Talousarvio 2017 Taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Talousarvio 2017 Taloussuunnitelma Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

2 S i v u 1 1 TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT KUNNANJOHTAJAN KATSAUS TALOUSARVIOVUOTEEN TALOUSARVIOTA KOSKEVAT PERIAATTEET Taloussuunnittelun tavoitteet Käyttösuunnitelmat Tilivelvolliset viranhaltijat Talousarvion noudattaminen ja muuttaminen Talousarvion sitovuus Käyttötalousosan sitovuustaso Tuloslaskelmaosan sitovuustaso Rahoitusosan sitovuustaso Investointiosan sitovuustaso Lainanotto TULOSLASKELMA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE RAHOITUSOSA KESKEISIMPIEN TYTÄRYHTEISÖJEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET VUODELLE KÄYTTÖTALOUSOSA VALTUUSTO JA KUNNANHALLITUS Valtuusto Vaalit Valtuusto Kunnanhallitus Vapaa-aika, kulttuuri ja liikunta Asuntotoimi Kunnanhallitus Työllistäminen Elinkeinotoimi Maaseututoimi Joukkoliikenne Järvi-Saimaan Palvelut Oy Tietohallinto TOTTA! Työllisyyshanke Yleis- ja taloushallinto Hallintopalvelut / talouspalvelut Henkilöstötoimi PERUSPALVELUT Sivistystoimi Peruspalvelutoimisto Varhaiskasvatus Perusopetus Lukio Kansalaisopisto Kirjasto Sulkavan kunnan sosiaali- ja terveystoimi... 35

3 S i v u RAKENNUSTOIMI Rakennus- ja ympäristötoimi INVESTOINNIT HENKILÖSTÖ TULOSLASKELMA TILITASOLLA KUSTANNUSPAIKKARAKENNE... 50

4 S i v u 3 1 TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT 1.1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS TALOUSARVIOVUOTEEN 2017 Yleinen talouskehitys Suomen talouden ongelmat ovat jatkuneet pitkään ja kansantuote on suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna Talouskehitys on edelleen jatkunut vaisuna. Vuoden 2017 bkt:n kasvuksi arvioidaan noin 1,0 %. Vaimean kasvun taustalla ovat hitaasti kasvava yksityinen kulutus, investointien matala taso sekä viennin heikko kehitys. Viimeisen vuoden aikana työllisyydessä on tapahtunut käänne parempaan. Vuonna 2017 työttömyysasteen ennakoidaan alenevan, mutta pitkäaikaistyöttömyyden arvioidaan edelleen kasvavan. Hintojen ja ansioiden nousu on hyvin maltillista. Valtion budjetti Vuonna 2017 valtion menot ovat budjettiesityksen mukaan 55,2 miljardia euroa ja tulot 49,7 miljardia euroa. Tulojen ja menojen erotus 5,5 miljardia euroa lisää valtion velkaa. Vuoden 2017 loppuun mennessä valtionvelka nousee 111 miljardiin euroon. Kilpailukykysopimuksella on ensi vuonna merkittävä vaikutus sekä valtion budjetin meno- että tulopuoleen. Toisaalta menot vähenevät, kun valtion työnantajamaksuja leikataan ja työaikoja pidennetään, mutta toisaalta sopimukseen kuuluvat veronkevennykset ja sosiaalivakuutusmaksujen siirrot leikkaavat valtion tuloja. Kokonaisuutena kilpailukykysopimuksen arvioidaan aiheuttavan noin 900 miljoonan euron meno-tulotasapainon heikkenemisen valtion ensi vuoden budjettiin. Työn verotusta kevennetään 515 miljoonalla eurolla. Lisäksi perintö- ja lahjaverotus kevenee. Valtiovarainministeriön arvion mukaan keskituloisen palkansaajan verotus kevenee ensi vuonna noin 250 euroa. Ensi vuonna valtio jatkaa säästämistä. Leikkaukset kohdistuvat mm. ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, opintotukeen ja yliopistoihin. Lisäksi useiden aiemmin sovittujen säästöjen vaikutus kasvaa. Hallituksen tavoitteena on velkaantumisen pysäyttäminen vuonna Valtion budjetti ja kunnat Valtion talousarvioehdotus vie aiemmin päätettyjä säästötoimia eteenpäin, mm. indeksiin sidottuja julkisia menoja leikataan 195 milj. eurolla, mikä pienentää kuntien valtionosuuksia 75 miljoonalla eurolla. Ammatillisen koulutuksen kuntien rahoitusosuuteen kohdistetaan 190 miljoonan euron säästö. Perustoimeentulotuen maksatus siirretään Kelaan. Toimenpiteen yhteisvaikutus kuntatalouteen on neutraali. Kilpailukykysopimus pienentää kuntatalouden menoja vuonna 2017 valtiovarainministeriön arvion mukaan 683 miljoonaa euroa, joka muodostuu työnantajamaksualennuksista, lomarahaleikkauksista vuosina sekä työajan pidentämisestä. Kilpailukykysopimus pienentää kuntatalouden tuloja yhteensä 773 miljoonaa euroa vuonna Maksualennukset ja muut kilpailukykysopimukseen liittyvät päätökset vähentävät kunnallisveron tuottoa. Lisäksi peruspalvelujen valtionosuutta ja OKM:n valtionosuuksia leikataan. Kilpailukykysopimus alentaa kuntien kustannustasoa, mikä vaikuttaa valtionosuuksiin myös peruspalvelujen hintaindeksin laskemisen kautta. Kilpailukykysopimuksen yhteisvaikutus kuntatalouteen on negatiivinen -90 miljoonaa euroa.

5 S i v u 4 Sulkavan kunnan talousarvion linjaukset ja perusteet Talousarvion ja taloussuunnitelman taustalla on valtuuston hyväksymä kuntastrategia. Kunnan talousarvion yksi keskeinen tehtävä on, että kuntastrategian päämäärät ja tavoitteet viedään kunnan palvelu- ja kehittämistoimintaan. Tuloverotusta ei kiristetty talousarviovuodelle 2017, mutta yleistä kiinteistöveroprosenttia jouduttiin nostamaan 0,90 prosentista valtion hallituksen tekemän linjauksen mukaiseen alhaisimpaan veroprosenttiin 0,93. Sulkavan kunnan talousnäkymät vuodelle 2017 ovat vuonna 2016 toteutetun sosiaali- ja terveyspalveluiden kilpailutuksen myötä aiempia vuosia paremmat, mutta edelleen talouden kehitystä on seurattava tarkasti ja valmistauduttava rakentamaan tulevaisuuden kuntaa vuotta 2019 ajatellen. Tulevaisuuden kunnan haasteena on saada talous kestävälle pohjalle myös muuttuvassa tilanteessa. Talouden suunta on kuitenkin kääntynyt Sulkavan osalta parempaan ja huolimatta tiukasta talouslinjasta kuntalaisten peruspalveluista huolehditaan ja palvelutaso säilytetään ennallaan. Talousarviovuoden 2017 kehittämiskohteina on laajakaistayhteyksien parantaminen kunnan alueella sekä kunnan yleisilmeen parantaminen, alkaen keskustan torin ilmeen kohentamisesta juhlasoutuihin mennessä. Kunnassa valmistaudutaan myös monen toimijan osalta 100-vuotiaan Suomen juhlintaan. Kunnassa suunnitellaan uuden paloaseman rakentamista ja Kuumienkivien alueen kerrostalot valmistuvat kevään 2017 aikana. Lisäksi kunnassa valmistaudutaan Vekaransalmen sillan mittaviin rakennustöihin tekemällä kokonaiskartoitusta siltatyömaan tarpeista kunnan yrittäjien käyttöön. Yhteistyötä yrittäjien suuntaan pyritään entisestään lisäämään ja hakemaan toimivia käytänteitä kunnan elinvoimaisuuden kehittämiseksi. Sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkoistuksen myötä kunnan henkilöstö vähenee vuoden 2017 alusta alkaen noin neljäkymmentä henkilöä. Työntekijät siirtyvät Attendo Oy:lle vanhoina työntekijöinä. Kuntayhteistyötä tehdään merkittävästi sekä naapurikuntien että maakunnan muiden kuntien kanssa. Entisten yhteistyömuotojen lisäksi uutena alkoi vuoden 2016 lopulla työllisyydenhoidon kaksivuotinen hanke. Lisäksi kuntayhteistyötä tehdään myös yli maakunnan rajojen kuntakumppanuus-hankkeessa. Koko Etelä-Savoa koskeva sote- ja maakuntauudistus on valmistelussa. Sulkavan kunta on aktiivinen toimija valmistelussa ja hoitaa samalla kunnan edunvalvontaa. Talousarvion mukaan vuosikate on , poistot ja tulos on ylijäämäinen Käyttötalouden toimintakulut ovat Verotulot ovat ja valtionosuudet ovat Vuoden 2017 nettoinvestoinnit ovat Isoin yksittäinen investointiosan määräraha, 100., on uuden paloaseman suunnittelu. Ttalousarvion mukaan vuoden 2017 lopussa lainamäärä on noin mikä tekee /asukas. Kunnalla on vuoden 2015 tilinpäätöksen jälkeen taseessa ylijäämää noin 700 euroa. Tilinpäätösennusteen mukaan kuluva vuosi 2016 on syö ylijäämästä pois noin 300., mutta talousarvion 2017 mukaan ylijämää kasvaa vuoden 2017 aikana noin 800. :lla ja sitä on v lopussa arvion mukaan

6 S i v u 5 Esitän parhaimmat kiitokset kunnan henkilöstölle, lautakunnille, kunnanhallitukselle ja kunnanvaltuustolle yhteistyöstä talousarvion 2017 valmistelussa. Sulkavalla marraskuussa 2016 Rinna Ikola-Norrbacka kunnanjohtaja 1.2 TALOUSARVIOTA KOSKEVAT PERIAATTEET Taloussuunnittelun tavoitteet Talouden tasapainon tärkein arviointikriteeri on vuosikate. Vuosikate ilmoittaa rahoitusylijäämän sen jälkeen, kun käyttötalouden nettomenot ja rahoituksen nettomenot on rahoitettu. Vuosikate on se tulorahoituksen määrä, joka on käytettävissä investointeihin. Talous on tasapainossa, jos vuosikatteella voidaan rahoittaa investointien nettomenot. Kuntaliitto on luonut seuraavat kriteerit tulorahoituksen riittävyyden eli vuosikatteen tason arvioinnille: 1. Vahva talous Vuosikate riittää investointien nettomenon ja lainojen lyhennysten rahoittamiseen. 2. Tasapainossa oleva talous Vuosikate riittää lainojen lyhennysten ja suunnitelman mukaisten poistojen eli korvausinvestointien rahoittamiseen. 3. Hyväksyttävän alarajalla oleva talous Vuosikate on yhtä suuri kuin suunnitelman mukaiset poistot eli vuosikate riittää korvausinvestointien mutta ei kokonaan lainojen lyhennysten rahoittamiseen. 4. Heikkenevä talous Vuosikate on positiivinen, mutta tilikauden tulos poistojen jälkeen negatiivinen. Tällöin vuosikatteella ei pystytä rahoittamaan suunnitelman mukaisia poistoja kokonaan eikä lainojen lyhennyksiä ollenkaan. 5. Kriisitalous Vuosikate on negatiivinen, jolloin käyttö- ja rahoitusmenojen rahoittamiseen joudutaan ottamaan vierasta pääomaa Käyttösuunnitelmat Käyttösuunnitelmilla toimielimet jakavat tulosalueen määrärahat ja tuloarviot tulosyksikköjen kesken tarkoituksenmukaisesti taloudellisuus ja toiminnallinen vastuu huomioiden. Tilivelvollisella on vastaava oikeus omiin alaisiinsa nähden. Mahdollisesta delegoimisesta huolimatta tilivelvollisen vastuu säilyy tilivelvollisella.

7 S i v u Tilivelvolliset viranhaltijat Sulkavan kunnan hallintosäännössä on määritelty tilivelvolliset viranhaltijat. Näitä ovat: Kunnanjohtaja Talous- ja hallintojohtaja Sosiaalijohtaja Sivistysjohtaja Yhtenäiskoulun ja lukion rehtori Yhtenäiskoulun apulaisrehtori Yhtenäiskoulun Lohilahden yksikön johtaja Kansalaisopiston rehtori Kirjastonjohtaja Päivähoidon johtaja Avo- ja hoivapalvelujohtaja (viranhaltija siirtyy Attendolle ) Vapaa-ajanohjaaja (virkanimike muutettu elinvoimakoordinaattoriksi) Talousarvion noudattaminen ja muuttaminen Valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Kunnan toiminnassa ja taloudessa on noudatettava talousarviota. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Talousarviomuutokset on tehtävä talousarviovuoden aikana Talousarvion sitovuus Käyttötalousosan sitovuustaso Käyttötalousosan kaikilla tulosalueilla kunnanvaltuustotasoinen sitovuustaso on määrärahat ja tulosarviot. Käyttötalousosan tulosalueet: Valtuusto Johtaminen Yleis- ja taloushallinto Peruspalvelu/Sivistystoimi Peruspalvelu/Sosiaalitoimi Terveydenhuoltopalvelut Rakennus- ja ympäristötoimi Tuloslaskelmaosan sitovuustaso Tuloslaskelmaosassa valtuustoon nähden sitovia määrärahoja ja tuloarvioita ovat: 1. Verotulot 2. Valtionosuudet 3. Rahoitustulojen ja menojen erotus Rahoitusosan sitovuustaso

8 S i v u 7 Rahoitusosassa valtuustoon nähden sitovia määrärahoja ja tuloarvioita ovat Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Investointiosan sitovuustaso Investointiosassa sitovuustasona on hankekohtainen nettomeno (menot-tulot) Lainanotto Kunnanhallituksen lainanottovaltuus Hyväksyessään talousarvion kunnanvaltuusto päättää myöntää kunnanhallitukselle, kunnanjohtajalle ja talous- ja hallintojohtajalle lainanottovaltuuden tilapäiseen maksuvalmiuden ylläpitoon mahdollisesti tarvittavaan luottoon talousarvioon sisältyvän lainan oton lisäksi. Tällaisen luoton nostoon tulee käyttää kuntatodistusohjelmaa ja sitä saa olla kerrallaan enintään 2 euroa. Valtuuston lainanlyhennysvaltuus Hyväksyessään talousarvion, valtuusto päättää myöntää oikeuden lyhentää lainoja enemmän kuin talousarvioon on kirjattu taloudellisen tilanteen salliessa.

9 S i v u 8 2 TULOSLASKELMA TP 2015 TA 2016 TA 2017 TP TA2017 TP TA2017 muutos muutos % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,93 % Maksutuotot ,26 % Tuet ja avustukset ,68 % Muut toimintatuotot ,53 % Toimintatuotot yhteensä ,22 % TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut ,64 % Palvelujen ostot ,84 % Aineet,tarvikkeet, tavarat ,24 % Avustukset ,29 % Muut toimintakulut ,84 % Toimintakulut yhteensä ,89 % TOIMINTAKATE ,36 % Verotulot ,66 % Valtionosuudet ,33 % Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot ,53 % Muut rahoitustuotot ,65 % Korkokulut ,13 % Muut rahoituskulut ,48 % VUOSIKATE ,86 % Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot ,97 % TILIKAUDEN TULOS ,84 % Poistoeron lis.(-)tai väh.(+) ,04 % TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) ,30 % Tuloslaskelma osoittaa, kuinka tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, korkoihin ja muihin rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumisen edellyttämiin suunnitelman mukaisiin poistoihin.

10 S i v u 9 3 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE TP 2015 TA 2016 TA 2017 TSU 2018* TSU 2019** TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet,tarvikkeet, tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot TILIKAUDEN TULOS Poistoeron lis.(-)tai väh.(+) TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) *TSU 2018 Kuntatalousohjelman ja kuntaliiton ennusteen mukaan **TSU 2019 arvioitu saatavilla olevilla tiedoilla (kuntaliitto, alueuudistus-sivusto)

11 S i v u 10 4 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma on keskeinen osa kunnan talousarviota ja tilinpäätöstä. Sen avulla kootaan tulorahoitus, investoinnit ja muut pääomamenot sekä pääomarahoitus yhteen laskelmaan. Talousarvioon on kuntalain mukaan otettava toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä osoitettava, miten määrärahojen rahoitustarve katetaan. Toiminnan rahoitus esitetään talousarvion rahoitusosassa, joka tulee olla talousarviossa tuloslaskelma- ja investointiosan lisäksi. Rahoituslaskelma on kunnan kokonaistaloutta kuvaava laskelma. Ensi vuoden talousarviota koskeva rahoituslaskelma on oheisena: RAHOITUSLASKELMA TA 2016 TA 2017 Su 2018 TOIMINNAN RAHAVIRTA Vuosikate INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investointimenot Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja invest.rahavirta RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Pitkäaik.lainojen lisäys Pitkäaik.lainojen vähennys Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta RAHAVAROJEN MUUTOS Rahoituslaskelman eri osien osalta voidaan todeta seuraavaa: Tulorahoitus Tulorahoituksen osatekijät esitetään yksityiskohtaisesti tuloslaskelmassa. Rahoituslaskelmaan otetaan vain vuosikate sekä satunnaiset erät, jotka tuloslaskelmassa esitetään vuosikatteen jälkeen. Investoinnit

12 S i v u 11 Käyttöomaisuusinvestoinneilla tarkoitetaan rahoituslaskelmassa käyttöomaisuuteen ja muihin pitkäaikaisiin sijoituksiin käytettyjä varoja tilikauden aikana lukuun ottamatta pitkäaikaisia saamisia, jotka esitetään omana ryhmänään. Investointimenot ja niihin saadut rahoitusosuudet esitetään rahoituslaskelmassa nettomääräisinä investointiosan mukaisesti. 4.1 KESKEISIMPIEN TYTÄRYHTEISÖJEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET VUODELLE 2017 Sulkavan kunnan konserniohjeen 1.3 kohdan mukaan konsernijohto käy vuosittain tavoite- ja tulosarviokeskustelut tytäryhteisön johdon kanssa. Voimavarojen ohjauksessa pääpaino on tuloksellisuudella. Sulkavan kunnan konserniohjeen 1.4 kohdan mukaan kunnan ohjausvalta konserniin kuuluviin nähden pohjautuu seuraaville periaatteille: 1) Kunnanhallitus nimeää kunnan edustajat tytäryhteisöjen yhtiökokouksiin, tarvittaessa kunnan edustajille annetaan ohjeita kunnan kannan ottamiseksi tärkeimpiin asioihin. 2) Kunnanhallitus voi antaa yhtiö- ja vuosikokousedustajille ohjeita yhtiöiden hallitusten jäsenten ja tilintarkastajien valinnasta.

13 S i v u 12 5 KÄYTTÖTALOUSOSA 5.1 VALTUUSTO JA KUNNANHALLITUS Valtuusto Valtuuston tulosalueeseen kuuluvat seuraavat tulosyksiköt vaalit valtuusto 100 VALTUUSTON TULOSALUEEN TULOSLASKELMA Selite TP 2015 TA 2016 TA 2017 TULOT YHTEENSÄ MENOT YHTEENSÄ NETTO ENNEN POISTOJA POISTOT TALOUSARVIO NETTO Vaalit Toiminta-ajatus Kunnan keskusvaalilautakunta on lakisääteinen kunnallinen lautakunta, joka toimii sekä kunnallisvaaleissa että valtiollisissa vaaleissa. Keskusvaalilautakunnan toimintaa ohjaavat vaali- ja puoluelainsäädäntö. Toimintojen kuvaus Vuonna 2017 huhtikuussa kuntavaalit Vuonna 2018 tammikuussa presidentinvaali Vuonna 2019 huhtikuussa eduskuntavaalit Vuonna 2019 touko-kesäkuussa europarlamenttivaalit Vaalilautakunta järjestää sekä ennakkoäänestyksen että varsinaisen vaalipäivän äänestyksen. Valtio korvaa kunnille valtiollisissa vaaleissa aiheutuneita menoja ennakkoäänestyksen järjestämisestä kertakorvauksena. Valtioneuvosto päättää korvauksen määrästä vaalien jälkeen. 101 VAALIT TULOSYKSIKÖN TULOSLASKELMA Selite TP 2015 TA 2016 TA 2017 TULOT YHTEENSÄ MENOT YHTEENSÄ NETTO ENNEN POISTOJA POISTOT TALOUSARVIO NETTO

14 S i v u Valtuusto Valtuuston tuloyksikön alle kuuluvat seuraavat kustannuspaikat: valtuustotoimi tarkastustoimi 102 VALTUUSTO TULOSYKSIKÖN TULOSLASKELMA Selite TP 2015 TA 2016 TA 2017 TULOT YHTEENSÄ MENOT YHTEENSÄ NETTO ENNEN POISTOJA POISTOT TALOUSARVIO NETTO Toiminta-ajatus Kunnanvaltuusto toimii kunnan ylimpänä päätöksentekoelimenä, päättää toiminnan suuntalinjoista sekä kuntalaisille järjestettävien palveluiden määrästä ja laadusta. Valtuusto hyväksyy talousarviossa ja -suunnitelmassa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnan toimialoille sekä päättää toiminnan rahoituksesta. Kunnanhallitus vastaa kunnanvaltuuston päätösten valmistelusta ja täytäntöönpanosta. Kunnanvaltuuston valitsemat lautakunnat järjestävät palvelut valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti. Toiminnan painopistealueet Kunnan vision ja strategisten linjausten määrittelyt ja valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden asettaminen toimialoille. Kunnan toimintastrategioiden vahvistaminen ja talouden tasapainon varmistaminen sekä yhteisen tahtotilan luominen. Sitova tavoite Mittarit/arviointi Toiminnallinen tavoite Jatkuvuus Yhteiset sopimukset ja sovittuihin Yhteinen tahtotila Ennakoitavuus linjauksiin sitoutuminen Kestävä kuntatalous Tilinpäätös ja talouden seuranta Tulot ja menot ovat tasapainossa Vapaiden tonttien ja Toimintaedellytysten luominen Yrittäjämyönteinen ja rakennuspaikkojen määrä yrittäjille elävä elinkeinoelämä Nuorten, uusien yrittäjien määrä, Kannustaminen yrittäjyyteen yrittäjäpalaute Tarkastustoimi Toiminta-ajatus Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikaudekseen talouden ja hallinnon tarkastusta vasten. Lautakunta valmistelee valtuuston päätettäväksi talouden ja hallinnon tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista. Lisäksi lautakunta valvoo lakisääteisen tilintarkastuksen sopimuksenmukaista toteutumista.

15 S i v u 14 Ulkoinen tilintarkastaja tarkastaa kuntalain nojalla: onko kunnan hallintoa hoidettu lain ja valtuuston asettamien päätösten mukaisesti onko kunnan tilinpäätös ja siihen kuuluva konsernitilinpäätös laadittu tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti ja antavatko ne oikeat ja riittävät tiedot tilikauden toiminnasta, taloudesta, taloudellisesta kehityksestä ja taloudellisista vastuista ovatko valtionosuuksien perusteista ja käytöstä annetut tiedot oikeita onko kunnan sisäinen valvonta ja konsernivalvonta järjestetty asianmukaisesti. Toiminnan painopistealueet Tarkastuslautakunta arvioi valtuuston asettamien strategioiden ja sen mukaisten tavoitteiden toteutumista Kunnanhallitus Kunnanhallituksen tulosalueelle sisältyy seuraavat tulosyksiköt: Vapaa-aika, kulttuuri ja liikunta (siirtyy sivistyspalveluista) Asuntotoimi (siirtyy rakennus- ja ympäristötoimesta) Kunnanhallitus Työllistäminen (uusi tulosyksikkö ) Elinkeinotoimi Maaseututoimi Joukkoliikenne Järvi-Saimaan Palvelut Oy Tietohallinto Työllisyyshanke ( ) 110 KUNNANHALLITUS TULOSALUEEN TULOSLASKELMA Selite TP 2015 TA 2016 TA 2017 TULOT YHTEENSÄ MENOT YHTEENSÄ NETTO ENNEN POISTOJA POISTOT TALOUSARVIO NETTO Vapaa-aika, kulttuuri ja liikunta Vapaa-aika, kulttuuri ja liikunta tulosyksikkö on siirretty vuoden 2017 talousarviossa sivistystoimesta kunnanhallituksen alaiseksi toiminnaksi. Kulttuuri Kulttuuritoimen palveluja järjestetään ja tuotetaan kuntalaisille kunnan omana ja/tai ostopalvelu toimintana. Toiminnan toteuttamisessa ovat kansalaisopiston lisäksi mukana myös kunnan kanssa yhteistyössä seurakunta sekä paikkakunnan muut kulttuuri- ja kansalaisjärjestöt. Musiikkiopisto

16 S i v u 15 Musiikkiopiston palvelut ovat saatavilla Savonlinnan musiikkiopistossa ja sivutoimipisteessä Sulkavalla. Oppilaspaikkoja musiikkiopistossa on tällä hetkellä 24,8. Sopimus on tehty Liikunta / koordinointi Toiminnallisia liikuntapalveluja kuntalaisille järjestetään mm. ostopalveluna. Liikuntapalveluja ovat kilpailutoiminta eri lajeissa vuodenaikojen mukaan paikallisesti, seudullisesti ja alueellisesti. Liikuntapalveluja järjestävät myös paikkakunnan liikuntajärjestöt omana toimintana tai yhteistyössä seudullisten toimijoiden kanssa. Omana palveluna järjestetään esim. uimahallimatkoja kuntalaisille. Kiinteistöt Vapaa-aikatoimen toimintatilat ja paikat ovat nuorisotila Etelävintillä ja vanhalla kunnanvirastolla, kotiseutumuseo sijaitsee Pajasalmessa. Vanhalla kunnanvirastolla on osa museoesineistöä. Sisä- ja ulkoliikuntapaikkojen, alueiden ja retkeilyreittien kunnossapidosta vastaa Järvi- Saimaan Palvelut Oy. Mittarit / Arviointi Toteutuvia vapaa-ajanpalveluja seurataan ja arvioidaan vuosittain talousarvion, tapahtumien määrän ja laadun sekä asiakaspalautekyselyn että itse arvioinnin avulla. Toiminnalliset palvelut pysytetään mahdollisuuksien mukaan vähintään nykyisellä tasolla talousarviovuonna Vapaa-ajanpalveluiden tavoitteet ja mittarit vuodelle 2017 ovat seuraavat: Sitova tavoite Mittarit/arviointi Toiminnallinen tavoite 2017 Kuntalaisaktiivisuus Tapahtuma/tilaisuudet Osallistujat/henkilöt Pyritään kasvattamaan eri toimijoiden kanssa yhteisesti järjestettäviä tilaisuuksia/tapahtumia Aktivointia lisätään omalla toiminnalla Hyvät palvelut Ostopalvelut 1 toimija Hyvä kuntalaispalaute Ennallaan Sidosryhmäyhteistyö Tapahtumat/ toteutumat Kolmannen sektorin roolin kasvattaminen Nuorisovaltuusto Aktiivisuus/osallisuus Aktivointi Kuuleminen/lausunnot Lisätään kuntahallinnossa Toimintaedellytykset Tilat/alueet/talous Turvataan jatkuvuus Henkilöstö Turvataan jatkuvuus ja Koulutus/osaaminen/ otetaan huomioon henkilöstön rekrytointi jaksaminen työssään Liikuntatoimi käsittää liikunta-alueiden ylläpitokorvaukset, pääomavuokrat ja liikuntatoimen kiinteistöjen vuokrat ja poistot koneista ja kalustosta. Retkiluistelurata ei sisälly liikuntatoimeen. Sitova tavoite Mittarit/arviointi Toiminnallinen tavoite 2017 Kuntalaisten aktivointi Sisä- ja ulkoliikuntapaikat turvalliset käyttää Käyttöaste/Ei onnettomuuksia Turvallisuusasiakirjan päivitys ja huoltokirja käytössä/ liikuntapaikat käyttökunnossa 111 VAPAA-AIKA,KULTT.,LIIKUNTA TULOSYKSIKÖN TULOSLASKELMA Selite TP 2015 TA 2016 TA 2017 TULOT YHTEENSÄ

17 S i v u 16 MENOT YHTEENSÄ NETTO ENNEN POISTOJA POISTOT TALOUSARVIO NETTO Asuntotoimi Asunto-osakeyhtiöt -tulosyksikkö on siirretty vuoden 2017 talousarviossa kunnanhallituksen alle rakennusja ympäristötoimen tulosalueelta. Tulosyksikössä on seuraavat kustannuspaikat Asuntopalvelut (sis. Aravatalot, Leppäkuja, Opettajien asuintalo) Asunto-osakeyhtiöt (kunnan omistamat yksittäiset asunto-osakkeet) Konserniin kuuluvat asunto-osakeyhtiöt (sis. Asunto Oy Sulkavan Melatie, Asunto Oy Salmenkangas, Asunto Oy Sulkavan Lohilahti) Asuntotoimen yleistavoitteena on toimia kunnan asuntoviranomaisena ja vastata kunnan asuntojen vuokrauksesta. Sitova tavoite Mittarit/arviointi Toiminnallinen tavoite Asuntojen tarjonta Kiinteistömassa Käyttöaste Korjausvelan ja vuokratalojen elinkaaren hallinta Yksittäisistä vuokra-asunnoista luopuminen. 112 ASUNTOTOIMI TULOSYKSIKÖN TULOSLASKELMA Selite TP 2015 TA 2016 TA 2017 TULOT YHTEENSÄ MENOT YHTEENSÄ NETTO ENNEN POISTOJA POISTOT TALOUSARVIO NETTO Laaditaan kunnan kiinteistömassan ja kiinteistöosakkeiden omistamisen ja ylläpidon suunnitelma Kunnanhallitus Kunnanhallituksen tulosyksikkö pitää sisällä seuraavat kustannuspaikat: Kunnanhallitus ja kunnanjohtaja Suomen Kuntaliiton ym. osuudet Juhlat ja merkkipäivät Työllistämisen tukeminen Nuorten työllistäminen Kansainvälinen yhteistyö

18 S i v u KUNNANHALLITUS TULOSYKSIKÖN TULOSLASKELMA Selite TP 2015 TA 2016 TA 2017 TULOT YHTEENSÄ MENOT YHTEENSÄ NETTO ENNEN POISTOJA POISTOT TALOUSARVIO NETTO Kunnanhallitus ja Kunnanjohtaja Toiminta-ajatus Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua ja, jollei johtosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa. Kunnanhallituksen tehtävänä on kuntalaissa säädetyn lisäksi valtuuston asettamien tavoitteiden puitteissa johtaa, valvoa ja arvioida kunnan hallintoa sekä vastata kunnallistaloudellisten ja muiden yleisten toimintaedellytysten säilymisestä huolehtimalla toiminnan ja talouden suunnittelusta. Kunnanhallitus vastaa myös elinkeinotoiminnan kehittämisestä ja kunnan asuntoviranomaisena toimimisesta. Kunnanhallitus reagoi aktiivisesti toimintaympäristön muutoksiin. Kunnanjohtaja johtaa kunnanhallituksen alaisena kunnan hallintoa, taloudenhoitoa sekä muuta toimintaa. Toiminnan painopiste-alueet Painopiste-alueita ovat kestävästä kuntataloudesta huolehtiminen, yrittäjämyönteinen ja elävä elinkeinoelämä, hyvät palvelut ja peruspalveluiden saatavuudesta huolehtiminen. Sitova tavoite Mittarit/arviointi Toiminnallinen tavoite Kestävä kuntatalous Tilinpäätös ja talouden seuranta Tulot ja menot ovat tasapainossa Yrittäjämyönteinen ja elävä elinkeinoelämä Vapaiden tonttien ja rakennuspaikkojen määrä Toimintaedellytysten luominen yrittäjille Hyvät palvelut, Palvelujen kustannus /asukas, peruspalvelujen saatavuus sopimushallinta Omistajaohjaus yhtymissä Työllistäminen Työllistämisen tulosyksikön alle on koottu kunnan työllisyydenhoitoon vuosittain käyttämät taloudelliset resurssit. Työllistämisen alaiset kustannuspaikat: Työllistäminen (palkkatukirahat) Työllistämisen tukeminen (yhdistykset yms.) Nuorten työllistäminen (kesätyöllistäminen) Työmarkkinatuen rahoitusosuus

19 S i v u 18 Toiminnan painopistealueet Painopiste-alueena on erilaisissa työelämän siirtymävaiheissa olevat kuntalaiset Sitova tavoite Mittarit/arviointi Toiminnallinen tavoite Työllisyydenhoidon aktiivinen kehittäminen Toiminnan piirissä oleva kuntalaisten määrä Työtoiminnan ja työllisyystöiden järjestäminen kunnassa TOTTA! -työllisyyshanke asiakaskontaktit Hankkeen asiakkaiden ohjautuminen alueen yrityksiin 114 TYÖLLISTÄMINEN TULOSYKSIKÖN TULOSLASKELMA Selite TP 2015 TA 2016 TA 2017 TULOT YHTEENSÄ MENOT YHTEENSÄ NETTO ENNEN POISTOJA POISTOT TALOUSARVIO NETTO Elinkeinotoimi Elinkeinotoimi sisältää seuraavat kustannuspaikat: Hallinto / matkailu ja markkinointi Elinkeinojen kehittämishankkeet Teholan toimitila Toiminta-ajatus Elinkeinotoimen tehtävä on toteuttaa kunta- ja elinkeinostrategioissa määrättyjä kehittämistehtäviä. Elinkeinostrategia on kunnan osastrategia, joka määrittelee toimintalinjan elinkeinojen kehittämisessä. Elinkeinotoimessa työskentelee toimistosihteeri (50 % työaika). Lisäksi on tarkoitus täyttää vuoden 2017 aikana elinkeinotoimen ja vapaa-aikatoimen yhteinen virka, jonka työpanos jakautuisi vapaa-aikasihteerin ja elinkeinotoimen kehittämisen työtehtävien kesken. Toiminnan painopisteet a) Yritystoiminnan tukeminen Elinkeinotoimi edesauttaa alkavien ja nuorten yritysten neuvontapalvelujen tuottamisen Uusyrityskeskus Wäläkyn avulla. Rajupusu Leader ry koordinoi seudullista yrityspalveluyhteistoimintaa, joka on osa valtakunnallista seudullisten yrityspalveluiden järjestämistä sekä valtakunnallista YritysSuomikokonaisuutta. Elinkeinotoimi tukee matkahuoltopalveluiden järjestämistä kirkonkylässä ja Lohilahdella.

20 S i v u 19 Elinkeinotoimi tukee yrittäjää korvaamalla osan yrittäjän koulutusten tai messuosallistumisten kuluista. Elinkeinotoimi järjestää yhteistapahtumia mm. yrittäjien aamukahveja ja matkailutapaamisia ja kesäasukastapahtuman. Elinkeinotoimi myöntää kyläyhdistyksille ja yrittäjille kunnanhallituksen päättämät avustukset. b) Matkailu Matkailuinfon palvelut ostetaan paikalliselta yksityiseltä palveluntuottajalta. Kunta on Savonlinnan Matkailu Oy:n osakkeenomistaja. c) Kuntamarkkinointi Kuntamarkkinointiin kuuluu 1) vuosittaiset perusilmoitukset, jotka tapahtuvat harkiten ja pääasiassa matkailualan julkaisuissa 2) yhteismarkkinointi paikkakunnan tapahtumien, yritysten ja muiden toimijoiden kanssa, mm. Sulkavan Suursoudut 3) messuosallistumiset 4) markkinointi- ja karttamateriaalit 5) kuntamarkkinointituotteet: messuilla jaettava materiaali, yhdessä muiden toimijoiden kanssa 6) satunnaiset muut markkinointikampanjat d) Hankkeet Elinkeinotoimi vastaa osaltaan kunnan koko- tai osarahoitteisista hankkeista. Osarahoitettuja hankkeita ovat: Alkavan ja nuoren yrittäjän ja yritysten toimintaverkosto -hanke (Wäläkyn neuvontatoiminta) Saimaa Geopark hanke Vetovoimaa maaseudulle yhteistoiminnalla ja verkostoitumalla hanke Itä-Savon kalatalousryhmän kehittämisohjelma Sitova tavoite Mittarit/arviointi Toiminnallinen tavoite Yrittäjien ja yrittäjäksi aikovien toimintaedellytysten luominen ja kehittäminen Kunta-ja matkailumarkkinoinnin koordinoiminen ja kehittäminen Läheinen yhteistyö yrittäjäyhdistyksen ja muiden sulkavalaisten toimijoiden kanssa Yhteismarkkinointiaktiviteettien kehittäminen yhdessä paikallisten yritysten kanssa Kustannustehokkaat ja keskitetyt markkinointitoimenpiteet Kuntamarkkinointimateriaa lien päivittäminen ja ylläpitäminen Yrittäjätapaamisten järjestäminen vähintään 2 kertaa vuodessa Sulkava.fi ja Facebook-sivustojen kehittäminen yhteismarkkinointiystävällisemmiksi Matkailutiedon aktiivinen jakaminen matkailu- ja muille yrittäjille Sulkavalla Sulkava-matkailutiedon aktiivinen jakaminen Sulkavan lähikuntiin Matkailumateriaalien päivittäminen säännöllinen

21 S i v u ELINKEINOTOIMI TULOSYKSIKÖN TULOSLASKELMA Selite TP 2015 TA 2016 TA 2017 TULOT YHTEENSÄ MENOT YHTEENSÄ NETTO ENNEN POISTOJA POISTOT TALOUSARVIO NETTO Maaseututoimi Toiminta-ajatus ja henkilöresurssit Maaseututoimen tehtävänä on Euroopan Unionin yhteisen ja kansallisen maaseutuhallinnon toteuttaminen. Maaseutuhallinnon yhteistoimintasopimuksen mukaisesti v alusta Rantasalmen kunta vastaa maaseututoimen hallinnosta ja tehtävistä Rantasalmen, Juvan, Joroisten ja Sulkavan alueilla. Sulkavan toimipisteessä työskentelevät maaseutusihteeri, 1 pv/viikko sekä toimistosihteeri (50 % työaika). Sitova tavoite Palveluiden tarjoaminen lähipalveluna omassa kunnassa Hakemukset käsitellään säädetyssä ajassa Mittarit/arviointi Palvelujen saatavuus Hakemukset on käsitelty säädetyssä ajassa Toiminnallinen tavoite v Viljelijät saavat palvelun omalta paikkakunnalta Viljelijöiden tukihakemukset käsitellään ja maksatukset hoidetaan annetuissa määräajoissa 116 MAASEUTUTOIMI TULOSYKSIKÖN TULOSLASKELMA Selite TP 2015 TA 2016 TA 2017 TULOT YHTEENSÄ MENOT YHTEENSÄ NETTO ENNEN POISTOJA POISTOT TALOUSARVIO NETTO Joukkoliikenne 117 JOUKKOLIIKENNE TULOSYKSIKÖN TULOSLASKELMA

22 S i v u 21 Selite TP 2015 TA 2016 TA 2017 TULOT YHTEENSÄ MENOT YHTEENSÄ NETTO ENNEN POISTOJA POISTOT TALOUSARVIO NETTO Järvi-Saimaan Palvelut Oy Järvi-Saimaan Palvelut Oy:n tulosyksikkö pitää sisällä seuraavat kustannuspaikat: Kunnanvirasto Kaavoitus Projektit Liikenneväylät Puistot ja muut yleiset alueet (venepaikkamaksut) Maa- ja metsätilat Vuokralle annetut alueet 118 JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY TULOSYKSIKÖN TULOSLASKELMA Selite TP 2015 TA 2016 TA 2017 TULOT YHTEENSÄ MENOT YHTEENSÄ NETTO ENNEN POISTOJA POISTOT TALOUSARVIO NETTO Tietohallinto 119 TIETOHALLINTO TULOSYKSIKÖN TULOSLASKELMA Selite TP 2015 TA 2016 TA 2017 TULOT YHTEENSÄ MENOT YHTEENSÄ NETTO ENNEN POISTOJA POISTOT TALOUSARVIO NETTO TOTTA! Työllisyyshanke Sulkavan hallinnoima työllisyydenhoidon kehittämishanke, joka toimii Sulkavan, Juvan ja Rantasalmen alueella ajalla Sulkavan kunnan rahoitusosuus vuosittain euroa.

23 S i v u TYÖLLISYYSHANKE TULOSYKSIKÖN TULOSLASKELMA Selite TP 2015 TA 2016 TA 2017 TULOT YHTEENSÄ MENOT YHTEENSÄ NETTO ENNEN POISTOJA POISTOT TALOUSARVIO NETTO Yleis- ja taloushallinto Tulosalueen tehtävänä on vastata kunnan yleishallinnosta, valtuuston ja kunnanhallituksen asioiden valmistelusta, täytäntöönpanosta, vaaleista, taloudenhoidosta, henkilöstöhallinnosta, sekä kunnan muista tehtävistä, joita ei ole määrätty jonkun muun hallinnonalan tehtäväksi. Yleis- ja taloushallinto jakautuu seuraaviin tulosyksiköihin: Hallintopalvelut / talouspalvelut Henkilöstötoimi 120 YLEIS-JA TALOUSHALLINTO TULOSALUEEN TULOSLASKELMA Selite TP 2015 TA 2016 TA 2017 TULOT YHTEENSÄ MENOT YHTEENSÄ NETTO ENNEN POISTOJA POISTOT TALOUSARVIO NETTO Hallintopalvelut / talouspalvelut Hallintopalvelut / talouspalvelut -tulosyksikköön kuuluvat seuraavat kustannuspaikat: hallintopalvelut talouspalvelut yhteispalvelupiste Enonkosken palkanlaskenta (uusi kustannuspaikka) 121 HALLINTO/TALOUSPALVELUT TULOSYKSIKÖN TULOSLASKELMA Selite TP 2015 TA 2016 TA 2017 TULOT YHTEENSÄ MENOT YHTEENSÄ NETTO ENNEN POISTOJA POISTOT TALOUSARVIO NETTO

24 S i v u Hallintopalvelut Toiminta-ajatus: Hallintopalvelut vastaa valmistelu- ja täytäntöönpanotehtävistä, vaaleista, henkilöstöhallinnosta, asuntoasioista, arkistotoimesta ja keskushallinnon toimistotehtävistä Talouspalvelut Toiminta-ajatus Taloustoimen toiminta-ajatuksena on tukea kunnan johtamista, päätöksentekijöitä ja palveluntuottajia huolehtimalla talouspalveluista, rahoituksesta, taloussuunnittelusta sekä talous- ja hankintapalveluista. Kirjanpito valmistelee talousarvion ja taloussuunnitelman, hoitaa kirjanpidon ja rahaliikenteen sekä laatii tilinpäätöksen. Palkanlaskenta huolehtii henkilökunnan ja luottamushenkilöiden palkat ja kokouspalkkiot Yhteispalvelupiste Toiminta-ajatus Yhteispalvelu on tapa tarjota julkishallinnon ja muita palveluja keskitetysti yhdestä palvelupisteestä. Kunnan ja valtion palveluntuottajien yhteistyöllä voidaan turvata monipuoliset ja laadukkaat palvelut ja varmistaa niiden riittävä saatavuus niin haja-asutusalueilla kuin taajamissa. Sulkavan yhteispalvelupisteessä toimii Kela, Poliisi, TE-toimisto, Maistraatti, oikeusaputoimisto ja Vero. Hallintopalveluiden, talouspalveluiden ja yhteispalvelupisteen tavoitteet ja mittarit vuodelle 2015 ovat seuraavat: Enonkosken palkanlaskenta Toiminta-ajatus Kunnan palkanlaskenta tuottaa palvelua Enonkosken kunnalle. Sopimus on toistaiseksi voimassa lähtien. Sitova tavoite Mittarit/arviointi Toiminnallinen tavoite Yhteinen tahtotila, kuntalaisaktiivisuuden edistäminen Kestävä kuntatalous Hyvät palvelut, peruspalvelujen saatavuus Hallintopalvelutehtävien hoitaminen oikein ja ajallaan Talousarvion oikeellisuus Yhteispalvelupisteen käyttäjämäärä Valmistelu- ja täytäntöönpanotehtävät sekä vaalit hoidettu moitteettomasti Talousarvio on laadittu raamin mukaisesti ilman perustelemattomia yli- tai alibudjetointeja Asiakasmäärän pitäminen nykyisellä tasolla

25 S i v u Henkilöstötoimi Henkilöstötoimen tulosyksikön alle kuuluvat seuraavat kustannuspaikat: yhteistyötoimikunta työsuojelu tyky-toiminta työterveyshuolto työmarkkinasopimustoiminta Kunnallinen työmarkkinalaitos 123 HENKILÖSTÖTOIMI TULOSYKSIKÖN TULOSLASKELMA Selite TP 2015 TA 2016 TA 2017 TULOT YHTEENSÄ MENOT YHTEENSÄ NETTO ENNEN POISTOJA POISTOT TALOUSARVIO NETTO Työsuojelu Toiminta-ajatus Työsuojelu vastaa kunnan henkilöstön työsuojelusta, työkykyä ylläpitävästä toiminnasta ja henkilöstölle ostopalveluna ostetusta työterveyshuollon järjestämisestä mm. työturvallisuuslain, työturvallisuusasetuksen ja työsuojelun valvontalain mukaisesti. Tavoitteena on luoda henkilöstön työskentelyyn riittävän hyvä turvallinen ja terveellinen toimintaympäristö Tyky-toiminta Toiminta-ajatus Työkykyä ylläpitävän toiminnan tavoitteena on aktivoida henkilöstöä omatoimiseen työkyvystään huolehtimiseen, vaikuttaa työtapaturmien ja sairauspoissaolojen mahdollisimman alhaalla pysymiseen ja estää liian varhaista työkyvyn alenemaa. Työnantaja tarjoaa mahdollisuuksia kuntosalitoimintaan sekä ryhmäliikuntamuotojen ylläpitämiseen Työterveyshuolto Toiminta-ajatus Työterveyshuollon palvelut järjestetään kunnan henkilöstölle ostopalveluna Terveystalo Oy:ltä. Yleistavoitteena on palvelun toimivuus ja saatavuus lähipalveluna paikkakunnalla. Henkilöstön määräaikaiset tarkastukset yms. työterveyshuollon palvelut jatkuvat toiminnallisten tavoitteiden osalta ennallaan. Palvelut ovat tarvittaessa käytettävissä. Työsuojelun, tykytoiminnan ja työterveyshuollon tavoitteet ja mittarit vuodelle 2016 ovat seuraavat:

26 S i v u 25 Sitova tavoite Mittarit/arviointi Toiminnallinen tavoite Sairauspoissaolot Sairaspäivät/vrk Sairauspoissaolopäivien määrän vähentäminen tai vähintään pitäminen nykytasolla Työtapaturmat Lukumäärä Alhaiset työtapaturmat Tykytoiminta Osallistujamäärä Pysytetään ennallaan Laadullisesti hyvä palvelu Työterveyshuolto Palvelun laatu ja määrä Palvelun tarpeen alentaminen ennaltaehkäisevällä toiminnalla Henkilöstö Koulutus/osaaminen Pysytetään ennallaan 5.2 PERUSPALVELUT Sulkavan kunnan peruspalveluiden toimiala vastaa sivistystoimeen kuuluvista varhaiskasvatus-, opetus-, koulutus-, kirjasto-, vapaa sivistystyö-, nuoriso-, liikunta-, museo-, kotiseutuarkisto- ja kulttuuripalveluiden järjestämisestä sekä sosiaalitoimeen kuuluvista sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluiden järjestämisestä. Peruspalveluiden tehtävä kunnassa on kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin lisääminen turvaamalla palveluilla mahdollisimman hyvät elämän edellytykset kaikille asukkaille. Peruspalvelulautakunta vastaa sosiaali,- terveys- ja sivistystoimen alaisista tehtävistä ja palveluiden tuottamisesta kunnallisesti tai yhteistoiminnallisesti. Sulkavan kunnan hallintosäännön mukaisesti peruspalvelut jakaantuvat sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen toimialoihin Sivistystoimi Sulkavan sivistystoimen tehtävänä on vastata varhaiskasvatus-, perus- ja lukiokoulutuksen, kirjasto-, vapaan sivistystyön ja nuorisopalvelujen järjestämisestä. Sivistystoimi vastaa varsinaisen koulutuksen lisäksi oppilaiden tarvitsemista lakisääteisistä tukipalveluista, joita ovat mm. oppilashuoltotyö, koulunkäyntiavustajapalvelut, koulukuljetukset ja kuraattoripalvelut. Oppilasruokailu ja kiinteistöjen hoito ostetaan Järvi-Saimaan Palvelut Oy:ltä. Sivistyspalvelujen tavoitteena on mahdollistaa ja edistää sivistystä, lasten ja nuorten kasvua, elinikäistä oppimista sekä omaehtoista hyvinvointia. Sivistystoimen tulosalueeseen kuuluvat seuraavat tulosyksiköt: peruspalvelutoimisto varhaiskasvatus peruskoulut lukio kansalaisopisto kirjastotoimi nuorisotoimi

27 S i v u SIVISTYSTOIMI TULOSALUEEN TULOSLASKELMA Selite TP 2015 TA 2016 TA 2017 TULOT YHTEENSÄ MENOT YHTEENSÄ NETTO ENNEN POISTOJA POISTOT TALOUSARVIO NETTO Toiminta-ajatus vastuualueittain Peruskoulun yleistavoitteena on tarjota korkealuokkaista peruspalvelua kasvatuksen, oppimisen ja opetuksen alalla. Lukiokoulutuksen yleistavoitteena on palvella nuorisoa tarjoamalla monipuolista yleissivistävää opetusta sekä antaa hyvät lähtökohdat jatko-opiskelulle. Varhaiskasvatus on yhteiskunnan järjestämää tai valvomaa alle oppivelvollisuusikäisten lasten hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuutta. Esiopetus osana varhaiskasvatusta on kuusivuotiaille vuotta ennen oppivelvollisuuden alkamista tarjottavaa suunnitelmallista kasvatus- ja opetustyötä. Kansalaisopisto tarjoaa laadukasta vapaan sivistystyön koulutusta. Kirjastopalvelujen tehtävänä on edistää kuntalaisten yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen. Nuorisopalvelujen tehtävänä on lasten ja nuorten kasvun tukeminen ja kansalaisvalmiuksien ja sosiaalisten taitojen vahvistaminen. Tilivelvolliset viranhaltijat Sivistysjohtaja Yhtenäiskoulun ja lukion rehtori Yhtenäiskoulun apulaisrehtori Yhtenäiskoulun Lohilahden yksikön johtaja Kansalaisopiston rehtori Päiväkodin johtaja Kirjastonjohtaja Nuoriso-ohjaaja Peruspalvelutoimisto 210 PERUSPALVELUTOIMISTO TULOSYKSIKÖN TULOSLASKELMA Selite TP 2015 TA 2016 TA 2017 TULOT YHTEENSÄ MENOT YHTEENSÄ NETTO ENNEN POISTOJA POISTOT TALOUSARVIO NETTO Varhaiskasvatus 215 VARHAISKASVATUS TULOSYKSIKÖN TULOSLASKELMA

28 S i v u 27 Selite TP 2015 TA 2016 TA 2017 TULOT YHTEENSÄ MENOT YHTEENSÄ NETTO ENNEN POISTOJA POISTOT TALOUSARVIO NETTO Toiminta-ajatus Varhaiskasvatuspalvelut on keskeinen toimintakokonaisuus lapsiperheiden palvelu- ja tukijärjestelmässä. Lasten päivähoito on varhaiskasvatuslakiin ja päivähoitoasetukseen perustuva subjektiivinen oikeus. Sulkavan kunnan varhaiskasvatuspalvelut: Päivähoito Sulkavan kunnassa järjestetään sekä päivähoitoa että vuorohoitoa tarpeen mukaan joko kokopäiväisesti tai osapäiväisesti, kokoviikkoisesti tai osaviikkoisesti. Varhaiskasvatuksen tehtävä on edistää lasten kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja oppimista yhteistyössä huoltajien kanssa. Toiminta on tietoinen ja tavoitteellinen opetuksen, kasvatuksen ja hoidon kokonaisuus, josta vastaa kasvatusalan koulutuksen saanut henkilöstö. Toiminta varhaiskasvatuksessa perustuu Sulkavan kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaan, joka uudistetaan vuonna Päiväkoti Touhula Päiväkoti Touhulassa toimii kolme lapsiryhmää. Pippureiden ryhmässä on 5-6-vuotiaita lapsia ja Paprikoiden ryhmässä 3-4-vuotiaita lapsia. Ryhmissä on lasta. Paprikoiden ryhmässä tarjotaan vanhempien työn tai opiskelun vuoksi iltaisin, öisin tai viikonloppuisin vuorohoitoa sitä tarvitseville lapsille. Työntekijöitä ryhmissä on yksi lastentarhanopettaja ja kaksi lasten-/päivä-/ lähihoitajaa. Nallukan ryhmässä on alle 3-vuotiaita lapsia enintään 12 ja työntekijöinä lastentarhanopettaja ja kaksi lasten-/päivä-/lähihoitajaa. Paprikoissa ja Nallukassa on myös ryhmäavustajat. Perhepäivähoito Lohilahdella toimii Ryhmäperhepäiväkoti Leppis ja kirkonkylällä ryhmäperhepäiväkoti Nuppu. Molemmissa työskentelee kaksi ryhmäperhepäivähoitajaa. Kotona työskenteleviä perhepäivähoitajia palkataan tarpeen mukaan, vuonna 2017 yksi hoitaja. Lapsen kehityksen ja oppimisen tuki Kehityksen ja oppimisen tuki on osa laadukasta varhaiskasvatuksen toimintaa ja kuuluu kaikille lapsille. Varhaiskasvatuksella on erityinen merkitys tuen tarpeen varhaisessa tunnistamisessa ja tuen toteuttamisessa. Riittävän aikaisella ja oikein kohdennetulla tuella voidaan edistää lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia. Samalla voidaan ehkäistä lapsen ongelmien syntymistä, kasvamista ja monimuotoistumista. Lapsi voi tarvita erityistä tukea kasvuunsa monenlaisista eri syistä: Viivästynyt puheen- ja/tai kielen kehitys, kehityksen viivästymien, tunne-elämään ja/tai käyttäytymiseen liittyvät vaikeudet, neurologisen kehityksen erityisvaikeudet, pitkäaikaissairaudet tai erityinen kasvatuksen tarve. Varhaiskasvatuksen henkilöstöön kuuluu erityislastentarhanopettaja, joka vastaa koko varhaiskasvatuksen tuesta yhteistyössä muun henkilöstön kanssa. Esiopetus Toiminta-ajatus Oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuotena lapsen on osallistuttava vuoden kestävään esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan. Esiopetus on silta varhaiskasvatuksesta perusopetukseen. Perusopetuslain mukaista esiopetusta järjestetään peruspalvelulautakunnan alaisuudessa sekä Päiväkoti Touhulassa että Yhtenäiskoulun

29 S i v u 28 Lohilahden yksikössä yhdysluokassa. Esiopetusta annetaan vähintään 700 h/lukuvuosi. Esiopetuksen toiminta-aika vahvistetaan vuosittain ja siinä noudatetaan koulujen toiminta-aikoja. Henkilökuntaa kirkonkylän esiopetuksessa on lastentarhanopettaja ja kaksi päivähoitajaa sekä hajaasutusalueella luokanopettaja. Esiopetuksen tavoitteena on myönteisen minäkuvan rakentaminen, oppimaan oppiminen, sosiaalisten- ja vuorovaikutustaitojen kehittyminen. Toiminta esiopetuksessa perustuu Sulkavan kunnan esiopetussuunnitelmaan. Uusin päivitetty versio otettu käyttöön Palvelujen arviointi Varhaiskasvatuksen laatua kehitetään koko ajan ja sitä arvioidaan säännöllisesti. Asiakastyytyväisyyskyselyjä tehdään joka viides vuosi. Asiakaspalautteista keskustellaan ja siihen vastataan. Kaikissa hoitomuodoissa työntekijöiden ja vanhempien välitön keskustelu antaa hyvän pohjan yhteistyölle. Jokaiselle lapselle laaditaan myös lapsen varhaiskasvatussuunnitelma yhteistyössä vanhempien kanssa toimintakauden alkaessa ja suunnitelman toteutumista arvioidaan keväällä käytävän keskustelun yhteydessä. Muut varhaiskasvatuspalvelut Sulkavan kunnassa maksetaan harkinnanvaraista lasten kotihoidontuen kuntalisä. Tukea maksetaan sulkavalaisille kotona lastaan/lapsiaan hoitavalle huoltajalle vanhempainrahakauden päätyttyä. Parkkihoitoa on tarjottu perheille silloin, kun kotona lapsiaan hoitavat vanhemmat tarvitsevat lapsilleen asioinnin vuoksi tilapäistä lastenhoitoa. Parkkihoitoa voidaan järjestää silloin kun päivähoidossa on tilapäisten poissaolojen vuoksi vapaata. Palveluja voivat ostaa myös ulkopaikkakuntalaiset kuten kesäsulkavalaiset. Parkkihoito ei vähennä kotihoidontukea. Koulukuraattori/perhetyöntekijä toimii myös varhaiskasvatuksen perhetyössä. Perhetyön tavoitteena on perheen omien voimavarojen vahvistaminen ja tukeminen keskustelujen tai yhdessä tekemisen kautta arkielämän helpottamiseksi sekä käytännön ratkaisujen/toimivien kasvatuskäytäntöjen löytämiseksi. Sitova tavoite Mittarit/arviointi Toiminnallinen tavoite 2017 Varhaiskasvatuksen tarjoaminen laadukkaana lähipalveluna Erityislastentarhanopettajan palvelut Jonossa olevien hakemusten lukumäärä Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaisen tuen tarjoaminen lapsille, henkilöstön kasvatustoiminnan tukeminen Päivähoitoa hakeville järjestetään päivähoito lain mukaisessa aikataulussa Jokaiselle lapselle laaditaan henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma Paikallisen varhaiskasvatussuunnitelma