YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Transkriptio

1 YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1

2 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön muutokseen vaikuttavat lukuisat tekijät. Kummankin strategioissa korostetaan kilpailukyvyn merkitystä vastattaessa tulevaisuuden haasteisiin. Tulevaisuudessa haasteet kuitenkin kasvavat joten niin Tuusniemen kuin Kuopion sekä niiden lähialueiden imago sekä houkuttelevuus vaativat merkittäviä toimenpiteitä alueiden välisessä kilpailussa menestyäkseen. Palveluiden tuottaminen kasvaviin tarpeisiin niukkenevin resurssein edellyttää toimintatapojen ja rakenteiden virtaviivaistamista. Lakisääteisten palveluiden muodostaessa merkittävimmän osan kuntien tuottamista palveluista on niiden suhteen olemassa vain rajalliset joustamismahdollisuudet. Terveyspalveluiden haasteet tulevaisuudessa ovat suuret. Muiden palveluiden osalta jatkossa erityisiä haasteita aiheuttavat henkilöstön eläköityminen, uusien osaajien rekrytointi, kasvavat koulutustarpeet, palveluiden ulkoistamiseen liittyvä osaaminen, omistajaohjauskyky sekä alueen asukkaiden tarpeisiin vastaavan asiakaslähtöisten palveluiden tuottamistarve. Toiminnallisten alueiden kokonaistarkastelu tulee korostumaan, kuten myös vaihtoehtoisten asuin- ja elinkeinoalueiden tarjoaminen niitä tarvitseville. Kuopion alueen keskeisimmät kilpailijat eivät sijaitse naapurissa vaan muissa Suomen kasvukeskuksissa ja kansainvälisissä yritystoiminnan ja matkailukeskusten vaihtoehtoisissa sijaintikaupungeissa. Tässä toimintaympäristökatsauksessa ja sen aineistoilla haetaan näkökohtia siihen millaisia osapuolet nyt ovat. Tavoitteena on antaa oikeat ja yhdessä todennetut perustiedot viimeaikaisesta kehityksestä sekä ennakoidusta tulevaisuudesta. Vuorovaikutuksen kehitys tilastojen valossa Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin vuorovaikutus on tiivistynyt kuluneen vuosikymmenen aikana. Kehitykseen kummassakin kunnassa ovat vaikuttaneet joko itse toteutetut tai ulkoisista tekijöistä johtuvat muutostekijät. Monia Tuusniemen peruspalveluja, kuten perusterveydenhuolto, kansalaisopisto, kirjasto ja työterveyshuolto on siirretty tuotettavaksi yhteistyössä Kuopion kanssa. Kuopion osalta kehitys on ollut vahvaa ja valtakunnallisena kasvukeskuksena tulevaisuuden odotukset ovat muita Pohjois-Savon kuntia positiivisemmat. Kuopio myös vastaa suuresta osasta maakunnan vetovoimapalveluista, jotka kuuluvat keskuskaupunkien luontaiseen rooliin. Molempien kuntien tulevaisuuden haasteet eroista huolimatta ovat erittäin suuret. 2

3 1. Väestö, ikärakenne, sairastavuus IKÄRAKENTEEN KEHITYS Väestönkehityksen suunta on 1990 luvulta lähtien ollut erilaista. Kuopion väkiluku on kasvanut tasaisesti. Tuusniemen väestömäärä on vastaavasti vähentynyt tasaisesti. Vuodesta 1990 alkaen Kuopiossa on olut yksi negatiivisen kasvun vuosi (2000), jolloin väestömäärä pienentyi 28 henkilöä. Keskimääräinen kasvu on ollut 497 henkilöä vuodessa. Kasvu on nopeutunut 2010 luvulla ollen vuonna 2012 ennätykselliset 1202 henkilöä. Vuoden 2013 ennakkotiedon mukaan tästä vuodesta olisi tulossa jopa parempi. Vuoden 2012 lopussa Kuopiossa asui henkilöä (sisältäen Nilsiän liittymisen). Tuusniemen väestökehitys on ollut tasaisesti laskevaa. Vuodesta 1990 alkaen väestö on vähentynyt keskimääräin 37 henkilöllä vuodessa. Vain kerran vuonna 2010 on väestömuutos ollut 0. Asukasmäärä vuoden 2012 lopussa oli KUOPION JA TUUSNIEMEN VÄESTÖ ENNUSTEEN MUKAAN Sukupuolet yhteensä Kuopio Tuusniemi Tilastossa käytetään aluejakoa koko aikasarjassa Lähde: Tilastokeskus, Väestöennuste 2012 Nykyisen väestön ikärakenne kuvaa hyvin kuntien tilannetta. Kuopioon muuttaa runsaasti nuoria ja opiskelijoita. Tuusniemen osalta tilasto osoittaa työssäkäyvien ikäluokkien suhteellisen suurta määrää. Tässä yhteydessä on syytä huomioida työpaikkojen rakennemuutokset, sijainnit ja työssäkäyntiliikkumisen suunnat. Ikärakenteen osalta nähdään myös Tuusniemen suurempi osuus yli 65-vuotiaiden määrässä. 3

4 IKÄRAKENNE

5 IKÄRAKENNE VUOSINA : 0-19-VUOTIAAT, VUOTIAAT, YLI 65-VUOTIAAT Väestöennuste kuvaa Kuopion tasaista kasvua ja Tuusniemen väestömäärän ennakoitua vähenemistä. Tuusniemen ikäluokittainen ryhmittely todentaa lasten määrän varsin tasaisen määrän mutta yli 65- vuotiaiden määrän voimakkaan kasvun. Ikääntyvien suhteellisen osuuden kasvu tulee Tuusniemellä olemaan tasaista, joskin rakenteessa näkyy jo nyt väestön voimakas ikääntyminen. (Vuoden 2020 tilastovirhe korjataan myöhemmin) Nykytilanteen muutos näkyy myös sairausindeksin ennakoitavissa olevasta ikävakioidusta kehityksestä. 5

6 TERVEYSPUNTARIN SAIRAUSINDEKSI Terveyspuntarin sairastavuusindeksi Vakiointi: Vakioitu Koko maa = 100 Lähde: KELA, Terveyspuntari Kuntajako Lähde: KELA Kuopion ja Tuusniemen sairastavuusindeksi Koko maa = 100 Kuopio Tuusniemi Sairastavuusindeksin eroavaisuus johtaa kasvaviin paineisiin terveydenhuollon kustannuksissa. Indeksi kuvaa myös ikärakennetta, jossa ikääntyvien osuuden kasvu nostaa sairastavuusindeksiä. 6

7 HUOLTOSUHDE VUOSINA (Huoltosuhde ilmoittaa, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohti) Huoltosuhdetta kuvaava tilasto heijastelee luontevasti väestön ikärakenteeseen sekä työssäkäyntiin liittyvien tilastojen tunnuslukuja. Kuopion tilanne on Tuusniemeä parempi. Kehityssuunta molemmilla on ollut heikkenevä eikä keskinäisessä suhteessa ole tapahtunut merkittäviä eroavaisuuksia. Muuttoliike, pendelöinti ja työllisyys Muuttoliikkeen ja pendelöinnin kehitys on kuvattu seuraavissa taulukoissa. Muuttoliikkeen osalta näkyy selkeästi opiskelijoiden ja nuorten lapsiperheiden muuttoliikkeen suuntautuminen Kuopioon. Muutoin eri ikäryhmien liikkuminen on varsin vähäistä ja keskinäisesti tasapainossa. Vain kaikkein vanhimmissa ikäryhmissä suuntautuminen painottuu jälleen Kuopioon tapahtuvana muuttamisena. Työssäkäynnissä kasvua on ollut kumpaankin suuntaan tapahtuvassa liikkumisessa. Tilanteen taustalla on Kuopion voimakas työpaikkakasvu (2000-luvulla yli työpaikan nettokasvu). Nykyisin Tuusniemeltä käy töissä Kuopiossa vajaat 200 henkilöä ja Kuopiosta Tuusniemellä reilu 80 henkilöä. Työttömyydessä ei ollut merkittäviä eroja. 7

8 MUUTTOLIIKE TUUSNIEMI - KUOPIO 8

9 PENDELÖINTI TUUSNIEMI - KUOPIO V Työ, työllisyys ja elinkeinot Alueella työssäkäyvien määrä, työpaikkojen kehitys sekä toimialajakaumatiedot päivitetään vuoden 2013 aikana. 9

10 TYÖTTÖMYYSASTE Työttömyyden vaihtelu kuukausittain vuosina ,0 % Kuopion ja Tuusniemen työttömyys 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 Kuopio Tuusniemi 6,0 4,0 2,0 0,

11 Työttömyys lajeittain Kuopiossa ja Tuusniemellä Työttömät Työttömyys-% Miehet Naiset Alle 25-v. 50 v. täytt.. Pitkäaik.- tyött. Työvoima Koko maa , , , , , , , , , , , , , , Tammikuu , ,2 Helmikuu , ,1 Maaliskuu , ,0 Huhtikuu , ,7 Toukokuu , ,3 Kesäkuu , ,6 Heinäkuu , ,2 Elokuu , ,1 Työttömät Työttömyys-% Miehet Naiset Alle 25-v. 50 v. täytt.. Pitkäaik.- tyött. Työvoima Koko maa , , , , , , , , , , , , , , Tammikuu , ,2 Helmikuu , ,1 Maaliskuu ,0 Huhtikuu , ,7 Toukokuu 104 9, ,3 Kesäkuu , ,6 Heinäkuu , ,2 Elokuu , ,1 11

12 12

13 työtöntä Työttömät ikäryhmittäin TUUSNIEMI Alle 25-v. työttömät v. työttömät 50 v. täytt. työttömät työtöntä Työttömät ikäryhmittäin KUOPIO Alle 25-v. työttömät v. työttömät 50 v. täytt. työttömät