JOROISTEN KUNTA TALOUSARVION 2019 JA TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

1 JOROISTEN KUNTA TALOUSARVION 2019 JA TALOUSSUUNNITELMAN 2020-2021 LAADINTAOHJEET KH 11.6.2018

2 Sisällysluettelo: 1. Joroisten kuntastrategia 2015 2020 taloudelliset tavoitteet...3 2. Kunnanhallituksen antamat ohjeet talousarvion laatimiseksi...3 3. Talousarvion laadinnan aikataulu...4 4. Yleiset ohjeet talousarvion laatimiseksi...5 5. Talousarvion rakenne ja sisältö...6 5.1. Johdanto ja yleisperustelut...6 5.2. Käyttötalousosa...6 5.3. Investointiosa...8 5.4. Tuloslaskelmaosa...9 5.5. Rahoitusosa...9 6. Talousarvion tekninen tekeminen...10 6.1. Menot...10 6.2. Tulot...11

3 1. Joroisten kuntastrategia 2018 2022 taloudelliset tavoitteet Voimassa oleva strategia: Joroisten kunnanvaltuusto hyväksyi uuden kuntastrategian kesäkuussa 2015. Strategian mukaisesti itsenäinen Joroisten kunta tavoittelee talouden tasapainoa vuoteen 2020 mennessä toteuttamalla yhteisvaikutukseltaan noin miljoonan euron talouden tasapainottamistoimet vuoden 2015 tasoon verrattuna. Talouden tasapainottamista tehdään toiminnan kulurakennetta kehittämällä sekä tulorahoitusta lisäämällä. Talouden tasapainottamiseksi tähtäävät toimenpiteet hyväksytään vuosittain talousarvion käsittelyn yhteydessä osana talousarviota. Kunnan omaisuutta hoidetaan huolellisesti ja tuottavasti osana kunnan pitkän aikavälin tavoitteita. Varallisuuden hoidossa ja kunnan sijoitustoiminnassa noudatetaan valtuuston hyväksymiä sijoitustoiminnan perusteita. Kunnan ja kuntakonsernin taloudelliset tavoitteet: - kuntatalouden hoidon vähimmäistavoitteena on, että kumulatiivista alijäämää ei kerry - konsernin tasolla tarkasteltuna alijäämän tulee olla selkeästi alle 1000 euroa/asukas - kunnan sekä konsernin lainamäärän tulee pienentyä pitkällä aikavälillä tarkasteltuna Kuntastrategia 2018 2022 Kunnanvaltuuston on määrä käsitellä kunnan päivitetty kuntastrategia vuosille 2018 2022 kokouksessaan 18.6.2018. Päivitetyn strategian linjaukset muun muassa kunnan taloudesta päivitetään talousarvion laadintaohjeeseen ja ne tulee huomioida talousarvion laadinnassa. 2. Kunnanhallituksen antamat ohjeet talousarvion laatimiseksi Tulorahoituksen kehitys Kuntaliiton julkaiseminen ennakkolaskelmien (5/2018) valossa kunnan valtionosuudet tulevat pienenemään vuodelle 2019 yhteensä noin 1 000 000 euroa. Kunnan arvion mukaan verotulojen ennakoidaan kasvavan hieman (1-3 %) vuoden 2018 talousarviotasosta. Ennuste tarkentuu myöhemmin syksyllä. Huhtikuun 2018 lopun tilanteessa kunnan verotulokertymä oli kasvanut 3,5 % edellisen kauden vastaavaan jaksoon verrattuna. Tulorahoituksen suurten muutosten johdosta ennakkolaskelmia seurataan tiiviisti ja tarvittaessa annetaan täsmennettyjä ohjeita tulorahoituksen kehityksen huomioimiseen. Kustannusten kehitys Valtionosuusleikkausten sekä verotulokehityksen lisäksi vuoden 2019 toiminnan kustannustasoon vaikuttaa olennaisesti myös 8.2.2018 vahvistettu neuvottelutulos kuntasektorin palkkaratkaisusta. Palkkaratkaisun perusteella toteutetaan yhteisvaikutukseltaan noin 3.5 % palkankorotukset. Ensimmäinen noin 1,25 % korotus on toteutettu 1.5.2018 lukien, jota ei ole sisällytetty vuoden 2018 talousarvioon. Lisäksi 1.1.2019 toteutetaan 1,20 % suuruinen järjestelyvaraerä ja 1.4.2019 toteutetaan 1,00 % yleiskorotus. Näiden lisäksi tammikuussa 2019 tulee maksettavaksi kertaerä, jonka suuruus on noin 9,20 % palkansaajan kuukausipalkasta. Talousarvion laadinnan lähtökohta Tiukasta taloustilanteesta sekä laskevasta tulorahoituksen tilanteesta johtuen vuoden 2019 talousarvion laadinnan lähtökohtana on enintään vuoden 2018 talousarvion kustannustaso. Käytännössä tavoitteeseen pääsemiseksi kunkin toimialan tulee esittää vaihtoehtoisia ehdotuksia, joiden toteuttamisella toimialaan kohdistuva kustannusten nousupaine

4 (palkkaratkaisu sekä muut tiedossa olevat vaikutukset) saadaan estettyä. Lisäksi toimialojen tulee esittää keinoja tulorahoituksen lisäämiseen tähtäävistä toimista. Talousarvion laadinnassa tulee kiinnittää erityistä huomiota talousarviolukujen todenmukaisuuteen. Tämän johdosta kunkin yksikön tulee analysoida toimintaansa kahden edellisen vuoden (2016 ja 2017) tilinpäätösten, kuluvan vuoden talousarvion toteuman sekä talousarviovuoden 2019 oletettavan toiminnan pohjalta ja muodostaa näiden pohjalta arvio vuoden 2019 talousarviotasosta. Investoinnit Kunnassa on meneillään kunnan kokoon nähden mittava investointiohjelma, jonka suurimmat kohteet ovat sisäilmaongelmien johdosta toteutettavaksi päätetyt korjaus ja uusinvestointikohteet (Kuvansin koulu ja kirkonkylän esiopetuksen tilaratkaisut). Nykyisen investointiohjelman pohjalta kunnan poistotaso kasvaa noin 300 000 euroa vuosien 2018 ja 2019 aikana. Investointiohjelman laajuudesta johtuen vuodelle 2019 ei lähtökohtaisesti oteta uusia investointikohteita, ellei kohteen toteuttaminen paranna merkittävästi kunnan toiminnan tai tilojenkäytön tehokkuutta, tuota positiivista tulovirtaa (elinkeinoelämää tukevat hankkeet) tai ole toiminnan jatkuvuuden tai järjestämisen kannalta välttämätön. Lisäksi investointiohjelmaan vuodelle 2019 sekä jo 2018 puolelle sisältyvien kohteiden osalta tulee tehdä kriittinen uudelleen tarkastelu edellä mainituin kriteerein. Kuntastrategian ja muiden suunnitelmien huomioiminen Uuden kuntalain mukaisesti talousarvion tulee toteuttaa kunnan kuntastrategiaa. Vuoden 2018 talousarvio laadittiin vuonna 2015 hyväksytyn uuden kuntastrategian tavoitteiden mukaiseksi. Kunnanvaltuuston on määrä käsitellä kunnan päivitetty kuntastrategia vuosille 2018 2022 kokouksessaan 18.6.2018. Päivitetyn strategian linjaukset muun muassa kunnan taloudesta päivitetään talousarvion laadintaohjeeseen ja ne tulee huomioida talousarvion laadinnassa. Vuoden 2019 talousarvion ja vuosien 2020 2021 taloussuunnitelman laadinnassa tulee lisäksi huomioida mitä, kunnanhallitus on linjannut suunnitelmassa Joroisten kunnan organisaation kehittämisestä (kunnanhallitus 13.3.2017 46). Sote- ja maakuntauudistus Sipilän hallituksen valmistelema sote- ja maakuntauudistus on lakiluonnosten mukaan määrä astua voimaan vuoden 2020 alusta lukien. Mikäli eduskunta hyväksyy kesällä 2018 sote- ja maakuntauudistukseen liittyvät lait, tulee talousarvion suunnitelmakautta koskien huomioida uudistuksen vaikutuksen kunnan tehtäviin ja rahoitukseen. 3. Talousarvion laadinnan aikataulu Talousarviokokonaisuuden muodostaminen edellyttää koko kuntakonsernilta yhdenmukaisen aikataulun noudattamista. Aikataulu on laadittu siten, että kunnanvaltuustolla on mahdollisuus käsitellä alustavaa talousarvioehdotusta ennen päätöksiä vuoden 2019 veroprosenteista. Kaikkien toimialojen sekä konserniyhtiöiden tulee noudattaa alla esitettyä talousarvion laadinnan aikataulua. Kesäkuu-elokuu Kunnanhallituksen ohjeet talousarvion laadinnaksi (11.6.2018) Talousarvion valmistelu käynnistyy hallintokunnissa Tilinpäätöksen 2016 ja 2017 analysointi

5 Elokuu Talousarviovuoden 2018 toteutumien analysointi Talousarviovuoden 2019 toiminnallisten muutosten huomioiminen Vuosien 2019 investointien tarveselvitykset hallintokunnittain Lautakuntakohtaisten analyysien läpikäyminen kunnanjohtajan kanssa viikolla 35 (tope 30. 31.8.) Tukipalvelut (kirjanpito, palkanlaskenta, atk, kiinteistöpalvelut (siivous- ruokahuolto-, talonmies- ja korjauspalvelut sekä vuokrat mennessä 24.8.2018. Syyskuu Investointien määräraha- ja tuloarviotarpeet perusteluineen tekniselle toimelle 7.9.2018 mennessä Investointitarpeiden käsittely kunnanjohtajan kanssa Toimialakohtaisten talousarvioesitysten laadinta ja esityksen läpikäynti kunnanjohtajan kanssa viikolla 39 luonnokset kokonaislaskelmineen kunnanjohtajalle (luvut järjestelmään syötettynä) KJ antaa ohjeet jatkovalmistelulle Lokakuu Lautakuntakäsittelyt 12.10.2018 mennessä Sivistyslautakunnan kokous (9.10.2017) Jaakko tarkista tämä Teknisen lautakunnan kokous 10.10.2018 Perusturvalautakunta syys-lokakuussa 2018 hallituksen TA esitys (1. käsittely) 29. 30.10.2018 hallituksen esitys veroprosenteista 30.10.2018 Marraskuu 12.11. valtuusto (talousarvion lähetekeskustelu - veroprosenttipäätökset) kunnanhallituksen TA esitys 26.11.2018 Joulukuu valtuuston TA käsittely 3.12.2018 Tammikuu 2018 Käyttötaloussuunnitelmat hyväksytty toimialoittain 31.1.2019 mennessä. 4. Yleiset ohjeet talousarvion laatimiseksi Talousarvion laadinnassa sovelletaan JHS 199 suositusta Kuntien ja kuntayhtymien talousarvio ja suunnitelma (lokakuu 2016). Suositus on tulostettavissa pdf-tiedostona www.kunnat.net. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Talousarvio ja suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan (KuntaL 110.2 ). Alibudjetointi ei ole säännösten mukaista. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Taloussuunnitelmassa kunnan tulee päättää yksilöidyistä toimenpiteistä,

6 joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan (KuntaL 110 ). Joroisten kunnan taseessa kumulatiivinen ylijäämä tilinpäätöksessä 2017 oli 6,58 M. Vain välttämättömät ja todelliset määrärahat ja tuloarviot varataan talousarvioon. Talousarvion 2018 valmistelussa huomioidaan tilinpäätösten 2015 ja 2016 sekä talousarvion ja toteutuman 2017 analysointi ja vuodelle 2018 tiedossa olevat muutokset sekä kunnan strategian mukaiset talouden tasapainottamistavoitteet. Lisäksi tulee huomioida mitä, kunnanhallitus on linjannut suunnitelmassa Joroisten kunnan organisaation kehittämisestä (kunnanhallitus 13.3.2017 46). Talousarvio- ja taloussuunnitelma käsittää vuodet 2019-2021. Taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi on laissa erikseen mainittu talousarvio, jonka sitovuus on oikeudellisesti vahvempi kuin taloussuunnitelman. Taloussuunnitelmavuosien 2020-2021 määrärahat esitetään talousarviossa tuloslaskelma-, rahoituslaskelma- ja investointiosissa huomioiden merkittävät toiminnalliset muutokset perusteluineen sekä kustannustason muutokset. Taloussuunnitelma on kunnan viranomaisia ja viranhaltijoita toiminnallisesti velvoittava asiakirja. 5. Talousarvion rakenne ja sisältö 5.1. Johdanto ja yleisperustelut 5.2. Käyttötalousosa Yleisperustelut sisältävät taloussuunnitelmien yleiset perusteet kansantalouden, kuntatalouden sekä alueellisen ja oman kunnan kehityksen näkökulmista tarkasteltuna. Esim. kuntia koskeva uusi lainsäädäntö tai tiedossa olevat lainsäädäntömuutokset on tuotava esiin yleisperusteluissa. Kuntastrategia ja palvelusuunnitelmat ovat talousarvion ja -suunnitelman keskeisiä perusteita. Kuntastrategia esitetään alussa. Palvelusuunnitelmassa kuvataan lyhyesti yksikön toiminta ja se on johdettu kuntastrategiasta. Suunnitelmat konkretisoivat ja tarkentavat kuntastrategian palvelujen kehittämistä koskevia linjauksia ja niissä kuvataan, millä toimenpiteillä kunnan palvelujen saatavuus ja riittävä palvelutaso pyritään turvaamaan. Yleisperusteluissa asetetaan myös konsernijohtoa ja tytäryhteisöedustajia koskevat tavoitteet. Käyttötalousosassa asetetaan palvelutavoitteet ja budjetoidaan niiden järjestämisen vaatimat menot ja tulot. Kunnan organisaatio jakautuu kunnanhallituksen alaisiin toimialoihin: yleishallinnon toimiala, tekninen toimiala ja sivistystoimiala. Toimialat jakautuvat tulosalueisiin (talousarvioon nähden sitovat tasot) ja niiden alaisiin yksiköihin. Yleishallinnon toimialaan kuuluvat tulosalueet ovat keskushallinto, elinkeinotoimi, konsernipalvelut (sis. vuokra-asuntojen välityksen ja asunto-yhtiöiden kirjanpidon), työllisyydenhoito ja tietohallinto. Tekniseen toimialaan kuuluvat tulosalueet ovat yhdyskuntasuunnittelu, kuntatekniikka (sis. liikenneväylät, puistot ja muut yleiset alueet sekä liikuntapaikat), kiinteistöpalvelut (sis. puhtauspalvelut ja ruokahuolto sekä talonmies- ja korjauspalvelut), maa- ja metsätilat, rakennusvalvonta, yksityistieasiat sekä vesihuoltolaitos.

7 Sivistystoimialaan kuuluvat tulosalueet ovat opetustoimi, varhaiskasvatus, hyvin-vointi (sis. liikuntatoimi, kulttuuritoimi, vapaa-aikatoimi), nuorisotoimi, kirjastotoimi ja vapaa sivistystyö. Talousarviokirjassa esitetään käyttötalousosassa sitovalla tasolla: 1. palvelusuunnitelma 2. vastuuhenkilö 3. sitovat tavoitteet ja sitovat menomäärärahat ja tuloarviot (kirjanpidosta) 4. keskeiset riskit tavoitteiden toteutumiselle 5. perustelut 6. tunnusluvut 7. Informatiivisena, erillisenä osiona ilmoitetaan tuotteistetuissa toiminnoissa tuotantomäärä ja hintaluettelo sekä lyhyet tuotekuvaukset. Palvelusuunnitelmat Toimialakohtaiset palvelusuunnitelmat esitetään erikseen talousarviossa kohdassa Palvelusuunnitelmat toimialoittain, lyhyesti toimialan käyttötalousosan alussa ja tarkemmin kunkin sitovan tason käyttötalousosan alussa. Vastuuhenkilö Palveluyksiköittäin/toimipisteittäin ilmoitetaan henkilö, joka vastaa yksikön toiminnasta (sis. mm. raportoinnin kunnanhallitukselle ja -valtuustolle). Sitovat tavoitteet Kunnan strategisten tavoitteiden pohjalta asetetaan 2 3 kappaletta sitovan tason tavoitteita. Tavoitteiden tulee olla realistisia, konkreettisia ja mitattavia. Tavoite on päämäärä, sillä kuvataan tulos, joka saavutetaan toimintaa varten annetuilla määrärahoilla talousarviovuoden aikana. Resurssit ovat keinoja tavoitteeseen pääsemiseksi. Määräraha tai siinä pysyminen tai lakisääteisten velvoitteiden täyttäminen eivät ole kuntalain tarkoittamia tavoitteita. Tavoitteiden on katettava tehtäväalueen perustehtävät ja oltava toteutettavissa niihin osoitetuilla voimavaroilla sekä oltava sellaisia, että organisaatio voi niihin omilla toimenpiteillä vaikuttaa. Toiminnallisilla tavoitteilla ohjataan toimintaprosessia ja niitä käytetään käyttötalous- ja investointiosissa. Taloudellisilla tavoitteilla ohjataan kunnan tuloja pääomarahoitusta sekä resurssien jakoa. Tavoitteiden tulee olla johdettuja valtuuston hyväksymästä kuntastrategiasta sekä muista valtuuston toimintaa ohjaavista päätöksistä. Kaikessa toiminnassa tulee huomioida voimassa oleva lainsäädäntö. Tavoitteiden on oltava laadullisesti tai määrällisesti mitattavia. Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle Sitovalla tasolla arvioidaan tavoitteiden toteutumisen kannalta keskeisimmät riskit ja uhkat ja ne raportoidaan muun raportoinnin yhteydessä kolmannesvuosittain. Perustelut Perusteluissa kerrotaan päättäjille erityisen olennaista informaatiota talousarviosta ja toiminnasta. Tunnusluvut Palveluyksiköittäin tai toimipisteittäin ilmoitetaan olennaisesti toimintaa kuvaavat tunnusluvut.

8 Sitovan tason toiminta Toimintaa varten esitetään menomäärärahat ja tuloarviot, toiminnan kuvaus ja tavoitteet talousarviovuodelle. Talousarvion liitteessä esitetään kustannustietoisuutta lisäävänä informaationa tuotteistetun toiminnan osalta tuotemäärät, tuotehinnat sekä niiden kustannusvaikutus ja lyhyet, tuotteen sisältöä kuvaavat tuotekuvaukset. On huomattava, että koska tuotehintojen laskemiseen vaikuttaa esim. tiettyjen tulojen käsittely (sv-korvaukset, tietyt tuet ym.), saattavat kirjanpidosta saadut sitovat määrärahatarpeet poiketa tuotteiden avulla lasketuista kustannuksista. 5.3. Investointiosa Investointiosassa budjetoidaan pitkävaikutteisten tuotantovälineiden hankinta, rahoitusosuudet ja omaisuuden myynti. Investoinneille asetetaan myös tavoitteet, jotka voivat olla rahamääräisessä mitassa tai investointitavoitteen suunniteltu toteutumisajankohta määrätään. Investointiosasta tulee käydä ilmi, mitkä hanketavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovia. Investointien alaraja on 10.000 euroa eli investointiosaan ei budjetoida hankkeita, joiden kustannukset alittavat 10.000 euroa. Mikäli tilivuoden aikana hanke jää alle em. rajan, tulee huolehtia talousarviomuutoksesta määrärahojen siirtämiseksi käyttötalousosaan samoin kuin toteutuneen käytön oikaisusta. Tulee myös huomioida, että tätäkin suuremmat yksittäiset kunnossapitotyöt kuuluvat käyttötalouteen. Vain peruskorjaukset ja uuden rakentaminen ovat investointiosaan kuuluvia. (Kunnossapito = korjaaminen alkuperäiseen kuntoon; Peruskorjaus = korjaaminen olennaisesti alkuperäistä parempaan kuntoon). Joroisten kunta arvioi rakentamisinvestointimenot myös sote-toimialalle. Aineettomien oikeuksien (mm. tietokoneohjelmistot) ja irtaimiston hankinnoista vastaa Varkauden kaupunki. Investointiosa jakaantuu seuraaviin hankeryhmiin 1. elinvoimaa, kasvua ja työllisyyttä edistävät hankkeet 2. palvelutuotanto (sis. tilat, laitteet, kalusto, ohjelmisto jne) hankeryhmäjako toimialoittain: sivistys, sote, hallinto, tekninen 3. kuntatekniikka (sis. liikenneväylät, puistot ja muut yleiset alueet sekä liikuntapaikat) 4. konsernipalvelut (asunnot, yhtiöt) 5. vesihuoltolaitos Investoinnit ovat hankeryhmittäin valtuustoon nähden sitovia nettoperusteisesti. Periaatteena on kuitenkin, että yksittäisen hankkeen nettoperusteisen määrärahan ylitys ei saa estää toisen saman hankeryhmän hankkeen toteuttamista suunnitellun kustannusarvion mukaisesti. Näin ollen hankekohtaiset määrärahat ohjaavat investointien toteuttamista, mutta hankeryhmän sisällä voidaan tehdä määrärahasiirtoja, mikäli jokin toinen saman hankeryhmän hanke toteutuu merkittävästi arvioituna pienempänä. Investointiosassa esitetään myös taloussuunnitelmavuosien 2020 2021 hankkeet.

9 Investoinnit voivat olla uus- ja laajennusinvestointeja tai korvausinvestointeja. Investoinneista tehdään aina tarveselvitys, joka perustuu toimialan ja kunnan palvelustrategiaan. Mikäli ao. lautakunta hyväksyy tarveselvityksen mukaisen investoinnin tarpeelliseksi, laaditaan yli 100 000 euron rakennusinvestoinneista hankesuunnitelma. Hankesuunnitelman perusteella laaditaan mm. tarkempi kustannusarvio. Uus- ja laajennusinvestointeja ovat esim. uudisrakennukset ja laajennukset, koneiden ja laitteiden sekä ohjelmistojen hankinnat. Korvausinvestointeja ovat esim. rakennusten peruskorjaukset. Korvausinvestoinnit eritellään kahteen kategoriaan. Ensimmäinen on kiinteistöjen tekninen korjaustarve, joka aiheutuu kiinteistöjen peruskorjaustarpeesta. Toinen on toiminnallinen korjaustarve, mikä aiheutuu palvelurakenteen tulevien muutosten aiheuttamista muutostarpeista toimialan käytössä olevaan kiinteistöön. Tekninen korjaustarve: Tekninen toimi laatii esitykset toimialoille ao. toimialan käytössä olevien kiinteistöjen vuotuisista peruskorjaustarpeista. Ao. lautakunta käsittelee peruskorjaustarpeet ja esittää niitä takaisin tekniselle lautakunnalle muiden investointien ohella sen jälkeen kun ao. kiinteistöjen tarve nykyisessä ja tulevassa toimialan palvelurakenteessa on selvitetty. Toiminnallinen korjaustarve: Mikäli jonkin toimialan tulevan palvelurakenteen muutoksen tiedetään aiheuttavan muutos-/ laajennustarpeita sen käytössä olevaan kiinteistöön, laaditaan asiasta tarveselvitys ja hankesuunnitelma kuten uus- ja laajennushankinnoissakin. Lautakunnat esittävät hankesuunnitelmien mukaiset investointinsa kustannusarvioineen tekniselle toimelle 7.9.2018 mennessä ja tekninen lautakunta esittää ne edelleen kunnanhallitukselle ja -valtuustolle. Tarveselvityksessä toimiala perustelee investoinnin tarpeen ja ilmoittaa onko kyseessä esim. palvelutuotannon määrän lisäys, palvelukyvyn parantaminen, tuotannon tehostaminen tms. Tekninen toimi avustaa tarvittaessa tarveselvityksen laadinnassa. 5.4. Tuloslaskelmaosa 5.5. Rahoitusosa Tuloslaskelmaosassa osoitetaan tulorahoituksen riittävyys käyttömenoihin ja poistoihin. Tuloslaskelmaosan yhteydessä esitetään tulorahoituksen riittävyyttä mittaavat tunnusluvut. Kokonaistalouslaskelma, joissa on huomioitu kunta ja vesihuoltolaitos, laaditaan suosituksen mukaisesti. Sisäisten erien tulee täsmätä ja ne eliminoidaan em. laskelmia laadittaessa. Rahoitusosassa esitetään yhteenvetona rahan lähteet ja käyttö ja se laaditaan vähennyslaskukaavan muodossa. Välisummana esitetään Toiminnan ja investointien rahavirta. Rahoitusosan yhteydessä esitetään toiminnan ja investointien rahoitusta mittaavat tunnusluvut.

10 6.1. Menot Palkkoihin on tullut yleiskorotus 1.5.2018 1,25 % henk.koht. lisää korotettiin 1,25 %, seuraava korotus on 1.4.2019 1,0 %. ja henk.koht. lisää korotetaan 1,25 %. Paikallinen järjestelyerä on 1,2 % KVTES:n palkkasummasta. Sopimusten kustannusvaikutus 26 kuukauden sopimusjaksolla on 3,5 prosenttia. Joroisten kunnan talousarvioon 2019 palveluksessa olevan henkilöstön palkat merkitään sopimusten mukaisesti. Palkkahallinto tuottaa tiedon elokuun puoliväliin mennessä. Palkkaperusteiseen KUEL - eläkemaksuun varataan 16,15 % KuEL-palkoista (lähde Kuntaliiton kunnat.net-sivusto). Se budjetoidaan tehtäville KuEL-palkkojen suhteessa tilille 4100. Työnantajan VaEL-eläkemaksuun varataan määrärahat VaEL-palkkojen suhteessa kuntakohtaisesti määritellyn prosentin mukaan, joka on alustavasti 16,04 % % (tarkentuu myöhemmin) ja se budjetoidaan tilille 4110. Työnantajan muihin sosiaaliturvamaksuihin varataan alustavasti 4,28 % (sairausvakuutusmaksu 0,98 %, työttömyysvakuutusmaksu 2,60 % ja muut 0,7 %) palkkasummasta ja se voidaan budjetoida yhteissummana tilille 4150. (Viime ja tänä vuonna on varattu liian suuret prosentit). KuEL:n eläkemenoperusteiseen ja VARHE - maksuun varataan määräraha yleishallintoon omalle kustannuspaikalle 1324 Jakamattomat eläkemenot (laskelma/luettelo kirjanpitoyksiköltä). Jako toimintayksiköille tilastointia varten tehdään erikseen tarvittaessa. Joroisten kunta on ns. keskisuuri työnantaja VARHE-maksun määräytymisen osalta. VARHEmaksu muodostuu yhteisvastuullisesta osasta ja omien eläketapausten perusteella määräytyvästä osasta. Yhteisvastuulliseen VARHE-maksun osaan varataan määräraha, joka on 1,0 % KuEL-palkkasummasta ja se budjetoidaan yksiköittäin tilille 4105. (Em. ohjetta ei noudateta sote-yhteistoiminnan alaisten yksiköiden ta-laadinnassa). Varhe-maksu tulee vuoden 2019 talousarvioon viimeistä kertaa, se poistuu vuonna 2020 ja jatkossa sisällytetään kokonaisuudessaan palkkaperusteiseen osaan, joka korottuu tuolloin (15,75 % 16,85 %). Sote-yhteistoimintasopimuksessa on sovittu, että sopijapuolet laskuttavat oman ko. toimintonsa varhaiseläkemenoperusteisen sekä eläkemenoperusteisen maksun isäntäkunnalta. Tämä tulee valmistelussa ottaa huomioon ja varata em. eläkemaksuihin määrärahat. Eläkemaksuista annetaan lisäohjeita tarvittaessa. Talousarvioon ei lasketa erillisiä toimialan yleiskustannuksia, vaan hallinnon, toimistohenkilöstön ja lautakuntien kustannukset jaetaan suoraan yksiköille erikseen sovittavalla perusteella. Sivistys- ja vapaa-aikatoimen hallinnon ja lautakunnan kustannuksista jaetaan Juvan ja Rantasalmen tuotteistetuille kirjastoyksiköille 0,5 %/ao. yksiköiden nettokustannukset. Tuotantohenkilöstön palkat ovat kaikki yksiköille jaettuja mukaan lukien kaikki päällikkövirkojen palkat. 6.2. Tulot Asiakasmaksutulojen tulee perustua voimassa oleviin taksoihin. Taksat tulee tarkistaa ja saattaa ajan tasalle. Tulot tulee arvioida realistisesti ja oikean suuruisina. Varkauden

11 kaupunki budjetoi sote-yhteistoiminnan alaiset asiakasmaksutulot sekä muut em. toimintaan liittyvät tulot myös Joroisten kunnan osalta ja laskuttaa ne asiakkailta. Joroisten kunnalle järjestämistä palveluista Varkauden kaupunki laskuttaa Joroisten kuntaa nettomenojen osalta. Palvelun/tuotteen hintaan vaikuttavat tulot (mm. työllistämistuki, oppisopimuskoulutuskorvaukset, sv- ja tapaturmakorvaukset, Kela-korvaus työterveyshuoltoon, Kelan koulumatkatuki, muut suoraan tuotteen hintaan vaikuttavat tuet ja avustukset) huomioidaan palvelusta perittäviä/tuotehintoja laskettaessa vähentävänä eränä.