VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies VM/859/ /2015 Anu Hernesmaa

Transkriptio

1 VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies VM/859/ /2015 Anu Hernesmaa SÄKYLÄN JA KÖYLIÖN KUNTIEN YHDISTYMINEN Yhdistymisesityksen vireillepanosta ja valmistelusta, kuntajaon muuttamisen edellytyksistä sekä kuntajaon muuttamisesta päättämisestä säädetään kuntarakennelaissa (1698/2009). Kuntien yhdistymisen vireillepano ja valmistelu Yhdistymisen vireillepano ja yhdistymisesityksen sisältö Kuntarakennelain 5 :n mukaan esityksen kuntien yhdistymisestä tekevät muutoksen kohteena olevien kuntien valtuustot yhdessä. Kuntien tekemä esitys on toimitettava ministeriölle. Ministeriö voi panna kuntien yhdistymisen vireille määräämällä toimitettavaksi lain 4 luvussa tarkoitetun erityisen kuntajakoselvityksen. Säkylän ja Köyliön kunnanvaltuustot ovat päättäneet hyväksyä yhdistymissopimuksen ja esityksen kuntien yhdistymiseksi. Yhdistymissopimuksessa esitetään kuntajaon muuttamista siten, että Köyliön kunta lakkaa ja se yhdistetään Säkylän kuntaan lukien. Yhdistymisen jälkeen uuden kunnan nimi on Säkylä ja kunnan vaakunana käytetään Köyliön kunnan vaakunaa. Valtiovarainministeriölle saapuneessa yhdistymisesityksessä on kuntarakennelain 6 :n mukaisesti perusteltu kuntajaon muuttamisen tarve ja selvitetty, miten kuntarakennelain 4 :ssä säädetyt kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttyvät. Esitykseen on liitetty kuntien valtuustojen yhtäpitävät päätökset kuntien yhdistymisesityksestä niihin liittyvine asiakirjoineen sekä lain 8 :ssä tarkoitettu yhdistymissopimus. Kuntien esityksen mukaan kuntien yhdistymistä valmisteltaessa on huomioitu kuntarakennelain edellytysten lisäksi myös muut taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet, joilla yhdistyvä kunta säilyy vetovoimaisena yritysten sijoittumisalueena ja pystyy tarjoamaan tehokkaasti ja taloudellisesti tuotettuja laadukkaita palveluja asukkailleen. Valtiovarainministeriön päätös selvitysperusteiden osoittamasta selvitysalueesta poikkeamisesta Köyliön ja Säkylän kunnat hakivat valtiovarainministeriöltä poikkeamista selvitysperusteiden osoittamasta selvitysalueesta, koska kuntien muodostamalla selvitysalueella on yhteensä vain asukasta ( väestötietojen mukaan). Näin ollen selvitysalue ei täytä kuntarakennelain 4 c :n mukaista palveluiden edellyttämää asukkaan väestöpohjaa. Kunnat totesivat hakemuksessaan, että Köyliön ja Säkylän kuntien alue muodostaa elinvoimaisen, alueellisesti eheän ja yhdyskuntarakenteeltaan toimivan kokonaisuuden. Köyliö ja Säkylä muodostavat kiinteän työssäkäyntialueen, jolla on edellytykset

2 2 vastata palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Kunnilla on pitkä, laaja ja toimiva kokemus yhteisestä palvelutuotannosta. Kunnilla on yhteinen Säkylän ja Köyliön terveydenhuollon kuntayhtymä, minkä ohella yhteistyötä tehdään jo nykyisin mm. vammaispalveluissa, lukiokoulutuksessa, ympäristöterveydenhuollossa, kulttuuripalveluissa ja tietotekniikan palveluissa. Kuntarakennelain 4 i :n mukaan kuntarakennelaissa säädettyjen selvitysperusteiden osoittamasta selvitysalueesta voidaan poiketa, jos selvitysalueella on riittävät edellytykset vastata lakisääteisten palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta, ja: 1) selvitysperusteista poikkeava alue on 2 :ssä säädetyt kuntajaon kehittämisen tavoitteet ja 4 :ssä säädetyt kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttävä vaihtoehtoinen toiminnallinen kokonaisuus; 2) toiminnallisen kokonaisuuden muodostaminen ei erityisen harvan asutuksen vuoksi muutoin ole mahdollista; 3) poikkeaminen on tarpeen suomen- tai ruotsinkielisten asukkaiden kielellisten oikeuksien turvaamiseksi; taikka 4) poikkeaminen on tarpeen saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskevien oikeuksien turvaamiseksi. Valtiovarainministeriö päätti myöntää poikkeuksen kuntarakennelain 4 c :ssä säädetyn palveluperusteen osoittamasta alueesta Köyliön kunnan ja Säkylän kunnan muodostamalle selvitysalueelle kuntien yhteisen hakemuksen mukaisesti. Ministeriön päätöksessä todettiin, että hakijakunnat muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden ja niillä on pitkä yhteistyöhistoria. Poikkeaminen ei estä muita kuntia muodostamasta toiminnallista kokonaisuutta. Myös laajemman Kaakkois- Satakunnan kuntien yhdistymisen voidaan katsoa olevan mahdollista Säkylän ja Köyliön kuntien yhdistymisen jälkeen. Valtiovarainministeriö katsoi päätöksessään, että selvitysperusteista poikkeava alue on lain 2 :ssä säädetyt kuntajaon kehittämisen tavoitteet ja 4 :ssä säädetyt kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttävä vaihtoehtoinen toiminnallinen kokonaisuus, ja selvitysalueella on riittävät edellytykset vastata lakisääteisten palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta. Yhdistymisesityksen valmistelu kunnissa Yhdistymisesityksen valmistelussa kunnat ovat huolehtineet kuntarakennelain 7 :n 1 momentin mukaisesti kuntien asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista (kuntalain 410/ luku) sekä varanneet vaikuttamismahdollisuuden henkilöille, joiden elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin kuntien yhdistymisellä voi olla huomattava vaikutus (hallintolain 434/ ). Kuntalaisia on kuultu mm. kuntalaistilaisuuksissa Säkylässä ja Köyliössä Säkylän ja Köyliön kunnanhallitukset ovat kuntarakennelain 7 :n 2 momentin mukaisesti varanneet kuntiensa asukkaille ja muille, jotka katsovat asian koskevan itse-

3 3 ään, tilaisuuden tehdä huomautuksen ehdotuksesta kuntien yhdistymisesitykseksi. Säkylän ja Köyliön yhdistymissopimus liitteineen on ollut nähtävillä ko. kunnissa välisenä aikana. Kuntalaisten huomautuksia ei jätetty. Valtuustojen tekemät päätökset kuntien yhdistymisestä ovat lainvoimaisia. Valtuutettujen määrä ja kunnallisvaalit Säkylän ja Köyliön kunnat ovat yhdistymissopimuksessaan sopineet, että niiden valtuustot yhdistetään kuntarakennelain 24 :n 2 momentin mukaisesti uuden kunnan valtuustoksi kunnallisvaalikauden loppuun kestäväksi toimikaudeksi. Seuraavissa kunnallisvaaleissa valitaan 27-jäseninen valtuusto. Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki Kuntien yhdistymisen taloudellisesta tuesta säädetään kuntarakennelain 9 luvussa. Lain 42 :n mukaan kuntien yhdistyessä syntyvälle uudelle kunnalle maksetaan yhdistymisavustusta. Yhdistymisavustuksen saamisen edellytyksenä on, että: 1) uusi kunta on 4 c 4 e :ssä säädettyjen selvitysperusteiden osoittaman selvitysalueen mukainen; 2) 4 d :n 3 momentissa tarkoitetulla alueella uuteen kuntaan sisältyy työssäkäyntialueen keskuskunta; 3) yhdistyminen toteutetaan 4 i :ssä tarkoitetun ministeriön päätöksen tai erityisen kuntajakoselvityksen perusteella; taikka 4) uuteen kuntaan sisältyy 4 f :n 1 kohdassa tarkoitettu erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa oleva kunta. Lisäksi edellytyksenä yhdistymisavustuksen maksamiselle on, että kuntien yhdistyminen tulee voimaan viimeistään vuonna 2017 ja kunnat ovat tehneet 6 :ssä tarkoitetun yhdistymisesityksen viimeistään 4 h :n 3 tai 4 momentissa tarkoitettuna ajankohtana. Säkylän ja Köyliön kuntien yhdistyminen täyttää lain 42 :n mukaiset edellytykset yhdistymisavustuksen maksamiselle, koska yhdistyminen toteutetaan 4 i :ssä tarkoitetun ministeriön päätöksen perusteella (42 :n 1 momentin kohta 3). Yhdistymisavustus muodostuu kuntarakennelain 42 a :n 1 momentin mukaan yhdistyvien kuntien lukumäärän ja asukasmäärän mukaan määräytyvästä perusosasta sekä lisäosasta. Lain 42 a :n 2 momentin mukaan yhdistymisavustus maksetaan kolmen vuoden aikana. Avustuksesta maksetaan 40 prosenttia vuonna, jona muutos tulee voimaan, ja 30 prosenttia molempina seuraavina kahtena vuotena. Lain 42 a :n 4 momentin mukaan jos yhdistymisavustuksen maksukauden aikana kuntajakoa muutetaan siten, että kunnat olisivat oikeutettuja uuteen avustukseen, avustus lasketaan sen mukaan kuin aiemmin toteutettu muutos olisi toteutettu yhtä

4 4 aikaa viimeksi toteutetun muutoksen kanssa. Aiemmin toteutetun muutoksen perusteella maksetun avustuksen ja uudelleen lasketun avustuksen erotus maksetaan viimeksi toteutetun kuntajaon muutoksen voimaantulovuotena ja sitä seuraavana kahtena vuotena siten kuin 2 momentissa säädetään. Säkylän ja Köyliön kuntien yhteenlaskettu asukasmäärä oli asukasta. Laskennallinen yhdistymisavustus on täten euroa. Yhdistymisavustus tulee kuntarakennelain 42 a :n 3 momentin mukaan käyttää välttämättömiin kuntien yhdistymisen kustannuksiin, uuden kunnan palvelujärjestelmän kehittämiseen ja palvelujen tuottavuuden parantamiseen tai uuden kunnan talouden vahvistamiseen. Yhdistymisavustuksen viimeistä maksuvuotta seuraavan vuoden loppuun mennessä kunnan tulee toimittaa ministeriölle tilintarkastajan lausuman sisältävä selvitys yhdistymisavustuksen käytöstä. Yhdistymisavustuksen takaisinperintään sovelletaan valtionavustuslakia. Mahdolliset liitoksesta koituvat valtionosuusmenetykset korvataan yhdistymisen voimaantulovuotena ja sitä seuraavina vuosina vuoden 2019 loppuun saakka. Päätöksessä sovellettava lainsäädäntö Kuntajaon kehittämisen tavoitteet Kuntarakennelain 2 :n mukaan kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Kuntajaon muuttamisen edellytykset Kuntarakennelain 4 :n mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää 2 :ssä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa: 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Kunnan on muodostuttava yhdestä alueesta, joka muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden, jollei valtioneuvosto alueellisen eheyden osalta lain 4 luvussa tarkoitetun erityisen kuntajakoselvityksen perusteella toisin päätä. Erityisellä kuntajakoselvityksellä pyritään siihen, että kunta muodostuisi yhdestä alueesta.

5 5 Edellä mainitulla alueella tarkoitetaan yhden tai useamman kunnan tai niiden osan muodostamaa aluetta, johon kuntajaon muutos vaikuttaa. Kuntajaon muuttamisen edellytyksiä arvioidaan myös alueen tulevan kehityksen kannalta. Kuntajakoa muutettaessa tulee pyrkiä kielellisesti yhteensopiviin alueisiin, joissa turvataan suomen- ja ruotsinkielisen väestön oikeudet saada palveluja omalla kielellään samanlaisten perusteiden mukaan. Kuntajakoa muutettaessa tulee ottaa huomioon saamelaisten kielelliset oikeudet sekä saamelaisten oikeus alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan sekä saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskeva itsehallinto saamelaisten kotiseutualueella. Valtioneuvoston toimivalta Kuntarakennelain 21 :n mukaan valtioneuvosto päättää kuntajaon muuttamisesta tai sitä koskevan esityksen hylkäämisestä. Ministeriö voi päättää kunnan osan siirtämisestä toiseen kuntaan, jos muutoksen kohteena olevan kunnan valtuusto ei ole sitä vastustanut, tai hylätä esityksen kunnan osan siirtämisestä toiseen kuntaan, jos muutoksen kohteena olevan kunnan valtuusto on sitä vastustanut. Ratkaisun edellyttämä toimivalta kuuluu valtioneuvoston yleisistunnolle. Päätöksenteon edellytykset kuntien yhdistyessä Kuntarakennelain 18 :ssä on säädetty päätöksenteon edellytyksistä kuntien yhdistyessä. Valtioneuvosto voi päättää kuntien yhdistymisestä yhdistyvien kuntien valtuustojen yhteisestä esityksestä. Kuntien esitys kuntien yhdistymisestä voidaan hylätä, jos kuntajaon muuttaminen olisi ilmeisesti vastoin 4 :ssä säädettyjä kuntajaon muuttamisen edellytyksiä. Oikeudellinen ja hallinnollinen jaotus Kuntien kielellinen asema Kuntarakennelain 35 :n mukaan jos kunta tai kuntia yhdistyy olemassa olevaan kuntaan, kunnan alue jaetaan kahden tai useamman kunnan kesken tai kunnan osa siirretään toiseen kuntaan, aiheuttaa päätös kuntajaon muuttamisesta, jollei erikseen toisin päätetä, vastaavat muutokset oikeudellisessa ja hallinnollisessa jaotuksessa samasta ajankohdasta. Kuntarakennelain 20 :n mukaan ennen kuin kuntajaon muuttamisesta päätetään, ministeriön on selvitettävä, miten muutos vaikuttaa valtion alue- ja paikallishallintoon ja Euroopan unionin toiminnassa noudatettaviin aluejakoihin. Kielilain (423/2003) 5 :n 4 momentissa säädetään, että jos kuntajakoa muutetaan, on samalla päätettävä muutoksen vaikutuksesta kuntien kielelliseen asemaan. Kielilain 5 :n 2 momentin mukaan kunta on säädettävä kaksikieliseksi, jos kunnassa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä asukkaita ja vähemmistö on vähintään kahdeksan prosenttia asukkaista tai vähintään asukasta. Kaksikielinen kunta on säädettävä yksikieliseksi, jos vähemmistö on alle asukasta ja sen osuus on laskenut alle kuuden prosentin. Kunnan valtuuston esityksestä valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää kunta kaksikieliseksi, vaikka kunta muuten olisi yksikielinen.

6 6 Muutoksenhakukielto Esittelijän esitys Esityksen perustelut Jos kaksikielinen kunta tulee kuntajaon muutoksen johdosta osaksi sellaista uutta kuntaa, joka 2 momentin nojalla olisi säädettävä yksikieliseksi, on uusi kunta kuitenkin kaksikielinen. Tällaisen kunnan kielellistä asemaa ei voida muuttaa 1 momentin nojalla annetulla valtioneuvoston asetuksella. Säkylän ja Köyliön kunnat ovat kielilain 5 :n perusteella suomenkielisiä kuntia väestötietojen mukaan Säkylän kunnassa ruotsinkielisten asukkaiden osuus on 0,2 % ja Köyliön kunnassa 0,15 %. Kielilain raja-arvot kunnan kaksikielisyydelle eivät siten täyty. Kuntarakennelain 55 :n mukaan kuntien yhteisen esityksen mukaiseen valtioneuvoston päätökseen kuntien yhdistymisestä ei saa hakea muutosta. Esitän kunnioittavasti valtioneuvostolle, että valtioneuvosto päättää lakkauttaa Köyliön kunnan ja yhdistää sen Säkylän kuntaan kuntien yhteisen yhdistymissopimuksen mukaisesti. Uusi Säkylän kunta on suomenkielinen kunta ja se kuuluu valtion alue- ja paikallishallinnon sekä Euroopan unionin toiminnassa noudatettavien aluejakojen osalta samoihin alueisiin kuin nykyinen Säkylän kunta. Säkylän ja Köyliön kunnat muodostavat alueellisesti eheän ja yhdyskuntarakenteeltaan toimivan kokonaisuuden. Kunnilla on pitkä ja laaja kokemus yhteisestä palvelutuotannosta. Säkylän ja Köyliön kuntien yhdistyminen tukee alueen kehitystä ja parantaa kuntien edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta. Säkylän ja Köyliön kuntien valtuustot ovat yhdessä esittäneet kuntajaon muutosta. Kuntarakennelain 4 :n mukaiset kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttyvät Säkylän ja Köyliön kuntien yhdistyessä ja yhdistyminen edistää lain 2 :n mukaisia kuntajaon kehittämisen tavoitteita. Kokonaisarvion perusteella yhdistymisessä ei voida arvioida olevan sellaisia seikkoja, jotka olisivat ilmeisesti vastoin lain 4 :ssä säädettyjä kuntajaon muuttamisen edellytyksiä. Valtiovarainministeriö on päättänyt myöntää poikkeuksen kuntarakennelain 4 c :ssä säädetyn palveluperusteen osoittamasta alueesta Köyliön kunnan ja Säkylän kunnan muodostamalle selvitysalueelle kuntien yhteisen hakemuksen mukaisesti. Valtiovarainministeriö katsoi päätöksessään, että selvitysperusteista poikkeava alue on lain 2 :ssä säädetyt kuntajaon kehittämisen tavoitteet ja 4 :ssä säädetyt kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttävä vaihtoehtoinen toiminnallinen kokonaisuus, ja selvitysalueella on riittävät edellytykset vastata lakisääteisten palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta.