Laatua ja lakia. Ajankohtaista varhaiskasvatuksesta

Transkriptio

1 Laatua ja lakia Ajankohtaista varhaiskasvatuksesta Varhaiskasvatusilta OAJ Pohjois-Pohjanmaa, OAJ Oulun paikallisyhdistys ry Kirsi Sutton, erityisasiantuntija

2 Viime vuosien muutoksia varhaiskasvatuksessa Hallinnonalasiirto STM OKM Varhaiskasvatuslaki 2015, muutettiin 2016 Valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 10/2016 Paikalliset suunnitelmat otettiin käyttöön Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartta 6/2017 Varhaiskasvatuslaki (540/2018) Laajaa yhteiskunnallista keskustelua vaikuttavuudesta, palkkauksesta, kansanliikkeitä (Vain kaksi kättä, Ei leikkirahaa),

3 Uusi varhaiskasvatuslaki miksi? Varhaiskasvatuksen hallinnonalasiirto STM OKM Lasten päivähoito ei ole enää sosiaalihuoltolain tarkoittama sosiaalipalvelu Uusi laki ja asetus kumoavat nykyisen varhaiskasvatuslain ja päivähoitoasetuksen Lakia sovelletaan sekä kunnan että yksityisen tahon järjestämään ja tuottamaan varhaiskasvatukseen Salassapitoa ja tietojen vaihtoa koskeva sääntely lähentyy perusopetusta koskevaa sääntelyä asiakkuus ei lähtökohtaisesti enää salassa pidettävä tieto

4 Varhaiskasvatuslain keskeiset uudistukset Tavoitteena vahvistaa päiväkodeissa toteutettavan varhaiskasvatuksen sisältöjä, toimintaa, laatua ja pedagogiikkaa henkilöstön koulutustason nosto Henkilöstörakenne Henkilöstön nimikkeet Johtamisen kehittäminen Varhaiskasvatusta koskevien säädöksien saaminen samaan lakiin Varhaiskasvatuksen kehittäminen osana kasvatus- ja koulutusjärjestelmää 4

5 Poimintoja uudesta varhaiskasvatuslaista

6 Pykäliä uudessa laissa 76 (vanhassa 34) Laki jaettu 14 lukuun 1. Yleiset säännökset 2. Varhaiskasvatuksen järjestäminen 3. Oikeus varhaiskasvatukseen 4. Menettelysäännökset 5. Varhaiskasvatuksen suunnittelu ja arviointi 6. Henkilöstö ja kelpoisuusvaatimukset 7. Henkilöstön mitoitus, rakenne ja täydennyskoulutus 8. Salassapito ja tietojen vaihto 9. Yksityisen palvelujen tuottajan järjestämä varhaiskasvatus 10. Hallinto ja valvonta 11. Rahoitus ja asiakasmaksut 12. Oikeusturvakeinot ja muutoksenhaku 13. Varhaiskasvatuksen tietovaranto (Varda) 14. Voimaantulo ja siirtymäsäännökset

7 1. Luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus ja soveltamisala Mm. varhaiskasvatuksen toimintamuodot: päiväkotitoiminta, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatustoiminta 2 Varhaiskasvatuksen määritelmä Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka 3 Varhaiskasvatuksen tavoitteet Lisäyksenä 6. tavoitteeseen teksti edistää yhdenvertaisuutta

8 2. Luku Varhaiskasvatuksen järjestäminen ja tuottaminen 4 Lapsen edun ensisijaisuus (uusi pykälä) Varhaiskasvatusta suunniteltaessa, järjestettäessä tai tuotettaessa ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu. Sanamuoto vahvempi kuin edellisessä laissa 11 Vaatii avaamista ja konkreettisempaa määrittelyä Lapsen edun tulisi ohjata varhaiskasvatuksen suunnittelua, järjestämistä ja päätöksentekoa. Lapsen etua on harkittava sekä yksittäisen lapsen, lapsiryhmän ja yleensä lasten kannalta tapaus- ja tilannekohtaisesti. Perusteena YK:n lasten oikeuksia koskevat linjaukset koskien mm. lapsen oikeutta leikkiin, lepoon ja vapaa-aikaan sekä lapsen oikeutta tulla kuulluksi.

9 2. Luku Varhaiskasvatuksen järjestäminen ja tuottaminen 10 Varhaiskasvatusympäristö Varhaiskasvatusympäristön on oltava kehittävä, oppimista edistävä sekä terveellinen ja turvallinen lapsen ikä, kehitys ja muut edellytykset huomioon ottaen. Lasta tulee suojata väkivallalta, kiusaamiselta ja muulta häirinnältä. Toimitilojen ja toimintavälineiden on oltava terveellisiä, turvallisia ja asianmukaisia, ja niissä on huomioitava esteettömyys. Pykälä vastaa pääosin vanhan lain 6 Edistää lapsen edun ensisijaisuutta tarkoituksena korostaa, että kiusaamista ei hyväksytä missään muodossa vaan se tunnistetaan, siihen puututaan ja sitä ehkäistään tietoisesti ja suunnitelmallisesti.

10 11 Ravinto ja ruokailu Ruokailu järjestetään ohjatusti kaikille läsnä oleville lapsille, jollei muun kuin pk:ssa tai pph:ssa annetun varhaiskasvatuksen luonteesta muuta johdu. (esim. avoin varhaiskasvatus) Esim. neljä tuntia päivässä varhaiskasvatuksessa olevalla lapsella on oikeus vastaaviin aterioihin ja välipaloihin kuin muilla samaan aikaan läsnä olevilla kokopäiväisessä varhaiskasvatuksessa olevilla lapsilla.

11 3. Luku Oikeus varhaiskasvatukseen 12 Oikeus varhaiskasvatukseen ei muutoksia pykälään, mutta: Varhaiskasvatuksessa lapsella on oikeus saada suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatusta, opetusta ja hoitoa, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Pedagogiikan merkitys ja varhaiskasvatuksen opettajan pedagoginen vastuu Varhaiskasvatuksen tavoitteet niiden toteutuminen Lapsen edun ensisijainen huomioiminen varhaiskasvatuksen suunnittelussa ja järjestämisessä on koko toiminnan perusta 13 Vuorohoidon järjestäminen varhaiskasvatuksessa Vuorohoitoa järjestetään iltaisin, öisin, viikonloppuisin ja arki- ja juhlapyhinä päiväkodeissa tai perhepäivähoidossa. Vuorohoitoa on järjestettävä tarpeen mukaisessa laajuudessa lapselle, joka tarvitsee sitä vanhemman tai muun huoltajan työssäkäynnin tai opiskelun vuoksi on voimassa olevaan lakiin nähden uusi, mutta ei anna tarkempia raameja

12 23 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatuksen opettajan vastuu lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laadinnasta ja toteutumisen arvioinnista ei muuttunut. Kokonaisvastuu lapsiryhmän toiminnan suunnittelusta, toiminnan suunnitelmallisuuden ja tavoitteellisuuden toteutumisesta sekä toiminnan arvioinnista ja kehittämisestä on varhaiskasvatuksen opettajalla. Lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma on velvoittava asiakirja, jonka laadinnasta ja arvioinnista vastaa VO tai VEO.

13 23 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / muutoksia Varhaiskasvatuksen erityisopettaja osallistuu lapsen tuen tarpeen, tukitoimenpiteiden tai niiden toteuttamisen arviointiin tarpeen mukaan Varhaiskasvatuksen sosionomin osaamista voidaan hyödyntää erityisesti lasten ja perheiden palvelujärjestelmän tuntemuksen osalta Jos tuen tarpeen arviointi edellyttää sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntemusta, on näiden osallistuttava arvioinnin tekemiseen varhaiskasvatuksen järjestäjän pyynnöstä

14 OPH varhaiskasvatussuunnitelman päivitys Perusteet päivitetään noudattamaan uutta lakia Keskustelutilaisuudet sidosryhmille syyskuu 2018 Lausuntokierros marraskuu 2018 OPH kerää kommentteja perusteiden luonnoksesta avoimella verkkokyselyllä s/perusteet/perusteiden_paivitys_2018 Kommentoinnin helpottamiseksi julkaistavaan luonnokseen merkitään eri värillä uudistetut kohdat. Luonnoksesta näkee myös, mitkä kohdat poistetaan. Kommentteja toivotaan erityisesti tehtyihin muutoksiin. Tavoitteena saada valmista vuoden 2018 loppuun mennessä Paikalliset vasut päivitetään kevät 2019 Paikalliset, päivitetyt suunnitelmat käyttöön elokuussa 2019 Kaikkea toivottua ei todennäköisesti saada perusteisiin (esim. toimintamuodot)

15 6. Luku Henkilöstö ja kelpoisuusvaatimukset 25 Riittävä henkilöstö Lain 1 :ssä tarkoitetulla päiväkodilla tulee olla toiminnasta vastaava johtaja Johtaja voi vastata useiden, myös eri toimintamuotojen ja yksiköiden toiminnasta. Säännös koskee kaikkia järjestäjiä, myös yksityisiä toimijoita, joiden on voimassa olevan lainsäädännön mukaan tullut nimetä yksiköilleen vastuuhenkilö tai henkilöt. Kunnan käytettävissä on oltava varhaiskasvatuksessa esiintyvää tarvetta vastaavasti varhaiskasvatuksen erityisopettajan palveluja. Palvelun käytettävissä oleminen ei tarkoita, että joka yksikössä olisi oltava oma erityisopettajan kokoaikainen virka tai toimi.

16

17 Henkilöstön uudet tehtävänimikkeet ja kelpoisuudet Lain voimaan tullessa kaikki nykyiset kelpoisuudet säilyvät Tehtävänimikkeet voimaan , päiväkodin johtajan kelpoisuusvaatimus siirtymäsäännöksen mukaisesti vasta Kunnat päättävät nimikkeiden käyttöönotosta Varhaiskasvatuksen sosionomeja valmistuu jälkeen

18 26 Varhaiskasvatuksen opettaja Kelpoisuusvaatimuksena varhaiskasvatuksen opettajan tehtäviin on vähintään kasvatustieteen kandidaatin tutkinto, johon sisältyy varhaiskasvatuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot, joista voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella, tai jota on täydennetty mainituilla opinnoilla. Koskee myös yliopistoja: lastentarhanopettajan koulutuksesta varhaiskasvatuksen opettajan koulutus (VN asetus varhaiskasvatuksesta voimaan )

19 26 Varhaiskasvatuksen opettaja Nykyisten lastentarhanopettajien kelpoisuudet säilyvät siirtymäsäännöksillä Kaikki lastentarhanopettajaksi lain voimaan tullessa kelpoiset henkilöt ovat lain voimaantulon jälkeen kelpoisia varhaiskasvatuksen opettajan tehtäviin riippumatta koulutustaustasta ( 75 1.mom) Siirtymäsäännöksillä on turvattu myös mennessä sosionomin AMK tutkinto-ohjelmaan hyväksyttyjen ja sieltä mennessä valmistuneiden kelpoisuus opettajatehtäviin / 75 2.mom)

20 27 Varhaiskasvatuksen sosionomi Kelpoisuutena varhaiskasvatuksen sosionomin tehtäviin on vähintään sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, johon sisältyvät varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneet vähintään 60 op laajuiset opinnot, joista voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella tai sosionomin tutkinto, jota on täydennetty mainituilla opinnoilla. Varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävänkuvassa näkyisi etenkin sosionomin koulutuksen tuottama osaaminen moniammatillisen yhteistyön sekä varhaiskasvatuksen ja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluitten yhteistyön rakenteiden toteuttamisessa, perheiden palveluohjauksessa sekä perheiden kasvatusyhteistyön ja yhteisöllisyyden vahvistamisessa.

21 27 Varhaiskasvatuksen sosionomi Kelpoisia varhaiskasvatuksen sosionomin tehtäviin olisivat myös ne ylemmän sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet, joiden tutkinto sisältäisi tai jota olisi täydennetty vaadittavilla opinnoilla. Myös kasvatustieteen kandidaatti voisi toimia varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävässä, mikäli hän on lain voimaan tullessa ollut kelpoinen lastentarhanopettajaksi.

22 30 Varhaiskasvatuksen erityisopettaja Kelpoisuus varhaiskasvatuksen erityisopettajan tehtäviin on: 1. Kelpoisuus varhaiskasvatuksen opettajan tehtävään, jonka lisäksi suoritettu erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot, joista säädetään valtioneuvoston asetuksella, tai 2. Kasvatustieteen maisteri pääaineena erityispedagogiikka (varhaiserityisopettajan koulutus)

23 31 Päiväkodin johtaja Kelpoisuusvaatimuksena päiväkodin toiminnasta vastaavan johtajan tehtävään on kelpoisuus 26 tai 27 :ssä tarkoitettuun varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin tehtävään ja vähintään kasvatustieteen maisterin tutkinto sekä riittävä johtamistaito 31 tulee voimaan 1. päivänä tammikuuta 2030

24 Päiväkodin johtajan kelpoisuus ennen vuotta 2030 Kunnan varhaiskasvatuksen hallinnollisten johtotehtävien osalta ei enää säädettäisi kelpoisuusvaatimuksista varhaiskasvatuslaissa. Tämä vastaa käytäntöä kunnan muilla aloilla. Nykyisin kelpoisuusehdot täyttävät päiväkodin johtajina toimivat henkilöt tai 5 vuotta ennen lain voimaantuloa virkatai työsuhteessa päiväkodin johtajana tai varhaiskasvatuksen hallinnollisena johtajana toimineet henkilöt säilyttävät kelpoisuutensa ja ovat kelpoisia toimimaan päiväkodin johtajina myös vuoden 2030 jälkeen.

25 Päiväkodin johtajan kelpoisuus ennen vuotta 2030 Varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuuden omaava henkilö (riippumatta onko kandi- vai sosionomitaustainen) on kelpoinen toimimaan päiväkodin johtajana vuoteen Tämän jälkeen edellytetään lisäksi kasvatustieteen maisterin tutkinto Niiden henkilöiden, jotka on hyväksytty suorittamaan sosionomi (AMK) tutkintoa vuosi lain voimaantulon ( ) jälkeen, tulisi suorittaa sosionomi (AMK) tutkinnon lisäksi kasvatustieteen maisterin tutkinto saavuttaakseen päiväkodin johtajan kelpoisuuden jo ennen vuotta 2030.

26 Päiväkodin johtajan kelpoisuus vuodesta 2030 Päiväkodin johtajan kelpoisuusvaatimus on vuodesta 2030 lähtien varhaiskasvatuksen opettajan tai varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuus ja vähintään kasvatustieteen maisterin tutkinto sekä riittävä johtamistaito. ( 31)

27 7. Luku Henkilöstön mitoitus, rakenne ja täydennyskoulutus 37 Päiväkodin henkilöstön rakenne Lain voimaan tullessa vähintään kolmanneksella tulee olla varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus ja muilla vähintään lastenhoitajan kelpoisuus. (edellisessä laissa sanamuoto joka kolmannella) Vuoden 2030 alusta: Kasvatus- opetus- ja hoitotehtävissä toimivasta henkilöstöstä vähintään kahdella kolmasosalla tulee olla varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus, josta vähintään puolella varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus. Muilla tulee olla vähintään varhaiskasvatuksen lastenhoitajan kelpoisuus.

28 Lakia täytyy vielä kehittää: Pedagogisen varhaiskasvatuksen määritelmä Lapsen tuen järjestäminen Lapsiryhmien koko Subjektiivisen oikeuden palauttaminen Vuorohoidon kysymykset Opettajien määrä / mitoitus

29 Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden toimeenpanon arviointi Tietoa varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden toimeenpanosta kerättiin kyselyllä kaikilta varhaiskasvatuksen järjestäjiltä, palveluntuottajilta sekä yksityisiltä perhepäivähoitajilta. Lisäksi arvioitiin paikallisia ja lasten varhaiskasvatussuunnitelmia.

30 Arvioinnin keskeiset tulokset Pääsääntöisesti paikallinen varhaiskasvatussuunnitelmaprosessi sujui hyvin Paikallista prosessia haittasi kireä aikataulu sekä puutteelliset taloudelliset ja ajankäytölliset resurssit Vasun perusteiden konkretisointi toimintaa ohjaaviksi paikallisiksi suunnitelmiksi ei kaikilta osin vielä toteutunut Prosessin onnistumisen keskeisiä avaintekijöitä henkilöstön täydennyskoulutukseen osallistuminen sekä prosessin hyvä suunnittelu Onnistuminen parempi kaupunkimaisissa kunnissa kuin maaseutumaisissa koulutukset kaukana & sijaisten saatavuus

31 Arvioinnin keskeiset tulokset Varhaiskasvatuksen eri toimintamuodot ongelmalliset Paikallinen vasu perhepäivähoitajille vieras Avoimien vastausten mukaan pph:n ydintehtävä tarjota kodinomaista perushoivaa ei pedagogisesti painottunutta varhaiskasvatusta. Suurin osa vastaajista arvioi, että vasun perusteet huomioivat eri toimintamuodot enintään kohtalaisesti miten lain tavoitteet voidaan yhtäläisesti saavuttaa eri toimintamuodoissa?

32 Arvioinnin keskeiset tulokset Eniten vasun käyttöönottoa estäväksi tekijäksi sekä kunnissa että yksityisissä päiväkodeissa puutteet lastentarhanopettajien ja erityislastentarhanopettajien saatavuudessa Muita estäviä tekijöitä mm. kaupunkimaisissa kunnissa käyttöja täyttöasteeseen sekä lasten ja aikuisten välisiin suhdelukuihin liittyvät tavoitteet Kuntien tulkinnat lastentarhanopettajan vastuusta lasten vasujen laadinnasta vaihtelivat Lasten vasujen laatu vaihteli eri toimintamuotojen välillä

33 Karvi: Arvioinnin keskeiset tulokset Tulokset antavat aihetta pohtia yhdenvertaisuuden ja tasaarvon toteutumista suomalaisessa varhaiskasvatusjärjestelmässä Varhaiskasvatuksen järjestäjien olisi hyvä rohkeasti ryhtyä päivittämään paikallisia varhaiskasvatussuunnitelmia siten, että niissä konkretisoidaan aikaisempaa selkeämmin toimenpiteitä, joiden avulla suunnitelmissa asetettuja tavoitteita toteutetaan ja tavoitteiden toteutumista arvioidaan

34 Varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin perusteet ja suositukset / julkaistiin Tutkimuskoonti mistä varhaiskasvatuksen laatu muodostuu sekä tutkimuksesta johdetut suomalaisen varhaiskasvatuksen laadun indikaattorit Varhaiskasvatuksen laadun arvioinnilla vahva arvoperusta Arvot kuvaavat sitä, mitä varhaiskasvatuksessa tavoitellaan ja miksi jotakin pidetään tärkeänä Arvot muodostavat perustan kansalliselle laadun määrittelylle myötäilee yhteiskunnan yleistä opetusta ja koulutusta koskevaa arvoperustaa Taustalla vaikuttavat mm. YK:n Lapsen oikeuksien sopimus ja YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus

35 Asiakirjan tavoitteena on Luoda yhtenäinen, kansallinen perusta varhaiskasvatuksen rakenteen ja sisällön arvioimiseksi sekä kansallisella, paikallisella että pedagogisen toiminnan tasolla Tukea varhaiskasvatuksen järjestäjiä ja yksityisiä palveluntuottajia laadunhallintaan liittyvän itsearvioinnin suunnitelmallisessa ja tavoitteellisessa toteuttamisessa Tarjota välineitä ja tietoa paikallisen itsearvioinnin toteuttamiseen

36

37 Varhaiskasvatuksen laatu muodostuu erilaisista tekijöistä Laadun rakennetekijät Ovat varhaiskasvatuksen järjestämiseen liittyviä tekijöitä, joita määrittävät ja säätelevät esimerkiksi lait, asetukset ja muut valtakunnalliset asiakirjat ja ne ovat sen vuoksi suhteellisen pysyviä. Liittyvät siihen, kuka vastaa varhaiskasvatustoiminnasta, missä toimintaa toteutetaan ja millaiset puitteet toiminnalle luodaan. Prosessitekijät Ovat varhaispedagogiikan ydintoimintoja ja yksikön pedagogista toimintakulttuuria, joilla on edelleen suora yhteys lapsen kokemuksiin. Laadun prosessitekijät kuvaavat miten varhaiskasvatukselle asetettuja tavoitteita ja sisältöjä käytännössä toteutetaan

38 Varhaiskasvatuksen laadun rakennetekijät Varhaiskasvatusta ohjaava lainsäädäntö Varhaiskasvatuksen riittävyys, saatavuus, saavutettavuus ja inklusiivisuus Varhaiskasvatusta ohjaava opetussuunnitelma Henkilöstön perus- ja täydennyskoulutus sekä osaamisen kehittäminen Huoltajille suunnattu varhaiskasvatusta koskeva ohjaus ja neuvonta Varhaiskasvatuspalvelujen ohjaus, neuvonta ja valvonta Yhtenäinen koulutus- ja kasvatusjärjestelmä ja siirtymät Varhaiskasvatuksen arvioinnin ja kehittämisen rakenteet Varhaiskasvatuksen johtamisjärjestelmä Henkilöstörakenne ja varhaiskasvatukselle varatut resurssit Varhaiskasvatuksen työaikarakenteet ja -suunnittelu Lapsiryhmän rakenne ja koko Varhaiskasvatuksen oppimisympäristöt

39 Varhaiskasvatuksen laadun prosessitekijät Henkilöstön ja lapsen välinen vuorovaikutus Pedagoginen suunnittelu, dokumentointi, arviointi ja kehittäminen Pedagoginen toiminta ja oppimisympäristöt Johtaminen pedagogisen toiminnan tasolla Vertaisvuorovaikutus ja ryhmän ilmapiiri Henkilöstön keskinäinen vuorovaikutus ja monialainen yhteistyö Henkilöstön ja huoltajien välinen vuorovaikutus

40 Laadun eri tekijät ovat riippuvaisia toisistaan Laadun rakenteelliset ja prosessitekijät ovat dynaamisessa vuorovaikutuksessa keskenään. Rakenteellisten laadun tekijöiden yhteisvaikutusten on todettu ennustavan prosessin laatua yksittäisiä rakenteellisia tekijöitä paremmin. Jos rakenteet eivät ole kunnossa, eivät prosessitkaan ole yleensä laadukkaita. Laadun eri tekijöiden rinnakkainen tarkastelu on arvioinnin onnistumisen kannalta tarpeellista.

41

42 Varhaiskasvatuksen laadun indikaattorit Asiakirjassa esitelty 60 indikaattoria 34 rakenteisiin liittyviä näistä edelleen 11 on kansalliselle tasolle suunnattuja ja 23 paikalliselle ja pedagogisen toiminnan tasolle suunnattuja 26 prosesseihin liittyviä Indikaattorit eivät vielä sellaisenaan sovellu arviointityökaluksi, vaan niiden pohjalta määritellään tarkemmat arviointikriteerit, joiden perusteella varsinaista arviointia toteutetaan Kriteereistä tulee muotoilla mahdollisimman konkreettiset, jotta laadun toteutumista arjessa voidaan luotettavasti arvioida ja mitata

43

44 Kiitos!