Talousarvio 2018 Taloussuunnitelma 2018 2020 Kunnanhallitus 11.12.2017 Kunnanvaltuusto 20.12.2017
S i v u 1 1 TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT... 3 1.1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS TALOUSARVIOVUOTEEN 2018... 3 1.2 TALOUSARVIOTA KOSKEVAT PERIAATTEET... 4 1.2.1 Taloussuunnittelun tavoitteet... 4 1.2.2 Käyttösuunnitelmat... 4 1.2.3 Tilivelvolliset viranhaltijat... 4 1.2.4 Talousarvion noudattaminen ja muuttaminen... 5 1.2.5 Talousarvion sitovuus... 5 1.2.5.1 Käyttötalousosan sitovuustaso... 5 1.2.5.2 Tuloslaskelmaosan sitovuustaso... 5 1.2.5.3 Rahoitusosan sitovuustaso... 5 1.2.5.4 Investointiosan sitovuustaso... 5 1.2.6 Lainanotto... 6 2 TULOSLASKELMA... 7 3 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2017 2020... 8 4 RAHOITUSOSA... 9 4.1 KESKEISIMPIEN TYTÄRYHTEISÖJEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET VUODELLE 2018 10 5 KÄYTTÖTALOUSOSA... 11 5.1 VALTUUSTO JA KUNNANHALLITUS... 11 5.1.1 Valtuusto... 11 5.1.1.1 Vaalit... 11 5.1.1.2 Valtuusto... 12 5.1.2 Kunnanhallitus... 13 5.1.2.1 Vapaa-aika, kulttuuri ja liikunta... 13 5.1.2.2 Asuntotoimi... 15 5.1.2.3 Kunnanhallitus... 16 5.1.2.4 Työllistäminen... 17 5.1.2.5 Elinkeinotoimi... 17 5.1.2.6 Maaseututoimi... 19 5.1.2.7 Joukkoliikenne... 20 5.1.2.8 Järvi-Saimaan Palvelut Oy... 20 5.1.2.9 Tietohallinto... 21 5.1.2.10 TOTTA! Työllisyyshanke... 21 5.1.3 Yleis- ja taloushallinto... 21 5.1.3.1 Hallintopalvelut / talouspalvelut... 22 5.1.3.2 Henkilöstötoimi... 23 5.2 PERUSPALVELUT... 25 5.2.1 Sivistystoimi... 25 5.2.1.1 Peruspalvelutoimisto... 26 5.2.1.2 Varhaiskasvatus... 26 5.2.1.3 Perusopetus... 28 5.2.1.4 Lukio... 31 5.2.1.5 Kansalaisopisto... 33 5.2.1.6 Kirjasto... 34 5.2.2 Sulkavan kunnan sosiaali- ja terveystoimi... 35
S i v u 2 5.3 RAKENNUSTOIMI... 37 5.3.1 Rakennus- ja ympäristötoimi... 37 6 INVESTOINNIT... 39 7 HENKILÖSTÖ... 40 8 KUSTANNUSPAIKKARAKENNE... 44
S i v u 3 1 TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT 1.1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS TALOUSARVIOVUOTEEN 2018 Sulkavan kunnan talousarvion linjaukset ja perusteet Talousarvion ja taloussuunnitelman taustalla on valtuuston hyväksymä kuntastrategia. Kunnan talousarvion yksi keskeinen tehtävä on, että kuntastrategian päämäärät ja tavoitteet viedään kunnan palvelu- ja kehittämistoimintaan. Sulkavan kuntastrategian päivittäminen kuluvalle valtuustokaudelle on tätä kirjoittaessa valmistelussa. Tuloverotusta ei kiristetty talousarviovuodelle 2018, ja kunnallisveroprosentti vuodelle 2017 on 21,50. Kiinteistöverotus on pidetty ennallaan. Sulkavan kunnan talousnäkymät talousarviovuosi 2018 ja taloussuunnitelmavuosi 2019 tulevat olemaan ylijäämäisiä. Suunnitelmavuotena 2020 arvioidaan kuitenkin syntyvän alijäämää noin 300.000 euroa. Taustalla on kunnan verotulojen ja valtionosuuksien pienentyminen maakunta- ja sote uudistuksen toteutuessa. Vuoden 2018 isoimpana hankkeena käynnistyy paloaseman rakentaminen, joka on noin 2,2 miljoonan euron investointi. Lisäksi kunnassa on alkamassa Liikenneviraston toimesta Vekaran siltahanke. Kunnan palveluissa ei tapahdu suurempia muutoksia vuoden 2018 aikana. Olennaisena muutoksena on työllisyystoiminnan siirtyminen TEKO ry:ltä kunnalle. Työvoimapalvelujen kehittäminen kunnan toimesta on tarpeen, koska työvoimahallinnon lähipalvelut ovat heikosti saatavilla kunnassamme. Talousarviossa vuosikate on 1.142.056, suunnitelman mukaiset poistot 474.000 ja paloaseman kertapoisto (tasearvon alaskirjaus purettaessa) 139.450. Tulos on ylijäämäinen 532.508. Käyttötalouden toimintakulut ovat 21.266.562. Toimintakate -18.455.714. Verotulot ovat 8.547.000 ja valtionosuudet ovat 10.993.000. Talousarvioehdotuksessa kunnan lainakanta tulee nousemaan 1.185.000 euroa. Vuoden 2018 lopussa lainamäärä on noin 5.255.000 mikä tekee 2027 /asukas. Kunnan vuoden 2017 tilinpäätösennusteessa on jälkeen taseessa ylijäämää noin 1.500.000 euroa. Vuoden 2018 jälkeen ylijäämää arvioidaan olevan noin 2.000.000 euroa. Esitän parhaimmat kiitokset kunnan henkilöstölle, lautakunnille, kunnanhallitukselle ja kunnanvaltuustolle yhteistyöstä talousarvion 2018 valmistelussa. Sulkavalla 8. joulukuuta 2017 Juho Järvenpää kunnanjohtaja
S i v u 4 1.2 TALOUSARVIOTA KOSKEVAT PERIAATTEET 1.2.1 Taloussuunnittelun tavoitteet Talouden tasapainon tärkein arviointikriteeri on vuosikate. Vuosikate ilmoittaa rahoitusylijäämän sen jälkeen, kun käyttötalouden nettomenot ja rahoituksen nettomenot on rahoitettu. Vuosikate on se tulorahoituksen määrä, joka on käytettävissä investointeihin. Talous on tasapainossa, jos vuosikatteella voidaan rahoittaa investointien nettomenot. Kuntaliitto on luonut seuraavat kriteerit tulorahoituksen riittävyyden eli vuosikatteen tason arvioinnille: 1. Vahva talous Vuosikate riittää investointien nettomenon ja lainojen lyhennysten rahoittamiseen. 2. Tasapainossa oleva talous Vuosikate riittää lainojen lyhennysten ja suunnitelman mukaisten poistojen eli korvausinvestointien rahoittamiseen. 3. Hyväksyttävän alarajalla oleva talous Vuosikate on yhtä suuri kuin suunnitelman mukaiset poistot eli vuosikate riittää korvausinvestointien mutta ei kokonaan lainojen lyhennysten rahoittamiseen. 4. Heikkenevä talous Vuosikate on positiivinen, mutta tilikauden tulos poistojen jälkeen negatiivinen. Tällöin vuosikatteella ei pystytä rahoittamaan suunnitelman mukaisia poistoja kokonaan eikä lainojen lyhennyksiä ollenkaan. 5. Kriisitalous Vuosikate on negatiivinen, jolloin käyttö- ja rahoitusmenojen rahoittamiseen joudutaan ottamaan vierasta pääomaa. 1.2.2 Käyttösuunnitelmat Käyttösuunnitelmilla toimielimet jakavat tulosalueen määrärahat ja tuloarviot tulosyksikköjen kesken tarkoituksenmukaisesti taloudellisuus ja toiminnallinen vastuu huomioiden. Tilivelvollisella on vastaava oikeus omiin alaisiinsa nähden. Mahdollisesta delegoimisesta huolimatta tilivelvollisen vastuu säilyy tilivelvollisella. 1.2.3 Tilivelvolliset viranhaltijat Kunnanjohtaja Talous- ja hallintojohtaja Sosiaalijohtaja Sivistysjohtaja Yhtenäiskoulun ja lukion rehtori Yhtenäiskoulun apulaisrehtori Yhtenäiskoulun Lohilahden yksikön johtaja Kansalaisopiston rehtori
S i v u 5 Kirjastonjohtaja Päivähoidon johtaja Elinvoimakoordinaattori 1.2.4 Talousarvion noudattaminen ja muuttaminen Valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Kunnan toiminnassa ja taloudessa on noudatettava talousarviota. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Talousarviomuutokset on tehtävä talousarviovuoden aikana. 1.2.5 Talousarvion sitovuus 1.2.5.1 Käyttötalousosan sitovuustaso Käyttötalousosan kaikilla tulosalueilla kunnanvaltuustotasoinen sitovuustaso on netto (nettomääräraha tai nettotuloarvio). Käyttötalousosan tulosalueet: Valtuusto Kunnanhallitus Yleis- ja taloushallinto Peruspalvelu/ Sivistystoimi Peruspalvelu/ Sosiaalitoimi- ja terveydenhuoltopalvelut Rakennus- ja ympäristötoimi 1.2.5.2 Tuloslaskelmaosan sitovuustaso Tuloslaskelmaosassa valtuustoon nähden sitovia määrärahoja ja tuloarvioita ovat: 1. Verotulot 2. Valtionosuudet 3. Rahoitustulojen ja menojen erotus 1.2.5.3 Rahoitusosan sitovuustaso Rahoitusosassa valtuustoon nähden sitovia määrärahoja ja tuloarvioita ovat Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos 1.2.5.4 Investointiosan sitovuustaso Investointiosassa sitovuustasona on hankekohtainen nettomeno (menot-tulot).
S i v u 6 1.2.6 Lainanotto Kunnanhallituksen lainanottovaltuus Hyväksyessään talousarvion kunnanvaltuusto päättää myöntää kunnanhallitukselle, kunnanjohtajalle ja talous- ja hallintojohtajalle lainanottovaltuuden tilapäiseen maksuvalmiuden ylläpitoon mahdollisesti tarvittavaan luottoon talousarvioon sisältyvän lainan oton lisäksi. Tällaisen luoton nostoon tulee käyttää kuntatodistusohjelmaa ja sitä saa olla kerrallaan enintään 2 000 000 euroa. Hyväksyessään talousarvion kunnanvaltuusto päättää myöntää kunnanhallitukselle lainanottovaltuuden enintään 1 700 000 euron pitkäaikaiselle lainalle. Valtuuston lainanlyhennysvaltuus Hyväksyessään talousarvion, valtuusto päättää myöntää oikeuden lyhentää lainoja enemmän kuin talousarvioon on kirjattu taloudellisen tilanteen salliessa.
S i v u 7 2 TULOSLASKELMA Tuloslaskelma osoittaa, kuinka tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, korkoihin ja muihin rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumisen edellyttämiin suunnitelman mukaisiin poistoihin. TP 2016 TA 2017 TA 2018 Muutos TP 2016-TA 2018 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 1 337 477 930 681 944 564-392 913 Maksutuotot 820 829 304 350 308 200-512629 Tuet ja avustukset 306 447 288 451 266 849-39598 Muut toimintatuotot 1 000 052 1 341 882 1 291 235 291183 Toimintatuotot yhteensä 3 464 805 2 865 364 2 810 848-653957 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -6 292 584-4 834 850-4 888 107 1 404 477 Palvelujen ostot -14 590 688-14 543 505-14 579 517 11 171 Aineet,tarvikkeet, tavarat -215 570-231 860-204 369 11 201 Avustukset -725 072-382 900-309 200 415 872 Muut toimintakulut -1 159 038-1 205 598-1 285 369-126 331 Toimintakulut yhteensä -22 982 952-21 198 713-21 266 562 1 716 390 TOIMINTAKATE -19 518 147-18 333 349-18 455 714 1 062 433 Verotulot 8 499 675 8 238 000 8 547 000 47 325 Valtionosuudet 11 411 850 11 335 975 10 993 000-418 850 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 7 419 6 317 6 720-699 Muut rahoitustuotot 108 819 81 200 81 200-27 619 Korkokulut -42 694-40 000-30 000 12 694 Muut rahoituskulut -713-300 -150 563 VUOSIKATE 466 209 1 287 843 1 142 056 675 847 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot -447 047-494 350-474 798-27 751 Kertaluonteiset poistot -139 450 TILIKAUDEN TULOS 19 162 793 493 527 808 508 646 Poistoeron lis.(-)tai väh.(+) 4 698 4 700 4 700 2 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJ 23 860 798 193 532 508 508 648
S i v u 8 3 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2017 2020 TP 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019 TA 2020 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 1 337 477 930 681 944 564 949 264 839 364 Maksutuotot 820 829 304 350 308 200 308 200 308 200 Tuet ja avustukset 306 447 288 451 266 849 266 849 166 849 Muut toimintatuotot 1 000 052 1 341 882 1 291 235 1 291 235 1 191 235 Toimintatuotot yhteensä 3 464 805 2 865 364 2 810 848 2 815 548 2 505 648 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -6 292 584-4 834 850-4 888 107-4 881 292-4 881 292 Palvelujen ostot -14 590 688-14 543 505-14 579 517-14 579 892-3 634 567 Aineet,tarvikkeet, tavarat -215 570-231 860-204 369-204 434-204 269 Avustukset -725 072-382 900-309 200-309 200-309 200 Muut toimintakulut -1 159 038-1 205 598-1 285 369-1 285 369-1 285 369 Toimintakulut yhteensä -22 982 952-21 198 713-21 266 562-21 260 187-10 314 697 TOIMINTAKATE -19 518 147-18 333 349-18 455 714-18 444 639-7 809 049 Verotulot 8 499 675 8 238 000 8 547 000 8 777 000 4 955 000 Valtionosuudet 11 411 850 11 335 975 10 993 000 10 564 000 3 095 000 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 7 419 6 317 6 720 6 720 6 720 Muut rahoitustuotot 108 819 81 200 81 200 81 200 81 200 Korkokulut -42 694-40 000-30 000-30 000-30 000 Muut rahoituskulut -713-300 -150-150 -150 VUOSIKATE 466 209 1 287 843 1 142 056 954 131 298 721 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot -447 047-494 350-474 798-540 000-540 000 Kertaluonteiset poistot -139 450 TILIKAUDEN TULOS 19 162 793 493 527 808 414 131-241 279 Poistoeron lis.(-)tai väh.(+) 4 698 4 700 4 700 4 700 4 700 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJ 23 860 798 193 532 508 418 831-236 579
S i v u 9 4 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma on keskeinen osa kunnan talousarviota ja tilinpäätöstä. Sen avulla kootaan tulorahoitus, investoinnit ja muut pääomamenot sekä pääomarahoitus yhteen laskelmaan. Talousarvioon on kuntalain mukaan otettava toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä osoitettava, miten määrärahojen rahoitustarve katetaan. Toiminnan rahoitus esitetään talousarvion rahoitusosassa, joka tulee olla talousarviossa tuloslaskelma- ja investointiosan lisäksi. Rahoituslaskelma on kunnan kokonaistaloutta kuvaava laskelma. Ensi vuoden talousarviota koskeva rahoituslaskelma on oheisena: TA 2017 TA 2018 Su 2019 Su 2020 RAHOITUSLASKELMA TOIMINNAN RAHAVIRTA Vuosikate 1 290 528 1 142 056 1 427 131-10 099 379 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investointimenot - 709 000-2 722 000-620 000-468 000 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 200 000 200 000 200 000 100 000 Toiminnan ja invest.rahavirta 781 528-1 379 944 1 007 131-10 467 379 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset 1 076 660-455 340 24 660 Pitkäaik.lainojen vähennys - 617 340-617 340-617 340-617 340 Pitkäaik.lainojen lisäys 1 694 000 162 000 642 000 Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta - 617 340-617 340-617 340-617 340 RAHAVAROJEN MUUTOS 164 188-1 997 284 389 791-11 084 719 Rahoituslaskelman eri osien osalta voidaan todeta seuraavaa: Tulorahoitus Tulorahoituksen osatekijät esitetään yksityiskohtaisesti tuloslaskelmassa. Rahoituslaskelmaan otetaan vain vuosikate sekä satunnaiset erät, jotka tuloslaskelmassa esitetään vuosikatteen jälkeen. Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinneilla tarkoitetaan rahoituslaskelmassa käyttöomaisuuteen ja muihin pitkäaikaisiin sijoituksiin käytettyjä varoja tilikauden aikana lukuun ottamatta pitkäaikaisia saamisia, jotka esitetään omana ryhmänään. Investointimenot ja niihin saadut rahoitusosuudet esitetään rahoituslaskelmassa nettomääräisinä investointiosan mukaisesti.
S i v u 10 4.1 KESKEISIMPIEN TYTÄRYHTEISÖJEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET VUODELLE 2018 Hallintosäännön 3 :n mukaan kuntakonsernin johtamisesta vastaa kunnanhallitus. Kuntakonsernin konsernijohtajana toimii kunnanjohtaja. 20 :n mukaan valtuusto hyväksyy talousarviossa toimielimelle sitovat tehtäväkohtaiset toiminnan ja talouden tavoitteet sekä niiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Hallintosäännön 38 :n mukaan konsernijohto vastaa konserniyhteisöjen ohjauksesta sekä yhteisöjen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisen ja tuloksellisuuden valvonnasta. Sulkavan kunnan konserniohjeen 1.3 kohdan mukaan konsernijohto käy vuosittain tavoite- ja tulosarviokeskustelut tytäryhteisön johdon kanssa. Voimavarojen ohjauksessa pääpaino on tuloksellisuudella. Sulkavan kunnan konserniohjeen 1.4 kohdan mukaan kunnan ohjausvalta konserniin kuuluviin nähden pohjautuu seuraaville periaatteille: 1) Kunnanhallitus nimeää kunnan edustajat tytäryhteisöjen yhtiökokouksiin, tarvittaessa kunnan edustajille annetaan ohjeita kunnan kannan ottamiseksi tärkeimpiin asioihin. 2) Kunnanhallitus voi antaa yhtiö- ja vuosikokousedustajille ohjeita yhtiöiden hallitusten jäsenten ja tilintarkastajien valinnasta.
S i v u 11 5 KÄYTTÖTALOUSOSA 5.1 VALTUUSTO JA KUNNANHALLITUS 5.1.1 Valtuusto Valtuuston tulosalueeseen kuuluvat seuraavat tulosyksiköt vaalit valtuusto 100 VALTUUSTO TULOT YHTEENSÄ 0 0 5 200 MENOT YHTEENSÄ -44 791-76 925-80 075 NETTO ENNEN POISTOJA -44 791-76 925-74 875 POISTOT 0 0 0 TALOUSARVIO NETTO -44 791-76 925-74 875 5.1.1.1 Vaalit Toiminta-ajatus Kunnan keskusvaalilautakunta on lakisääteinen kunnallinen lautakunta, joka toimii sekä kunnallisvaaleissa että valtiollisissa vaaleissa. Keskusvaalilautakunnan toimintaa ohjaavat vaali- ja puoluelainsäädäntö. Toimintojen kuvaus Vuonna 2018 tammikuussa presidentinvaali Vuonna 2018 lokakuussa maakuntavaalit Vuonna 2019 huhtikuussa eduskuntavaalit Vuonna 2019 touko-kesäkuussa europarlamenttivaalit Vaalilautakunta järjestää sekä ennakkoäänestyksen että varsinaisen vaalipäivän äänestyksen. Valtio korvaa kunnille valtiollisissa vaaleissa aiheutuneita menoja ennakkoäänestyksen järjestämisestä kertakorvauksena. Valtioneuvosto päättää korvauksen määrästä vaalien jälkeen. 101 VAALIT TULOT YHTEENSÄ 0 0 5 200 MENOT YHTEENSÄ 0-9 555-7 865 NETTO ENNEN POISTOJA 0-9 555-2 665 POISTOT 0 0 0 TALOUSARVIO NETTO 0-9 555-2 665
S i v u 12 5.1.1.2 Valtuusto Valtuuston tuloyksikön alle kuuluvat seuraavat kustannuspaikat: valtuustotoimi tarkastustoimi 102 VALTUUSTO TULOT YHTEENSÄ 0 0 0 MENOT YHTEENSÄ -44 791-67 370-72 210 NETTO ENNEN POISTOJA -44 791-67 370-72 210 POISTOT 0 0 0 TALOUSARVIO NETTO -44 791-67 370-72 210 Toiminta-ajatus Kunnanvaltuusto toimii kunnan ylimpänä päätöksentekoelimenä, päättää toiminnan suuntalinjoista sekä kuntalaisille järjestettävien palveluiden määrästä ja laadusta. Valtuusto hyväksyy talousarviossa ja -suunnitelmassa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnan toimialoille sekä päättää toiminnan rahoituksesta. Kunnanhallitus vastaa kunnanvaltuuston päätösten valmistelusta ja täytäntöönpanosta. Kunnanvaltuuston valitsemat lautakunnat järjestävät palvelut valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti. Toiminnan painopistealueet Kunnan vision ja strategisten linjausten määrittelyt ja valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden asettaminen toimialoille. Kunnan toimintastrategioiden vahvistaminen ja talouden tasapainon varmistaminen sekä yhteisen tahtotilan luominen. Sitova tavoite Mittarit/arviointi Toiminnallinen tavoite Yhteinen tahtotila Jatkuvuus Ennakoitavuus Yhteiset sopimukset ja sovittuihin linjauksiin sitoutuminen Kuntastrategian päivittäminen Kestävä kuntatalous Tilinpäätös ja talouden seuranta Tulot ja menot ovat tasapainossa Vapaiden tonttien ja Toimintaedellytysten luominen Yrittäjämyönteinen ja rakennuspaikkojen määrä yrittäjille elävä elinkeinoelämä Nuorten, uusien yrittäjien määrä, Kannustaminen yrittäjyyteen yrittäjäpalaute
S i v u 13 5.1.1.2.1 Tarkastustoimi Toiminta-ajatus Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikaudekseen talouden ja hallinnon tarkastusta vasten. Lautakunta valmistelee valtuuston päätettäväksi talouden ja hallinnon tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista. Lisäksi lautakunta valvoo lakisääteisen tilintarkastuksen sopimuksenmukaista toteutumista. Ulkoinen tilintarkastaja tarkastaa kuntalain nojalla: onko kunnan hallintoa hoidettu lain ja valtuuston asettamien päätösten mukaisesti onko kunnan tilinpäätös ja siihen kuuluva konsernitilinpäätös laadittu tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti ja antavatko ne oikeat ja riittävät tiedot tilikauden toiminnasta, taloudesta, taloudellisesta kehityksestä ja taloudellisista vastuista ovatko valtionosuuksien perusteista ja käytöstä annetut tiedot oikeita onko kunnan sisäinen valvonta ja konsernivalvonta järjestetty asianmukaisesti. Toiminnan painopistealueet Tarkastuslautakunta arvioi valtuuston asettamien strategioiden ja sen mukaisten tavoitteiden toteutumista. 5.1.2 Kunnanhallitus Kunnanhallituksen tulosalueelle sisältyy seuraavat tulosyksiköt: Vapaa-aika, kulttuuri ja liikunta (siirtynyt 1.1.2017 sivistyspalveluista) Asuntotoimi (siirtynyt 1.1.2017 rakennus- ja ympäristötoimesta) Kunnanhallitus (31.12.2016 asti nimellä toimintamäärärahat) Työllistäminen (uusi tulosyksikkö 1.1.2017) Elinkeinotoimi Maaseututoimi Joukkoliikenne Järvi-Saimaan Palvelut Oy / ostopalvelut Tietohallinto Työllisyyshanke (1.9.2016-31.8.2018) 110 KUNNANHALLITUS TULOT YHTEENSÄ 1 038 405 1 214 363 1 205 394 MENOT YHTEENSÄ -1 387 742-2 385 045-2 394 487 NETTO ENNEN POISTOJA -349 337-1 170 682-1 189 093 POISTOT -205 359-267 466-275 075 TALOUSARVIO NETTO -554 696-1 438 148-1 464 168 5.1.2.1 Vapaa-aika, kulttuuri ja liikunta
S i v u 14 Kulttuuri Kulttuuritoimen palveluja järjestetään ja tuotetaan kuntalaisille kunnan omana ja/tai ostopalvelu toimintana. Toiminnan toteuttamisessa ovat kansalaisopiston lisäksi mukana myös kunnan kanssa yhteistyössä seurakunta sekä paikkakunnan muut kulttuuri- ja kansalaisjärjestöt. Musiikkiopisto Musiikkiopiston palvelut ovat saatavilla Savonlinnan musiikkiopistossa ja sivutoimipisteessä Sulkavalla. Oppilaspaikkoja musiikkiopistossa on tällä hetkellä 24,8. Sopimus on tehty 27.2.2004. Liikunta / koordinointi Toiminnallisia liikuntapalveluja kuntalaisille järjestetään mm. ostopalveluna. Liikuntapalveluja ovat kilpailutoiminta eri lajeissa vuodenaikojen mukaan paikallisesti, seudullisesti ja alueellisesti. Liikuntapalveluja järjestävät myös paikkakunnan liikuntajärjestöt omana toimintana tai yhteistyössä seudullisten toimijoiden kanssa. Omana palveluna järjestetään esim. uimahallimatkoja kuntalaisille. Kiinteistöt Vapaa-aikatoimen toimintatilat ja paikat ovat vanhalla kunnanvirastolla ja kotiseutumuseolla, joka sijaitsee Pajasalmessa. Vanhalla kunnanvirastolla on osa museoesineistöä. Sisä- ja ulkoliikuntapaikkojen, alueiden ja retkeilyreittien kunnossapidosta vastaa Järvi- Saimaan Palvelut Oy. Mittarit / Arviointi Toteutuvia vapaa-ajanpalveluja seurataan ja arvioidaan vuosittain talousarvion, tapahtumien määrän ja laadun sekä asiakaspalautekyselyn, että itse arvioinnin avulla. Toiminnalliset palvelut pysytetään mahdollisuuksien mukaan vähintään nykyisellä tasolla talousarviovuonna 2018. Vapaa-ajanpalveluiden tavoitteet ja mittarit vuodelle 2018 ovat seuraavat: Sitova tavoite Mittarit/arviointi Toiminnallinen tavoite 2018 Kuntalaisaktiivisuus Hyvät palvelut Tapahtuma/tilaisuudet Osallistujat/henkilöt Ostopalvelu-toimija Hyvä kuntalaispalaute Järjestetään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa tapahtumia. Markkinoidaan eri toimijoiden kunnan alueella järjestämiä tapahtumia. Ostopalveluina tuotettujen palveluiden sopimus tuleville vuosille. Huolehditaan yli 75-vuotiaiden liikuntapalveluiden tarjonnan jatkuvuudesta sosiaali- ja terveyspalveluiden muutoksessa. Sidosryhmäyhteistyö Tapahtumat/ toteutumat Kolmannen sektorin roolin kasvattaminen Toimintaedellytykset Tilat/alueet/talous Turvataan jatkuvuus Henkilöstö Turvataan jatkuvuus ja Koulutus/osaaminen/ otetaan huomioon henkilöstön rekrytointi jaksaminen työssään Liikuntatoimi käsittää liikunta-alueiden ylläpitokorvaukset, pääomavuokrat ja liikuntatoimen kiinteistöjen vuokrat ja poistot koneista ja kalustosta. Retkiluistelurata ei sisälly liikuntatoimeen. Sitova tavoite Mittarit/arviointi Toiminnallinen tavoite 2018 Kuntalaisten aktivointi Käyttöaste Liikuntahallin ja sen kuntosalin käyttöastetta seurataan: säilyy korkeana Sisä- ja ulkoliikuntapaikat turvalliset Ei onnettomuuksia Huoltokirja käytössä eri liikuntapaikoissa, joiden avulla liikuntapaikat pidetään
S i v u 15 käyttää käyttökunnossa. 111 VAPAA-AIKA,KULTT.,LIIKUNTA TULOT YHTEENSÄ 0 31 475 30 947 MENOT YHTEENSÄ 0-314 507-315 595 NETTO ENNEN POISTOJA 0-283 032-284 648 POISTOT 0-43 410-45 410 TALOUSARVIO NETTO 0-326 442-330 058 5.1.2.2 Asuntotoimi Tulosyksikössä on seuraavat kustannuspaikat Asuntopalvelut (sis. Aravatalot, Leppäkuja, Opettajien asuintalo), yhteensä 40 asuntoa. Asunto-osakeyhtiöt (kunnan omistamat yksittäiset asunto-osakkeet) Yksittäisiä asunto-osakkeita on yhteensä 16 kpl. Konserniin kuuluvat asunto-osakeyhtiöt (sis. Asunto Oy Sulkavan Melatie, Asunto Oy Salmenkangas, Asunto Oy Sulkavan Lohilahti, Kiinteistö Sulkavan Leppäkuja), yhteensä 18 asunto-osaketta. Lisäksi kuntakonserniin kuuluu Sulkavan Vuokratalot Oy, joka ei huomioida kunnan talousarviossa. Sulkavan vuokratalot Oy yhdistetään kunnan konsernitilipäätökseen. Asuntotoimen yleistavoitteena on toimia kunnan asuntoviranomaisena ja vastata kunnan asuntojen vuokrauksesta. Sitova tavoite Mittarit/arviointi Toiminnallinen tavoite Asuntojen tarjonta Käyttöaste Kunnalla on monipuolinen asuntotarjonta Kiinteistömassa Korjausvelan ja vuokratalojen elinkaaren hallinta Yksittäisistä vuokra-asunnoista luopuminen. Laaditaan kunnan kiinteistömassan ja kiinteistöosakkeiden omistamisen ja ylläpidon suunnitelma. 112 ASUNTOTOIMI 1.1.17> TULOT YHTEENSÄ 0 377 720 399 565 MENOT YHTEENSÄ 0-366 889-381 760 NETTO ENNEN POISTOJA 0 10 831 17 805 POISTOT 0-32 541-38 644 TALOUSARVIO NETTO 0-21 710-20 839
S i v u 16 5.1.2.3 Kunnanhallitus Kunnanhallituksen tulosyksikkö pitää sisällä seuraavat kustannuspaikat: Kunnanhallitus ja kunnanjohtaja Suomen Kuntaliiton ym. osuudet Juhlat ja merkkipäivät Kansainvälinen yhteistyö 113 KUNNANHALLITUS TULOT YHTEENSÄ 139 268 100 100 100 342 MENOT YHTEENSÄ -534 022-385 215-354 816 NETTO ENNEN POISTOJA -394 754-285 115-254 474 POISTOT -2 073-2 100-2 100 TALOUSARVIO NETTO -396 827-287 215-256 574 5.1.2.3.1 Kunnanhallitus ja Kunnanjohtaja Toiminta-ajatus Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua ja, jollei johtosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa. Kunnanhallituksen tehtävänä on kuntalaissa säädetyn lisäksi valtuuston asettamien tavoitteiden puitteissa johtaa, valvoa ja arvioida kunnan hallintoa sekä vastata kunnallistaloudellisten ja muiden yleisten toimintaedellytysten säilymisestä huolehtimalla toiminnan ja talouden suunnittelusta. Kunnanhallitus vastaa myös elinkeinotoiminnan kehittämisestä ja kunnan asuntoviranomaisena toimimisesta. Kunnanhallitus reagoi aktiivisesti toimintaympäristön muutoksiin. Kunnanjohtaja johtaa kunnanhallituksen alaisena kunnan hallintoa, taloudenhoitoa sekä muuta toimintaa. Toiminnan painopiste-alueet Painopiste-alueita ovat kestävästä kuntataloudesta huolehtiminen, yrittäjämyönteinen ja elävä elinkeinoelämä, hyvät palvelut ja peruspalveluiden saatavuudesta huolehtiminen. Sitova tavoite Mittarit/arviointi Toiminnallinen tavoite Tulot ja menot ovat tasapainossa Kestävä kuntatalous Yrittäjämyönteinen ja elävä elinkeinoelämä Tilinpäätös ja talouden seuranta Vapaiden tonttien ja rakennuspaikkojen määrä Kiinteistöstrategia ja toimitilaohjelman käsittely Toimintaedellytysten luominen yrittäjille
S i v u 17 Hyvät palvelut, peruspalvelujen saatavuus Palvelujen kustannus /asukas, sopimushallinta Omistajaohjaus yhtymissä 5.1.2.4 Työllistäminen Työllistämisen tulosyksikön alle on koottu kunnan työllisyydenhoitoon vuosittain käyttämät taloudelliset resurssit. Työllistämisen alaiset kustannuspaikat: Työllistäminen (palkkatukirahat) Työllistämisen tukeminen (yhdistykset yms.) Nuorten työllistäminen (kesätyöllistäminen) Työmarkkinatuen rahoitusosuus Toiminnan painopistealueet Painopiste-alueena on erilaisissa työelämän siirtymävaiheissa olevat kuntalaiset Sitova tavoite Mittarit/arviointi Toiminnallinen tavoite Työllisyydenhoidon aktiivinen kehittäminen Työttömyysprosentti Toiminnan piirissä oleva kuntalaisten määrä työttömyysprosentti Työtoiminnan ja työllisyystöiden järjestäminen kunnassa 1.1.2018 alkaen työttömyysprosentin pienentäminen 114 TYÖLLISTÄMINEN TULOT YHTEENSÄ 0 68 445 95 000 MENOT YHTEENSÄ 0-332 040-343 046 NETTO ENNEN POISTOJA 0-263 595-248 046 POISTOT 0 0 0 TALOUSARVIO NETTO 0-263 595-248 046 5.1.2.5 Elinkeinotoimi Elinkeinotoimi sisältää seuraavat kustannuspaikat: Hallinto / matkailu ja markkinointi Elinkeinojen kehittämishankkeet Teholan toimitila Toiminta-ajatus Elinkeinotoimen tehtävä on toteuttaa kunta- ja elinkeinostrategioissa määrättyjä kehittämistehtäviä. Elinkeinostrategia on kunnan osastrategia, joka määrittelee toimintalinjan elinkeinojen kehittämisessä.
S i v u 18 Elinkeinotoimessa työskentelee elinvoimakoordinaattori, jonka työaika jakautuu vapaa-aikasihteerin ja elinkeinotoimen kehittämisen työtehtävien kesken sekä toimistosihteeri, jonka työaika jakautuu puoliksi elinkeinotoimen sekä ostopalveluna maaseututoimen yhteistoiminta-alueen kesken. Toiminnan painopisteet a) Yritystoiminnan tukeminen Elinkeinotoimi edesauttaa alkavien ja nuorten yritysten neuvontapalvelujen tuottamisen Uusyrityskeskus Wäläkyn avulla. Rajupusu Leader ry koordinoi seudullista yrityspalveluyhteistoimintaa, joka on osa valtakunnallista seudullisten yrityspalveluiden järjestämistä sekä valtakunnallista YritysSuomikokonaisuutta. Elinkeinotoimi tukee matkahuoltopalveluiden järjestämistä kirkonkylässä ja Lohilahdella. Elinkeinotoimi tukee yrittäjää korvaamalla osan yrittäjän koulutusten tai messuosallistumisten kuluista sekä maksaa yksityisille työnantajille pientä korvausta nuorten kesäaikaisesta työllistämisestä. Elinkeinotoimi järjestää yhteistapahtumia mm. yrittäjien aamukahveja ja matkailutapaamisia ja kesäasukastapahtuman. Elinkeinotoimi myöntää kyläyhdistyksille ja yrittäjille kunnanhallituksen päättämät avustukset. b) Matkailu Matkailuinfo toimii paikallisessa yksityisessä yrityksessä sen aukioloaikojen mukaisesti. Kunta on Savonlinnan Matkailu Oy:n osakkeenomistaja. c) Kuntamarkkinointi Kuntamarkkinointiin kuuluu 1) vuosittaiset perusilmoitukset, jotka tapahtuvat harkiten ja pääasiassa matkailualan julkaisuissa 2) yhteismarkkinointi paikkakunnan tapahtumien, yritysten ja muiden toimijoiden kanssa, mm. Sulkavan Suursoudut 3) messuosallistumiset 4) markkinointi- ja karttamateriaalit 5) kuntamarkkinointituotteet: messuilla jaettava materiaali, yhdessä muiden toimijoiden kanssa 6) satunnaiset muut markkinointikampanjat d) Hankkeet Elinkeinotoimi vastaa osaltaan kunnan koko- tai osarahoitteisista hankkeista. Osarahoitettuja hankkeita ovat: Alkavan ja nuoren yrittäjän ja yritysten toimintaverkosto -hanke (Wäläkyn neuvontatoiminta) Vetovoimaa maaseudulle yhteistoiminnalla ja verkostoitumalla 2016-19 Itä-Savon kalatalousryhmän kehittämisohjelma 2014-2020 Visit Saimaa hanke Resurssiviisas Järvi-Saimaa -ruokajärjestelmähanke e) Saimaa Geopark Sulkavan kunta on mukana Saimaa Geoparkissa. Geoparkin Saimaan tarina tuodaan esiin markkinointimateriaaleissa sekä opastauluissa.
S i v u 19 Sitova tavoite Mittarit/arviointi Toiminnallinen tavoite Yrittäjien ja yrittäjäksi aikovien toimintaedellytysten luominen ja kehittäminen Läheinen yhteistyö yrittäjäyhdistyksen ja muiden sulkavalaisten toimijoiden kanssa Alkavan ja alkutaipaleella olevan yrityksen neuvontapalveluiden jatkuvuuden turvaaminen Yrittäjätapaamisten järjestäminen vähintään 2 kertaa vuodessa Kunta-ja matkailumarkkinoinnin koordinoiminen ja kehittäminen Kustannustehokkaat ja keskitetyt markkinointitoimenpiteet Kuntamarkkinointimateriaa lien päivittäminen ja ylläpitäminen Matkailutiedon aktiivinen jakaminen matkailu- ja muille yrittäjille Sulkavalla Sulkava-matkailutiedon aktiivinen jakaminen Sulkavan lähikuntiin Sulkava.fi ja Sulkavan Facebook - sivujen kehittäminen Matkailumateriaalien säännöllinen päivittäminen 115 ELINKEINOTOIMI TULOT YHTEENSÄ 204 5 257 5 800 MENOT YHTEENSÄ -124 385-223 459-225 123 NETTO ENNEN POISTOJA -124 181-218 202-219 323 POISTOT 0-180 -180 TALOUSARVIO NETTO -124 181-218 382-219 503 5.1.2.6 Maaseututoimi Toiminta-ajatus ja henkilöresurssit Maaseututoimen tehtävänä on Euroopan Unionin yhteisen ja kansallisen maaseutuhallinnon toteuttaminen. Maaseutuhallinnon yhteistoimintasopimuksen mukaisesti v. 2013 alusta Rantasalmen kunta vastaa maaseututoimen hallinnosta ja tehtävistä Rantasalmen, Juvan, Joroisten ja Sulkavan alueilla. Sulkavan toimipisteessä työskentelevät maaseutusihteeri, 1 pv/viikko sekä toimistosihteeri (50 % työaika). Sitova tavoite Mittarit/arviointi Toiminnallinen tavoite Palveluiden tarjoaminen lähipalveluna omassa kunnassa Hakemukset käsitellään säädetyssä ajassa Palvelujen saatavuus Hakemukset on käsitelty säädetyssä ajassa Viljelijät saavat palvelun omalta paikkakunnalta Viljelijöiden tukihakemukset käsitellään
S i v u 20 ja maksatukset hoidetaan annetuissa määräajoissa 116 MAASEUTUTOIMI TULOT YHTEENSÄ 38 529 33 500 56 500 MENOT YHTEENSÄ -89 115-86 124-95 544 NETTO ENNEN POISTOJA -50 586-52 624-39 044 POISTOT 0 0 0 TALOUSARVIO NETTO -50 586-52 624-39 044 5.1.2.7 Joukkoliikenne 117 JOUKKOLIIKENNE TULOT YHTEENSÄ 6 271 7 000 7 000 MENOT YHTEENSÄ -40 399-44 500-40 600 NETTO ENNEN POISTOJA -34 128-37 500-33 600 POISTOT 0 0 0 TALOUSARVIO NETTO -34 128-37 500-33 600 Sitova tavoite Mittarit/arviointi Toiminnallinen tavoite Asiointiliikenteen järjestäminen Haja-asutusalueella kunnan puolesta asumisen tukeminen 5.1.2.8 Järvi-Saimaan Palvelut Oy Tulosyksikkö pitää sisällä seuraavat kustannuspaikat: Kunnanvirasto Kaavoitus Projektit Liikenneväylät Puistot ja muut yleiset alueet (venepaikkamaksut) Maa- ja metsätilat Vuokralle annetut alueet 118 JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY
S i v u 21 TULOT YHTEENSÄ 641 804 250 400 185 120 MENOT YHTEENSÄ -400 624-275 730-301 075 NETTO ENNEN POISTOJA 241 180-25 330-115 955 POISTOT -194 565-189 235-186 771 TALOUSARVIO NETTO 46 615-214 565-302 726 5.1.2.9 Tietohallinto 119 TIETOHALLINTO TULOT YHTEENSÄ 156 028 136 300 175 343 MENOT YHTEENSÄ -147 300-136 300-173 373 NETTO ENNEN POISTOJA 8 728 0 1 970 POISTOT -8 721 0-1 970 TALOUSARVIO NETTO 7 0 0 5.1.2.10 TOTTA! Työllisyyshanke Sulkavan hallinnoima työllisyydenhoidon kehittämishanke, joka toimii Sulkavan, Juvan ja Rantasalmen alueella ajalla 1.9.2016 31.8.2018. Sulkavan kunnan rahoitusosuus vuosittain 18.130 euroa. 120 TYÖLLISYYSHANKE TULOT YHTEENSÄ 56 301 204 166 149 777 MENOT YHTEENSÄ -51 897-220 281-163 555 NETTO ENNEN POISTOJA 4 404-16 115-13 778 POISTOT 0 0 0 TALOUSARVIO NETTO 4 404-16 115-13 778 Sitova tavoite Mittarit/arviointi Toiminnallinen tavoite Työllisyydenhoidon aktiivinen kehittäminen Paikallisen työvoiman ja yritysten kohtaamisen edistäminen Tehdyt toimenpiteet, joilla vahvistetaan kunnan roolia osana työllisyydenhoitoa. asiakaskontaktit yrityskontaktit Kunnan roolin jäsentyminen työllisyydenhoidossa Hankkeen asiakkaiden ohjautuminen alueen yrityksiin 5.1.3 Yleis- ja taloushallinto
S i v u 22 Tulosalueen tehtävänä on vastata kunnan yleishallinnosta, valtuuston ja kunnanhallituksen asioiden valmistelusta, täytäntöönpanosta, vaaleista, taloudenhoidosta, henkilöstöhallinnosta, sekä kunnan muista tehtävistä, joita ei ole määrätty jonkun muun hallinnonalan tehtäväksi. Yleis- ja taloushallinto jakautuu seuraaviin tulosyksiköihin: Hallintopalvelut / talouspalvelut Henkilöstötoimi 120 YLEIS-JA TALOUSHALLINTO TULOT YHTEENSÄ 98 942 85 960 55 180 MENOT YHTEENSÄ -453 507-478 199-412 961 NETTO ENNEN POISTOJA -354 565-392 239-357 781 POISTOT 0 0 0 TALOUSARVIO NETTO -354 565-392 239-357 781 5.1.3.1 Hallintopalvelut / talouspalvelut Hallintopalvelut / talouspalvelut -tulosyksikköön kuuluvat seuraavat kustannuspaikat: hallintopalvelut talouspalvelut yhteispalvelupiste Enonkosken palkanlaskenta (sopimus päättynee 31.1.2018) 120 YLEIS-JA TALOUSHALLINTO TULOT YHTEENSÄ 98 942 85 960 55 180 MENOT YHTEENSÄ -453 507-478 199-412 961 NETTO ENNEN POISTOJA -354 565-392 239-357 781 POISTOT 0 0 0 TALOUSARVIO NETTO -354 565-392 239-357 781 5.1.3.1.1 Hallintopalvelut Toiminta-ajatus: Hallintopalvelut vastaa valmistelu- ja täytäntöönpanotehtävistä, vaaleista, henkilöstöhallinnosta, asuntoasioista, arkistotoimesta ja keskushallinnon toimistotehtävistä. 5.1.3.1.2 Talouspalvelut Toiminta-ajatus Taloustoimen toiminta-ajatuksena on tukea kunnan johtamista, päätöksentekijöitä ja palveluntuottajia huolehtimalla talouspalveluista, rahoituksesta, taloussuunnittelusta sekä talous- ja hankintapalveluista.
S i v u 23 Kirjanpito valmistelee talousarvion ja taloussuunnitelman, hoitaa kirjanpidon ja rahaliikenteen sekä laatii tilinpäätöksen. Palkanlaskenta huolehtii henkilökunnan ja luottamushenkilöiden palkat ja kokouspalkkiot. 5.1.3.1.3 Yhteispalvelupiste Toiminta-ajatus Yhteispalvelu on tapa tarjota julkishallinnon ja muita palveluja keskitetysti yhdestä palvelupisteestä. Kunnan ja valtion palveluntuottajien yhteistyöllä voidaan turvata monipuoliset ja laadukkaat palvelut ja varmistaa niiden riittävä saatavuus niin haja-asutusalueilla kuin taajamissa. Sulkavan yhteispalvelupisteessä toimii Kela, Poliisi, TE-toimisto, Maistraatti, oikeusaputoimisto ja Vero. 5.1.3.1.4 Enonkosken palkanlaskenta Toiminta-ajatus Kunnan palkanlaskenta tuottaa palvelua Enonkosken kunnalle. Sopimus päättyy 31.1.2018. Hallintopalveluiden, talouspalveluiden ja yhteispalvelupisteen tavoitteet ja mittarit vuodelle 2015 ovat seuraavat: Sitova tavoite Mittarit/arviointi Toiminnallinen tavoite Yhteinen tahtotila, kuntalaisaktiivisuuden edistäminen Kestävä kuntatalous Hyvät palvelut, peruspalvelujen saatavuus Hallintopalvelutehtävien hoitaminen oikein ja ajallaan Talousarvion oikeellisuus Yhteispalvelupisteen käyttäjämäärä Valmistelu- ja täytäntöönpanotehtävät sekä vaalit hoidettu moitteettomasti Talousarvio on laadittu raamin mukaisesti ilman perustelemattomia yli- tai alibudjetointeja Asiakasmäärän pitäminen nykyisellä tasolla 5.1.3.2 Henkilöstötoimi Henkilöstötoimen tulosyksikön alle kuuluvat seuraavat kustannuspaikat: yhteistyötoimikunta työsuojelu tyky-toiminta työterveyshuolto työmarkkinasopimustoiminta Kunnallinen työmarkkinalaitos 123 HENKILÖSTÖTOIMI TULOT YHTEENSÄ 35 023 47 400 27 500 MENOT YHTEENSÄ -98 192-103 027-74 623 NETTO ENNEN POISTOJA -63 169-55 627-47 123 POISTOT 0 0 0 TALOUSARVIO NETTO -63 169-55 627-47 123
S i v u 24 5.1.3.2.1 Työsuojelu Toiminta-ajatus Työsuojelu vastaa kunnan henkilöstön työsuojelusta, työkykyä ylläpitävästä toiminnasta ja henkilöstölle ostopalveluna ostetusta työterveyshuollon järjestämisestä mm. työturvallisuuslain, työturvallisuusasetuksen ja työsuojelun valvontalain mukaisesti. Tavoitteena on luoda henkilöstön työskentelyyn riittävän hyvä turvallinen ja terveellinen toimintaympäristö. 5.1.3.2.2 Tyky-toiminta Toiminta-ajatus Työkykyä ylläpitävän toiminnan tavoitteena on aktivoida henkilöstöä omatoimiseen työkyvystään huolehtimiseen, vaikuttaa työtapaturmien ja sairauspoissaolojen mahdollisimman alhaalla pysymiseen ja estää liian varhaista työkyvyn alenemaa. Työnantaja tarjoaa mahdollisuuksia kuntosalitoimintaan sekä ryhmäliikuntamuotojen ylläpitämiseen. 5.1.3.2.3 Työterveyshuolto Toiminta-ajatus Työterveyshuollon palvelut järjestetään kunnan henkilöstölle ostopalveluna Terveystalo Oy:ltä. Yleistavoitteena on palvelun toimivuus ja saatavuus lähipalveluna paikkakunnalla. Henkilöstön määräaikaiset tarkastukset yms. työterveyshuollon palvelut jatkuvat toiminnallisten tavoitteiden osalta ennallaan. Palvelut ovat tarvittaessa käytettävissä. Työsuojelun, tykytoiminnan ja työterveyshuollon tavoitteet ja mittarit vuodelle 2017 ovat seuraavat: Sitova tavoite Mittarit/arviointi Toiminnallinen tavoite Sairauspoissaolot Sairaspäivät/vrk Sairauspoissaolopäivien määrän vähentäminen tai vähintään pitäminen nykytasolla Työtapaturmat Lukumäärä Alhaiset työtapaturmat Tykytoiminta Osallistujamäärä Pysytetään ennallaan Laadullisesti hyvä palvelu Työterveyshuolto Palvelun laatu ja määrä Palvelun tarpeen alentaminen ennaltaehkäisevällä toiminnalla Henkilöstö Koulutus/osaaminen Pysytetään ennallaan
S i v u 25 5.2 PERUSPALVELUT Sulkavan kunnan peruspalveluiden toimiala vastaa sivistystoimeen kuuluvista varhaiskasvatus-, opetus-, koulutus-, kirjasto-, vapaa sivistystyö-, ja nuorisopalvelujen järjestämisestä sekä sosiaalitoimeen kuuluvista sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluiden järjestämisestä. Peruspalveluiden tehtävä kunnassa on kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin lisääminen turvaamalla palveluilla mahdollisimman hyvät elämän edellytykset kaikille asukkaille. Peruspalvelulautakunta vastaa sosiaali,- terveys- ja sivistystoimen alaisista tehtävistä ja palveluiden tuottamisesta kunnallisesti tai yhteistoiminnallisesti. Sulkavan kunnan hallintosäännön mukaisesti peruspalvelut jakaantuvat sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen toimialoihin. 5.2.1 Sivistystoimi Sivistystoimen tehtävänä on vastata varhaiskasvatus-, perus- ja lukiokoulutuksen, kirjasto-, vapaan sivistystyön ja nuorisopalvelujen järjestämisestä. Sivistystoimi vastaa varsinaisen koulutuksen lisäksi oppilaiden tarvitsemista lakisääteisistä tukipalveluista, joita ovat mm. oppilashuoltotyö, koulunkäyntiavustajapalvelut, koulukuljetukset ja kuraattoripalvelut. Oppilasruokailu ja kiinteistöjen hoito ostetaan Järvi-Saimaan Palvelut Oy:ltä. Sivistyspalvelujen tavoitteena on kuntalaisten hyvä henkisen sivistyksen ja fyysisen kunnon tason luomalla edellytykset koulutukseen ja monipuoliseen vapaa-aikaan. Sivistystoimen tulosalueeseen kuuluvat seuraavat tulosyksiköt: peruspalvelutoimisto varhaiskasvatus peruskoulut lukio kansalaisopisto kirjastotoimi nuorisotoimi 200 SIVISTYSTOIMI TULOT YHTEENSÄ 903 788 786 874 786 372 MENOT YHTEENSÄ -5 269 999-5 212 799-5 196 988 NETTO ENNEN POISTOJA -4 366 211-4 425 925-4 410 616 POISTOT -132 805-90 006-89 390 TALOUSARVIO NETTO -4 499 016-4 515 931-4 500 006 Toiminta-ajatus vastuualueittain Peruskoulun yleistavoitteena on tarjota korkealuokkaista peruspalvelua kasvatuksen, oppimisen ja opetuksen alalla. Lukiokoulutuksen yleistavoitteena on palvella nuorisoa tarjoamalla monipuolista yleissivistävää opetusta sekä antaa hyvät lähtökohdat jatko-opiskelulle.
S i v u 26 Varhaiskasvatus on yhteiskunnan järjestämää tai valvomaa alle oppivelvollisuusikäisten lasten hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuutta. Esiopetus osana varhaiskasvatusta on kuusivuotiaille vuotta ennen oppivelvollisuuden alkamista tarjottavaa suunnitelmallista kasvatus- ja opetustyötä. Kansalaisopisto tarjoaa laadukasta vapaan sivistystyön koulutusta. Kirjastopalvelujen tehtävänä on edistää kuntalaisten yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen. Nuorisopalvelujen tehtävänä on lasten ja nuorten kasvun tukeminen ja kansalaisvalmiuksien ja sosiaalisten taitojen vahvistaminen. Tilivelvolliset viranhaltijat Sivistysjohtaja Yhtenäiskoulun ja lukion rehtori Yhtenäiskoulun apulaisrehtori Yhtenäiskoulun Lohilahden yksikön johtaja Kansalaisopiston rehtori Päiväkodin johtaja Kirjastonjohtaja Nuoriso-ohjaaja 5.2.1.1 Peruspalvelutoimisto 210 PERUSPALVELUTOIMISTO TULOT YHTEENSÄ 0 0 0 MENOT YHTEENSÄ -45 775-50 855-52 723 NETTO ENNEN POISTOJA -45 775-50 855-52 723 POISTOT 0 0 0 TALOUSARVIO NETTO -45 775-50 855-52 723 5.2.1.2 Varhaiskasvatus 215 VARHAISKASVATUS TULOT YHTEENSÄ 144 988 122 150 105 100 MENOT YHTEENSÄ -824 632-867 355-899 994 NETTO ENNEN POISTOJA -679 644-745 205-794 894 POISTOT -12 626-12 627-12 627 TALOUSARVIO NETTO -692 270-757 832-807 521 Toiminta-ajatus Varhaiskasvatuspalvelut on keskeinen toimintakokonaisuus lapsiperheiden palvelu- ja tukijärjestelmässä. Lasten päivähoito on varhaiskasvatuslakiin ja päivähoitoasetukseen perustuva subjektiivinen oikeus.
S i v u 27 Sulkavan kunnan varhaiskasvatuspalvelut: Päivähoito Sulkavan kunnassa järjestetään sekä päivähoitoa että vuorohoitoa tarpeen mukaan joko kokopäiväisesti tai osapäiväisesti, kokoviikkoisesti tai osaviikkoisesti. Päivähoidon tavoitteena on edistää ja tukea lasten kasvua, kehitystä ja oppimista. Toiminta on tietoinen ja tavoitteellinen hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus, josta vastaa kasvatusalan koulutuksen saanut henkilöstö. Toiminta varhaiskasvatuksessa perustuu Sulkavan kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaan, joka uudistetaan vuonna 2017. Päiväkoti Touhula Päiväkoti Touhulassa toimii kolme lapsiryhmää. Pippureiden ryhmässä on 5-6-vuotiaita lapsia ja Paprikoiden ryhmässä 3-5-vuotiaita lapsia. Ryhmissä on 21 lasta. Paprikoiden ryhmässä tarjotaan vanhempien työn tai opiskelun vuoksi iltaisin, öisin tai viikonloppuisin vuorohoitoa sitä tarvitseville lapsille. Työntekijöitä ryhmissä on yksi lastentarhanopettaja ja kaksi lastenhoitajaa. Nallukan ryhmässä on alle 3-vuotiaita lapsia enintään 12 ja työntekijöinä lastentarhanopettaja ja kaksi lastenhoitajaa. Lisäksi ryhmissä on tarpeen mukaan ryhmäavustajia. Perhepäivähoito Lohilahdella toimii Ryhmäperhepäiväkoti Leppis ja kirkonkylällä ryhmäperhepäiväkoti Nuppu. Molemmissa työskentelee kaksi ryhmäperhepäivähoitajaa. Kotona työskenteleviä perhepäivähoitajia palkataan tarpeen mukaan. Lapsen kehityksen ja oppimisen tuki Kehityksen ja oppimisen tuki on osa laadukasta varhaiskasvatuksen toimintaa ja kuuluu kaikille lapsille. Varhaiskasvatuksella on erityinen merkitys tuen tarpeen varhaisessa tunnistamisessa ja tuen toteuttamisessa. Riittävän aikaisella ja oikein kohdennetulla tuella voidaan edistää lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia. Samalla voidaan ehkäistä lapsen ongelmien syntymistä, kasvamista ja monimuotoistumista. Lapsi voi tarvita erityistä tukea kasvuunsa monenlaisista eri syistä: Viivästynyt puheen- ja/tai kielen kehitys, kehityksen viivästymien, tunne-elämään ja/tai käyttäytymiseen liittyvät vaikeudet, neurologisen kehityksen erityisvaikeudet, pitkäaikaissairaudet tai erityinen kasvatuksen tarve. Varhaiskasvatuksen henkilöstöön kuuluu erityislastentarhanopettaja, joka vastaa koko varhaiskasvatuksen tuesta yhteistyössä muun henkilöstön kanssa. Esiopetus Toiminta-ajatus Oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuotena lapsen on osallistuttava vuoden kestävään esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan. Esiopetus on silta varhaiskasvatuksesta perusopetukseen. Perusopetuslain mukaista esiopetusta järjestetään peruspalvelulautakunnan alaisuudessa sekä Päiväkoti Touhulassa että Yhtenäiskoulun Lohilahden yksikössä yhdysluokassa. Esiopetusta annetaan vähintään 700 h/lukuvuosi. Esiopetuksen toiminta-aika vahvistetaan vuosittain ja esiopetuksessa noudatetaan koulujen toiminta-aikoja. Henkilökuntaa kirkonkylän esiopetuksessa on lastentarhanopettaja ja kaksi päivähoitajaa sekä hajaasutusalueella luokanopettaja. Esiopetuksen tavoitteena on myönteisen minäkuvan rakentaminen, oppimaan oppiminen, sosiaalisten- ja vuorovaikutustaitojen kehittyminen. Toiminta esiopetuksessa perustuu Sulkavan kunnan esiopetussuunnitelmaan. Uusin päivitetty versio otettu käyttöön 1.8.2016. Palvelujen arviointi Varhaiskasvatuksen laatua kehitetään koko ajan ja sitä arvioidaan säännöllisesti. Asiakastyytyväisyyskyselyjä tehdään joka viides vuosi. Asiakaspalautteista keskustellaan ja siihen
S i v u 28 vastataan. Kaikissa hoitomuodoissa työntekijöiden ja vanhempien välitön keskustelu antaa hyvän pohjan yhteistyölle. Jokaiselle lapselle laaditaan myös lapsen varhaiskasvatussuunnitelma yhteistyössä vanhempien kanssa toimintakauden alkaessa ja suunnitelman toteutumista arvioidaan jatkuvasti. Muut varhaiskasvatuspalvelut Sulkavan kunnassa maksetaan harkinnanvaraista lasten kotihoidontuen kuntalisä. Tukea maksetaan sulkavalaisille kotona lastaan/lapsiaan hoitavalle huoltajalle vanhempainrahakauden päätyttyä. Tilapäistä perhehoitoa on tarjottu perheille silloin, kun kotona lapsiaan hoitavat vanhemmat tarvitsevat lapsilleen asioinnin vuoksi tilapäistä lastenhoitoa. Tätä voidaan järjestää silloin kun päivähoidossa on tilapäisten poissaolojen vuoksi vapaata. Palveluja voivat ostaa myös ulkopaikkakuntalaiset kuten kesäsulkavalaiset. Parkkihoito ei vähennä kotihoidontukea. Koulukuraattori/perhetyöntekijä toimii myös varhaiskasvatuksen perhetyössä. Perhetyön tavoitteena on perheen omien voimavarojen vahvistaminen ja tukeminen keskustelujen tai yhdessä tekemisen kautta arkielämän helpottamiseksi sekä käytännön ratkaisujen/toimivien kasvatuskäytäntöjen löytämiseksi. Sitova tavoite Varhaiskasvatuksen tarjoaminen laadukkaana lähipalveluna Mittarit/arviointi Erityislastentarhanopettajan palvelut Jonossa olevien hakemusten lukumäärä Varhaiskasvatussuunnitelma Toiminnallinen tavoite 2018 Varhaisen tuen tarjoaminen lapsille, henkilöstön kasvatustoiminnan tukeminen Päivähoitoa hakeville järjestetään päivähoito lain mukaisessa aikataulussa Jokaiselle lapselle laaditaan henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma Kestävä kuntatalous Hoitopäivän hinta Päivähoitopalvelujen taloudellisesti järjestäminen Vuosilomien aikaisten sijaisten käytön minimointi, lomia keskitetään koulujen lomien aikoihin. 5.2.1.3 Perusopetus 220 YHTENÄISKOULU TULOT YHTEENSÄ 361 131 249 823 253 952 MENOT YHTEENSÄ -2 489 388-2 498 463-2 467 224 NETTO ENNEN POISTOJA -2 128 257-2 248 640-2 213 272 POISTOT -57 747-58 408-58 095 TALOUSARVIO NETTO -2 186 004-2 307 048-2 271 367
S i v u 29 Sulkavan peruskoulu antaa riittävät perustiedot ja -taidot jatko-opintoja varten ja kasvattaa itsenäiseen työhön kykeneviä hyvin sosiaalisin taidoin varustettuja nuoria. Koulu opettaa oppilaille hyvää käytöstä ja terveitä elämäntapoja. Oppilaita kohdellaan koulussa tasavertaisesti ja asiallisesti. Heitä opetetaan arvostamaan toisia ihmisiä ja hyväksymään myös erilaisuutta. Peruskoulu rohkaisee nuorta löytämään omat vahvuutensa ja kehittämään itseään monipuolisesti. Opetuksen taso pidetään korkeana. Koulu tekee kasvatustyötä yhdessä kotien ja koulun koko henkilökunnan kanssa. Sulkavan peruskoulu tarjoaa oppilailleen sekä ulkoisilta puitteiltaan että henkisesti turvallisen ja viihtyisän oppimisympäristön. Toiminta-ajatus Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Toisaalta se tarjoaa yksilölle mahdollisuuden hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuuden ja toisaalta se antaa yhteiskunnalle välineen kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasaarvoa. Perusopetus antaa mahdollisuuden monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen. Näin oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatko-opintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Perusopetus tukee oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Tavoitteena on herättää halu elinikäiseen oppimiseen. Perusopetus siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttaa tarvittavaa tietoa ja osaamista sekä lisää tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista. Se kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti, luo uutta kulttuuria sekä uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja. Sulkavalla toimii yhtenäiskoulu, johon kuuluu kirkonkylän alaluokat 1-6 ja esikoulu päiväkodin yhteydessä, yläluokat 7 9 sekä Lohilahden yksikkö esikoulusta 6. luokkaan. Keskeisenä kehittämiskohteena lukuvuodelle on yhtenäiskoulun toimintakulttuurin kehittäminen, henkilöstön koulutus ja työryhmien toiminnan vakiinnuttaminen siten että ne tukevat ja mahdollistavat laadukkaan ja monipuolisen opetuksen kautta hyvät oppimistulokset. Lukuvuoden tavoitteena on mahdollistaa sellainen yhtenäiskoulun toimintakulttuuri, joka pystyy huomioimaan erilaisuuden vahvuutena niin opiskelussa kuin koulutyön arjessa. Lukuvuoden painopistealueet konkretisoituvat yhteisten tapahtumien ja yhteisen toimintakulttuurin luonnissa seuraaviin teemoihin: säännöt, vapaa-ajan harrastustoiminnan monipuolistaminen, hyvät tavat ja juhlakäyttäytyminen sekä kouluviihtyvyys ja välituntiliikunta. Perusopetuksen puolella tulemme keskittymään edelleen kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämiseen sekä kiinnittämään huomiomme oppimisvaikeuksien seurantaan ja auttaviin toimenpiteisiin. Kunnassamme on käytössä edelleen kerhotoiminnan kehittämishankkeen kautta resursseja kerhotoiminnan ylläpitämiseen. Uudet opetussuunnitelmat on otettu käyttöön alaluokilla 1.8.2016 alkaen ja 7. luokalla 1.8.2017 alkaen. 8. luokalla uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön 1.8.2018 alkaen ja 9. luokalla 1.8.2019 alkaen. Oppilashuolto Erityisopetus: Kouluissa toimii kaksi erityisopettajaa. Kouluilla on käytössään kouluterveydenhoitajan, -lääkärin, -psykologin ja -kuraattorin palvelut. Koulukuljetussopimukset uusittiin vuoden 2017 aikana. Aamu- ja iltapäivätoiminta Toiminta-ajatus Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoimintaa tarjotaan kunnassa toimivien koulujen ensimmäisen ja toisen vuosiluokkien oppilaille sekä muiden vuosiluokkien osalta perusopetuslain 17 :n 2 momentissa tarkoitetuille oppilaille (erityisopetusta saaville oppilaille) kunnan päättämässä laajuudessa. Aamupäivätoimintaa järjestetään kirkonkylällä Päiväkoti Touhulassa. Iltapäivätoimintaa