Nepsy -lapsen tukeminen koulussa

Samankaltaiset tiedostot
NEPSY-TYÖRYHMÄ KLO Pääkirjasto Metso, kokoushuone Kataja Pirkanmaan LAPE

NEPSY-TYÖRYHMÄ Klo 9-12 Tampereen virastotalo, rh 2, 5. krs Pirkanmaan LAPE

NEPSY-KEHITTÄMINEN Tuotokset ja jatkosuunnitelma

Neuropsykiatrisesti oireilevien lasten, nuorten ja heidän perheidensä palveluverkko Etelä-Pohjanmaalla. Leena Lähdesmäki 1

ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina

Lapsilla tarkkaavuusongelmia ja luokassa huonoa työrauhaa? vaikuttamisen keinoja on. Vesa Närhi, PsT

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt. Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria

erikoissairaanhoidon (lastenpsykiatrian) toimintamalli Anita Puustjärvi lastenpsykiatrian palvelulinjajohtaja, KYS

Sisällys. Esipuhe Osa 1. Mitä ADHD on?

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

ETAPPI-TUKI 03/12/2018

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ

Koulun tukitoimet. Seminaari ADHD:n Käypä Hoito suositus Vesa Närhi ; ADHD-Käypä Hoito -seminaari; Närhi

Ville Järvi

NEPSY-TYÖRYHMÄ klo 9-12 Monitoimitalo 13, Strömmer. Maria Antikainen ja Sari Miettinen Pirkanmaan LAPE

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

Adhd-oireisen lapsen ja nuoren arjen tuki

Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt. Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria

Nepsy-työryhmä klo 9-12 Tampereen virastotalo, 5. krs, rh 1 Projektikoordinaattorit Sari Miettinen ja Maria Antikainen

Perhetyöntekijä päiväkodissa ja koululla

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Erityislapset partiossa

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa

Neuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen

OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

Lasten ja nuorten mielenterveystyön palveluketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

Kuntaseminaari Eskoon Asiantuntijapalvelut

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Hyvinvointikoulu Kiiminkijoen koulu

ADHD:N HOITOMALLI OPISKELUTERVEYDEN- HUOLLOSSA. Essi Muinonen

Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja.

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Vuorovaikutus toimimaan nuorten kanssa!

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

Kysely huoltajille ja oppilaille

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Vaativan erityisen tuen opetuksen Toimintasuunnitelman laatiminen. Lempäälä

LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen

Lasten ja Nuorten ohjelma

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen

Nuorten geneerinen mielenterveysinstrumentti

* com/watch?v=lykwyqc MsEw

Koulunuorisotyö Tampereella

PERHEKESKUKSEN MALLINNUSTYÖRYHMÄ KLO Laivapuiston perhetalo Projektikoordinaattori Maria Antikainen LAPE Pirkanmaa

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ TERVEYSLAUTAKUNTA

Tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen tukeminen koulussa. Vesa Närhi, PsT, dos. Jyväskylän yliopisto; Niilo Mäki Instituutti

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

YHDESSÄ!-ohjelma. Yhteiskehittämispäivä Monitoimijainen perhetyö ja perhekuntoutus Laura Nyyssönen lastensuojelun kehittämisasiantuntija

LAPE-muutosohjelma, LAPE Etelä-Savo Monitoimijainen arviointi ja monitoimijaiset rakenteet Etelä-Savossa

Lappeen hyvinvointimalli

Vanhemmuuden ja parisuhteen tukea kohtaamispaikoissa

Tämä opas on tarkoitettu kaikille niille, jotka työssään ohjaavat erilaisia oppijoita. Oppaan tarkoitus on auttaa sinua ohjaustyössäsi.

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori

SUONENJOEN PERHEKESKUSPALVELUT

Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri Minna Sillanpää Porvoo

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

ALVA- Alueellinen erityisen vaativan tuen oppilashuolto ja opetus

Vaativan erityisen tuen tilanne ja kehittämistarpeet alueellisesta näkökulmasta

SISÄLLY SISÄLL SL Y UETTEL

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

Kommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea. Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki

Adhd-oireisen lapsen tukeminen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista

Erityispedagogiikka päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu

P E R H E TO I M I N N A N VA S TA AVA M E R J A R I I KO N E N, F T P E R H E TO I M I N N A N K E H I T TÄ JÄ H A N N A - K A I S A L E H T I N I E

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 35/ (6) Kaupunginhallitus Kj/

NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ

Sosiaaliset taidot ja vuorovaikutus

Erityisopetuksen keinot lasten ja nuorten oppimisen ja hyvinvoinnin tukemisessa Oppimisverkosto Lapsen paras Yhdessä enemmän

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

VAATIVAN ERITYISEN TUEN LAPSET KOULUPOLULLA - ALVA-MALLI. Reija Laine, apulaisrehtori, sairaalakoulu, HUS

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

Hyvinvointia. moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT)

Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmä Helsingin sosiaali- ja

Transkriptio:

Pirkanmaan LAPE Pippuri Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE /STM Nepsy -lapsen tukeminen koulussa Projektikoordinaattori Erityis- ja vaativan tason palvelut

Nepsy??? ADHD Käypä hoito Pirkanmaan ADHD hoitoketju Nepsy -alatyöryhmä Oppilaan tukeminen koulussa

Nepsy -pulmat Lapsen/nuoren kehitystasolle epätyypillinen piirre/käyttäytyminen josta on haittaa joka ei selity muilla tekijöillä esim. tarkkaavaisuuden ja keskittymisen haasteet, impulsiivisuus, oppimisvaikeudet, sosiaalisiin tilanteisiin ja vuorovaikutukseen liittyvät vaikeudet, aistisäätelyn pulmat ja erilaiset käytöksen säätelyyn liittyvät pulmat haasteet ilmenevät usein erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa, käytöksessä ja vuorovaikutuksessa kuormittaen koko perhettä, kouluyhteisöä ja muuta lähipiiriä. Oireyhtymiin kuuluu usein myös erilaisia liitännäisongelmia kuten mielialapulmaa, ahdistuneisuutta ja uhmakkuutta. Neuropsykiatriset häiriöt diagnosoidaan pääsääntöisesti käyttäytymisen perusteella. 3

KÄYPÄ HOITO http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50061 4

Hoidon yleiset periaatteet KÄYPÄ HOITO SUOSITUS Hoito on monimuotoista, ja siihen kuuluvat aina potilas- ja omaisneuvonta (psykoedukaatio) sekä erilaiset tarpeellisiksi arvioidut yksilölliset tukitoimet ja hoitomuodot Psykoedukaation tulisi sisältää oireiden hallintaa ja arjen sujuvuutta lisäävistä keinoista ja erilaisista hoitomuodoista. Myös yleisistä hyvinvointia ylläpitävistä elämäntavoista (riittävä uni, liikunta, päivärytmi, ravitsemus) on hyvä keskustella. Neuvonnan välineinä esitteitä ja videoita sekä verkkosivustoja. Ryhmämuotoisia psykoedukaation muotoja ovat ns ensitietopäivät ja sopeutumisvalmennuskurssit, jotka tarjoavat myös vertaistukea. Tukitoimet pitää aloittaa heti, kun havaitaan toiminta- tai oppimiskyvyn ongelmia. Tukitoimien aloittaminen ei vaadi diagnoosia. 5

Tuki- ja hoitomuodot KÄYPÄ HOITO SUOSITUS Psykososiaaliset hoitomuodot käyttäytymishoidot strukturoitu vanhempainohjaus psykoterapeuttiset hoitomuodot neuropsykologinen kuntoutus neuropsykiatrinen valmennus Psykologin tai puhe-, toiminta- tai fysioterapeutin arvion perusteella annettava ohjaus tai kuntoutus Muut tukimuodot, esimerkiksi tukihenkilö tai -perhe ja perhetyö Lääkehoito Muut hoidot säännöllinen aerobinen liikunta? ravitsemushoidot? 6

Materiaalit KÄYPÄ HOITO SUOSITUS Vanhemmille annettavat ohjeet ADHD-oireisen lapsen tai nuoren ohjaamisesta http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=ni x01783&suositusid=hoi50061 Aikuiselle tai nuorelle annettavat ohjeet "Keinoja arjen hallinnan parantamiseksi" http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=ni x02460&suositusid=hoi50061 Varhaiskasvatuksessa ja opiskelussa tarvittavat pedagogiset toimet ja muut toimintakykyä tukevat järjestelyt http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=ni x00959&suositusid=hoi50061 7

Pirkanmaan ADHD -hoitoketju http://www.terveysportti.fi/dtk/ltk/koti?p_artikkeli=shp00966 8

Arjen tukitoimet 9 Riippumatta siitä, täyttyvätkö diagnostiset kriteerit vai eivät, niin oireileva lapsi/nuori useimmiten hyötyy kodin, päivähoidon/koulutyön ja vapaa-ajan tukitoimista. Tukitoimia on kokeiltava systemaattisesti ja riittävän pitkään (useita viikkoja)! Arjen ympäristöissä (koti, koulu, iltapäiväkerho, harrastukset, tukiverkot) toteutettavat asiat suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä vanhempien ja nla:n/kth:n kanssa. Kouluikäisillä yhteistyössä tarvitaan usein vanhempien ja opettajien/erityisopettajien lisäksi oppilashuoltoryhmän muutkin toimijat: kth:n edustajat (terveydenhoitaja ja/tai lääkäri), koulupsykologi ja koulukuraattori. Mikäli lapsen asioissa on muita yhteistyötahoja (esimerkiksi perheneuvola, lastensuojelu), suositellaan yhteistyötä ja arjen asioiden koordinointia eri toimijoiden kesken. Vanhempien ohjaus vapaa-ajan ja kodin toimintojen strukturoimiseen on hyödyllistä. Huolehditaan terveistä elintavoista. Mahdollisiin huoliin ja elämänkriiseihin tarjotaan sellaista apua kuin tilanne edellyttää. Elleivät arjen tukitoimet auta, tehdään psykologin tutkimukset: kognitiivinen taso ja oppimisen erityisvaikeudet. Kognitiivisen tason ja oppimisvaikeuksien ongelmia tulee ensisijaisesti hoitaa koulun tukitoimin, oppimista tukemalla ja koulupäivien ja opiskelun struktuuria parantamalla. Erityislapsen palvelut tulee ensisijaisesti järjestää perustasolla (kokonaisvastuu säilyy silloinkin, kun esh:ta konsultoidaan). Kehityksellisiä vaikeuksia ilmentävä lapsi tarvitsee laaja-alaisia tukitoimia kotona, varhaiskasvatuksessa, koulussa jne.

Hoitoketjun tavoitteina on auttaa ymmärtämään tarkkaamattomuudella tai ylivilkkaudella oireilevan lapsen/ nuoren neurokognitiivisia erityisvaikeuksia ja suuntaamaan tukitoimet näiden mukaisesti kannustaa ongelmien ennakointiin ja aloittamaan tukitoimet varhain auttaa perustason toimijoita tunnistamaan tarkkaavuusyliaktiivisuushäiriön ja järjestämään tarvittavat psykososiaaliset tukitoimet. ADHD- lapsilla on usein lisänä oppimisvaikeuksia, joihin tarvitaan koulun tukitoimia.. antaa välineitä levottomuus- ja tarkkaamattomuusoireilun taustalla oleviin oppimisvaikeuksiin, tai muiden kuormittavien tekijöiden tunnistamiseen ja mahdollisimman varhaiseen puuttumiseen varmistaa, että diagnostiikka ja lääkehoitokokeilu voivat tapahtua perusterveydenhuollossa (esim kth tai pene: lasten/nuorten hoitoon perehtyneen lääkärin toimesta). Ellei tarkkaavuus-yliaktiivisuushäiriöön liity muuta esh-kriteerit täyttävää lasten- tai nuorisopsykiatrista tai lastenneurologista tilaa, tarkkaavuus-yliaktiivisuushäiriön diagnostiikka ja stimulanttihoitokokeilu eivät edellytä esh lastenpsykiatrista tai nuorisopsykiatrista osaamista. Laajoja neuropsykologisia tutkimuksia ei tarvita. ohjeistaa oikea-aikaiseen esh lähettämiseen silloin, kun lähettämisen kriteerit täyttyvät parantaa tiedonkulkua hoitoon osallistuvien välillä 10

Nepsy -alatyöryhmä Pirkanmaan LAPE

ADHD perheessä Opetus, -sosiaali, -ja terveystoimen tukimuodot ja niiden koettu vaikutus. (Sandberg 2016) 12

ADHD perheessä Opetus, -sosiaali, -ja terveystoimen tukimuodot ja niiden koettu vaikutus. (Sandberg 2016) 13

Pirkanmaan LAPE - nepsy alatyöryhmä 14

NEPSY -ALATYÖRYHMÄN TILANNEKATSAUS Paljon hyviä käytäntöjä luotu aiemmissa kehittämishankkeissa, mutta ne eivät ole jalkautuneet koko maakuntaan Työskentelyn tavoitteena on luoda Pirkanmaalle yhtenäisiä toimintamalleja neuropsykiatrisesti oireilevien lasten, nuorten ja heidän perheidensä auttamiseen. Työryhmä aloittanut työskentelynsä lokakuussa 2017, tähän mennessä tapahtunutta: Hyvien käytäntöjen esittelyjä ryhmässä Nepsy-palveluiden nykytilanteen kartoitusta kaikista Pirkanmaan kunnista sähköpostikyselyllä Nepsy-lasten ja -nuorten läheisille suunnattu kysely (sähköinen kysely auki 14.11.2017 lähtien: https://lapepirkanmaa.fi/kyselyneuropsykiatrisia-erityisvaikeuksia-omaavien-lasten-ja-nuortenperheille/) Minimikriteerit Mitä jokaisen nepsy-tukea tarvitsevan perheen tarvitsee vähintään saada? 15

Nepsy kysely vanhemmille ja läheisille (Juvonen, gradu 2018) Vanhemmat kokevat arkensa melko kuormittavana ja raskaanakin He toivovat palvelujärjestelmältä enemmän osaamista neuropsykiatrisien erityispiirteiden suhteen nopeampaa pääsyä tuen piiriin vanhempien asiantuntijuutta arvostavaa kohtaamista ja kokonaisvaltaisia, perheen tarpeet kohtaavaa tukiverkkoa 16

Mitä jokaisen lapsiperheiden palveluiden työntekijän tulee osata/ymmärtää? Perustietoa neuropsykiatrisista piirteistä Kyky ohjata lasta ja vanhempaa Ymmärrystä nepsy -arjesta ja sen tukemisesta Palvelujärjestelmän tuntemus Koulutustarpeet: Nepsy-asiakkaan kohtaaminen Perustietoa neuropsykiatrisista oireista Keinoja arjen tukemiseen Nepsy-asiakkaan ja hänen perheensä palvelujärjestelmä ja etuudet 17

Mitä palveluita pitää minimissään olla tarjolla? Nepsy-lasten erityistarpeiden huomioiminen peruspalveluissa Jokaisessa yksikössä vähintään yksi nepsy-osaaja (koulumaailmassa erityisopettaja/koulupsykologi) Alueellinen nepsy-koordinaattori, joka hallitsee palvelukokonaisuuden ja johon voi olla yhteydessä matalalla kynnyksellä työnkuvassa asiakastyötä ja koulutusta sekä palveluiden koordinointia ja kehittämistä Konkreettinen arjen apu perheille: sekä kotipalvelua että ohjausta ja keskustelua Apuvälineitä ja materiaalipankki Vertaistuki 18

OPPILAAN TUKEMINEN KOULUSSA Mukaellen Luennot: Vesa Närhi /NMI

Nepsy-lapsen/nuoren koulunkäynnin tukemisen lähtökohdat Koulussa ilmeneviin ongelmiin koulu on tukitoimien keskeisin paikka Koulun tukitoimet ovat sitä, että aikuiset tekevät jotain eri tavoin kuin ennen Yhteistyö keskeistä (vanhemmat, ohjaaja, muut opettajat, oppilashuolto, terveydenhuolto, sosiaalitoimi) Nopea puuttuminen Tukitoimien pitkäkestoisuus Realistinen tavoitteiden asettelu Tehokkaita tukitoimia on olemassa Vaikuttavuudesta on kohtuullisen hyvä näyttö Samat periaatteet ovat keskeisiä kaikkien oppilaiden käyttäytymisen ja toiminnan tukemisessa 20

Koulun tukitoimien kannalta olennaisia Häiriön vaikutus taitojen tasolla. Esim ADHD/ADD Vireystilan säätelyn ongelma? Toiminta/oireet pyrkimystä vireystilan itsesäätelyyn Viivästetysti tulevan palautteen heikko vaikutus käyttäytymiseen Oman toiminnan säätelyn (toiminnanohjauksen) taitojen kehityksellinen heikkous? käyttäytymisen piirteet seurausta heikoista taidoista säädellä käyttäytymistä toiminnanohjauksen taitojen oppimisen vaikeus 21

Vireystila: motorisen levottomuuden kanavoiminen Häiritsevästä motorisesta levottomuudesta vähemmän häiritsevään Lähtökohtana käyttäytyminen; tapa olla motorisesti levoton kuljeskelu: luvallinen paikaltaan lähteminen tuolilla kiemurtelu, keikkuminen: istumiseen lisää aktiviteettia naputtelu, näprääminen: käsiin vähemmän häiritsevää pyöriteltävää Liiallisten virikkeiden poisto, työrauha luokassa Hallittu ärsykkeiden lisääminen tilanteisiin, tavallisin musiikin kuuntelu 22

Arjen tukitoimet koulussa Erityinen huomio tilannetekijöihin miten tehtävät jäsennetään miten tilanteet jäsennetään 23

Käyttäytymistä tukevat tilannetekijät Tilanteeseen ja tehtävään liittyvät tekijät vaikuttavat käyttäytymiseen lapsen vaikeus jäsentää tilanteita luoda toimintasuunnitelmia seurata suunnitelmaa Rakennetaan tilanteet siten, että vaatimukset pienenee Käyttäytymistä tukevat tilannetekijät lisätään aikuisen tekemää jäsennystä = ohjataan lasta vahvemmin toivottuun käyttäytymiseen käydään läpi tehtävän vaatimukset ennalta käydään läpi tulevat tapahtumat ennalta annetaan tehtävät valmiiksi jäsennettyinä tehdään jäsennys näkyväksi, esim. listat 24

Arjen tukitoimet koulussa Erityinen huomio lapselle annettuun palautteeseen Yleiset tehokkaan palautteen piirteet johdonmukaisuus säännöllisyys välittömyys voimakkuus konkreettisuus 25

Konkreetit palautteet ja palkkiojärjestelmät 26 Tavoitteena palautteiden vahvistaminen myönteiset palautteet (pidennetty välitunti/pulpettikirjan lukeminen/satutuokiot, vapaa-aika) kielteiset palautteet (rangaistukset; etuisuuksien menetys) kumpiakin voidaan käyttää etusija myönteisillä palautteilla valinta aina tilannekohtainen Palkkiojärjestelmät: lapsi saa toivotusta käyttäytymisestä pisteen tai rahakkeen, jonka voi myöhemmin vaihtaa etuisuuksiin: LAPSEN KANSSA sovitaan järjestelmän käyttöönotosta palkkioista säännöistä, joilla palkkioita saa (tai menettää) sitoutuminen sääntöihin ja niiden noudattaminen ehdottoman välttämätöntä tilanteen selvittäminen luokalle

Koulu koti yhteistyössä toteutetut palkkiojärjestelmät yhteistyö ehdottoman suositeltavaa esim. opettaja antaa rahakkeet, vanhemmat antaa palkkiot jos toimii, vain hyviä puolia vanhemmat mukana aktiivisesti helpottaa opettajan työtä mahdolliset palkkiot monipuolisempia..riskejäkin on, eli varovaisesti jaettu ilo 27

Kielellinen palaute Aina ensin mietittävä kielellistä palautetta olennainen osa opettaja oppilas suhdetta jos tällä saadaan muutos aikaan on päästy helpolla yleinen havainto myönteisen palautteen vähäisyydestä Kielellinen palaute hyvä ohje kertoo lapselle selkeästi mitä hänen toivotaan tekevän jos uhkaa seuraamuksilla on oltava valmis myös toteuttamaan vältettävät kielelliset kielteiset palautteet ja ohjauksen tavat: epäselvät ohjeet kysymyksen muodossa olevat ohjeet toistuviin perusteluihin nojaavat ohjeet liian monta ohjetta jatkuvasti toistettuja ohjeita 28

LINKKEJÄ ja VINKKEJÄ ADHD-liitto, ohjeita opettajalle: http://www.adhdliitto.fi/adhd-tietoa/tietoa-ammattilaisille/ohjeita-opettajille ADHD-liitto, Kymmenen ohjetta koulunkäyntiavustajalle http://www.adhd-liitto.fi/adhd-tietoa/tietoaammattilaisille/kymmenen-ohjetta-koulunkayntiavustajalle ADHD tukipaketti: http://www.adhdtukipaketti.fi/ Neuropsykiatriset erityisvaikeudet, materiaalipankki, Tampere: https://www.tampere.fi/sosiaali-jaterveyspalvelut/lapsiperheiden-palvelut/lastenterapiapalvelut/neptunus.html Niilo Mäki Instituutti: https://www.nmi.fi/fi/julkaisut/ilmaisetmateriaalit Valteri: https://www.valteri.fi/palvelut/oppimateriaalit-jajulkaisut/ 29

Mitä vielä koulussa tarvitaan Nepsy-lapsen tukemiseen arjessa? Peruspaketti opettajille Tietoa mitä pitää ottaa huomioon, mitä pitäisi tietää tästä tämän lapsen kanssa toimiessa Pilkottu ohje opetustyöhön Toisaalta tällaisia jo löytyy => Tarvitaan asennetta, että tämä kuuluu minun työhön ja otan tämän haltuun Tukitoimet varhain Varhain opitut koulunkäynti- ja oppimisstrategioihin liittyvät taidot kantaa pitkälle opintoihin Lisäksi alakoulussa opettajalla oikeasti eritavalla resurssia olla oppilaan tukena ja käytössä Huomioitavaa, että esim. ADD on tärkeä, mutta vaikea tunnistaa (ongelmia viimeistään yläkoulu, toinen aste, jos ei tunnisteta/tueta ajoissa) Nepsy-osaajia tarvitaan koulun henkilökuntaan: Lempäälän malli (koulun hlökunnasta 17 valmentajina) Apu koululla, fyysisesti. 30

KIITOS SARI MIETTINEN sari.miettinen@pshp.fi p. 050 3607558 http://lapepirkanmaa.fi/ #lapemuutos #kärkihanke