ASEMAKAAVAN SELOSTUS Välskärinkatu, korttelit 724 ja 762 sekä puistoalueet

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Välskärinkatu, korttelit 724 ja 762 sekä puistoalueet 18.11.2015 Asemakaavan muutos Diaarinumero KAUKE 1582/2015 Kaavatunnus 070053 Kuva: ARK-house Arkkitehdit Oy 2015 Vireilletulosta ilmoittaminen kuulutus 7.10.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.9.2015 Asemakaavaluonnos nähtävänä MRL 62, MRA 30 18.11. 18.12.2015 Kaupunkikehityslautakunta pvm nro Asemakaavaehdotus julkisesti nähtävänä MRL 65 ja MRA 27 pvm Kaupunkikehityslautakunta hyväksynyt pvm Kaupunginhallitus hyväksynyt pvm Kaupunginvaltuusto hyväksynyt pvm

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Välskärinkatu, korttelit 724 ja 762 sekä puistoalueet Asemakaavan muutos Diaarinumero KAUKE 1582/2015 Kaavatunnus 070053 Asemakaavan muutos koskee: 7. kaupunginosan eli Pajala kortteleita 724 ja 762 sekä puisto- ja katualueita. Asemakaavan muutoksella muodostuu: 7. kaupunginosan eli Pajala asuinkerrostalojen korttelialuetta, suojaviheraluetta ja katualuetta. Asemakaavan muutoksella poistuu: 7. kaupunginosan eli Pajala kortteli 724 sekä puistoaluetta. Laatija: Järvenpään kaupunki, Kaupunkikehitys, Kaavoitus ja liikenne Yhteyshenkilö: Terttu-Elina Wainio, Seutulantie 12, 04430 JÄRVENPÄÄ, puhelin 040 315 2353, sähköposti etunimi.sukunimi@jarvenpaa.fi 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee noin 1,5 km keskustasta koilliseen Pohjoisväylän, Kaskitien, Välskärinkadun ja Pajalantien välissä. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 1,8 ha. Alueella on kaksi rivitalotonttia, joista toisen rakennus on palanut, ja Välskärinkadun varressa on kioskirakennus. Suurin osa alueesta on puustoista viheraluetta. Alueen länsipuolella on kerrostalokortteleita ja etelässä alue rajautuu kerrostalotonttiin. Suunnittelualue sijaitsee noin 1,5 km keskustasta koilliseen. Sivu 2

1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Välskärinkatu, korttelit 724 ja 762 sekä puistoalueet Kaavamuutoksessa tutkitaan mahdollisuudet kaupunkirakenteen tiivistämiseen ja monipuoliseen, tehokkaaseen asuinkerrostalorakentamiseen nykyisen kerrostaloalueen vieressä. Alue on tarkoitus toteuttaa vaiheittain alueen eteläpäästä alkaen. Alustavissa suunnitelmissa alueen kerrosala olisi yhteensä noin 16.100 k-m2. Alueelle tulee noin 240 asuntoa, joihin tulee 400 600 asukasta. 1.4 Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Tunnistetiedot... 2 1.2 Kaava-alueen sijainti... 2 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 3 1.4 Sisällysluettelo... 3 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 4 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista... 4 2 TIIVISTELMÄ... 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2 Asemakaava... 4 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 4 3 LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 5 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 5 3.1.2 Luonnonympäristö... 5 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 5 3.1.4 Maanomistus... 5 3.2 Suunnittelutilanne... 5 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 5 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 7 4.1 Suunnittelun tarve ja käynnistäminen sekä sitä koskevat päätökset... 7 4.1.1 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... 8 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 8 4.2.1 Osalliset... 8 4.2.2 Vireilletulo... 8 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 8 4.2.4 Viranomaisyhteistyö... 9 4.3 Asemakaavan tavoitteet... 9 4.3.1 Lähtökohta-aineiston tavoitteet... 9 4.3.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet... 9 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 9 4.4.1 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet... 9 4.4.2 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... 9 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 10 5.1 Kaavan rakenne... 10 5.1.1 Mitoitus... 10 5.1.2 Palvelut... 10 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 10 5.3 Aluevaraukset... 10 5.3.1 Korttelialueet... 10 5.3.2 Muut alueet... 10 5.4 Kaavan vaikutukset... 11 5.5 Ympäristön häiriötekijät... 11 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset... 11 Sivu 3

6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 11 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 11 6.2 Toteuttamisen ajoitus... 11 6.3 Toteutuksen seuranta... 11 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista A. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma B. Asemakaavakartta ja määräykset C. Lausuntojen, mielipiteiden ja muistutusten lyhennelmät ja vastineet D. Asemakaavan seurantalomake (liitetään myöhemmin) 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava (30.10.2014) Järvenpään yleiskaava 2020 (kv. 9.8.2004 64) Voimassa oleva asemakaava (16.1.1980) Järvenpään hulevesisuunnitelma (1.11.2013) 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Vireilletulosta ilmoittaminen kuulutus 7.10.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.9.2015 Asemakaavaluonnos nähtävänä MRL 62, MRA 30 18.11. 18.12.2015 Kaupunkikehityslautakunta pvm nro Asemakaavaehdotus julkisesti nähtävänä MRL 65 ja MRA 27 pvm Kaupunkikehityslautakunta hyväksynyt pvm Kaupunginhallitus hyväksynyt pvm Kaupunginvaltuusto hyväksynyt pvm 2.2 Asemakaava Kaavamuutoksessa osoitetaan Välskärinkadun ja Pohjoisväylän välinen alue asuinkerrostalorakentamiseen. Alueelle osoitetaan neljä kerrostalotonttia ja niiden eteläpuolelle suojaviheraluetta. Asemakaava-alueelle tulee laatia erillinen tonttijako asemakaavan hyväksymisen jälkeen. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Välskärinkadun kunnallistekniikan ja rakennushankkeiden toteutus aloitetaan alueen eteläpäästä. Rakennukset on tarkoitus toteuttaa neljässä vaiheessa. Kunnallistekniikan rakentaminen alkaa alustavien suunnitelmien mukaan vuonna 2018. Sivu 4

3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on ollut vielä 1960-luvulla tasaista rakentamatonta peltoa. Alueen lähiympäristön kerrostalot on rakennettu 1970-luvulla ja uusin kerrostalo suunnittelualueen eteläpuolella Kaskitien varressa 2000-luvun alkuvuosina. Välskärinkadun varren kaksi vuokrarivitaloa on rakennettu 1980-luvulla. Alueen muutokset ovat olleet vähäisiä rakentamisen jälkeen. 3.1.2 Luonnonympäristö Suunnittelualue on suhteellisen tasaista, mutta maanpinta laskee hiukan pohjoiseen päin. Alueen korkeus on noin + 53 54 mpy. Pohjoisväylän varressa on maavalli, jonka korkein kohta on noin +57 mpy. Pohjoisväylän varressa kasvaa suhteellisen tiheää puustoa ja pensaita. Pohjoisväylän länsireunassa on oja, joka johtaa hulevedet pumppaamoon alikulun lähelle. Suunnittelualueelta ei ole löydetty merkittäviä luontokohteita, mutta alueen länsipuolella on tehty havainto pohjanlepakosta ja Pohjoisväylän tiealueen reunalta on löydetty uhanalaisen keltamataran esiintymä. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Alueella on yksi vanhusten vuokrarivitalo, jossa on muutamia asukkaita, ja sen pohjoispuolella kioskirakennus. Alue on suureksi osaksi rakentamatonta puistoaluetta ja metsikköä, joka ei ole aktiivisessa virkistyskäytössä. Suunnittelualueen palvelut ja työpaikat rajoittuvat kioskiin. Lähimmät julkiset palvelut (koulu, uimahalli, urheiluhalli, jäähalli) ovat alle 500 metrin päässä suunnittelualueelta. Lähin elintarvikekauppa on linnuntietä noin 650 metrin päässä. Myös Kartanonpuiston leikkipaikka sijaitsee suunnittelualueen tuntumassa, ja viheralueilta on yhteydet ulkoilureiteille kaupungin pohjoisosiin. Suunnittelualueen eteläreunassa on kevyen liikenteen alikulku Pohjoisväylän itäpuolelle. Pohjoisväylän liikenne aiheuttaa alueelle meluhaittoja. Alueen nykyiset rakennukset on liitetty kunnallistekniikkaan. Pohjoisväylän alikulun vieressä on hulevesipumppaamo, jonka kapasiteetti on todettu riittämättömäksi. Pajalantie ja Kaskitie ovat kokoojakatuja, jotka liittyvät Pohjoisväylään. Välskärinkatu on niiden välinen tonttikatu, joka palvelee viereisen kerrostaloalueen liikennettä. Välskärinkadun länsireunalla on kevyen liikenteen väylä. Suunnittelualueelta on rautatieasemalle matkaa noin 1,5 km. Pohjoisväylän varressa on linja-autopysäkki. 3.1.4 Maanomistus Suunnittelualue on kaupungin omistuksessa. Suunnittelualueeseen rajoittuva Pohjoisväylän tiealue on valtion omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Alue on Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa (vahvistettu 30.10.2014) taajamatoimintojen aluetta. Sivu 5

Ote maakuntakaavasta. Kaava-alueen likimääräinen sijainti ympyröity valkoisella. Yleiskaava Järvenpään kaupungin yleiskaavassa 2020 (kv 9.8.2004 64) suunnittelualue on merkitty tiiviiksi asuntoalueeksi (A-2), jonka asemakaava on tarkoitettu muutettavaksi. Aluetehokkuudeksi suositellaan e = 0,30 0,37 ja tonttitehokkuudeksi vähintään e = 0,4. Alue rajoittuu lännessä ja etelässä kerrostalovaltaiseen asuntoalueeseen (AK). Ote Järvenpään yleiskaavasta 2020 (kv 9.8.2004 64). Kaava-alueen likimääräinen sijainti rajattu valkoisella. Sivu 6

Voimassa oleva asemakaava Suunnittelualueella voimassa oleva asemakaava on tullut voimaan vuonna 1980. Voimassa olevassa asemakaavassa tontti 762-3 on rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialuetta (AR-5), jolla on rakennusoikeutta 1200 k-m2. Suurin sallittu kerrosluku on I. Alueen pohjoispäässä on pysäköimisaluetta (LP) ja kunnallisteknillisten rakennusten ja laitosten korttelialuetta (YT). Muu osa aluetta on puistoaluetta (VP, P). Puistoaluetta on tarkoitettu istuttaa ja rakentaa melusuojaksi (Pl 1 ). Alueen eteläosan puistoon on osoitettu pieni palloilukenttä (UP), jota ei ole toteutettu. Välskärinkadun länsipuolella on autopaikkojen korttelialuetta (AP, LPA) ja asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK). Alueen eteläpuolella on asuinkerrostalotontti. Idässä alue rajoittuu Pohjoisväylän tiealueeseen. Ote ajantasakaavasta. Muutosalue punaisella rajattuna. Rakennusjärjestys Järvenpään kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.7.2013. Tonttijako & -rekisteri Alueen tontit on merkitty tonttirekisteriin. Pohjakartta Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 asettamat vaatimukset. Pohjakarttaa päivittää Järvenpään kaupungin maankäyttö- ja karttapalvelut. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun tarve ja käynnistäminen sekä sitä koskevat päätökset Kaavamuutos sisältyy vuosien 2015-16 kaavoitusohjelmaan, jonka kaupunginhallitus on hyväksynyt 9.2.2015 36. Kaupunkikehityslautakunta on keskustellut asiasta iltakoulussa 10.9.2015 ja todennut, että suunnittelussa tulisi tutkia autopaikkamitoitusta 1 ap/ 85 k-m 2, mutta vuokratalojen osalta 1 ap/ 100 k-m 2. Sivu 7

4.1.1 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaupunkikehityslautakunta pvm Kaupunginhallitus pvm Kaupunginvaltuusto pvm 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset 4.2.2 Vireilletulo Kaava-alueen maanomistajat Naapuritonttien/-tilojen omistajat, haltijat ja asukkaat Lähialueiden asukkaat, yritykset ja työntekijät, sekä asukasyhdistykset Viranomaiset: - Uudenmaan ELY-keskus - Keski-Uudenmaan ympäristökeskus - Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Kaupungin asiantuntijaviranomaiset - Järvenpää, rakennusvalvonta - Järvenpää, kaupunkitekniikan suunnittelu - Järvenpään Vesi Fortum Power & Heat Elisa Networks Oy TeliaSonera Finland Oyj Muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Osallisia voivat olla myös kaikki kuntalaiset, joita alueen kehittäminen kiinnostaa Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu kuulutuksella 7.10.2015 Viikkouutisissa ja Järvenpään kaupungin internet-sivuilla. 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja vuorovaikutustavat on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, liite X. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä koko kaavasuunnittelun ajan teknisessä palvelupisteessä sekä Järvenpään kaupungin internet-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei ole esitetty mielipiteitä. Valmisteluvaihe Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävänä 18.11. 18.12.2015 Seutulantalon palvelupisteessä ja Järvenpään kaupungin internet-sivuilla. Nähtävilläoloaikana osallisilla oli mahdollisuus jättää mielipide kaavaluonnoksesta. Luonnosvaiheessa lähetettiin ennakkolausuntopyyntö hankkeesta seuraaville tahoille: Uudenmaan ELY-keskus Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Rakennusvalvonta Kunnallistekniikan suunnittelu Järvenpään Vesi Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Fortum Power and Heat Oy Caruna Elisa Networks Oy TeliaSonera Finland Oy Sivu 8

Saadut lausunnot ja mielipiteet Suunnitteluvaihe täydennetään asemakaavan muutosehdotuksen nähtävilläolon jälkeen Kaavaluonnoksesta sekä kaavaehdotuksesta saatujen lausuntojen, mielipiteiden ja muistutusten lyhennelmät ja vastineet ovat liitteessä X. 4.2.4 Viranomaisyhteistyö Asemakaavan muutoksesta ei ole pidetty MRL:n mukaista viranomaisneuvottelua. Asemakaavahankkeesta on neuvoteltu kaupungin viranomaisten kesken. 4.3 Asemakaavan tavoitteet 4.3.1 Lähtökohta-aineiston tavoitteet Järvenpään yleiskaava 2020: tiivis asuntoalue, jonka asemakaava on tarkoitettu muutettavaksi, aluetehokkuus e = 0,30 0,37 ja tonttitehokkuus vähintään e = 0,4. Kaupungin asuntotuotanto: monipuolista asuntotuotantoa, myös vuokra-asumista. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteet: olevien yhdyskuntarakenteiden hyödyntäminen, kaupunkiseutujen eheyttäminen, elinympäristön laadun parantaminen. 4.3.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.4.1 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Asemakaavaan ei ole laadittu erillisiä vaihtoehtoja. Kaavatyön pohjaksi on laadittu viitesuunnitelma (ARK-house Arkkitehdit Oy 2015). Ratkaisussa rakennukset on sijoitettu ketjuksi niin, että asuntopihat ovat suojassa Pohjoisväylän liikennemelulta. Korttelin itäreunaan on osoitettu rakennusala autokatoksille tai talleille, jotka osaltaan muodostavat esteen liikennemelulle. Polveileva asuinkerrostalojen ketju muodostaa alueelle mielenkiintoista kaupunkikuvaa. Vaikutusselvitysten ja arvioinnin tulokset, mielipiteet ja niiden huomioonottaminen 4.4.2 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaupunkikehityslautakunta pvm Kaupunginhallitus pvm Kaupunginvaltuusto pvm Sivu 9

5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Suunnittelualue muodostuu asuinkerrostalojen korttelialueesta, joka liittyy Välskärinkatuun. Kerrostaloalueen eteläpuolella on suojaviheraluetta, jolla on kevyen liikenteen yhteys Pohjoisväylän alikulkuun. 5.1.1 Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on 2,2748 ha, josta on asuinkerrostalojen korttelialuetta 1,5488 ha. Rakennusoikeutta on kaikkiaan 16110 k-m2. Alueen korttelitehokkuus vastaa tehokkuuslukua e t = 1,04 ja koko suunnittelualueen aluetehokkuus vastaa lukua e a = 0,71. Alueelle tulee noin 240 asuntoa, joihin voi tulla 400 600 asukasta. Asuntojen yhteyteen voi tulla muutama työpaikka. 5.1.2 Palvelut Alue tukeutuu nykyisiin julkisiin ja kaupallisiin palveluihin, jotka sijaitsevat kävelyetäisyydellä. Asumisen yhteyteen on mahdollista tulla joitakin palvelutyöpaikkoja. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Nykyinen rakentamaton puistoalue muuttuu asuinkerrostaloalueeksi. Asemakaavamerkinnöillä ja -määräyksillä pyritään varmistamaan asuntojen ja asuinpihojen melusuojaus sekä ympäristön toteutuksen korkea laatu. Suunnittelualueen eteläosan kevyen liikenteen yhteys Pohjoisväylän alitse säilyy nykyisellään. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Asuinkerrostalojen korttelialue (AK-xx) Alue on jaettu neljäksi tontiksi. Rakennusalat, rakennusoikeudet ja kerrosluvut on osoitettu niin, että korkeimmat kahdeksankerroksiset rakennukset ovat alueen pohjois- ja eteläpäässä, ja kuusikerroksiset niiden välissä. Pohjoisväylän puoleisten ulkoseinien, ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 35 db(a). Pohjoisväylän puoleiselle rajalle on osoitettu autotallien tai katosten rakennusala. autopaikat on osoitettu rakennusten itäpuolelle. Leikki- ja oleskelupihat on osoitettu rakennusten länsipuolelle, jolloin ne ovat suojassa liikennemelulta. Varsinaisesta kerrosalasta saadaan käyttää 5 % liike-, myymälä- ja toimistotiloja varten. Varsinaisen kerrosalan lisäksi saadaan 15 % kerrosalasta käyttää asukkaiden yhteiseen käyttöön ja asuntojen ulkopuolisia varastoja varten. Tonttien hulevedet tulee käsitellä viivyttämällä ennen niiden johtamista hulevesiverkkoon. 5.3.2 Muut alueet Suojaviheralue (EV) Suunnittelualueen eteläreunaan on osoitettu suojaviheraluetta, jonka kautta kulkee kevyenliikenteen yhteys Pohjoisväylän alikulkuun. Katualueet Välskärinkatua on levennetty itäreunastaan, sen kokonaisleveys on 16 m. Aluevaraus mahdollistaa kadun parantamisen ja kevyen liikenteen väylän rakentamisen Välskärinkadun itäreunaan Pohjoisväylän alikulun ja Pajalantien väliselle osuudelle. Sivu 10

5.4 Kaavan vaikutukset Alueen kaupunkikuva täydentyy uusilla rakennuksilla, jotka muodostavat polveilevan rakennusmuurin Pohjoisväylän varteen. Rakentamaton, vesakkoinen puistometsikkö muuttuu asuinkerrostaloalueeksi. Alueella oleva vanhusten rivitalo puretaan. Ensimmäisenä rakennettavaan asuinkerrostaloon saadaan korvaavat asunnot purettavien vuokra-asuntojen tilalle. Alueella oleva kioskirakennus puretaan, mutta uusien asuinkerrostalojen ensimmäiseen kerrokseen on mahdollista rakentaa liiketilaa. Alueen rakentamisella ei ole vaikutusta lähistöllä olevien arvokkaiden luontokohteiden säilymiseen. Uudet rakennukset lisäävät alueen liikennemääriä. Tonteille varataan noin 170 autopaikkaa. Myös kevyen liikenteen määrät lisääntyvät. Välskärinkadun itäreunaan rakennettava kevyen liikenteen väylä parantaa liikenneturvallisuutta. Alueen täydennysrakentaminen edellyttää uuden kevyen liikenteen väylän rakentamisen ohella myös Välskärinkadun kunnallistekniikan korjausrakentamista. Kadun ja vesihuollon korjausrakentaminen suoritetaan vaiheittain Välskärinkadun eteläpäästä alkaen. Asemakaavan vaikutuksia rakennettuun ympäristöön, luontoon ja maisemaan, liikenteeseen sekä tekniseen huoltoon on arvioitu kaavatyön yhteydessä kaupungin omana työnä ja asiantuntijalausuntojen avulla. Vaikutusten arviointi on perustunut alueelta käytössä oleviin perustietoihin, suoritettuihin maastokäynteihin, aluetta koskeviin selvityksiin sekä osallisilta saatuihin lausuntoihin ja palautteeseen. Asemakaavan ympäristövaikutuksista ei ole tarpeen laatia erillisiä selvityksiä. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Pohjoisväylän liikennemelu aiheuttaa alueelle haittaa. Liikennemelun haittoja on pyritty vähentämään rakennusten sijoituksella ja julkisivujen ääneneristävyyttä koskevalla kaavamääräyksellä. 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamerkinnät ja -määräykset on esitetty liitteessä X. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Alueen rakentamisesta on laadittu havainnekuvat. 6.2 Toteuttamisen ajoitus Asemakaavan voi toteuttaa heti kun se on tullut voimaan ja tarpeelliset kiinteistötekniset toimenpiteet on suoritettu. Kunnallistekniikan rakentaminen ajoitetaan kaupungin investointiohjelmassa. Kunnallistekniikan rakentaminen on suunniteltu alkamaan vuonna 2018. Asuinkerrostalojen toteutus alkaa alueen eteläpäästä. 6.3 Toteutuksen seuranta Seurattavia asioita ovat alueen toteutuminen, asukasmäärän kehittyminen, pysäköintipaikkojen tarve sekä asukkaiden ja käyttäjien palaute. Järvenpäässä 18.11.2015 Sivu 11

Sampo Perttula Kaavoitusjohtaja Terttu-Elina Wainio Asemakaava-arkkitehti Sivu 12