Varhaiskasvatuksen laadun arviointi ja laadun indikaattorit

Varhaiskasvatuksen laadun arviointi ja laadun indikaattorit Janniina Vlasov, arviointiasiantuntija, Karvi 6.9.2018 Ajankohtaista varhaiskasvatuksessa - AVI

Tiedolla johtaminen vs. tunteella ja luulolla johtaminen Arvioinnilla tarkoitetaan systemaattista tiedon tuottamista varhaiskasvatuksesta sen kaikilla tasoilla. Arvioinnin avulla varhaiskasvatuksen organisointia ja pedagogiikkaa kehitetään rakenteet ja prosessit. Arviointitiedon keräämiseen, tallentamiseen, analysointiin ja levittämiseen käytettyjen menetelmien tulee olla luotettavia, uskottavia ja avoimia. Systemaattista arviointitietoa voidaan (pitää) tuottaa monenlaisilla eri menetelmillä ja monella eri tasolla. Ł ARVIOINTI ON KAIKKIEN YHTEINEN TEHTÄVÄ!

Varhaiskasvatuksen järjestäjillä ja yksityisillä palveluntuottajilla tulee olla laadunhallintajärjestelmä, joka tuottaa kattavaa arviointitietoa varhaiskasvatuksen järjestämisestä ja toteutumisesta.

Kuntien ja yksityisten palveluntuottajien laadunhallinta Itsearviointi on osa varhaiskasvatuksen järjestäjän tai yksityisen palveluntuottajan laadunhallintaa, toisin sanoen osa johtamisjärjestelmää ja yksi johtamisen välineistä. Itsearviointi on arvioinnin muoto, jonka kautta tietoa toiminnasta, toimintakulttuurista sekä vallitsevista arvoista tuotetaan ensisijaisesti varhaiskasvatusorganisaation sisäiseen käyttöön. Laadunhallinnan tehtävä on varmistaa, että lapsiryhmissä toteuttavasta toiminnasta saadaan luotettavaa tietoa, jota voidaan tarkastella aina kunnan tai organisaation päätöksentekoelimissä saakka

Varhaiskasvatuksen arviointi pedagogisen toiminnan tasolla: Prosessilaatu

Arviointi pedagogisen toiminnan tasolla Arviointi kohdistuu esimerkiksi henkilöstön ja lapsen väliseen vuorovaikutukseen, ilmapiiriin, oppimisympäristöön sekä henkilöstön pedagogisiin valintoihin. (vasun perusteet, 2016) Arviointi ei kohdistu lapsiin tai lasten oppimistuloksiin, vaan arvioinnin tulee tukea varhaiskasvatuksen kehittämistä ja edistää lasten hyvinvoinnin, kehityksen ja oppimisen edellytyksiä. Varhaiskasvatuksessa arviointi kohdistuu siis pedagogiseen toimintaan ja toiminnan edellytyksiin.

Pedagogisen toiminnan arviointi edellyttää tavoitteiden asettamista Systemaattinen arviointi edellyttää tavoitetilan asettamistałtavoitteet toiminnalle löytyy laista, vasusta sekä Karvin laatimista laadun indikaattoreista Mitä toiminnalla on tarkoitus saavuttaa? Mikä on tavoiteltava lopputulos? Millainen on hyvä toimintatapa? Arviointi alkaa arvopohjan määrittelystäł Se mitä mittaamme ja arvioimme, kertoo siitä, mitä arvostamme tai mitä pidämme tärkeänä. (esim. Jones and Pound 2008; Dahlberg and Åsén 1994)

Tavoitteiden operationalisointi - Mikä on indikaattori? Laadun osatekijä eli tavoitetilaa kuvaileva ominaisuus Ł kuvaus tavoitetilan olennaisista ja tavoiteltavista ominaisuuksista Konkreettinen, todennettavissa oleva Voidaan löytää esim. kysymällä: Ł Millaiset tekijät indikoivat (osoittavat) tavoiteltavaa asiantilaa? Ł Millainen toiminta / millaiset toimintamallit edistävät tavoiteltavaa toimintaperiaatetta?

Tavoitteiden operationalisointi Mikä on kriteeri? Arviointiperuste Laatua määrittävä ominaisuus, joka pyritään muotoilemaan mahdollisimman konkreettisesti, jotta ko. ominaisuuden toteutumista arjessa voidaan arvioida (mitata) Kriteerejä voidaan laatia kysymällä Ł Mistä tunnistetaan tai miten arvioidaan toteutuuko toiminta tavoitteellisen kehittämisen suunnassa? Kriteerejä voidaan arvioida ennalta määrätyllä skaalalla Ł Toteutuu erittäin hyvin, toteutuu hyvin, toteutuu kohtalaisesti, ei toteudu. Ł Tai yksinkertaisesti kyllä / ei -vaihtoehdoilla

Indikaattorien etsiminen vasutekstistä Tavoite: Toimintakulttuuria kehitetään leikkiä ja vuorovaikutusta tukevaksi (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016, s. 29 ja 38-39)

Indikaattorien etsiminen vasutekstistä Tavoite: Toimintakulttuuria kehitetään leikkiä ja vuorovaikutusta tukevaksi (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016, s. 29 ja 38-39)

Tavoitepohjaisen arvioinnin rakenne Esimerkki Toimintakulttuuria kehitetään leikkiä ja Tavoitetila vuorovaikutusta tukevaksi Tavoitetilaa Henkilöstö kehittää kuvaava leikkiä ominaisuus tukevia toimintatapoja (indikaattori) ja toimintaympäristöjä Ryhmän Tavoitetilaa yhteisöllisyyttä kuvaava ominaisuus ja myönteistä tunneilmastoa (indikaattori) tuetaan leikin kautta. Päiväkodissa on pysyviä ja muuttuvia Arviointiperuste leikkialueita, joihin (kriteeri) leikin voi jättää sen jatkamista varten Henkilöstö Arviointiperuste havainnoi ja dokumentoi (kriteeri) leikkiä viikoittain Henkilöstö varmistaa päivittäin että kaikki Arviointiperuste lapset pääsevät mukaan (kriteeri) leikkiin ja liittyvät ryhmään Henkilöstö on Arviointiperuste päivittäin mukana (kriteeri) lasten leikeissä ERILAISET ARVIOINTIMENETELMÄT, MITTARIT Reflektoiva keskustelu arviointituloksista, vahvuuksien ja kehittämiskohteiden Tunnistetaan vahvuudet, päätetään kehittämistoimet. tunnistaminen ja kehittämistoimet (Vaikutukset ja kehittämiskohteet)

Keskeinen kysymys: Mitä tiedolla tehdään?

Arviointi ja sitä seuraava kehittäminen ovat jatkuva prosessi

Kun arviointia lähdetään suunnittelemaan, on tärkeää pohtia mikä on arvioinnin PÄÄMÄÄRÄ? Mitä (merkittävää) tavoitetta pyritään edistämään? (yhteys vk:n tavoitteisiin sekä lapsen kokemuksiin) Mikä on se muutos, jota tavoitellaan? Miksi juuri tätä tulee arvioida? TOIMINTAEDELLYTYKSET? Millaisella panoksella tavoitetila mahdollista saavuttaa? Kehittämisprosessi? Onko tuotettu arviointitieto realistinen kehittämisen lähtökohta? VAIKUTUKSET? (Ł Tavoitteena aina muutos) Hyödyt kohderyhmälle pitkällä aikavälillä? Miten muutos näkyy: kohderyhmässä, toimintaympäristössä, toimintakulttuurissa? (soveltaen Räkköläinen 2014)

Kehittävä arviointi! Kehittävän arvioinnin periaatteet korostavat sitä, arviointia tehdään oman toiminnan kehittämistä varten, ei ulkopuolista arvioitsijaa tai muuta tahoa varten.

Millaisia haasteita arviointiin liittyy? Mitä seikkoja arviointikriteerit ja valmiit arviointimallit eivät tavoita? Ł Jos arviointi kohdistuu yksipuolisesti helposti havaittaviin ja mitattaviin arviointitekijöihin, monet varhaiskasvatuksen laadun kannalta olennaiset, mutta vaikeammin tarkasteltavat tekijät jäävät vähemmälle huomiolle (ks. Paananen, 2017). Kuinka varmistetaan yksittäisen lapsen kokemus ja saadaan tietoa lapsen kohtaamasta toiminnan laadusta? Jos tavoiteltavaa laatutasoa tai toimintatapaa ei määritellä, on vaara, että arviointi perustuu vain sattumanvaraisiin huomioihin ja subjektiiviseen käsitykseen laadusta.

Varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin perusteet ja suositukset

Varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin perusteet ja suositukset - asiakirja Varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin kansallisen kehittämisen kokonaisuus Lainsäädännöllinen pohja Varhaiskasvatuksen arviointiin liittyvät tehtävät eri tasoilla Arvioinnin periaatteet varhaiskasvatuksessa Arvioinnin systemaattinen arviointi Arviointi osana laadunhallintaa Kehittävä arviointi varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin ja kehittämisen malli Laadun arviointia ohjaavia arvoja Tutkimuskoonti laadun rakennetekijöistä Tutkimuskoonti laadun prosessitekijöistä Varhaiskasvatuksen vaikuttavuus Varhaiskasvatuksen laadun rakennetekijöitä kuvaavat indikaattorit Varhaiskasvatuksen laadun prosessitekijöitä kuvaavat indikaattorit

Laadun rakenne- ja prosessitekijät Ł Laadun rakennetekijät ovat varhaiskasvatuksen järjestämiseen liittyviä tekijöitä, joita määrittävät ja säätelevät esimerkiksi lait, asetukset ja muut valtakunnalliset asiakirjat ja ne ovat sen vuoksi suhteellisen pysyviä. Ł Prosessitekijöillä tarkoitetaan varhaispedagogiikan ydintoimintoja ja yksikön pedagogista toimintakulttuuria, joilla on edelleen suora yhteys lapsen kokemuksiin. Laadun prosessitekijät kuvaavat miten varhaiskasvatukselle asetettuja tavoitteita ja sisältöjä käytännössä toteutetaan.

Varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin ja kehittämisen malli

Varhaiskasvatuksen laadun rakennetekijät Varhaiskasvatusta ohjaava lainsäädäntö Varhaiskasvatuksen riittävyys, saatavuus, saavutettavuus ja inklusiivisuus Varhaiskasvatusta ohjaava opetussuunnitelma Henkilöstön perus- ja täydennyskoulutus sekä osaamisen kehittäminen Huoltajille suunnattu varhaiskasvatusta koskeva ohjaus ja neuvonta Varhaiskasvatuspalvelujen ohjaus, neuvonta ja valvonta Yhtenäinen koulutus- ja kasvatusjärjestelmä ja siirtymät Varhaiskasvatuksen arvioinnin ja kehittämisen rakenteet Varhaiskasvatuksen johtamisjärjestelmä Henkilöstörakenne ja varhaiskasvatukselle varatut resurssit Varhaiskasvatuksen työaikarakenteet ja -suunnittelu Lapsiryhmärakenne ja koko Varhaiskasvatuksen oppimisympäristöt

Varhaiskasvatuksen laadun prosessitekijät Henkilöstön ja lapsen välinen vuorovaikutus Pedagoginen suunnittelu, dokumentointi, arviointi ja kehittäminen Pedagoginen toiminta ja oppimisympäristöt Johtaminen pedagogisen toiminnan tasolla Vertaisvuorovaikutus ja ryhmän ilmapiiri Henkilöstön keskinäinen vuorovaikutus ja monialainen yhteistyö Henkilöstön ja huoltajien välinen vuorovaikutus

Esimerkki laadun rakennetekijöitä kuvaavasta indikaattorista Yhtenäinen koulutus- ja kasvatusjärjestelmä ja siirtymät Kansallisella tasolla 1. Yhtenäinen koulutus- ja kasvatusjärjestelmä varmistaa sen, että oppimispolut ovat sujuvia ja takaavat tasa-arvoiset siirtymät varhaiskasvatuksesta seuraaville koulutusasteille. Paikallisella tasolla 2. Lasten siirtymät kotoa varhaiskasvatukseen, varhaiskasvatuspalvelujen sisällä sekä edelleen esiopetukseen ja perusopetukseen suunnitellaan ja toteutetaan niin, että ne turvaavat oppimispolkujen tasa-arvoiset ja sujuvat jatkumot. Pedagogisen toiminnan tasolla 3. Henkilöstö suunnittelee ja toteuttaa yhdessä lasten huoltajien kanssa toimivia, lasten turvallisuuden tunnetta ja oppimista tukevia käytäntöjä, kun lapsi siirtyy kotihoidosta varhaiskasvatukseen. 4. Henkilöstö suunnittelee ja toteuttaa yhdessä varhaiskasvatuksen muiden ammattilaisten, perusopetuksen ammattilaisten sekä huoltajien kanssa toimivia ja lasten hyvinvointia ja oppimista edistäviä käytäntöjä varhaiskasvatuksesta, sen eri toimintamuodoista tai yksiköistä toiseen ja esiopetuksesta perusopetukseen siirtymiseen.

Esimerkki prosessilaatua kuvaavasta indikaattorista Vertaisvuorovaikutus ja ryhmän ilmapiiri 1. Henkilöstö rakentaa myönteisen oppimisympäristön lapsille. Ryhmän ilmapiiri on turvallinen, lämmin, oppimaan innostava ja välittävä. 2. Henkilöstö ja lapset yhdessä muodostavat oppijoiden yhteisön, jossa kaikkien lasten mielekäs osallistumisen toimintaan toteutuu. Henkilöstö tukee lasten ryhmätoimintaa ohjaten ja esimerkkiä antaen. 3. Henkilöstö rakentaa ja ohjaa ryhmän toimintakulttuuria systemaattisesti siten, että se edistää, pitää yllä ja kehittää yhteenkuuluvuutta. Henkilöstö huolehtii siitä, että jokainen lapsi saa kokea olevansa ryhmän jäsen ja tuntee kuuluvansa ryhmään. Henkilöstö tukee lasten monipuolisten kaverisuhteiden muodostumista ja ylläpitämistä. 4. Henkilöstö varmistaa, että jokaisella lapsella on hyvä olla varhaiskasvatuksessa. Lapset kokevat tulevansa kuulluksi sekä arvostetuiksi sellaisina kuin ovat. 5. Henkilöstö rakentaa ja ylläpitää ryhmässä ilmapiiriä, joka perustuu lasten yksilöllisten erojen sekä erilaisten kulttuurien, uskontojen ja katsomusten arvostamiselle. Henkilöstö tukee lasten monikielisyyttä ryhmässä.

Jos rakenteet eivät ole kunnossa, eivät prosessitkaan ole yleensä laadukkaita.

Valtakunnalliseen varhaiskasvatuksen arviointi ja sen kehittäminen -seminaari 25.10.2018 kello 8.45 15.30 (Kansallismuseo, Helsinki) Tilaisuudessa julkistetaan VARHAISKASVATUKSEN LAADUN ARVIOINNIN PERUSTEET JA SUOSITUKSET asiakirja ja VARHAISKASVATUKSEN LAADUN INDIKAATTORIT

Kiitos! janniina.vlasov@karvi.fi Lisää tietoa toiminnastamme: https://karvi.fi/varhaiskasvatus/