Kuntalaistiedote koskien Siuntion kunnan, Nummi-Pusulan kunnan ja Lohjan kaupungin mahdollista kuntaliitosta 1.1.2013 Tiedote neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä Vänd
Hyvä siuntiolainen Olemme kuntamme kannalta suuren ja historiallisen päätöksen edessä. Siuntion kunnanvaltuusto on 13.6.2011 päättänyt järjestää neuvoa-antavan kansanäänestyksen kuntaliitoksesta Lohjan kaupungin ja Nummi-Pusulan kunnan kanssa. Äänestyksessä kysytään kuntalaisten mielipidettä liittymisestä näiden kuntien kanssa. Tämä on hieno tilaisuus jokaiselle 18 vuotta täyttäneelle kuntalaiselle vaikuttaa kunnanvaltuuston päätökseen kuntaliitoksesta. Kunnanvaltuuston on määrä päättää mahdollisesta liitoksesta 10.10.2011. Nykyisin suositellaan, että varsinkin suuria päätöksiä tehdessä tulisi suorittaa päätösten vaikutusten ennakkoarviointi. Lisäksi käsittelyssä tulee olla vaihtoehtoja. Nyt käsiteltävänä on vain kaksi vaihtoehtoa: joko kuntaliitos Lohjan ja Nummi-Pusulan kanssa tai pysyminen toistaiseksi itsenäisenä kuntana. Lisäksi päätöksen vaikuttavuutta arvioitaessa tulee ottaa huomioon, miten päätös vaikuttaa kuntalaisiin, ympäristöön, organisaatioon, henkilöstöön sekä talouteen. Mahdollisen kuntaliitoksen vaikutusten arvioimiseksi ovat luottamushenkilöt ja virkamiehet laatineet kevään aikana Audiapro Oy:n avulla selvityksen ja sopimuksen liittymisen ehdoista. Kädessäsi olevan kuntalaistiedote sisältää koosteen aikatauluista sekä kolmen kunnan päättäjien neuvottelemat yhdistymissopimuksen ja kuntaliitosselvityksen. Itsenäisenä säilymisen mahdollisuuksien arviointia taas valottaa jo aikaisemmin Audiator Oy:n avulla laadittu kunnan talouden tasapainotussopimus, jolla luotiin suunnitelma Siuntion talouden tervehdyttämisestä niin että kunnalla olisi mahdollisuus selviytyä itsenäisenä. Toimenpiteiden vaikutukset ovat olleet positiivisia. ja kunta on tehnyt tulosta, pienentänyt alijäämää ja lainakantaa. Sopimukseen talouden tasapainottamiseksi voit tutustua www.siuntio.fi sivustolla. Yleinen taloudellisen kehitys ja maan hallituksen tavoite toteuttaa kuntauudistus varmasti vaikuttavat kumpaankin vaihtoehtoon. Hallituksen tavoitteena on muodostaa elinvoimainen kuntarakenne, joka muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista, mutta tarkemmat kuntauudistuksen yksityiskohdat, kuten tavoiteltavan kuntarakenteen kriteerit, metropolialueen rakenne ja toteutusaikataulun, yms hallitus määrittelee vuoden 2011 loppuun mennessä ja uudistusten arvioidaan astuvan voimaan 2017 lähtien. Näiden asioiden vaikutusten arvioiminen eri vaihtoehtoihin on tällä hetkellä haasteellista, ja jäänee jokaiselle itselleen. Juha-Pekka Isotupa kunnanjohtaja Siuntion kunta Siuntiossa 28.8.2011 Kuntalaistiedote koskien Siuntion kunnan, Nummi-Pusulan kunnan ja Lohjan kaupungin mahdollista kuntaliitosta 1.1.2013 Julkaisija: Siuntion kunta Ulkoasu ja taitto: Jäljen Jättiläinen Paino: Edita Prima Oy Kuvat: Laura Kotila, Siuntio Painos: 4900 Jakelu: Kaikille siuntiolaisille äänioikeutetuille 2 Kuntalaistiedote koskien Siuntion kunnan, Nummi-Pusulan kunnan ja Lohjan kaupungin mahdollista kuntaliitosta 1.1.2013.
Tärkeitä päivämääriä 5.-23.9. Kirjeäänestys (neuvoa-antava kansanäänestys koskien Siuntion kunnan, Lohjan kaupungin ja Nummi-Pusulan kunnan mahdollista kuntaliitosta). Kirjeäänestys päättyy perjantaina 23.9. kello 19, johon mennessä vastauskuorten (lähetekuorten) tulee olla perillä kunnan keskusvaalilautakunnalla. 14.9. Asukasilta kello 18 alkaen Aleksis Kiven koulun auditoriossa. Tilaisuus on kaikille kuntalaisille avoin. Kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen. 25.9. Vaalipäivä (neuvoa-antava kansanäänestys koskien Siuntion kunnan, Lohjan kaupungin ja Nummi- Pusulan kunnan mahdollista kuntaliitosta). Äänestää voit oman äänestysalueesi äänestyspaikalla kello 9-20 välisenä aikana. Lisätietoa kuntaliitosselvityksestä, tuoreimmat asiakirjat ja keskustelupalstan löydät osoitteesta www.uusilohja.fi Äänestyspaikkoja ovat Björknäsin seurojentalo Niemenkyläntie 922 (I eli pohjoinen äänestysalue) Seurakuntakoti Kalansinkuja 5 (II eli keskimmäinen äänestysalue) Västanlidin nuorisoseurantalo Bäcksintie 16 (III eli läntinen äänestysalue) Siuntion ruotsalainen koulu Koulutie 3 (IV eli aseman alueen äänestysalue) Störsvikin päiväkoti Störvikintie 232 (V eli eteläinen äänestysalue). 10.10. Kunnanvaltuuston kokous, jossa kunnanvaltuusto päättää siitä, onko Siuntio mahdollisesti mukana uudessa kunnassa. Kokous pidetään Aleksis Kiven koulun auditoriossa, ja se alkaa kello 18.00. 1.1.2013 Mahdollinen kuntaliitos Tutustu kunnan palvelutarjontaan uusittujen www-sivujemme kautta www.siuntio.fi Siuntion kunta, Lohjan kaupunki ja Nummi-Pusulan kunta ovat valmistelleet kuntaliitosta siten, että liitos tapahtuisi 1.1.2013. Miten suhtaudutte valmisteltuun kuntaliitokseen? Malli KYLLÄ, kannatan kuntaliitosta EI, en kannata kuntaliitosta EN OTA KANTAA 3
Lohjan kaupunki, Nummi-Pusulan kunta ja Siuntion kunta Yhdistymissopimusluonnos Hyväksytty suuren neuvottelukunnan kokouksessa 10.8.2011 1. Yhdistymissopimuksen Lähtökohdat 1.1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus liitteineen on kuntajakolain (1698/2009) 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus. Nummi-Pusula, Siuntio ja Lohja rakentavat uutta kuntaa monikuntaliitoksen kautta. Kuntajakoa esitetään muutettavaksi teknisesti siten, että Nummi-Pusulan kunta ja Siuntion kunta lakkaavat olemasta ja ne yhdistetään Lohjan kaupunkiin. 1.2 Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo Tämä yhdistymissopimus on sitova valtuustojen valtioneuvostolle tekemästä yhdistymisesityksestä alkaen. Uusi kunta aloittaa toimintansa 1.1.2013 ja yhdistymissopimus on voimassa vuoden 2015 loppuun saakka. Kuntajakolain 29 :n mukaisesti henkilöstöä koskeva irtisanomissuoja alkaa 1.1.2013 ja kestää viisi (5) vuotta vuoden 2017 loppuun saakka. 2. Strateginen Yhdistyminen 2.1 Yhdistymisen visio ja keskeiset tavoitteet Kuntajakolain 2 :n mukaan kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta. Lohja, Nummi-Pusula ja Siuntio haluavat muodostaa monikuntaliitoksella elinvoimaisen ja kehittymiskykyisen kunnan sekä vahvan alueellisen toimijan Länsi-Uudellemaalle. Monikuntaliitoksella osapuolet tavoittelevat kehittyvää ja taloudellisesti vakaata kuntaa, joka pystyy tarjoamaan asukkailleen hyvä ja laadukkaita kunnallisia palveluja, olemaan turvallinen ja kannustava työnantaja henkilöstölleen sekä takaamaan kuntalaisten osallistumismahdollisuudet ja kiinnittymisen kuntayhteisöön. 2.2 Kuntajaon muuttamisen edellytykset Kuntajakolain 4 :n mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos parantaa: 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä tai muutoin edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuk sia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Kuntajakoa muutettaessa on huolehdittava suomen- ja ruotsinkielisen väestön mahdollisuudet saada palveluja omalla kielellään samanlaisten perusteiden mukaan. Yhdistyvien kuntien valtuustot katsovat kuntaliitoksen täyttävän kuntajakolain 4 :n asettamat edellytykset. 3. Yhdistymisen Toteuttaminen 3.1 Uuden kunnan perustaminen Tässä sopimuksessa esitetty Lohjan kaupungin, Nummi-Pusulan kunnan ja Siuntion kunnan yhdistyminen toteutetaan teknisesti siten, että Nummi-Pusulan ja Siuntion kunnat lakkaavat 31.12.2012 ja ne yhdistetään Lohjan kaupunkiin, joka aloittaa toimintansa 1.1.2013. Lakkaavien kuntien oikeudet, luvat, omaisuus, velat ja velvoitteet siirtyvät kuntajakolain 36 :n mukaisesti Lohjan kaupungille. 1.1.2013 Lohjan kaupunkiin yhdistyy myös Karjalohjan kunta. Liitoksesta on voimassa oma yhdistymissopimuksensa. 3.2 Varautuminen mahdollisiin muihin kuntaliitoksiin Mikäli ulkoinen pakottava syy kuten naapurikuntien vahva halu tai valtiovallan ohjaus osoittavat tarpeen tehdä uusia kuntaliitoksia jo ensimmäisen uuden kunnan valtuustokauden aikana toteutetaan liitos tässä sopimuksessa sovittujen ja yhdistymishallituksen valmistelemien toimintaperiaatteiden mukaisesti, jotta muutokset eivät muodostu kohtuuttomiksi henkilöstön, toiminnan tai talouden kannalta. 3.3 Uuden kunnan nimi ja vaakuna Yhdistyneen kunnan nimeksi valitaan Lohjan kaupunki. Yhdistyneen kunnan uudeksi vaakunaksi valitaan Lohjan vaakuna. Uusi kunta käynnistää erikseen uuden vaakunan suunnittelun niin, että se voitaisiin ottaa käyttöön siirtymäajan jälkeen. 3.4 Yhdistymishallituksen toimivalta Yhdistymishallitus vastaa kuntajakolain 10 :n mukaisesti yhdistymissopimuksen toimeenpanosta ja huolehtii uuden kunnan toiminnan ja hallinnon järjestämisen valmistelusta. Yhdistymishallituksesta on muuten soveltuvin osin voimassa, mitä kunnanhallituksesta säädetään. Yhdistymishallituksen toiminta käynnistyy välittömästi sen jälkeen, kun kuntien valtuustot ovat tehneet yhdistymisesitystä koskevat päätöksensä ja valinneet yhdistymishallitukseen omien kuntiensa jäsenet ja varajäsenet. Yhdistymishallitus vastaa uuden kunnan toiminnan käynnistämisen valmistelusta siihen saakka, kunnes yhteiset kuntavaalit on käyty syksyllä 2012 ja uuden kunnan kunnanhallitus valittu. Yhdistymishallitus päättää uutta kuntaa koskevista yhteisistä asioista. Asiat, joilla voidaan nähdä olevan vaikutuksia uuden kunnan toimintaan ja talouteen, tulee saattaa myös yhdistymishallituksen käsiteltäviksi. Kyseisillä asioilla tarkoitetaan muun muassa yhdistyvien kuntien mahdollisia talousarviomuutoksia tai henkilöstösuunnittelua kuten merkittävien avoimien virkojen ja toimien täyttämisiä yhdistymistä edeltävinä vuosina 2011 2012. Vanhojen kuntien hallitukset keskittyvät vuosina 2011 2012 omien kuntiensa toiminnan hoitamiseen yhdistymissopimuksen mukaisesti. Yhdistymishallituksen valmistelijoina toimii työvaliokunta, joka koostuu kuntajohtajista. Vanhat hallitukset ja valtuustot jatkavat liitokseen asti. Kuntien yhdistymistä koskevan valtioneuvoston päätöksen tekemisen jälkeen yhdistyvän kunnan viranomainen ei saa päättää asioista, joilla olisi merkittäviä uutta kuntaa sitovia vaikutuksia ja joista päättäminen olisi yhdistymissopimuksen tarkoituksen vastaista. Yhdistyvän kunnan viranomainen saa kuitenkin päättää asioista, joilla olisi merkittäviä uutta kuntaa sitovia vaikutuksia, siinä tapauksessa, jos päätöksentekoa ei voida asian kiireellisyyden vuoksi lykätä. 3.5 Yhdistymishallituksen kokoonpano Yhdistymishallitukseen valitaan 15 jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet tasaarvolain kiintiösäännöstä noudattaen. Yhdistymishallitukseen valitaan Nummi-Pusulasta 3 edustajaa, Siuntiosta 3 edustajaa, Lohjalta 8 edustajaa ja Karjalohjalta 1 edustaja. Edustajat nimetään puolueittain seuraavasti 4 Kuntalaistiedote koskien Siuntion kunnan, Nummi-Pusulan kunnan ja Lohjan kaupungin mahdollista kuntaliitosta 1.1.2013.
(ohjausryhmän alustava ehdotus) Siuntiosta kolme edustajaa (RKP, Kok, SDP) Lohjalta kahdeksan edustajaa (SDP 3, Kok 2, Vas 1, Vihreät 1, Sitoutumattomat 1)Nummi-Pusulasta kolme edustajaa (Keskusta, Kok, SDP) Karjalohja 1 edustaja (Kok). Yhdistymishallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan sekä tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia. Yhdistymishallituksen jäsenten ja varajäsenten sujuvaa valintaa varten valmistelevat neuvottelut käydään yhdistymisselvityksen ohjausryhmässä heti sen jälkeen, kun kuntien valtuustot ovat tehneet päätökset yhdistymisesityksestä valtioneuvostolle. Kuntien valtuustojen tulee kokoontua valitsemaan yhdistymishallituksen jäsenet ja varajäsenet neljän viikon kuluessa siitä, kun valtuustot ovat tehneet päätökset yhdistymisesityksestä valtioneuvostolle. 4. Uuden Kunnan Rakentaminen 4.1 Uuden kunnan strategia Uusi kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja tuottaa asukkaiden tarvitsemat palvelut ja huomioi asiakkaan näkökulman päätöksenteossaan. Lähipalvelut turvataan uuden kunnan alueella. Uusi kunta vahvistaa alueensa elinvoimaisuutta aktiivisen alue- ja elinkeinokehityksen sekä vahvan edunvalvonnan avulla. Uusi kunta laatii maankäytön kehityskuvan ja vahvistaa erilaisten alueiden kehittämisprofiileja. Uusi kunta on aktiivinen toimija yhteistyössä muiden kuntien kanssa Länsi-Uudellamaalla sekä metropolialueella. Uusi kunta toimii taloudellisesti ja tuottavasti. Yhdistymishallitus valvoo kuntaliitoksen taloudellista toteutusta. Kunnat toimivat vastuullisesti ja suunnitelmiensa mukaisesti. Tulevaisuudessa uuden kunnan kehittämistyö tulee jatkumaan strategian ja sen toteuttamisohjelmien avulla. Yhdistymishallitus käynnistää strategiatyön valmistelun ja uusi valtuusto päättää uuden kaupungin strategiasta vuonna 2013. 4.2 Uuden kunnan johtamisjärjestelmä Uudelle kunnalle luodaan yhtenäinen johtamisjärjestelmä, jolla varmistetaan koko kuntakonsernin toimintakyky ja ohjattavuus. Organisaatiorakenteen pääpiirteet määritellään tässä sopimuksessa. Yhdistymishallitus hyväksyy uuden kunnan johtamisjärjestelmän ja organisaation rakenteen tarkemmalla tasolla maaliskuun 2012 loppuun mennessä. 4.3 Luottamushenkilöorganisaatio Uuden kunnan valtuusto on kuntalain mukaisesti 51 jäsenen suuruinen ja se aloittaa toimintansa välittömästi syksyn 2012 kuntavaalien tuloksen vahvistamisen jälkeen. Yhdistymishallitus tekee esityksen uuden kunnan hallituksen koosta osana uuden kunnan hallintosääntöä, jonka uusi valtuusto hyväksyy ensimmäisessä kokouksessaan. Yhdistymishallitus esittää myös valtuustolle tulevan lautakunta- ja jaostorakenteen. Organisaatiorakenteen suunnittelun pohjana käytetään seuraavaa lautakuntajakoa kasvatus- ja opetuslautakunta kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta kaupunkisuunnittelulautakunta tekninen lautakunta ympäristö- ja rakennuslautakunta perusturvalautakunta Mahdolliset jaostot valmistellaan yhdistymishallituksen toimesta. Lautakuntien jäsenten nimeämisessä huomioidaan tasapuolisuus ja toiminnallisuus. Jokaisen kunnan edustus turvataan ensimmäisellä valtuustokaudella valittaessa lautakuntiin ja kaupunginhallituksiin varsinaisia jäseniä. Jokaisesta liittyvästä kunnasta valitaan ensimmäisellä valtuustokaudella kaupunginhallitukseen ja lautakuntiin vähintään kaksi varsinaista jäsentä ja kaksi varajäsentä uuden kunnan yhteisen vuoden 2012 kunnallisvaalien tuloksen perusteella. Uuden kunnan lähidemokratiamallin kehittäminen käynnistetään ja uusi valtuusto tekee asiasta päätöksen. Uuden kunnan lähidemokratian mallin tavoitteena on asukasvaikuttamisen edistäminen kunnan toimintaan ja palveluihin liittyen kotiseutuhengen ja identiteetin ylläpito sekä vahvistaminen alueiden asukkaiden edunvalvonta ja heille tärkeiden asioiden esille tuominen yhdistystoiminnan ja alueellisen toimeliaisuuden edistäminen 4.4 Palvelujärjestelmien yhteensovittamisen periaatteet Uusi kunta sovittaa yhteen eri kuntien palvelujärjestelmät 1.1.2013 alkaen. Lähtökohtana on, että kunnan talousraamin sisällä tarjotaan mahdollisimman tasokasta palvelua. Sopimusaikana nykyiset lähipalvelut säilyvät kuntien olemassa olevien kehittämislinjausten mukaisesti Palvelujen tarjonnan periaatteet yhtenäistetään vuoden 2013 alusta alkaen. Kaupungin hallintopalvelut keskitetään. Siuntioon ja Nummi-Pusulaan perustetaan kaupungin hallinnon ja kaupunkisuunnittelun yhteispalvelupiste. Sosiaali- ja terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen erityispalveluiden saatavuus turvataan nykyisissä kuntien toimipisteissä alueellisilla asiantuntijapalveluilla asiakastarpeen mukaisesti. Minimikoulukokoperiaatetta noudatetaan (min. 30 oppilasta ja 2 opettajaa) Joukkoliikennepalveluja kehitetään kunnan eri osien välille Uuden kunnan maankäytön kehityskuva laaditaan maakuntakaavan ja nykyisten yleiskaavojen pohjalta. Yleiskaavoitus ja asemakaavoitus tarkastellaan uuden kunnan näkökulmasta ottaen huomioon nykyisten kuntien kaavoitusohjelmat. Vireillä olevat kaavoitusprosessit jatkuvat. Jätehuollon kuljetusjärjestelmä uudessa kunnassa yhtenäistetään Tukipalvelut järjestetään tuottavasti ja laadukkaasti. Luonnonvarojen hyödyntämiseen kiinnitetään erityistä huomiota uudessa kunnassa ja kunnan kaavoittamattomia virkistyskäytössä olevia metsäkiinteistöjä ei realisoida sopimuskauden aikana merkittävissä määrin Ruotsinkielinen opetuspäällikkö vastaa uudessa kunnassa ruotsinkielisen opetuksen kehittämisestä kaikissa koulumuodoissa varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen 5
4.5 Taloudenhoidon periaatteet ja tavoitteet Kaikki yhdistyvät kunnat hoitavat talouttaan vastuullisesti. Toiminnassaan ne noudattavat kuntajakolain 31 :ää, jossa säädetään yhdistyvän kunnan viranomaisen toimivallasta. Sen mukaan kuntien yhdistymistä koskevan valtioneuvoston päätöksen tekemisen jälkeen yhdistyvän kunnan viranomainen ei saa päättää asioista, joilla olisi merkittäviä uutta kuntaa sitovia vaikutuksia ja joista päättäminen olisi yhdistymissopimuksen tarkoituksen vastaista. Jos kuitenkin päätös on pakko tehdä kiireellisenä, edellä oleva ei sido yhdistyvän kunnan viranomaista. Yhdistymissopimuksessa sovitaan lisäksi, että tuota 31 :n rajoitusta noudatetaan myös niinä kuukausina, jolloin kuntien valtuustot ovat jo tehneet yhdistymisesityksestä päätökset, mutta valtioneuvosto ei ole omaa päätöstään vielä antanut. Kunnat toteuttavat tänä aikana talousarvioidensa mukaisia investointiohjelmiaan. Kuntaliitos on tuottavuushanke, jonka keskeisiä periaatteita ovat Yhdistymishallitus laatii uudelle kunnalle budjetin ja esityksen tuottavuuden kehittämisestä sopimuskaudella 2013-2015 Kuntien nykyisten omien tilojen käyttö palvelutuotannossa on tehokasta omistukselle luodaan periaatteet vuoden 2013 loppuun mennessä Henkilöstömitoitus pidetään tarkoituksenmukaisena uuden kunnan näkökulmasta ja vapautuvien tehtävien täyttöä ohjataan tulevien palvelutarpeiden mukaisesti Ostopalveluja pyritään korvaamaan erityisesti hallinnossa omalla työpanoksella mahdollisuuksien mukaan Kunnat pidättäytyvät sovituissa ja talousarvioiden sisältämissä toimenpiteissä ja investointiohjelmissa. Uuden kunnan investointiohjelma perustuu uuden kunnan taloudelliseen kantokykyyn ja talousraamiin. Investointiohjelma rakentuu uuden kunnan tarpeiden ja kuntien olemassa olevien suunnitelmien pohjalta. Palvelutarpeiden kehitysarvio ja tilojen kunnostustarpeet kartoitetaan yhtenäisin perustein. Uuden kunnan taloudenpidon periaatteet konkretisoidaan vuoden 2013 talousarviossa, jonka uusi valtuusto hyväksyy. 5. Henkilöstön Asema 5.1 Viiden vuoden irtisanomissuoja 2013-2017 Kuntajaon muutos on henkilöstön osalta kuntajakolain 29.1 :n mukainen liikkeenluovutus. Kaikilla kolmen kunnan vakinaisilla viranhaltijoilla sekä niillä työntekijöillä, joilla on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus, on kuntajakolain 29.2 :n mukainen taloudellisiin ja tuotannollisiin syihin liittyvä viiden (5) vuoden mittainen irtisanomissuoja. Kyseinen suoja ulottuu vuoden 2013 alusta vuoden 2017 loppuun asti. Määräaikaiset työsopimukset päättyvät alkuperäisen sopimuksen mukaisesti ellei työtehtävistä erikseen muuta päätetä. Yhdistymiseen liittyvän henkilöstöorganisaation suunnittelusta vastaa yhdistymishallitus. 5.2 Kunnanjohtajien ja muun henkilöstön asema Yhdistyvien kuntien kunnanjohtajien siirtämisestä uuteen kuntaan ja siitä sopimisesta on säädetty kuntajakolain 30 :ssä ja 8 :ssä. Kuntajaon muutoksen tullessa voimaan kaikkien kolmen nykyisen kunnanjohtajan virat lakkaavat ja kunnanjohtajat siirtyvät heille soveltuviin uuden kunnan virkoihin. Uuden kunnan kaupunginjohtajan virkaan nimetään Lohjan nykyinen kaupunginjohtaja. Nummi-Pusulan nykyinen kunnanjohtaja siirtyy kehittämisjohtajan virkaan kehittämis- ja elinkeinopalvelut -yksikön esimieheksi keskushallinnon toimialalle entisin palkkaeduin. Siuntion nykyinen kunnanjohtaja siirtyy entisin palkkaeduin teknisen johtajan virkaan vastuualueenaan vesilaitoksen johtajuus sekä toimialan omistaja- ja konserniohjausasiat. Tekninen johtaja toimii toimialajohtajan varahenkilönä. Liittyvien kuntien kunnanjohtajat ovat yhdistyneen kunnan johtoryhmän jäseniä sopimuskauden ajan. Kunnanjohtajan asema on muutoin sama kuin koko henkilökunnan (29 ) 5 vuoden palvelussuhdeturva tuotannollisten ja taloudellisten perusteiden osalta Irtisanomismahdollisuus, mikäli kieltäytyy ottamasta vastaan tarjottua tehtävää tai virkaa. Henkilöstön palkat harmonisoidaan vuoden 2014 loppuun mennessä työn vaativuuden mukaisesti. Uuden kunnan toimialajohtajat ja tulosalueiden esimiehet nimetään yhdistymishallituksessa maaliskuun loppuun mennessä 2012. Koko henkilökunnan osalta uudet työtehtävät ovat selvillä viimeistään 30.9.2012. Tehtävät täytetään yllä mainittujen esimiesten osalta ensisijaisesti sisäisen sijoitusprosessin kautta kun organisaatio on hyväksytty yhdistymishallituksessa. Henkilöstö sijoitetaan osaamistaan ja koulutustaan vastaaviin tehtäviin sekä nykyiset tehtävät ja asema huomioiden. 6. Yhdistymisestä Aiheutuvat Muut Järjestelyt 6.1 Sopimukset Yhdistyvien kuntien keskinäiset kunnallista yhteistoimintaa koskevat sopimukset päättyvät 31.12.2012. Nummi-Pusulan kunta irtisanoo kuntayhtymien Karviainen ja Puhti sopimukset päättymään viimeistään 31.12.2012. Yhdistymishallituksen tehtävänä on neuvotella niistä sopimuksista ja järjestelyistä, joista Lohja, Siuntio ja Nummi-Pusula ovat sopineet muiden kuntien ja tahojen kanssa. 6.2 Kunnalliset säännöt ja maksut Yhdistymishallitus päättää kunnallisista maksuista siten, että ne astuvat voimaan 1.1.2013 alkaen. Maksujen yhdenmukaistamisella turvataan vähintään nykyinen maksuista kertyvä tulotaso. Uuden kunnan uudet johtosäännöt astuvat voimaan 1.1.2013 alkaen ja muiden sääntöjen valmistelu käynnistetään välittömästi yhdistymishallituksen alaisuudessa. 6.3 Yhteisöjen ja säätiöiden kotipaikat Uuden kunnan alueella toimivien yhtiöiden, yhdistysten, osuuskuntien tai muiden yhteisöjen, toiminimien tai säätiöiden kotipaikaksi tulee uusi kunta. Viranomaiset tekevät tarvittavat muutokset rekisteriin viran puolesta kuntajakolain 34 :n mukaisesti. 6 Kuntalaistiedote koskien Siuntion kunnan, Nummi-Pusulan kunnan ja Lohjan kaupungin mahdollista kuntaliitosta 1.1.2013.
Lohjan kaupungin, Nummi-Pusulan kunnan ja Siuntion kunnan kuntaliitosselvitys Oy Audiapro Ab, Aija Tuimala ja Mikko Kenni 0. Selvityksen yhteenveto... 8 1. Selvityksen taustaa... 9 1.1 Selvityksen toteutuksen kuvaus... 9 1.2 Monikuntaliitoksen lähtökohdat...10 1.3 Monikuntaliitos strategisena vaihtoehtona...10 2. Kuntien nykytilannekuvaus...11 2.1 Väestö...11 2.1.1 Lohjan väestö...11 2.1.2 Nummi-Pusulan väestö...11 2.1.3 Siuntion väestö...12 2.1.4 Uuden kunnan väestöennuste...12 2.1.5 Lohjan, Nummi-Pusulan ja Siuntion väestönkehitys...12 2.1.6 Kaksikielisyys...13 2.1.7 Työllisyystilanne ja sen kehitys...13 2.1.8 Kuntien henkilöstömäärä ja eläköityminen...13 2.2 Pendelöinti...14 2.3 Talous...15 2.4 Kuntien maaomaisuus...16 2.5 Luottamushenkilörakenteet...16 2.6 Konserni- ja yhteistyörakenteet...17 3. Palvelurakenteet ja palvelut uudessa kunnassa...18 3.1 Sosiaali- ja terveyspalvelut...18 3.2 Tekninen toimiala...18 3.3 Sivistys...18 3.4 Hallinto- ja tukipalvelut sekä elinkeinopalvelut...19 4. Odotukset uudelle kunnalle...20 4.1 Valtuustoryhmien odotukset uudelle kunnalle...20 4.2 Kuntalaisten odotuksia ja informointi hankkeesta...20 4.3 Henkilöstön osallistuminen prosessiin...20 5. Uuden kunnan rakennuspalikat...21 5.1 Elinvoimaisuus ja toimintaympäristö...21 5.2 Talous...22 5.3 Henkilöstö...24 5.4 Palvelut...24 5.5 Demokratia...24 5.6 Kuntalainen...24 5.7 Organisaatio...25 6. Arvio uuden kunnan muutosvaikutuksista ja johtopäätökset...26 7
0. Selvityksen yhteenveto Tämä selvitys on kooste Lohjan kaupungin, Siuntion kunnan ja Nummi-Pusulan kunnan talvikauden2010 2011aikana tekemästä yhteisestä selvityksestä mahdollisen uuden yhteisen kunnan perustamiseksi. Selvityksen tarkoituksena on tuoda lisätietoa kuntien nykytilanteesta sekä esitellä erityisesti mahdollisen uuden kunnan perustamisen vaikutuksia palveluihin, alueen elinvoimaisuuteen, kuntien toimintaan ja talouteen sekä kuntalaisiin. Valtakunnallisesti jo vuodesta 2006 vauhditetun kuntien palvelu- ja rakenneuudistushankkeen eli Paras -hankkeen mukaan rakenteellisten uudistusten tulee tähdätä palveluiden järjestämiseen siten, että palvelujen laatu, saatavuus ja tuottavuus voidaan varmistaa tulevaisuudessa. 17.6.2011 julkistettiin uusi valtakunnan hallituksen hallitusohjelma. Hallitus edistää vahvaan peruskuntamalliin pohjautuvaa kuntauudistusta, jonka tarkemmat kriteerit ja eteneminen määritellään vuoden 2011 loppuun mennessä. Vahvojen peruskuntien pohjana hallitusohjelmassa pidetään työssäkäyntialueita, jotka olisivat riittävän suuria vastatakseen alueen asukkaiden peruspalveluista lukuun ottamatta vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vaativia sosiaalihuollon palveluja. Vahvan peruskunnan kriteereinä mainitaan lisäksi elinkeinopolitiikka, kehittämistyö sekä yhdyskuntarakenteen kehittämistoimenpiteet. Niissä tapauksissa kun alueelle ei synny vahvaa peruskuntaa, hallitusohjelma esittää ratkaisuksi palveluiden kokoamista riittävän suuriksi kokonaisuuksiksi vastuu- eli isäntäkuntamallilla. Vahvan peruskunnan malli perustuu ajatukseen, jonka mukaan itsehallintoa toteuttavat tulevaisuudessa vahvat peruskunnat, joilla on todellista päätösvaltaa kuntalaisten palveluihin ja asioihin suoraan oman valtuustonsa kautta. Tämä ajattelu vähentää automaattisesti kuntien määrää sekä kuntien yhteistoimintaratkaisuja. Yhteistoimintaratkaisut nähdään mahdollisina alueilla, mikäli vahvoja peruskuntia ei synny esimerkiksi Lapissa. Hallitusohjelmaan ei ole kirjattu mitään väestöpohjavelvoitteita ja muutkin kriteerit vahvoille peruskunnille määritellään syksyn 2011 valmistelun aikana. Hallitusohjelman linjaukset ovat kuitenkin erittäin vahva signaali yhteistyön syventämiseksi ja vahvojen peruskuntien aikaansaamiseksi. Lohjan seudun kunnille hallitusohjelman mukaiset tavoitteet osoittavat selkeän suunnan. Lohjan, Siuntion ja Nummi-Pusulan muodostama uusi kunta vastaisi laajasti kuntapalveluista ja toteuttaisi suoraa kuntalaisten itsehallintoa. Uuden kunnan valmistelun lähtökohtana sopimuskaudella on, että liittyvien kuntien taajamissa asiakaspalvelu säilyy pääosin nykyisellään. Lisäksi palveluista on tehty kokoavia linjauksia, jotka huomioidaan varsinaisessa liitossopimuksessa. Selvityksen ja sopimusluonnoksen valmistelua on ohjannut luottamushenkilöistä koostuva suuri neuvottelukunta sekä ohjausryhmä. Lisäksi virkamiestyöstä on vastannut työryhmä, joka antoi selvitystehtäviä toimialoittain ja palvelukokonaisuuksittain keväällä 2011. Tässä selvityksessä on edellä mainituista taustatiedoista esitetään vain yhteenvedot keskeisistä palveluverkon kuvauksista sekä muutosten vaikutuksista toimintaan ja talouteen. Selvityksessä on esitelty kuntien väestö- ja taloustietoja erikseen ja yhdessä. Lisäksi loppuun on koottu eri näkökumista keskeisiä rakennuspalikoita uudelle kunnalle. Mm. edunvalvonnan ja elinkeinotoiminnan järjestäminen ovat laajoja asiakokonaisuuksia, joissa uusi kunta olisi nykyistä vahvempi alueellinen vaikuttaja. Kuntalaisten näkökulmasta laajan kunnan sisäisen liikenteen ja lähipalveluiden turvaaminen ovat tärkeitä asioita. Lisäksi uusi kunta haluaa mahdollistaa alueellisen vaikuttamisen lähidemokratiaa kehittämällä. Taloudellisesti tulevat vuodet ovat erittäin haastavia myös uudelle kunnalle, sillä myös sen väestön rakenne ikääntyy ja palvelutarpeet kasvavat. Uusi laajempi kunta antaa mahdollisuuden kehittää toimintaa, erikoistua ja poistaa mahdollisia hallinnon päällekkäisyyksiä kun 4 kuntaa (ml. Karjalohja, jonka liitos Lohjaan toteutuu v.2013) sekä LOST yhteistoiminta-alue yhdistyisivät yhdeksi hallinnolliseksi toimijaksi. 8 Kuntalaistiedote koskien Siuntion kunnan, Nummi-Pusulan kunnan ja Lohjan kaupungin mahdollista kuntaliitosta 1.1.2013.
Esiselvitys Vaihtoehtoja on vielä useita Edut ja haitat arvioidaan Kuntaliitosselvitys Selkeät sopimuskumppanit Yhdistymissopimus laaditaan Uuden kunnan hallinnon järjestäminen Suunnitelma palvelurakenteiden yhdistämisestä Yhdistymishallituksen valinta Päätös kuntaliitoksesta Yhdistymishallitus vastaa uuden kunnan valmistelusta 1.1.2013 uusi kunta aloittaa Kuvio 1 Kuntarakennemuutoksen toteuttaminen vaiheittain 1. Selvityksen taustaa Lohjan kaupunki, Nummi-Pusulan kunta ja Siuntion kunta ovat tehneet päätöksen kuntaliitosselvityksestä. Lohja, Nummi-Pusula ja Siuntio ovat kaikki laatineet esiselvityksiä kuntaliitosvaihtoehdoista ja selvittäneet mahdollisia suuntautumisvaihtoehtoja. Päätöksen mukaan kuntaliitosselvityksessä tarkastellaan kuntaliitoskunnan mahdollisuuksia palveluiden ja hallinnon näkökulmasta päätöksenteon pohjaksi. Esiselvityksessä on päätetty kartoittaa: 1. Vaikutuksen kuntalaisiin ja palveluihin 2. Vaikutukset alueen elinvoimaisuuteen 3. Vaikutukset kuntien toimintaan ja talouteen. Selvityksen näkökulma on luonteeltaan tavoitteellinen eli toteutettavan kuntaliitoksen tulisi olla strateginen ja turvata alueen menestys myös tulevaisuudessa. Kuviossa 1 on esitelty tarkemmin mahdollisen kuntaliitosprosessin muut vaiheet. Selvityksessä perehdytään Lohjan, Nummi- Pusulan sekä Siuntion nykytilanteeseen sekä arvioidaan eri rakennevaihtoehtojen vaikutuksia yllä olevan kuvan mukaisiin asioihin: Talouteen, palveluihin, henkilöstöön, yhdyskuntarakenteeseen sekä demokratiaan. Lisäksi kuntien tulevaisuuden haasteita arvioidaan tilastojen, taloustietojen sekä kuntien toimittamien materiaalien valossa. Tätä selvitystä ovat olleet tekemässä Oy Audiapro Ab:n johtaja Aija Tuimala ja erityisasiantuntija Mikko Kenni. Yhteydenpidosta ja materiaalien toimittamisesta kuntien ja konsultin välillä ovat vastanneet Lohjalla kehittämispäällikkö Pekka Puistosalo, Nummi-Pusulassa kunnanjohtaja Eero Soinio ja Siuntiossa kunnanjohtaja Jukka-Pekka Isotupa. 1.1 Selvityksen toteutuksen kuvaus Kuntaliitoksen selvitystä varten perustettiin suuri neuvottelukunta sekä johtavista luottamushenkilöistä ja viranhaltijoista koostuva ohjausryhmä. Tämän lisäksi kuntaliitosselvitystä valmisteli erillinen viranhaltijatyöryhmä. Kyseinen työtyhmä on jakautunut sivistyksen, perusturvan, tekniikan ja ympäristön, keskushallinnon sekä tiedotuksen teemaryhmiin, jotka valmistelivat kunkin sektorin taustamateriaalia. Kuvio 2 Kuntaliitosselvityksen valmisteluorganisaatio Kuvio 3 Selvityksen aikataulu 9
1.2 Monikuntaliitoksen lähtökohdat Valtioneuvosto käynnisti keväällä 2005 Paras-hankkeen kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi. Hankkeen toteuttamista ohjaava, mahdollistava puitelaki tuli voimaan vuoden 2007 helmikuussa ja on voimassa vuoden 2012 loppuun. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen keskeisenä tavoitteena on ollut turvata kuntien järjestämät palvelut kuntalaisille pitkällä aikavälillä. Jotta Paras-hankkeen tavoitteet saadaan toteutetuksi, vaaditaan kunnilta rakenteellisia uudistuksia. Rakenteelliset uudistusten tulee tähdätä siihen, että palvelut järjestetään uudelleen siten, että palvelujen laatu, saatavuus ja tuottavuus voidaan varmistaa. Paras-hankkeen myötä Suomen kuntakentällä on tapahtunut uudistuksia, joista esimerkkinä voidaan mainita, että vuonna 2009 Suomessa tehtiin yli 32 kuntaliitosta ja niissä oli mukana 99 kuntaa. Näiden lisäksi kunnat ovat perustaneet uusia yhteistyöorganisaatioita ja syventäneet yhteistoimintaa toisten kuntien kanssa. Kuntien toimintaympäristön muuttuminen yhä monimutkaisemmaksi ja haasteellisemmaksi on lisännyt painetta kunnissa uudistaa toimintatapoja ja organisaatiota. Usein muutokset ovat yhä vaikeammin ennakoitavissa ja reagointiaika niihin on lyhentynyt. Globaalitalous, väestön ikääntyminen ja aluerakenteessa tapahtuvat muutokset pakottavat kuntia pohtimaan yhä tarkemmin tulevaisuuttaan. Toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista huolimatta kuntien tulee jatkossakin pystyä vastamaan kuntalaistensa tarpeisiin. Kuntalaiset tarvitsevat jatkossakin koulutusta, sosiaali-ja terveyspalveluja sekä kuntien ylläpitämää infrastruktuuria. Nämä tehtävät tulevat jatkossakin olemaan kuntien harteilla ja uusia keinoja tarjota näitä palveluja on löydettävä. Enää eivät riitä vain kosmeettiset muutokset oman organisaation kehittämiseksi ja sisäisen tehokkuuden parantamiseksi vaan tarvitaan riittävän rohkeita ratkaisuja, jotta kuntien on mahdollista tulevaisuudessakin taata hyvinvointipalvelut kuntalaisilleen. A. Monta yhdyskuntaa ja suureneva asukasmäärä B. Monta alue a ja pitenevät etäisyydet Monen kunnan uusi kokonaisuus C. Monta keskustaa ja laajeneva palveluverkko Kuvio 4 Monen kunnan uuden yhteisen kokonaisuuden viisi tunnuspiirrettä E. Monta toimintakulttuuria ja uudistuva henkilöstöhallinto D. Monta organisaa ota ja supistuva luo amushenkilöhallinto 1.3 Monikuntaliitos strategisena vaihtoehtona Vuonna 2009 tehdyistä 32 kuntaliitoksesta 16 oli vähintään kolmen kunnan monikuntaliitoksia ja niiden myötä kuntamäärä Suomessa väheni 51 kunnalla. Erityistä vuoden 2009 monikuntaliitoksissa (Salo, Kouvola, Hämeenlinna) oli, että ne olivat asukasmäärältään ja pintaalaltaan selvästi suurempia kuin aikaisemmat monikuntaliitokset. Monikuntaliitoksessa on aina mukana vähintään kolme kuntaa. Monikuntaliitoksille tyypillistä on, että uusi kunta ei muodostu vain pelkästä kuntien yhteenlaskusta, vaan sen on oltava jotakin enemmän. Monikuntaliitoksen eroavat kahden kunnan välisistä kuntaliitoksista monilla merkittävillä tavoilla. Lainsäädännöltä monikuntaliitos vastaa kahden kunnan liitosta. Sama lainsäädäntö ohjaa kumpaakin prosessia, mutta monikuntaliitos on hieman haastavampi toteuttaa useiden neuvottelukumppaneiden vuoksi. Monikuntaliitoksen yhtenä suurimpana etuna pidetään sitä, että se antaa mahdollisuuden tehdä suuri kertamuutos, jonka koko liittyy liitokseen osallistuvien kuntien lukumäärän lisäksi muun muassa kunnan asukasmäärän ja kunnan henkilöstömäärän lisääntymisestä, kuntayhtymien purkaantumisesta ja muutoksista palveluiden järjestämis- ja tuottamistavoissa. Yksi suuri kertamuutos voi monesti olla parempi, tehokkaampi ja jopa helpompi vaihtoehto kuin vuosia kestävä jatkuva muutosprosessi, joka saa usein aikaan muutosväsymystä niin muutosjohtajissa, organisaation henkilöstössä kuin kuntalaisissakin. Monikuntaliitoksen erityispiirteiden tarkastelussa korostuu liitosten mahdollisuuksien ja liitosten uhkatekijöiden analysointi. Se, milloin monikuntaliitoksen mukana tuomat muutokset ovat liian suuria, sopivia tai liian pieniä, riippuu aina täysin vallitsevasta tilanteesta ja muutoksen toteuttamistavasta. Jos vallitsevassa tilanteessa ja muutoksen toteuttamisessa on liikaa puutteita, on parempi pitää muutos pienenä ja paremmin hallittavana. Vastaavasti muutosprosessin taitava toteuttaminen ja vahva yhtenäinen tahtotila mahdollistaa suuremman muutoksen toteuttamisen ilman, että riskit kasvavat liian suureksi. Onnistuneen monikuntaliitoksen toteuttaminen vaatii näiden erityispiirteiden huomioon ottamista jo prosessin alkuvaiheessa. Kuntaliiton erityisasiantuntija Arto Koski onkin määritellyt monikuntaliitoksista viisi erityispiirrettä (katso kuvio 4). A. Monta yhdyskuntaa ja suureneva asukasmäärä Monikuntaliitoksessa on mahdollisuus kasvattaa väkimäärää kerralla enemmän kuin liitoksella, jossa on mukana vain kaksi kuntaa. B. Monta aluetta ja pitenevät etäisyydet Kahden kunnan liitoksessa uuden tai laajentuneen kunnan pinta-ala jää usein alle 1000 neliökilometrin kun taas monen kunnan liitoksessa pinta-ala nousee yli 1000 neliökilometrin. Pinta-alan lisääntyessä maantie-etäisyydet saattavat noista uuden kunnan reuna-alueilta pääkeskukseen yli 40 kilometriin. C. Monta keskustaa ja laajeneva palveluverkko Uuden kuntakeskusten muodostamasta verkosta tulee laajempi kuin kahden kunnan kuntafuusiossa. Kuntamäärän kasvaessa kuntakeskusten lukumäärä kasvaa saman verran ja kyläkeskusten määrä vieläkin enemmän muodostaen uuden verkoston D. Monta organisaatioita ja supistuva luottamushenkilöhallinto Monikuntaliitoksissa valtuutettujen määrä tulee myös putoamaan, jossakin tapauksissa jopa neljännekseen siitä, mitä se oli ennen liitosta. E. Monta toimintakulttuuria ja uudistuva henkilöstöhallinto Monikuntaliitos vaikuttaa myös organisaatio -ja toimintakulttuuriin, koska ennen pienestä organisaatiosta muodostuukin jopa tuhannen ihmisen uusi organisaatio. Monikuntaliitoksessa voidaan tunnistaa kahdeksan mahdollisuutta, joita hyödyntämällä kunnat voivat saada aikaan haluttuja muutoksia verrattuna siihen, että kuntaliitosta ei tehtäisi tai se tehtäisiin vain kahden kunnan kesken. Nämä mahdollisuudet ovat muun muassa seuraavat: yhdellä yhdistymisellä saadaan aikaan riittävän suuri muutos, kunnasta on mahdollista muodostaa ehyt toiminnallinen kokonaisuus, mahdollisuus tasata alueellisia eroja ja helpottaa kasvun hallintaa, ohjata tehokkaammin tulojen ja menojen kehitystä, muodostaa kunnasta vahvempi toimija elinkeinopolitiikassa, vahvistaa kunnan asemaa kilpailla työmarkkinoilla sekä tehostaa maankäyttöä ja yhdyskuntarakenteen suunnittelua. 10 Kuntalaistiedote koskien Siuntion kunnan, Nummi-Pusulan kunnan ja Lohjan kaupungin mahdollista kuntaliitosta 1.1.2013.
2. Kuntien nykytilannekuvaus 2.1 Väestö Tässä kappaleessa kuvataan Lohjan kaupungin, Nummi-Pusulan kunnan sekä Siuntion kunnan väestöennusteet ja väestömäärä. Lisäksi tarkastellaan uuden kunnan väestötilastoja kuntaliitoksen jälkeen kuntien tietojen yhdistelmänä. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tilastoihin ja ennusteisiin vuodelta 2009. Tilastokeskuksen väestöennusteet ovat niin sanottuja demografisia trendilaskelmia, joissa lasketaan mikä olisi alueen tuleva väestö, jos viime vuosien väestönkehitys jatkuisi samanlaisena. Työssäkäyntiin liittyvät tiedot ovat vuodelta 2007, mikä on uusin mahdollinen tilasto. 2.1.1 Lohjan väestö Vuonna 2009 Lohjalla oli 39 334 asukasta. Vuodesta 2002 Lohjan asukasluku on kasvanut 3687 asukkaalla. Väestöennusteen mukaan Lohjan asukasluku tulee kasvamaan vuoteen 2030 mennessä reiluun 48 000 asukkaaseen. Vuoden 2030 ennusteisiin on lisätty Karjalohjan tiedot, koska vuonna 2013 siitä tulee osa Lohjaa. Lohjan väestöennusteesta voidaan huomata, että asukasluku kaupungissa tulee ennusteen mukaan kasvamaan seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana 22 prosenttia. Kasvukehitys on voimakasta vuonna 2013 toteutuvan kuntaliitoksen lisäksi. Kasvukunnille on tyypillistä, että palvelutarpeet päivähoidossa tai perusopetuksessa kasvavat lasten ja nuorten ikäluokkien kasvaessa. Väestöennusteen mukaan alle kouluikäisten (0-6 v) osuus tulee kasvamaan Lohjalla vuoteen 2030 mennessä 4,3 prosenttia. Nuorten (7-14 v) osuus tulee kasvamaan 12 prosenttia. 15 64 -vuotiaiden osuus Lohjalla tulee kasvamaan lähes 5 prosenttia. Lohjan väestöennusteista suurin kasvu tulee kuitenkin tapahtumaan eläkeikäisten kuntalaisten ryhmässä. 65 74 vuotiaiden osuus kasvaa 65,2 prosentilla, 75 84-vuotiaiden osuus kasvaa peräti 160 prosentilla ja yli 85- vuotiaiden kuntalaisten osuuskin kasvaa 228 prosentilla. Näin radikaali ikärakenteen muutos tulee lisäämään merkittävästi vanhustenhuollon palvelutarvetta ja nostamaan kustannuksia. Lohjan kaupungin asukkaiden ikäryhmien osuudet muuttuvat vuosina 2009-2030 siten, että työikäisten osuus laskee 11 % -yksikköä, yli 65-vuotiaiden osuuden kasvaessa selkeästi ja lasten ja nuorten osuden laskiessa hieman. 2.1.2 Nummi-Pusulan väestö Vuonna 2009 Nummi-Pusulassa oli 6125 asukasta. Vuodesta 2002 Nummi-Pusulan asukasluku on kasvanut 1126 asukkaalla. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Nummi- Pusulassa tulisi vuonna 2030 olemaan 6807 asukasta eli asukasmäärä kasvaisi vuoden 2009 luvuista 11,1 prosenttia. Nummi-Pusulan väestöennusteen mukaan 0-64 ikävuotiaiden määrä Lohja 2008 2009 Osuus kaikista % 2010 2015 2020 2025 Osuus kaikista % 2030 Osuus kaikista % Asukasluku 39 133 39 478 39 820 41 537 43 249 44 845 46 189 Ikärakenne, kpl 0-6 vuotta 3 280 3 332 8,4 3 347 3 356 3 376 3 386 7,6 3 361 7,3 6-vuotta 450 490 1,2 469 510 515 520 1,2 519 1,1 Peruskoulu, 7-16-v 5 092 5 031 12,7 5 037 5 132 5 296 5 373 12,0 5 425 11,7 Lukio, 17-19 1 561 1 613 4,1 1 573 1 488 1 475 1 578 3,5 1 586 3,4 Työikä, 20-64 v 23 372 23 422 59,3 23 452 23 264 23 311 23 470 52,3 23 564 51,0 65-74-vuotiaat 3 328 3 503 8,9 3 756 4 995 5 602 5 339 11,9 5 471 11,8 75-84 -vuotiaat 1 949 1 980 5,0 1 998 2 437 3 155 4 324 9,6 4 900 10,6 yli 84 -vuotiaat 551 597 1,5 657 865 1 034 1 375 3,1 1 882 4,1 Eläkeikä, yli 64 v 5 828 6 080 15,4 6 411 8 297 9 791 11 038 24,6 12 253 26,5 Taulukko 1 Lohjan väestöennuste 2009-2030 Kuvio 5 Lohjan asukkaiden ikärakenteen muutos vuosina 2009-2040 Nummi-Pusula 2008 2009 Osuus kaikista % Taulukko 2 Nummi-Pusulan väestöennuste 2009-2030 2010 2015 2020 2025 Osuus kaikista % Asukasluku 6 013 6 041 7,2 6 066 6 204 6 406 6 619 6 807 Ikärakenne, kpl 2030 Osuus kaikista % 0-6 vuotta 436 437 7,2 431 443 458 463 7,0 457 6,7 6-vuotta 65 73 1,2 64 67 70 71 1,1 71 1,0 Peruskoulu, 7-16- v 802 781 12,9 765 707 719 742 11,2 759 11,2 Lukio, 17-19 199 217 3,6 226 199 189 195 2,9 201 3,0 Työikä, 20-64 v 3 422 3 440 56,9 3 435 3 454 3 474 3 501 52,9 3 488 51,2 65-74-vuotiaat 626 622 10,3 648 779 856 841 12,7 902 13,3 75-84 -vuotiaat 379 398 6,6 420 456 509 640 9,7 712 10,5 yli 84-vuotiaat 149 146 2,4 141 166 201 237 3,6 288 4,2 Eläkeikä, yli 64 v 1 154 1 166 19,3 1 209 1 401 1 566 1 718 26,0 1 902 27,9 Kuvio 6 Nummi-Pusulan asukkaiden ikärakenteen muutos 2009-2040 Alle 7 vuo aat Kouluikä ja lukio, 7-9 vuo aat Työikäiset, 20-64 vuo aat 65-84 vuo aat Yli 84 vuo aat Alle 7 vuo aat Kouluikä ja lukio, 7-9 vuo aat Työikäiset, 20-64 vuo aat 65-84 vuo aat Yli 84 vuo aat 11
pysyisi lähes samana vuonna 2030, mutta yli 65-vuotiaden osuus tulisi kasvamaan. Ennusteen mukaan lasten, nuorten ja työikäisten määrä pysyy lähes muuttumattomana. Yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä näkyy selkeä kasvu. Tämän väestön osuus tulee kasvamaan vuoteen 2030 mennessä 61,3 prosenttia, mikä tulee heikentämään kunnan huoltosuhdetta jonkin verran. Mikäli palvelurakenne ja tarpeet ikäryhmittäin ovat nykyisellä tasolla ikärakennemuutos tarkoittaa kasvavaa palvelutarvetta ja nousevia vanhustenhuollon kustannuksia. Nummi-Pusulan seuraavien 20 vuoden tulevaisuuden haasteet tulevatkin olemaan ikäihmisten palvelutarpeisiin vastaamisessa sekä kunnan palveluiden rahoituksessa. Erityisen hyvin edellä kuvattu muutos näkyy kun tarkastellaan Nummi-Pusulan ikäryhmien painotuksia eri vuosina. Työikäisten määrä vähenee vuoteen 2030 7 % - yksikköä ja yli 65- vuotiaiden ikäryhmien osuudet kasvavat. Siuntio 2008 2009 Taulukko 3 Siuntion väestöennuste 2009-2030 Osuus kaikista % 2010 2015 2020 2025 Osuus kaikista % 2030 Osuus kaikista % Asukasluku 5 871 6 073 6 259 7 092 7 830 8 448 8 937 Ikärakenne, kpl 0-6 vuotta 622 643 10,6 656 735 785 808 9,6 808 9,0 6 - vuotta 91 101 1,7 104 111 120 126 1,5 127 1,4 Peruskoulu, 7-16-v 868 881 14,5 911 1048 1177 1265 15,0 1319 14,8 Lukio, 17-19 203 227 3,7 242 236 274 306 3,6 333 3,7 Työikä, 20-64 v 3519 3618 59,6 3686 4004 4298 4541 53,8 4709 52,7 65-74-vuotiaat 393 433 7,1 483 707 793 791 9,4 869 9,7 75-84 -vuotiaat 197 203 3,3 209 273 389 579 6,9 658 7,4 yli 84 -vuotiaat 69 68 1,1 72 89 114 158 1,9 241 2,7 Eläkeikä, yli 64 v 659 704 11,6 764 1069 1296 1528 18,1 1768 19,8 Kuvio 7 Siuntion asukkaiden ikärakenteen muutos 2009-2040 2010 Osuus kaikista % Taulukko 4 Uuden kunnan väestöennuste vuoteen 2030 2020 Osuus kaikista % 2030 Osuus kaikista % 2040 Alle 7 vuo aat Kouluikä ja lukio, 7-9 vuo aat Työikäiset, 20-64 vuo aat 65-84 vuo aat Yli 84 vuo aat Osuus kaikista % Asukasluku 52 145 57 485 61 933 64 862 0-6 vuotiaat 4 434 8,5 4 619 8,0 4 626 7,5 4 630 7,1 6 vuotiaat 637 1,2 705 1,2 717 1,2 706 1,1 Peruskoulu, 7-16 6 713 12,9 7 192 12,5 7 503 12,1 7 449 11,5 vuotiaat Lukio, 17-19 vuotiaat 2 041 3,9 1 938 3,4 2 120 3,4 2 179 3,4 Työikäiset, 20-64 30 573 58,6 31 083 54,1 31 761 51,3 32 612 50,3 vuotiaat 75-84 vuotiaat 2 627 5,0 4 053 7,1 6 270 10,1 6 560 10,1 Yli 84 vuotiaat 870 1,7 1 349 2,3 2 411 3,9 4 079 6,3 Eläkeikä, Yli 64 vuotiaat 16,1 12 653 22,0 15 923 25,7 17 992 27,7 2.1.3 Siuntion väestö Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Siuntion kunnan väestö tulisi kasvamaan vuoteen 2030 mennessä noin 3000 hengellä. Vuonna 2030 Siuntiossa asuisi 8937 asukasta. Siuntion kohdalla suurimmat väestörakenteen muutokset kohdistuvat 7-16-vuotiaiden ryhmän kasvuun (14,8%) ja työikäisten 20-64-vuotiaiden ryhmään (52,7%). Myös yli 64- vuotiaiden osuus kunnan väestöstä tulee olemaan vuoteen 2030 mennessä lähes 20 %. Tämä tarkoittaa sitä, että joka viides kuntalainen on jo eläkkeellä. 2.1.4 Uuden kunnan väestöennuste Tässä luvussa yhdistetään Lohjan, Nummi- Pusulan ja Siuntion tiedot ja tarkastellaan perustettavan kaupungin väestönkehitystä kokonaisuutena. Kuten seuraavasta taulukosta (taulukko 4) käy ilmi, uuden kaupungin väestö kasvaisi jokaisessa ryhmässä. Suurin kasvu prosentuaalisesti kohdistuu yli 64- vuotiaisiin, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että uuden kaupungin palvelutarpeiden kasvu tulee kohdistumaan vanhustenhuollon alueelle. 2.1.5 Lohjan, Nummi-Pusulan ja Siuntion väestönkehitys Uudenmaan kunnat ovat olleet 2000-luvulla kasvukuntia, joista Lohja kasvaa Uudenmaan keskiarvoa enemmän ja Nummi-Pusula hieman maan keskiarvoa enemmän. Siuntio tulee olemaan tulevaisuudessa kärkikasvun kunta asukaslukuun suhteutettuna. Lohjaan liittyvä Karjalohja eläköityy selkeästi nopeammin kuin mitä siellä on nuoria työelämään siirtyviä ihmisiä. Siuntion ja Nummi-Pusulan kehitys on hieman parempaa, mutta tarkasteltava alue on selkeästi työvoiman uusiutumisen näkökulmasta Uudenmaan haastavinta seutua. Lohjan kaupungin tilanne on muita tarkasteltavia kuntia parempi. Vain Espoossa ja Helsingissä nuoria on enemmän kuin piakkoin eläköityviä asukkaita. 12 Kuntalaistiedote koskien Siuntion kunnan, Nummi-Pusulan kunnan ja Lohjan kaupungin mahdollista kuntaliitosta 1.1.2013.
Väkiluvun kehitys 1990-2009 ja ennuste vuoteen 2040 kunnittain Utveckling av folkmängden 1990-2009 och prognos fram till år 2040 kommunvis 240 Indeksi, vuosi 1990 = 100 / Index, år 1990 = 100 Kuvio 10 Ikäsuhde 60-64-vuotiaat suhteessa 20-24-vuotiaisiin. (Tilastokeskus/Uudenmaan liitto) 220 200 180 160 140 120 100 Hanko- Hangö Inkoo - Ingå Karjalohja - Karislojo Karkkila - Högfors Kirkkonummi - Kyrkslätt Lohja - Lojo Nummi-Pusula Raasepori - Raseborg Siuntio - Sjundeå 80 60 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 SeutuNet Vuoden 2010 aluerajat Lähde: Tilastokeskus/Väestö Vuosi/År Områdesindelningen år 2010 Källa: Statistikcentralen/Befolkning Kuvio 8 Väestömäärä vuonna 2030 suhteessa vuoden 2008 väestöön (Tilastokeskus/Uudenmaan liitto) Kuvio 9 Länsi-Uudenmaan väkiluvun kehitys 1990-2009 ja ennuste vuoteen 2040 kunnittain (Tilastokeskus). 2.1.6 Kaksikielisyys Kunta on joko yksikielinen tai kaksikielinen. Valtioneuvoston asetuksella säädetään joka kymmenes vuosi virallisen tilaston perusteella, mitkä kunnat ovat kaksikielisiä ja mikä on näiden kuntien enemmistön kieli sekä mitkä kunnat ovat suomen- tai ruotsinkielisiä yksikielisiä kuntia. Kunta on säädettävä kaksikieliseksi, jos kunnassa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä asukkaita ja vähemmistö on vähintään kahdeksan prosenttia asukkaista tai vähintään 3 000 asukasta. Kaksikielinen kunta on säädettävä yksikieliseksi, jos vähemmistö on alle 3 000 asukasta ja sen osuus on laskenut alle kuuden prosentin. Kunnan valtuuston esityksestä valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää kunta kaksikieliseksi seuraavaksi kymmenvuotisjaksoksi, vaikka kunta muuten olisi yksikielinen. Kaksikielistä kuntaa ei saa määrätä yksikieliseksi, ellei vähemmistön osuus ole laskenut alle kuuden prosentin. Jos kuntajakoa muutetaan, on samalla päätettävä muutoksen vaikutuksesta kuntien kielelliseen asemaan. Uuden kunnan valmistelussa on lähdetty siitä, että uusi kunta on tällä kokoonpanolla toteutuessaan kaksikielinen. Kaksikielisen kunnan tulee huolehtia siitä, että kaksikielisyys näkyy käytännössä liikennemerkkejä myöten. Erityisen tärkeää on kuitenkin palveluiden joustava tarjoaminen molemmilla kielillä. Tiedottamisessa vähintään yhteystiedot ja keskeiset tiedot toiminnasta tulee olla molemmilla kielillä. Siuntio on kaksikielinen, Nummi-Pusula yksikielinen ja Lohja on vapaaehtoisella hakemuksella ja valtionneuvoston päätöksellä kaksikielinen vuoden 2012 loppuun saakka. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalue LOST on kaksikielinen. Lohjalla oli vuonna 2010 4 % ruotsikielisiä eli 1585 kuntalaista. Siuntiossa ruotsikielisen väestön osuus kunnassa on 30,4 % eli 1857 kuntalaista. Karjalohjalla ruotsinkielisiä on 1,8 % ja Nummi-Pusulassa 1,4 %. 2.1.7 Työllisyystilanne ja sen kehitys Uudellamaalla työttömyys on selvästi alhaisempaa kuin muualla Suomessa. Työttömyysaste oli huhtikuussa 6,3 prosenttia.työpaikkoja oli huhtikuussa lähes 50 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna samana ajanjaksona. Avoimia työpaikkoja oli eniten palvelutöissä. Palvelualan jälkeen tulivat kaupalliset työt sekä terveydenhuolto- ja sosiaalialan työpaikat. Myös nuorisotyöttömyys on vähentynyt viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna 14,1 prosenttia, mutta pitkäaikaistyöttömien määrä on sen sijaan kasvussa. Lohjalla työttömiä viimeisten tilastojen mukaan oli 8,1 % eli noin 1600 henkilöä. Nummi- Pusulassa työttömyys oli 7,9 % eli noin 230 Kunta Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo 2009 2010 2011 (tammi-huhti) KARJALOHJA 6,8 7,2 7,7 LOHJA 7,9 8,5 8,1 NUMMI- 7,7 8,4 7,9 PUSULA SIUNTIO 4,7 4,5 4,5 Taulukko 5 Työttömyys kunnittain henkeä. Siuntiossa oli työttömänä noin 140 henkeä ja Karjalohjalla noin 50 henkeä. Uudellamaalla suurin työttömyys oli Myrskylässä, jossa työttömiä oli yhteensä 9,5 prosenttia. Matalin työttömyys aste oli Kauniaisissa, jossa vastaava prosentti oli 3,9. 2.1.8 Kuntien henkilöstömäärä ja eläköityminen Siuntion sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunta näkyy Lohjan kaupungin alla, koska palvelu on järjestetty kuntien LOST-yhteistyössä. Nummi-Pusulan sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstö on Karviainen-yhteistoiminta-alueen osana eikä täten näy alla olevassa taulukossa. Henkilöstön eläköityminen tulee olemaan myös haaste uudelle kunnalle. Kuntien eläkevakuutuksen tilastojen mukaan Suomen kuntien työvoimasta yli 60 % jää eläkkeelle 2030 mennessä ja vuoteen 2020 mennessä 160 000 kuntasektorin työntekijää eläköityy. Lohjan kaupungin henkilöstöstä 412 työntekijää siirtyy eläkkeelle vuoteen 2017 mennessä. Nummi-Pusulan vastaava luku on 25 ja Siuntion 37. Yhteensä kuntien eläkepoistuma vuosina 2012 2017 tulee olemaan 474 työntekijää. Taulukoissa 6 ja 7 esiteltynä vertailun vuoksi saman kokoluokan kuntia, joissa on tapahtunut viime vuosina kuntaliitoksia ja niiden kuntien henkilöstömäärät viime vuosilta tilastokeskuksen mukaan. Uuden kunnan henkilöstömäärä olisi tilinpäätöstietojen mukaan 3361 työntekijää. Asukaslukuna on käytetty toteutunutta 51942, joten uuden kunnan 1000 asukasta kohden olisi 64 työntekijää, mikäli työntekijämäärä olisi nykyisellään. 13