Proteiinien merkitys ihmisten ravitsemuksessa Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ravitsemustieteiden osasto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos www.helsinki.fi/yliopisto 23.4.2018 1
Energiaravintoaineiden osuus kokonaisenergiasta Suomessa vuosina 1926 1970 koko väestöä koskeneiden tutkimusten mukaan 100 100 80 % 60 40 Hiilihydraatti Proteiini 20 Rasva 0 0 1926 1931 1936 1941 1946 1951 1956 1961 1963 1964 1970 2012 Lähde: Esko H- Koskinen, 1974 (väitöskirja, HY, ravitsemustiede) 23.4.2018 2
Proteiinien saantisuosituksen tavoitteet Typpitasapaino ( g/kg) Proteiinimassan säilyttäminen Kasvun, raskauden tai imetyksen aiheuttama lisätarve Terveys ( % energiansaannista) Kuolleisuus Syöpä, SVT, tyypin II diabetes Lihasvoima ja toimintakyky Painonhallinta Munuaisten toiminta www.helsinki.fi/yliopisto
Proteiinia koskevat systemaattiset kirjallisuuskatsaukset NNR 2012 työssä Hörnell A, Lagström H, Lande B, Thorsdottir I. Protein intake from 0 to 18 years of age and its relation to health: a systematic literature review for the 5th Nordic Nutrition Recommendations. Food Nutr Res 2013 May 23;57 Pedersen AN, Cederholm T. Health effects of protein intake in healthy elderly populations: a systematic literature review. Food Nutr Res 2014 Feb 11;58. Pedersen AN, Kondrup J, Børsheim E. Health effects of protein intake in healthy adults: a systematic literature review. Food Nutr Res 2013 Jul 30;57 Fogelholm M, Anderssen S, Gunnarsdottir I, Lahti-Koski M. Dietary macronutrients and food consumption as determinants of longterm weight change in adult populations: a systematic literature review. Food Nutr Res 2012;56 www.helsinki.fi/yliopisto
Grading of evidence (näytön luokittelu) Convincing (vakuuttava) Probable (todennäköinen) Suggestive (mahdollinen) No conclusion (ei näyttöä) 23.4.2018 5
Proteiini ja imeväisten, lasten ja nuorten terveys: näytön luokittelu (1) Vaste BMI/kasvu Näyttö Korkea proteiinin (>15 E%) saanti imeväisillä ja pienillä lapsilla on yhteydessä suurempaan kasvuun ja painoindeksiin lapsuudessa: vakuuttava Korkea eläinproteiinin (erit. maidon) käyttö on kasviproteiinin saantia vahvemmin yhteydessä suureen kasvuun: mahdollinen Kehon koostumus Proteiinin saanti myöhemmin lapsuudessa ja painoindeksi: ei näyttöä yhteydestä Ei näyttöä yhteydestä Hörnell ym. Food & Nutr Res 2013 23.4.2018 6
Proteiini ja imeväisten, lasten ja nuorten terveys: näytön luokittelu (2) Vaste Puberteetti Luusto Glukoosiinsuliinimetabolia, verenpaine, hermoston kehitys Näyttö Suuri eläinproteiinin määrä on yhteydessä aikaistuneeseen puberteettiin: todennäköinen Korkea proteiinien saanti on positiivisesti yhteydessä suurempaan luuston tiheyteen lapsuudessa ja nuoruudessa: mahdollinen Ei näyttöä yhteydestä Hörnell ym. Food & Nutr Res 2013 23.4.2018 7
Proteiini ja imeväisten, lasten ja nuorten terveys: johtopäätökset 435 abstraktia 219 kokoartikkelia 37 laatuluokiteltu 34 käytetty <2 v. : max 15 E% 2 17 v.: 10 20 E% Ensimmäisten elinvuosien aikana kannattaa välttää hyvin runsasta eläinproteiinilähteiden käyttöä Hörnell ym. Food & Nutr Res 2013 23.4.2018 8
Proteiini ja aikuisten terveys: näytön luokittelu (1) Vaste Altiste Näyttö LDL-kolesteroli Soijaproteiini Todennäköinen käänteinen Sydäntautikuolleisuus Kasviproteiinit Mahdollinen käänteinen Verenpaine Kasviproteiinit Mahdollinen käänteinen Kokonaiskuolleisuus Tyypin 2 diabetes Runsaasti eläinproteiinia ja rasvaa sisältävä ruokavalio Runsaasti eläinproteiinia ja rasvaa sisältävä ruokavalio Mahdollinen suora yhteys Mahdollinen suora yhteys Pedersen ym. Food & Nutr Res 2013 23.4.2018 9
Proteiini kokonaissaanti ja aikuisten terveys: ei näyttöä yhteydestä kokonaiskuolleisuus syöpäkuolleisuus syöpäsairastuvuus sydäntautisairastuvuus luuston terveys painonhallinta kehon koostumus munuaisten toiminta Pedersen ym. Food & Nutr Res 2013 23.4.2018 10
Proteiini ja aikuisten terveys: johtopäätökset 5718 abstraktia 371 kokoartikkelia 57 laatuluokiteltu ja käytetty todennäköinen näytön aste typpitasapainon suositukselle 0,85 g/kg 10 20 E% riittävä, vaihtelulla tämän sisällä ei ole yhteyttä terveyteen >24 E% proteiinia = n. 2 g/kg: haitallisuus munuaisille? Eläinproteiini ja terveys? Hörnell ym. Food & Nutr Res 2013 23.4.2018 11
Proteiini ja iäkkäiden terveys: näytön luokittelu Vaste Näyttö Lihasmassa Proteiinin saanti 13 20 E% (vs. <13 E%) on myönteisesti yhteydessä lihasmassaan tai sen säilymiseen ikääntyessä: mahdollinen Luusto Proteiinien saanti on myönteisesti yhteydessä luuston mineraalimassaan: mahdollinen Luuston menetys, luuston murtumat, kaatumistapaturmat, verenpaine, kuolleisuus Ei näyttöä yhteydestä Pedersen ym. Food & Nutr Res 2014 23.4.2018 12
Proteiini ja iäkkäiden terveys: johtopäätökset 301 abstraktia 152 kokoartikkelia 23 laatuluokiteltu ja käytetty turvallinen ja riittävä saanti: 1,2 1,5 g/kg tai 15 20 E% Hörnell ym. Food & Nutr Res 2013 23.4.2018 13
Ruoka-aineryhmät ja lihomisen riski Terv. ruokavalio Sokeripitoiset Maitovalm. Liha Peruna Vaalea vilja Kuitupitoiset ruoat lihottaa EOS suojaa 0 10 20 30 Systemoitu katsaus ruoan ja painonhallinnan yhteyksistä: Tulokset, jotka osoittavat tietyn ruoka-aineryhmän yhteyttä painon tai vyötärön ympäryksen muutokseen pitkittäisissä väestötutkimuksissa. Fogelholm ym. Food Nutr Res 2012
Painon muutos, kg 2 1,5 1 0,5 0 LP-HGI Vertailu HP-HGI LP-LGI HP-LGI -0,5 0 5 10 15 20 25 Viikko Painon muutos DioGenes-tutkimusryhmillä 2 kk nopean painonpudotuksen jälkeen. LP = low protein, HP = high protein, HGI = high-gi, LGI = low-gi. Larsen et al. N Engl J Med 2010;363:2102-13. 15
Eläin- ja kasvipohjaisen ruokavalion hiilihydraattien (HH) määrän yhteys kuolleisuuteen 44 548 miehellä 20 vuoden seurannassa. Vähän tarkoittaa alinta 10 %, paljon taas on ylin 10 %. Eläinpohjainen ruokavalio Vähän HH Paljon HH Kasvispohjainen ruokavalio Vähän HH Paljon HH Hiilihydraatteja, % energiasta Tyydyttynyt rasva, g/pv Monityydyttymätön rasva, g/pv Täysjyvävilja, g/pv 35 60 40 54 57 24 26 23 14 12 18 10 13 36 21 18 Kuolleisuus, riskisuhde 1,31 (1,14-1,44) 1 0,81 (0,74-0,89) 1 Fung ym. Ann Intern Med. 2010;153:289-298.
Liha vs. sydän- ja verisuonisairaudet ja T2D Riskisuhde 1,8 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 Sydän- ja verisuonisairaudet 2Replacing saturated fat 0 Punainen liha Punaisen lihan (100 g/pv) ja lihavalmisteiden (50 g/pv) yhteys sydän- ja verisuonisairauksien ja tyypin 2 diabeteksen riskiin kohortti- tai tapausverrokki-tutkimuksissa meta-analyysin mukaan. Micha ym. Curr Atheroscler Rep 2012 Tyypin 2 diabetes Punainen liha Lihavalmisteet Lihavalmisteet
1,2 1,1 Maitovalmisteet ja aivoverenkiertohäiriöt Rasvattomat Rasvaiset Vaarasuhde 1 0,9 0,8 0,7 2. 3. 4. 5. 2. 3. 4. 5. 0,6 Vähärasvaisten ja rasvaisten maitotaloustuotteiden käytön yhteys aivoverenkiertohäiriöiden riskiin ruotsalaisilla miehillä (n=74 961, 10 v. seuranta) käytön mukaisissa viidenneksissä (alin = referenssi = riski 1). Vakiointi: mm. ikä, tupakointi, alkoholi, liikunta, sairauksien historia, ruoka-aineryhmien käyttö, muiden maitovalmisteiden käyttö. Larson ym. Stroke 2012;43:1775-80
Maatalous-metsä tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 23.4.2018 19
Stuart M. Phillips. Dietary protein requirements and adaptive advantages in athletes. British Journal of Nutrition 2012; 108: S158 S167 Tieteelliseen näyttöön perustuvissa urheilijoiden ravitsemussuosituksissa proteiinin tarpeeksi on yleensä esitetty 1,2 1,6 g kg/d. Ei ole näyttöä siitä, että suurempi määrä parantaisi suorituskykyä, lihasmassa kasvua, palautumista (voima)harjoittelusta, tms. Ilmeisesti proteiinin saannin ajoituksesta on hyötyä: hyvälaatuisi aminohappoja pitäisi nauttia 20 25 g välittömästi (tai viimeistään 2 h sisällä) voimaharjoittelun päättymisestä. Kestävyysharjoittelun jälkeen (edellistä pienempikin) proteiinimäärä esimerkiksi palautumisjuomassa saattaa jonkin verran nopeuttaa hiilihydraattien varastoitumista lihakseen. 23.4.2018 22
23.4.2018 23
NNR 2012 ja suomalaiset ravitsemussuositukset 2014: proteiinien saantisuositukset Ikä Suositus, E% 6 11 kk 7 15 12 23 kk 10 15 2 17 vuotta 10 20 18 64 vuotta 10 20 > 65 vuotta 15 20 Hörnell ym. Food & Nutr Res 2013 23.4.2018 24
23.4.2018 25
Kasvihuonekaasupäästöt proteiinigrammaa kohti olettaen, että teknologia pysyy nykyisellään. Bryngelsson ym. 2016;59:152 64 Palkokasvit Siipikarja Sika Maito Juusto Nauta, maitokarja Nauta, lihakarja 0 50 100 150 200 250 kg CO 2 -ekvivalenttia kg proteiinia kohden 23.4.2018 26
23.4.2 Voinko syödä terveeksi paitsi itseni myös ympäristön? 27