VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja VM/1497/ /2013 Suvi Savolainen

Transkriptio

1 VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja VM/1497/ /2013 Suvi Savolainen ESITYS KUNTAJAON MUUTTAMISESTA VIHDIN KUNNAN JA ESPOON KAUPUN- GIN VÄLILLÄ Esitys Esityksen perustelut Lausunnot Tero Selvinen on jättänyt Vihdin kunnanhallitukselle esityksen kiinteistönsä siirtämisestä Vihdin kunnasta osaksi Espoon kaupunkia (liitteenä kartta). Vihdin kunnanhallitus on kuntarakennelain (1698/2009) 11 :n mukaisesti hankkinut esityksestä kaikkien muutoksen kohteena olevien kuntien valtuustojen lausunnot sekä toimittanut esityksen, lausunnot ja oman lausuntonsa valtiovarainministeriölle kuuden kuukauden kuluessa esityksen vastaanottamisesta, Espoon kaupunki on toimittanut lausuntonsa Esityksen tekijä on perustellut esitystään sijaintiin ja asiointiin liittyvillä seikoilla. Esityksen tekijän mukaan kiinteistö sijaitsee täysin Nuuksion kansallispuiston saartamana. Kaikki asiointi ja liikennöinti tapahtuvat Espooseen, Vihdin suuntaan ei ole tietä lainkaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut toimivat Espooseen. Esityksen tekijän lapset ovat tulossa kouluttautumis- ja työelämäikään ja heille Vihti kotikuntana aiheuttaa esityksen tekijän mukaan kohtuutonta lisämaksua ja työnsaannin hylkäämistä. Vihdillä ei ole esityksen tekijän mukaan sopimusta liikennöintialennuksiin opiskelijoille. Vihdin kunnanvaltuusto on lausunnossaan todennut, että se ei puolla esitettyä kuntarajan muutosta viitaten Espoon kaupunginhallituksen kielteiseen kantaan yksittäisen kiinteistön siirtoon. Espoon kaupunginvaltuusto on lausunnossaan todennut, että se ei puolla yksittäisen kiinteistön siirtämistä Espoon kaupunkiin, koska kunnan rajaa tulee käsitellä kokonaisuutena. Espooseen rajoittuu useita toisessa kunnassa sijaitsevia kiinteistöjä, joiden luonnollinen kulkuyhteys ja suuntautuminen ovat Espooseen oman kunnan keskuksen sijaan. Tämä ei kuitenkaan ole Espoon kaupungin mukaan riittävä peruste kuntajaotuksen muuttamiseen kiinteistö kerrallaan. Lisäksi on otettava huomioon, että olosuhteet yksittäisen kiinteistön kohdalla saattavat muuttua nopeastikin esimerkiksi kulkuyhteyksien osalta vieden perustelut muutokselta. Mahdolliset kuntajaotuksen muutokset onkin syytä tehdä laajempina kokonaisuuksina toiminnallisen tarkastelun perusteella.

2 2 Valmisteleva käsittely Kuntien lausunnot Sovellettava lainsäädäntö Valtiovarainministeriö on kuntarakennelain 14 :n mukaisesti määrännyt esityksen valmistelevasta käsittelystä. Ministeriö on hankkinut esityksestä kuntarakennelain 14 :n 2 momentin mukaisesti asianomaisen kiinteistörekisterin pitäjän ja maistraatin lausunnot. Maanmittauslaitos on antanut esityksestä lausuntonsa Esitys koskee kiinteistöä Vaahteramäki , jota ympäröi Nuuksion kansallispuisto sekä Vihdin kunnan että Espoon kaupungin puolella. Vihdin kunnan puolella on vastaavia muita yksittäisiä kiinteistöjä Nuuksion kansallispuiston saartamina, joten kiinteistörekisteriteknisesti yhden kiinteistön siirtäminen kunnasta toiseen ei paranna kiinteistörekisterin selvyyttä. Kulku kunnan rajan läheisyydessä oleviin kiinteistöihin, jotka ovat Nuuksion kansallispuiston sisällä, tapahtuu Espoon puolelta tulevalta maantieltä jatkuen yksityistienä. Kiinteistön pinta-ala on 1 ha. Maanmittauslaitoksen mukaan esitettyä aluetta yksin ei ole tarkoituksenmukaista siirtää kunnasta toiseen. Siirto ei paranna kiinteistörekisterin selvyyttä. Maanmittauslaitos ei puolla hakemuksessa esitetyn alueen siirtämistä Vihdin kunnasta Espoon kaupunkiin. Länsi-Uudenmaan maistraatin antaman lausunnon mukaan siirrettäväksi esitetyllä alueella asuu kaksi henkilöä, joiden molempien äidinkieli on suomi. Vihdin kunta ja Espoon kaupunki ovat kuntarakennelain 14 :n 3 momentin mukaisesti varanneet kuntiensa asukkaille ja muille, jotka katsovat asian koskevan itseään, tilaisuuden tehdä huomautus esityksestä. Kuntien valtuustot ovat tämän jälkeen antaneet esityksestä ja sitä koskevista huomautuksista lain 14 4 momentin mukaisen lausuntonsa. Vihdin kunnanvaltuusto on päätöksellään todennut, että Vihti ei puolla esitettyä kuntarajan muutosta viitaten Espoon kaupungin ja Maanmittauslaitoksen kielteisiin lausuntoihin yksittäisen kiinteistön siirrosta. Esityksestä ei ole tehty huomautuksia Vihdin kunnassa. Espoon kaupunginvaltuusto on päätöksellään todennut, että Espoon kaupunki ei puolla yksittäisen kiinteistön siirtämistä Espoon kaupunkiin, koska kunnan rajaa tulee käsitellä kokonaisuutena. Esityksestä ei ole tehty huomautuksia Espoon kaupungissa. Kuntajaon kehittämisen tavoitteet Kuntarakennelain 2 :n mukaan kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan

3 3 asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Kuntajaon muuttamisen edellytykset Kuntarakennelain 4 :n mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää 2 :ssä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa: 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Kunnan on muodostuttava yhdestä alueesta, joka muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden, jollei valtioneuvosto alueellisen eheyden osalta 4 luvussa tarkoitetun erityisen kuntajakoselvityksen perusteella toisin päätä. Erityisellä kuntajakoselvityksellä pyritään siihen, että kunta muodostuisi yhdestä alueesta. Alueella tarkoitetaan yhden tai useamman kunnan tai niiden osan muodostamaa aluetta, johon kuntajaon muutos vaikuttaa. Kuntajaon muuttamisen edellytyksiä arvioidaan myös alueen tulevan kehityksen kannalta. Edellä 1 momentissa alueella tarkoitetaan yhden tai useamman kunnan tai niiden osan muodostamaa aluetta, johon kuntajaon muutos vaikuttaa. Kuntajaon muuttamisen edellytyksiä arvioidaan myös alueen tulevan kehityksen kannalta. Kuntajakoa muutettaessa tulee pyrkiä kielellisesti yhteensopiviin alueisiin, joissa turvataan suomen- ja ruotsinkielisen väestön oikeudet saada palveluja omalla kielellään samanlaisten perusteiden mukaan. Kuntajakoa muutettaessa tulee ottaa huomioon saamelaisten kielelliset oikeudet sekä saamelaisten oikeus alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan sekä saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskeva itsehallinto saamelaisten kotiseutualueella. Toimivallan jako valtioneuvoston ja ministeriön välillä Kuntarakennelain 21 :n mukaan valtioneuvosto päättää kuntajaon muuttamisesta tai sitä koskevan esityksen hylkäämisestä. Ministeriö voi päättää kunnan osan siirtämisestä toiseen kuntaan, jos muutoksen kohteena olevan kunnan valtuusto ei ole sitä vastustanut, tai hylätä esityksen kunnan osan siirtämisestä toiseen kuntaan, jos muutoksen kohteena olevan kunnan valtuusto on sitä vastustanut. Ministeriö voi heti hylätä esityksen kunnan osan siirtämisestä toiseen kuntaan, jos se katsoo, ettei kuntajaon muuttamiselle ole riittäviä edellytyksiä. Muutoin ministeriö määrää esityksen valmistelevasta käsittelystä 14 :n mukaisesti.

4 4 Päätöksenteon edellytykset siirrettäessä kunnan osa toiseen kuntaan Kuntarakennelain 19 :n mukaan kunnan osan siirtämisestä toiseen kuntaan voidaan päättää, jos minkään muutoksen kohteena olevan kunnan valtuusto ei vastusta muutosta. Kunnan osan siirtämisestä toiseen kuntaan voidaan päättää valtuuston vastustuksesta huolimatta, jos: 1) muutos on muutosta vastustavan kunnan kannalta vähäinen ottaen huomioon muutoksen vaikutukset kunnan asukasmäärään, maapinta-alaan, kunnallisiin palveluihin, talouteen, elinkeinotoimintaan, yhdyskuntarakenteen kehitykseen tai muihin niihin verrattaviin seikkoihin; tai 2) 4 :n 3 momentissa tarkoitetun alueen kehittäminen edellyttää muutosta eikä muutos merkittävästi heikennä muutosta vastustavan kunnan toimintakykyä ja edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä tai rahoituksesta. Muutoksenhaku kuntajaon muuttamista koskevaan valtioneuvoston päätökseen Kielellinen jaotus Esittelijän esitys Perustelut Kuntarakennelain 53 :n 3 momentin mukaan valtioneuvoston ja ministeriön päätökseen kunnan osan siirtämisestä toiseen kuntaan saa valittamalla hakea muutosta muutoksen kohteena oleva kunta tai sen jäsen ja muuttamisesityksen hylkäämistä tarkoittavaan päätökseen esityksen tekijä. Kuntajaon muuttamista tarkoittava valtioneuvoston tai ministeriön päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos korkein hallinto-oikeus kieltää täytäntöönpanon. Kielilain (423/2003) 5 :n 3 momentin mukaan jos kuntajakoa muutetaan, on samalla päätettävä muutoksen vaikutuksesta kuntien kielelliseen asemaan. Esitän kunnioittavasti valtioneuvostolle, että valtioneuvosto päättää kuntajaon muuttamisesta Vihdin kunnan ja Espoon kaupungin välillä. Esitän, että kuntajaon muutos tulee voimaan Kuntajaon muutoksella ei ole vaikutuksia Vihdin kunnan tai Espoon kaupungin kielelliseen asemaan. Esitystä on perusteltu tieyhteydellä ja asioinnilla, joiden voidaan katsoa liittyvän kuntarakennelain 2 :n kehittämistavoitteista toiminnallisen kokonaisuuden muodostumiseen. Esityksen liitteenä olevasta kartasta käy ilmi, että kiinteistön alueelta on tieyhteys ainoastaan Espoon kaupungin puolelle. Esityksen ja sen perustelujen pohjalta voidaan todeta, että kuntajaon muutos parantaisi esityksen tekijän ja hänen perheensä palveluja ja elinolosuhteita kuntarakennelain 4 mukaisesti.

5 5 Kunnat ovat lausunnoissaan perustelleet kielteisiä kantojaan Maanmittauslaitoksen lausunnolla ja sillä, että kunnan rajaa tulee käsitellä yhtenä kokonaisuutena. Koska sekä Vihdin kunta että Espoon kaupunki vastustavat esitystä, voitaisiin se hyväksyä vain 19 :n 2 momentin nojalla. Siirrettäväksi esitetty alue on yksi kiinteistö, joka on maapinta-alaltaan 1 ha, eli n. 0,0019 % Vihdin kunnan maapinta-alasta (522,1 km 2 eli ha) ja n. 0,0032 % Espoon kaupungin maapinta-alasta (312,2 km 2 eli ha). Alueella asuu kaksi asukasta, eli n. 0,0069 % Vihdin kunnan asukasmäärästä ( asukasta) ja 0,00075 % Espoon kaupungin asukasmäärästä ( asukasta). Alue on vähäinen sekä Vihdin kunnan että Espoon kaupungin kannalta. Siirrettäväksi esitetyllä alueella ei voida katsoa olevan merkitystä Vihdin kunnan tai Espoon kaupungin kunnallisiin palveluihin, talouteen, elinkeinotoimintaan, yhdyskuntarakenteen kehitykseen ja muihin niihin verrattaviin seikkoihin. Voidaan näin ollen katsoa, että muutos olisi molempien kuntien kannalta vähäinen. Ottaen huomioon kuntarakennelain 4 :n mukaiset kuntajaon muuttamisen edellytykset, 2 :n mukaiset kuntajaon kehittämisen tavoitteet sekä 19 :n mukaiset päätöksenteon edellytykset sekä muutoksen vähäiset vaikutukset Vihdin kuntaan ja Espoon kaupunkiin, katson, että on olemassa riittävät perusteet hyväksyä esitys.