennuste 2030. Paaso, A. (2016). Kiertoliittymät pääteillä. Diplomityö, Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu. Tiehallinto (2001). Tasoliittymät. Uudenmaan ELY-keskus (2013). Uudenmaan ELY-keskuksen kevyen liikenteen tarveselvitys 2013. Raportteja 50/2013. Uudenmaan ELY-keskus (2015). Palvelutasotarkastelu kantatielle 51 välillä vt25 Inkilänportti ja kantatielle 50 välillä Inkilänportti-Muurala. Raportteja 120/2015. Uudenmaan ELY-keskus (2015). Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2016 2019.