Iitin kunta Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma 2016 2017 Kunnanhallitus 259 27.10.2014 395 / 02.01.00 / 2014
1 Sisällys Yleinen osa... 3 Johdanto... 3 Yleinen taloudellinen kehitys... 3 Väestö... 5 Työllisyys... 6 Työpaikat ja työvoima... 7 Talousarvion sitovuus... 8 Tilivelvolliset... 8 Talousarvion käyttösuunnitelmat... 8 Talousarvio lyhyesti... 9 Kunnan henkilöstö... 10 Strategiaosa... 11 Kuntastrategia... 11 Elinkeinostrategia... 13 Palvelustrategia... 15 Henkilöstöstrategia... 18 Kunnan omistajapoliittiset linjaukset ja tavoitteet konsernijohdolle... 20 Käyttötalousosa... 23 Hallintopalvelut... 23 Vaalit Toimielin: Keskusvaalilautakunta... 23 Tarkastustoimi Toimielin: Tarkastuslautakunta... 24 Kunnanvaltuusto Toimielin: Kunnanvaltuusto... 25 Kunnanhallitus Toimielin: Kunnanhallitus... 26 Kehittämispalvelut Toimielin: Kunnanhallitus... 27 euroa... 28 Neuvontapalvelut Toimielin: Kunnanhallitus... 30 Sisäiset palvelut Toimielin: Kunnanhallitus... 31 Ruoka ja siivouspalvelut Toimielin: Kunnanhallitus... 32 Maaseutupalvelut Toimielin: Kunnanhallitus... 33 Perusturvapalvelut / perusturvalautakunta... 34 Soten hallinto Toimielin: Perusturvalautakunta... 34 Sosiaali ja perusterveydenhuolto Toimielin: Perusturvalautakunta... 35 Erikoissairaanhoito Toimielin: Perusturvalautakunta... 37
2 Sivistyspalvelut... 38 Koulutoimen hallinto Toimielin: Koulutuslautakunta... 38 Perusopetus Toimielin: Koulutuslautakunta... 39 Lukiokoulutus Toimielin: Koulutuslautakunta... 41 Varhaiskasvatus Toimielin: Koulutuslautakunta... 43 Joukkoliikenne Toimielin: Koulutuslautakunta... 44 Kansalaisopisto Toimielin: Koulutuslautakunta... 45 Kirjastopalvelut ja kulttuuripalvelut Toimielin: Kulttuuri ja vapaa aikalautakunta... 47 Liikunta ja nuorisopalvelut Toimielin Kulttuuri ja vapaa aikalautakunta... 50 Tekniset palvelut... 52 Teknisen ltk:n hallinto Toimielin: Tekninen lautakunta... 52 Kiinteistönhoito Toimielin: Tekninen lautakunta... 53 Yleiset alueet Toimielin: Tekninen lautakunta... 54 Varikko Toimielin: Tekninen lautakunta... 55 Yksityisteiden tukeminen Toimielin: Tekninen lautakunta... 56 Rakennusvalvonta ja maa ainesvalvonta Toimielin: Rakennuslautakunta... 57 Tuloslaskelmaosa... 59 Investointiosa... 61 Kiinteä omaisuus... 61 Talonrakennus... 61 Julkinen käyttöomaisuus... 62 Irtainomaisuus... 64 Osakkeet ja osuudet... 65 Investoinnit yhteensä... 65 Rahoitusosa... 67 Yhteenvetotaulukot... 69
3 Yleinen osa Johdanto Talousarviokirja on koottu siten, että ensin on yleinen osa, joka sisältää mm. lähtökohtatiedot ja yleisperustelut. Yleisperusteluissa voidaan esittää esimerkiksi tietoja kunnan taloudellisesta asemasta, arvioita kehitysnäkymistä yms. Strategiaosan muodostaa jo valtuuston hyväksymä kuntastrategia. Käyttötalousosassa Talousarvion käyttötalousosassa valtuusto on asettanut tehtäväkohtaiset tavoitteet sekä osoittanut tavoitteiden edellyttämät tuloarviot ja määrärahat tehtävien hoitamiseen. Aikaisempaan verrattuna käyttötalousosassa on toimielinkohtaiset yhteenvedot ja toimielintä koskevat strategiasta johdetut tavoitteet. Tuloslaskelmaosassa seurattavia määrärahoja ja tuloarvioita ovat verotulot, valtionosuudet, rahoitustulot ja menot sekä satunnaiset erät. Investointiosassa valtuusto hyväksyy kustannusarviot, määrärahat ja tuloarviot hankkeille tai hankeryhmille. Hankkeet ja hankeryhmät voidaan ryhmitellä tarvittaessa toimielimittäin ja tehtävittäin. Investointiosassa tai sen perusteluissa määritellään valtuustoon nähden sitova taso. Investoinnin hankintamenoon varataan määräraha arvioidun rahan käytön mukaisena. Määrärahaan talousarviossa ei vaikuta se, onko investointia varten muodostettu investointivaraus. Rahoitusosassa valtuusto päättää, mitkä rahoitusosan erät ovat sitovia määrärahoja ja tuloarvioita. Esimerkiksi antolainojen ja lainakannan muutosten osalta määritellään valtuustoon nähden sitova taso. Yleinen taloudellinen kehitys Suomen bruttokansantuotteen määrä laski viime vuonna 1,2 prosenttia ollen jo toinen peräkkäinen negatiivisen talouskasvun vuo si. Myös ennakolliset tuotantoluvut alku vuodelta ovat olleet heikkoja, sillä esimerkiksi tuotannon suhdannekuvaajan työpäiväkorjattu kehitys on ollut koko kesän miinusmerkkinen edelliseen vuoteen verrattuna. Erityisen heikkoa kehitys on ollut teollisuudessa ja rakentamisessa. Suomen talouden omien rakenneongelmien lisäksi yksi syy vaimeaan alkuvuoden talouskehitykseen lienee Ukrainan kriisin kärjistyminen, siitä seuranneet vastapakotteet sekä lisääntynyt epävarmuus tulevaisuudennäkymiin. Valtiovarainministeriön tuoreen suhdanne ennusteen mukaan EU:n pakotteilla ja Venäjän asettamilla vastapakotteilla ei ole merkittäviä suoria makrotason vaikutuksia Suomeen. Useat muut ennustelaitokset, kuten Palkansaajien tutkimuslaitos ja Nordea, ovat kuitenkin heikentäneet kuluvan vuoden suhdanne ennusteita nimenomaan Ukrainan kriisin seurausten vuoksi. Kaikki suhdannelaitokset ovat yhtä mieltä siitä, että kriisin pitkittyessä epäsuorat vaikutukset Suomen talouteen ovat toteutuessaan merkittävät. Toisaalta muu kansainvälinen talous näyt täisi palanneen vakaammalle kasvu uralle. Yhdysvalloissa talouskasvun ennakoidaan jatkuvan lähivuodet kolmen prosentin tuntumassa ja euroalueellakin kasvu palautunee yhden prosentin lukemiin. Tiukimmin kasvun syrjässä ovat kiinni Saksa ja esimerkiksi Espanja, mutta erot euroalueen maiden välillä ovat hyvin suuret. Tarkempi kuvaus maailmatalouden tuoreimmista kasvunäkymistä ja ennusteista ja löytyy muun muassa Suomen Pankin Euro & talous julkaisusta: http://www.suomenpankki.fi/fi/julkaisut/euro_ja_talous/rahapolitiikka_ja_kansainvalinen_talous/pages/et_04_2014. aspx Viime aikoina laadituissa suhdanne ennusteissa on esitetty jossain määrin toi sistaan poikkeavia näkemyksiä Suomen kansantalouden kehityksestä tänä ja ensi vuonna (ks. liitteet 1a 1b). Tyypillistä kuitenkin on, että kasvuennusteet ovat synkentyneet viime keväänä laadittuihin arvioihin verrattuna. Valtiovarainministeriön ennuste taloudellisesta kasvusta on hieman myönteisempi kuin muiden ennustelaitosten luvut, mutta ennusteiden väliset erot ovat hyvin pieniä.
4 Valtiovarainministeriön suhdanne ennuste löytyy osoitteesta: http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/02_taloudelliset_katsaukset/20140915taloud/name.j sp Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan BKT ei kasva tänä vuonna, vaikka ennuste pitääkin sisällään hyvin maltillisen suhdannekäänteen. Suhdannekäänne pohjautuu paljolti nettoviennin positiiviseen vaikutukseen, sillä tavaroiden ja palvelujen viennin ennakoidaan lisääntyvän 0,4 % samalla kun tuonti supistuu. Sen sijaan yksityisen kulutuksen ei ennakoida kasvavan tänä vuonna lainkaan heikkojen ostovoima ja työllisyysnäkymien edessä. Myös investointien arvioidaan pysyvän kuluvana vuonna ala maissa, mikä johtuu muun muassa asuinrakennusinvestointien sekä kone ja laiteinvestointien heikosta kehityksestä. Monet muut ennustelaitokset, kuten esimerkiksi Aktia ja Palkansaajien tutkimuslaitos, ennakoivat kuluvalle vuodelle tyypillisesti heikompaa yksityisen kulutuksen kehitystä, minkä seurauksena BKT:n kasvu painuu miinuksen puolelle. Toteutuessaan se olisi jo kolmas perättäinen negatiivisen talouskasvun vuosi. Vastaava tilanne on eletty ainoastaan 1990 alun lamavuosina. Yleisesti voidaan todeta, että kansainvälisen finanssikriisin jälkeisen ajanjakson talous kasvu tulee jäämään näillä näkymin historiallisen heikolle tasolle. Ensi vuonna talouskasvun arvioidaan laajapohjaistuvan ja piristyvän, vaikka ennustelaitosten kasvuluvut ovatkin tasoltaan hyvin vaatimattomia. Tuoreimpien ennusteiden mukaan ensi vuoden kasvuprosentit painot tuvat noin 0,5 1,5 prosentin tuntumaan (ks. oheinen kuva). Valtiovarainministeriön mukaan vuoden 2015 kasvuksi muodostuu 1,2 prosenttia. Yksityinen kulutus kääntyy ministeriön mukaan hienoiseen kasvuun siitä huolimatta, että kotitalouksien reaalitulot polkevat yhä paikallaan. Yleisen talouskehityksen piristymisen arvioidaan kuitenkin hälventävän kuluttajien kokemaa epävarmuutta. Ennakoitua suhdannekäännettä ajaa eteenpäin erityisesti viennin ja investointien piristyminen. Viennin kasvuksi odotetaan 4 prosenttia. Kasvuodotukset eri toimialoilla ovat hyvin samankaltaiset, sillä tuotannon odotetaan lisääntyvän niin teollisuudessa, rakentamisessa kuin palveluissakin yhden prosentin paremmalle puolelle. Talouden piristymisestä huolimatta työ markkinoiden tilanne on edelleen heikko. Työttömyyden odotetaan pysyvän yhä entisellä, varsin korkealla, tasollaan, eikä työllisyysasteeseenkaan odoteta merkittäviä parannuksia. Kuluttajahintojen arvioidaan nousevan 1,5 prosenttia. Pelkästään kulutusverojen kiristykset nostavat kuluttajahintaindeksiä arviolta noin puoli prosenttiyksikköä vuonna 2015. Tässä vaiheessa vain osa ennustelaitoksista on julkaissut kokonaistaloudellisen ennus teen vuodelle 2016. Valtiovarainministeriön ennustaa vuoden 2016 bruttokansantuotteen kasvuksi 1,4 prosenttia, ja muutkin ennusteen julkaisseet laitokset ennakoivat kyseiselle vuodelle hyvin samansuuntaista kasvua. Bruttokansantuotteen historiallisen matala kasvu ennusteajanjaksolla johtuu muun muassa väestön ikääntymisestä, tuotantorakenteen ongelmista sekä investointiasteen jo pidempään jatkuneesta voimakkaasta laskusta.
5 Ohessa on esitetty lisätietoja valtiovarainministeriön kokonaistaloudellisista ennusteista ja eräistä kuntataloudelle tärkeistä muuttujista. (Kuntaliitto, Kuntataloustiedote 3/2014) Väestö Iitin kunnan väestönmäärä oli elokuun lopussa 6 962eli 19 vähemmän kuin vuoden alussa. Strategiassa väestötavoitteeksi on asetettu vuosittainen väestön lisäys 10 asukasta, joka tarkoittaa n. 70 hengen muuttovoittoa. *elokuu 2014 Kuluvana vuonna on kesäkuun jälkeen maassamuutto on kääntynyt miinusmerkkiseksi. Ennustetut väestömuutokset (Lähde Tilastokeskus) Kuntastrategian mukainen väestötavoite 2017 on 7 050 asukasta. 2012 2020 2030 2040 14 970 923 872 836 15 64 4 255 3 666 3 281 3 207 65 74 940 1 208 1 085 879 75 789 905 1 331 1 500 Yhteensä 6 954 6 702 6 569 6 422
6 Väestön kehitys Kausalan (Kausala, Myllytöyry, Jänispaju, Kaivomäki, Anttila, Sampola) ja hajaasutusalueiden osalta; (2014* on lokakuulta) Kausalan alueen väestömäärän osuus koko väestöstä on pysytellyt 58 59 % paikkeilla. Haja asutusalueiden väestön väheneminen näyttäisi hidastuvan jopa pysähtyvän vajaaseen 2 900 asukkaaseen. Ikärakenteen muutos näkyy erittäin hyvin väestöllisessä huoltosuhteessa. Väestöllinen huoltosuhde 1 (lähde Tilastokeskus) 2 2011 2015 2020 2025 2030 2035 2040 60,9 70,0 82,8 92,9 100,2 102,7 100,2 Työllisyys 1 Lapsia ja vanhuksia 100 työikäistä kohti: Väestöllinen (demografinen) huoltosuhde on alle 15 vuotiaiden ja 65+ vuotta täyttäneiden määrän suhde 15 64 vuotiaiden määrään.
7 Iitin työllisyys on ollut Kymenlaakson ja Päijät Hämeen maakuntien keskimääräistä parempi. Elokuun lopussa työttömyysaste oli 12,4 %. Alla taulukossa on vuosikeskiarvot ja elokuun tilanne... Työpaikat ja työvoima Strategiassa on työpaikkatavoitteeksi pysyttää työpaikkamäärä vuoden 2010 tasossa.. Tilastokeskuksen mukaan Iitissä oli työpaikkoja v. 2012 yhteensä 2 263, eli 101 enemmän kuin v. 2010..... Tilastokeskuksen mukaan Iitissä on työllisten määrä v.2012 yhteensä 2 842, eli 21 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Työllisistä iittiläisistä työskenteli Iitissä vuonna 2012 yhteensä 1 579 ja pendelöiviä oli 1 263. Iitin työpaikkaomavaraisuus on 79,6 % (2012) Vuoden 2015 talousarvion laadintaperusteet
8 Talousarvioraamin laadinnan lähtökohtana oli kevään kuntarakenneselvityksen yhteydessä käytetyn painelaskelman mukainen kustannustason muutos ja eri hallintokunnille osoitetut sopeutustarpeet. Veroperusteet ovat, eli kunnan tuloveroprosentti 20,25 ja kiinteistöveroprosentit: yleinen 1,00 vakituinen asuminen 0,50 muu asuminen 1,10 voimalaitokset 2,85 yhdistys ja seurantalot 0,00 Talousarvion sitovuus Määrärahat ja tuloarviot ovat bruttomääräisesti kunnanvaltuustoon nähden sitovia lukuun ottamatta teknisenlautakunnan alaisia tulosalueita Teknisen lautakunnan hallinto, Yleiset alueet, Varikko ja Yksityisteiden tukeminen, joissa on nettositovuus. Aikaisempina vuosina investointiosassa käytetyt hankeryhmäkohtaiset menot on siirretty raamin yhteydessä käyttötalousosaan. Tilivelvolliset Kuntalain 75 :n mukaan: "Tilintarkastajien on annettava valtuustolle kultakin tilikaudelta kertomus, jossa esitetään, tarkastuksen tulokset. Kertomuksessa on myös esitettävä, onko tilinpäätös hyväksyttävä ja voidaanko toimielimen jäsenelle ja asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavalle viranhaltijalle (tilivelvollinen) myöntää vastuuvapaus. Tilivelvollisiksi on määritelty 1.1.2013 alkaen seuraavat: Toimielin Kunnanhallitus Perusturvalautakunta Koulutuslautakunta Kulttuuri ja vapaaaikalautakunta Tekninen lautakunta Rakennuslautakunta Viranhaltija kunnanjohtaja hallinto ja talousjohtaja perusturvajohtaja sivistystoimen johtaja kirjastokulttuuritoimenjohtaja tekninen johtaja rakennustarkastaja Tilivelvollisia ovat kunnan toimielinten jäsenet ja toimielinten alaisuudessa olevat johtavat viranhaltijat, joista päättää kunnanvaltuusto. Talousarvion käyttösuunnitelmat Käyttösuunnitelmien yhteydessä toimielinten tulee jakaa valtuuston myöntämät määrärahat tulosyksiköille tai kustannuspaikolle ja samalla asettava niitä koskevat tavoitteet
9 Talousarvio lyhyesti Vuoden 2014 talousarvion kokonaismenot vähenevät vuoden 2013 tilinpäätöksestä 0,5 miljoonaa euroa eli 1,1 % ja ne ovat 47,2 miljoonaan euroa. Vuoden 2013 varsinaisesta talousarviosta kokonaismenot vähenevät 2,3 miljoonaa euroa eli 4,7 %. TP2013 Ta2014 Tae2015ltk Muutos, % Menot Tp 2013 Ta 2014 Käyttötalousosa 44 288 791 44 301 087 43 925 144 0,8 % 0,8 % Tuloslaskelmaosa 190 757 251 548 188 000 1,4 % 25,3 % Investointiosa 2 336 026 3 733 000 1 775 000 24,0 % 52,5 % Rahoitusosa 889 108 1 202 150 1 269 000 42,7 % 5,6 % Kokonaismenot 47 704 682 49 487 785 47 157 144 1,1 % 4,7 % Tulot Käyttötalousosa 8 423 415 7 877 968 7 365 207 12,6 % 6,5 % Tuloslaskelmaosa 37 294 052 38 238 082 38 336 468 2,8 % 0,3 % Investointiosa 1 342 779 1 093 000 321 000 76,1 % 70,6 % Rahoitusosa 2 000 000 2 000 000 1 300 000 35,0 % 35,0 % Kokonaistulot 49 060 246 49 209 050 47 322 675 3,5 % 3,8 % Käyttötalousmenot ovat 43,9 miljoonaa euroa eli 0,4 miljoonaa euroa vähemmän kuin v. 2013 tilinpäätöksessä. Käyttötalousmenot ovat 0,8 % vuoden 2014 talousarviota pienemmät. Investointimenot ovat 1,8 miljoonaa euroa eli 0,6 miljoonaa euroa vähemmän kuin tilinpäätöksessä vuodelta 2013 ja 2 miljoonaa euroa vähemmän kuin kuluvan vuoden talousarviossa. Kokonaistulot pienevät 3,5 % vuoden 2013 tilinpäätöksestä eli 1,7 miljoonaa euroa ja ne ovat 47,3 miljoonaa euroa. Käyttötalousosan tulot vähenevät 1,1 miljoonaa euroa, tuloslaskelmaosan kasvavat 1,0 miljoonaa euroa, investointiosan vähenevät 1,0 miljoonaa euroa ja rahoitusosan vähenevät 0,7 miljoonaa euroa verrattuna vuoden 2013 tilinpäätökseen Vuoden 2013 tilinpäätökseen verrattuna talousarvion määrärahoista henkilöstömenot vähenevät 0,4 miljoonaa euroa eli 3,8 %, palvelujen ostot vähenevät 0,9 % eli 0,3 miljoonaa euroa. Verotuloissa tulovero kasvaa 4,8 % eli 0,9 miljoonaa euroa vuoden 2013 tilinpäätöksestä. Kiinteistöverot kasvavat 15,9 % eli 0,4 miljoonaa euroa vuoden 2013 tilinpäätöksestä. Lainaa otetaan 1,3 miljoonaa euroa ja lainoja maksetaan takasin vajaat1,3 miljoonalla eurolla. Lainat asukasta kohti kasvavat 144 eurolla tilinpäätöksestä 2013 Tuloslaskelmaosan tunnus luvut Tunnusluvut Tp 2013 Ta2014 Ta 2015 Asukasmäärä * 6981 6962 6962 Toimintatulot/toimintamenot, % 19,02 17,78 16,77 Vuosikate/poistot, % 72,11 88,63 90,38 Vuosikate, /asukas 177 225 228 Kertynyt ylijäämä, 1 398 313 1 267 728 1 494 237 Kertynyt Ylijäämä/as. 200 182 215
10 Rahoitusosan tunnusluvut Tunnusluvut TP2013 Ta2014 Tae2015ltk Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, 5 725 694 7 094 307 7 321 685 Investointien tulorahoitus, % 57,0 47,8 89,5 Pääomamenojen tulorahoitus, % 40,4 35,0 52,2 Lainanhoitokate 1,3 1,2 1,3 Kassan riittävyys 23 20 25 Lainakanta ( sisältää myös lyhytaikaiset lainat per 31.12.) Tp 2013 Ta2014 Ta 2015 Lainakanta, 1000 11 610 11 297 12 580 lainojen lisäys 1 111 798 31 Lainat/asukas, 1 663 1 620 1 807 Kunnan henkilöstö Syyskuun lopun tilanteen mukaan henkilöstöä on 9 vähemmän kuin viime vuoden lopussa. Henkilöstö 31.12.2013 30.9.2014 vak määräaik. yhteensä vak määräaik. yhteensä Hallintopalvelut yhteensä 42 3 45 41 3 44 Kunnanhallitus 1 0 1 1 1 2 Sisäiset palvelut 17 2 19 14 2 16 Ruoka ja siivouspalvelut 24 1 25 26 0 26 Sivistyspalvelut yhteensä 117 33 150 107 31 138 Koulutoimen hallinto 0 1 1 1 0 1 Perusopetus 58 18 76 55 19 74 Lukiokoulutus 9 1 10 9 0 9 Kansalaisopisto 1 1 1 1 Varhaiskasvatus 41 6 47 34 7 41 Kirjasto ja kulttuuripalvelu 4 2 6 3 2 5 Liikunta ja nuorisopalvelut 5 4 9 5 2 7 Tekniset palvelut yhteensä 21 2 23 19 8 27 Teknisen hallinto 4 0 4 4 0 4 Kiinteistönhoito 7 0 7 6 0 6 Yleiset alueet 6 2 8 5 8 13 Varikko 3 0 3 3 0 3 Rakennuslautakunta 1 0 1 1 0 1 Kaikki Yhteensä 180 38 218 167 42 209 Muutos, % 7,2 % 10,5 % 4,1 % Muutos, henkilöä 13 4 9
11 Strategiaosa Kuntastrategia Strategiaosan muodostavat kuntastrategia ja erillisstrategiat kuten henkilöstö, palvelu ja elinkeinostrategia. Iitti strategia Visio 2017 IITTI 2017 Kehittyy Vapaa ajan, hyvän palvelun ja vahvan teollisuuden asumiskuntana kahden kaupunkialueen välissä Verkostoitumalla ja suuntautumalla Päijät Hämeeseen Arvot Rohkeus ja ennakkoluulottomuus Luovuus ja innovatiivisuus Moniarvoisuus Yhteisöllisyys Paikalliskulttuurin arvostaminen
12 Toimintatavat Kumppanuus haemme osaavia yritys yhteisö ja järjestökumppaneita vahvistamaan kilpailukykyämme Yrittäjämäisyys toimimme nopeasti, tehokkaasti ja ennakkoluulottomasti Empaattisuus suhtaudumme arvostavasti asiakkaisiin ja yhteistyökumppaneihimme Kestävyys haemme ekologisesti kestäviä toimintatapoja (Päämäärät /tavoitteet 2014 2017/ hankkeet /mittarit) Elinvoimasta kestävää kasvua Toimintaansa kasvattavat perhe yritykset Hyvän palvelun yritysten määrä kasvanut Työpaikkaomavaraisuus kasvanut Tp omav. >80 % Hyvinvoiva 7000 asukkaan väestö Väestön terveydentila kohentunut Kansanterveystilasto Aktiiviset kylät Kylien kehittäminen laajentunut ja monipuolistunut Hyvä ympäristö ja uusiutuva energia Puuenergian käyttö lisääntynyt Tuulienergia alueet käytössä Hyvän palvelun yritysten määrä kasvanut /Halton Oy, KymiRing Oy, terveystekniikka /Kausalan palvelut 2 uutta kyläyhteisöä mukana hanketyössä, kylien neuvottelukunta kuntastrategian toteutuksessa mukana 20 %: n lisäys nykytasoon Kaksi tuulienergia aluetta avattu käyttöön Konsernijohtaminen ja talous kunnossa Vuosikate 2,0 milj. euron tasolle 2017 Tulovero ja kiinteistöveroprosentit Valtakunnalliset keskiarvot/vertailu valtakunnallisella keskiarvotasolla Sosiaali ja terveysyhtymän Sisältö muutettu vahvistamaan ohjausta palvelusopimuskäytäntö uusittu, kasvu alle 2,0%/v Investoinnit vuosikatteen tasoon keskimäärin Investointitarpeet suunniteltu pitkälle Investointiohjelmien tarkistus aikavälille Konsernilainojen pääoma alle valtakunnallisen keskiarvon Valtakunnallinen vertailu Yhteinen tahto tärkeissä asioissa Kunnan päätökset valmisteltu ja Valtuustoseminaarit ja iltakoulut säännöllisesti perusteltu riittävästi Kuntalaisten kuulemistilaisuudet tärkeissä asioissa (esim. palveluverkostot Uusiutuvat palvelut toimivat Palvelurakenneuudistus (Päijät Hämeen sosiaali ja terveysyhtymä
13 Palvelurakenneuudistukset toteutettu Kunnan palveluiden rakenne uudistus Palveluverkkojen tarkistus toteutettu Kuntapalveluiden henkilöstörakenne tarkistettu ja eläköitymiskehitys hyödynnetty Aktiivinen asumispolitiikka Asuntovaihtoehtojen markkinointi Riittävän tonttivarannon ylläpitäminen Painotus lapsiperheiden viihtyvyyteen ja toimiviin peruspalveluihin Aavan tehostetun hoidon muutos, ostopalvelut tehostetuissa asumis palveluissa 50 %, oma tuotanto 50 % Aavan kotihoidon muutos toteutettu ESH:n palveluiden mitoitus ja rakenteen muutos toteutettu Kouluverkon mitoitus ja rakenne toteutettu, ei alle 3 opettajaisia kouluja Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen mitoitus uudistettu ja muutos toteutettu Sähköisten palveluiden käyttöönottoa hyödynnetty Toimintatapojen muutos tuottavuuden nostamiseksi (esim. ostopalveluiden käytön lisäys TV mainoskampanja vuosittain Uusi asuntoalue myyntiin joka neljäs vuosi Kysely joka toinen vuosi Elinvoimaa tukevat yhteydet VT 12 peruskorjattuna Yhteysväli Kouvola Lahti peruskorjaus käyntiin Rahoituspäätös aloituksesta 2014 Yleissuunnitelman tarkistus valmis 2014 Toimivat työssäkäynti ja asiointi yhteydet junalla Uusi taajamajunayhteys ilta aikaan Kouvola Lahti, viikonloppuvuorojen lisäys Nopeat laajakaistayhteydet kaikille tarjolla Kausalan ja lähialueiden kaupalliset ja kylien tuetut laajakaistayhteydet käytössä Vesiväyläyhteys Pyhäjärveltä Päijänteelle avattu Heinola Kouvola vesiväylän kunnostushanke toteutettu Elinkeinostrategia Tavoitteet/osana vision yhteisön elinvoimaisuus ja yhteistyökumppanit menestystekijää elinkeinopolitiikan tavoitteena on: Tukea kunnan tavoitetta väestöpohjan vahvistamisesta työpaikkatarjontaa laajentamalla Luoda perheyrittäjyyden vahvistumiselle otolliset toimintamallit yhdessä yrittäjien kanssa
14 Vahvistaa hyvinvointiyrittäjyyttä esim. palvelusetelien käyttöä laajentamalla ja tukemalla paikallisen palveluyritysten verkoston vahvistumista Edistää ekologista toimintatapaa ja energian säästötavoitteita kunnan ja kumppanuusverkoston toiminnoissa Toteuttaa kilpailun periaatetta niin että kumppanuudet tuovat uusia ideoita, osaamista ja elinvoimaa kunnan toiminta alueelle Linjaukset kuntastrategiassa toimintaympäristön kehittämiseksi Yrittäjyyden kehittämisessä tärkeimpinä toimintalinjoina ovat 1) perheyrittäjyyden vahvistaminen, 2) kuntalaisten hyvinvointi hyvinvointiyrittäjyyden ja terveysteknologian vahvistamisen kautta, 3) ekologinen toimintatapa ja 4) yrittäjyyskasvatus. Tärkeimpiä hankkeita ovat Servillaohjelma/Omakylä (kylien kehittäminen) ja Kymi Ring/Motorsport hanke. Tärkeimmät hankekohteet kuntastrategiassa: Kumppani Valtatien 12 kehittäminen moottoriliikennetieksi ELY, VT 12 ryhmä Iitin Kausalan pääliittymän alue palvelualueeksi ELY moottoriliikennetien valmistuessa Yritykset Heinola Kouvola kanavahanke Kouvolan kaupunki, Heinolan kaupunki, ELY Taajamajunayhteyksien kehittäminen VR, Kouvola, Lahti, Nastola Muuttoliike positiivinen Yritykset (työpaikat) Sote yhteistyö Lahden seudun kunnat Kymi Ring /moottoriurheilun monitoimikeskus Kouvola, AKK, Moottoriliitto maakunnan liitto, A Ahlstrom Oy Pidemmällä tähtäyksellä merkittävästi elinkeinolliseen toimintaympäristöön tulevat vaikuttamaan ratkaisut, joita tehdään valtatie 12:n uuden linjauksen toteuttamisesta, rautatieyhteyksien kehittämisestä, ja Heinola Kouvola vesiväylän kehittämisestä Kunta on ollut näissä asioissa aloitteellinen ja näihin liittyvää vaikuttamista ja valmistautumista tullaan jatkamaan. Laaja kokonaisuus on myös sähköisten palveluverkostojen kapasiteetin riittävyys ja saatavuus. Kunta on mukana maaseudun laajakaistaverkon rahoittamisessa. Kunnan asuntoalueet varustetaan laajakaistaverkoilla.
15 Palvelustrategia Palvelustrategialla tarkoitetaan pitkän aikavälin strategista linjausta siitä, miten kunta järjestää vastuullaan olevat palvelut. Palvelustrategiassa priorisoidaan palvelut ja sen mukaan määritellään mitä palveluja tuotetaan omana työnä, mitä yhteistyössä muiden kanssa, mitä palveluja ostetaan markkinoilta, mitä jätetään markkinoiden hoidettavaksi jne. Palvelustrategia vastaa mitä palveluja tuotetaan ja kuka niitä tuottaa sekä antaa markkinoille selkeän viestin palveluista, joita kunta tulee tulevaisuudessa ostamaan. Palvelustrategian tulee tuottaa informaatiota pitkän aikavälin kehittämis ja investointipäätösten tueksi kaikille toimijoille. Palvelutarve Palvelutarpeen määrittelyssä on käytetty tilastokeskuksen väestöennustetta (2012). Väestöennusteen mukaan.... Väestöennusteiden mukaan yli 65 vuotiaiden palvelutarve kasvaa voimakkaasti erityisesti vuosina 2013 20130, työikäisten palvelujen kysyntä vähenee voimakkaasti ja lapsiin liittyvät palvelutarpeet vähenevät mutta hitaammin kuin mitä yli 65 vuotiaiden palvelutarve kasvaa. Palveluluokitus Palvelut tässä strategiassa luokitellaan peruspalveluihin, viranomaispalveluihin, kilpailukykypalveluihin ja tukipalveluihin. Peruspalveluja ovat mm. terveyspalvelut, sosiaalipalvelut, perusopetus, lasten päivähoito, tekniset infrapalvelut, pelastuspalvelut. Viranomaispalveluja ovat mm. rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu, terveysvalvonta, maaseutupalvelut. Kilpailukykypalveluja ovat mm. kulttuuri, vapaa aika, yritys matkailu
16 yms. palvelut. Tukipalveluja ovat mm. taloushallinto. henkilöstöhallinto, atk, ruoka ja siivouspalvelut, kiinteistönhoito, konekeskus. Palvelujen järjestäminen Kunta voi järjestää palvelut mm. seuraavilla tavoilla omana tuotantona yhteistyössä toisen kunnan kanssa tai antaa se kuntayhtymän hoidettavaksi kunnan omistaman yhtiön kautta ostopalveluina eri yhteisöiltä /markkinoilta yhteistyössä yhteisöjen kanssa, esim. säätiö, osuuskunta. Lisäksi kunta voi jättää palvelun markkinoiden hoidettavaksi eli luopuu palvelun järjestämisestä. Tärkeänä pidetään, että kunta toimijana antaa tilaa/ luopuu omasta tuotannosta jotta markkinoilla syntyy mahdollisuuksia vahvistuvalle yritystoiminnalle. Peruspalvelut Palvelu Nykyinen tapa arvio suunnasta tulevaisuudessa huom. Perusterveydenhoito Soteyhtymä Soteyhtymä Sosiaalipalvelut asumispalvelut (vanhukset ja erityisryhmät) Soteyhtymä, muut kuntayhtymät Soteyhtymä, yhteisöt Soteyhtymä, muut kuntayhtymät Soteyhtymä, yhteisöt kotipalvelut Soteyhtymä Soteyhtymä, yksityiset toimijat, esim. kyläosuuskunnat Perusopetus kunta kunta Lastenpäivähoito Vesi jätevesihuolto Kadut, tie ja yleiset alueet Pelastuspalvelut kunta, yksityisen hoidontuki Kausalan Lämpö Oy, vesiosuuskunnat kunta, tiehoitokunnat kuntien yhteinen liikelaitos, vpk kunta, yksityisen hoidon tuki täydentää kunta tukee osuuskuntia rakentamisvaiheessa, kaavaalueilla OY ja haja alueilla osuuskunta rakentaminen ostopalveluna, osa hoidosta ostopalveluna valtiolle, edellyttää valtakunnallista linjausta Kirjasto kunta kunta mutta laajemmalla väestöpohjalla asteittain kasvatetaan ostopalvelujen määrää mm. palveluseteleillä ostopalveluja kasvatetaan palveluseteleillä kunta järjestää mutta yritysten osuus hoidosta kasvaa
17 Viranomaispalvelut Palvelu Nykyinen tapa arvio suunnasta tulevaisuudessa huom. Rakennusvalvonta kunta kunta mutta laajemmalla väestöpohjalla Ympäristösuojelu Terveysvalvonta ostopalveluna toiselta kunnalta ostopalveluna toiselta kunnalta kunta mutta laajemmalla väestöpohjalla kunta mutta laajemmalla väestöpohjalla Kilpailukykypalvelut Palvelu Nykyinen tapa arvio suunnasta tulevaisuudessa huom. Kulttuuri pääosin kunta kunnan rooli korostuu yhteisöjen tukemisessa ja puitteiden luomisessa Liikunta Yrityspalvelut matkailu asumispalvelut kunta ja Jäähalli OY, yhteisöt pääosin ostopalveluna Kinnno Oy:ltä pääosin ostopalveluna Kinno Oy:ltä Iitin Vuokratalot Oy kunnan rooli korostuu yhteisöjen tukemisessa ja puitteiden luomisessa ostopalveluna kuntayhtiöltä ostopalveluna osan laajempaa kokonaisuutta Tukipalvelut Palvelu Nykyinen tapa arvio suunnasta tulevaisuudessa hallintopalvelut (talous, henkilöstö, atk) ruoka ja siivous kunta kunta siirrytään ostopalveluihin (Kuntien Tiera oy) kiinteistönhoito kunta siirrytään ostopalveluihin konekeskus kunta siirrytään ostopalveluihin huom henkilöstön eläköityessä siirrytään asteittain ostopalveluihin Palvelujen tuotteistus, taloudellisuus ja kustannustehokkuus Oman toiminnan ja kuntayhtymien hoitamien palvelujen tuotteistaminen ja kustannusten läpinäkyvyys on edellytys, että voidaan arvioida palvelun taloudellisuutta tai kustannustehokkuutta. Ennen kuin voidaan palvelun tuottamistapaa muuttaa, pitää tuntea omatoiminta tai kuntayhtymän toiminta. Kunnan tulee palvelujen järjestäjänä edellyttää riittäviä tietoja ostettavien palveluiden saavutettavuudesta, laadukkuudesta ja kustannustasosta voidakseen tehokkaasti ohjata palvelutuotantoa. Resurssit (eurot)
18 Laskelma verorahoituksen tarpeesta perustuu seuraaville olettamuksille: perusvuotena 2012 ja sen toteutuneet kustannukset ja tuotot jaettuna v 2012 väestöosuuksilla. Tosin sanoen otetaan huomioon vain väestöennusteen mukaiset muutokset. Tuloksena on, että jos menojen ja tulojen erotus tulee kuroa umpeen veron korotuksilla, niin vuosittain tulee korottaa tuloveroprosenttia 0,7 % yksikköä. Vuoteen 2025 mennessä tuloveroprosentti olisi 28,5 %. Tämä edellyttää palvelujen tuotantotapojen muuttamista, tuottavuuden nostamista ja rahoituksessa asiakasmaksujen osuuden nostamista tuloveroprosentin nostopaineen helpottamiseksi. Resurssit (henkilöstö) Vuoteen 2025 mennessä nykyisestä henkilöstöstä jää kuntien eläkevakuutuksen ennusteen mukaan vanhuuseläkkeelle 123. Varaudutaan siihen, että eläköitymisen myötä vapautuvista vakansseista enintään 75 prosenttia täytetään toiminnan jatkuessa omana toimintana. Tämä merkitsee sitä, että vuosina 2012 2015 tulee 9 vakanssia jättää täyttämättä ja vuosina 2016 2020 yhteensä 10 vakanssia. Henkilöstöstrategia Iitin kunnan onnistuminen tavoitteissaan ja päämäärissään riippuu henkilöstön kyvykkyydestä ja omaaloitteisuudesta toimia ja vastata tulevaisuuden haasteisiin. Työnantaja huolehtii riittävästä henkilöstön informoinnista koskien asetettujen tavoitteiden ja valittujen vaihtoehtojen perusteluja Esimiesten on luotava edellytykset henkilöstön tuloksekkaalle työskentelylle. Kehityskeskusteluilla varmistetaan, että tavoitteet ovat jokaisen tiedossa. Toiminnan ja toimintojen on oltava avoimia ja läpinäkyviä. Iitin kunta tarjoaa vakaana työnantajana mielenkiintoisia työtehtäviä, kehittymismahdollisuuksia ja kilpailukykyiset palvelussuhteen ehdot. Työnantajana Iitin kunta osallistuu työelämän kokonaisvaltaiseen kehittämiseen ja ottaa toimissaan huomioon kestävän kehityksen.
19 Henkilöstöstrategian tavoitteena on, että Iitin kunnan osaava ja motivoitunut henkilöstö tuottaa laadukkaita palveluja. Henkilöstön osaaminen, työtyytyväisyys ja työhyvinvointi takaavat, että Iitin kunnalla on töihinsä sitoutunutta työvoimaa. Henkilöstön hyvinvointia seurataan säännöllisesti tehtävillä henkilöstökyselyillä. Muutostilanteissa palvelussuhdeturva pyritään säilyttämään. Toiminnalliset ja taloudelliset tekijät ratkaisevat henkilöstön määrän. Henkilöstöpoliittisten ratkaisujen tulee olla oikeudenmukaisia, tasapuolisia ja luottamusta herättäviä. Huomiota on kiinnitettävä erityisesti sukupuolten väliseen oikeudenmukaisuuteen ja tasa arvon toteutumiseen. Henkilöstöstrategian painopisteet: Johtamisen kehittäminen Iitin kuntaa johdetaan oikeudenmukaisesti. Johtamiskäytäntöihin kuuluvat säännölliset kehityskeskustelut, työyhteisökokoukset ja työyhteisön kehittäminen. Esimiestyössä on tärkeää osata antaa ja myös vastaanottaa palautetta. Yhteistyö työnantajan ja henkilöstön kesken edellyttää osapuolten välistä luottamusta ja avointa vuorovaikutusta. Viestintä on vastuullista ja oikea aikaista. Henkilöstön pysyvyys ja rekrytointi Tavoitteista ja toimintatavoista riippuu minkä verran ja minkälaista henkilöstöä tarvitaan. Iitin kunnan työnantajakuvan tulee olla uusien työnhakijoiden keskuudessa houkutteleva. Palvelussuhteen ehtojen tulee olla kunnossa. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito Osaamiseen liittyvät kysymykset käsitellään vuosittain käytävissä kehityskeskusteluissa. Tietojen ja taitojen ylläpitäminen vaatii monipuolista ammatillista jatko ja täydennyskoulutusta. Hyvä palvelu perustuu motivoituneen, palvelualttiin ja ammattitaitoisen henkilöstön työpanokseen. Kuntatyönantaja tukee myös perusteltua itsensä kehittämistä sovituilla tavoilla Kannustava ja motivoiva palkitseminen Palkka ja kannustejärjestelmiä on kehitettävä osaamista, yhteistyötä ja työn kehittämistä tukeviksi. Kunnallisia virka ja työehtosopimuksia sovelletaan paikallisesti niin, että palkka perustuu tehtävien vaativuuteen, työntekijän henkilökohtaisiin työtuloksiin sekä työyksikön tuloksellisuuteen. Henkilökohtaisten palkitsemisjärjestelmien rinnalla käytetään myös tulospalkkiota Oikeudenmukainen palkkapolitiikka edistää kunnan toiminnan tuloksellisuutta, motivoi henkilöstöä hyviin työsuorituksiin ja pitää kunta alan palkat kilpailukykyisinä. Henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen Jokaisen velvollisuus on huolehtia työyhteisön hyvästä ilmapiiristä. Esimiesten tehtävä on johtaa alaisiaan kannustavasti ja tukea antaen. Työympäristön ja työolosuhteiden parantaminen ovat tärkeä osa työkyvyn turvaamisessa ja ylläpitämisessä.
20 Työnantaja tukee uudelleensijoittumista tilanteissa, joissa työntekijän työkyky on sairauden, ikääntymisen tai muun syyn takia alentunut. omavastuisuuden vahvistaminen oman terveyden ja yksilön työhyvinvoinnin edistämisessä (esim. terveelliset elintavat projektointi) TOIMENPITEET 2015 Henkilöstöstrategian toimenpiteet 2015 Osa alue Toimenpiteet Vastuu Johtamisen kehittäminen Osaaminen ja ammattitaito Työhyvinvoinnin edistäminen Kannustava palkitseminen Johtamis ja arviointijärjestel män kehittäminen kehityskeskustelujen yhtenäistäminen ja kehityskeskusteluprosessi osana arviointijärjestelmää esimiespalaverikäytännön kehittäminen työyhteisökokous kerran neljännesvuodessa uudet yhteistoimintakäytännöt johdon informaatiopäivä henkilöstölle kunnan tavoitteiston jalkauttaminen osaamiskartoitus ja osaamisen kehittämissuunnitelma joka kolmasvuosi henkilöstöpalvelujen laajentaminen toimintayksiköiden omat virkistystoimet perehdyttämiskäytännön jalkauttaminen tulospalkkiojärjestelmän kehittäminen palkkausjärjestelmän arviointi henkilökohtaisen työsuorituksen arviointijärjestelmän kehittäminen johtamisen / esimiestyön palautejärjestelmä johtoryhmä ja esimiehet hallinto ja talousjohtaja esimiehet yhteistoimintaelin kunnanjohtaja johtoryhmä johtoryhmä esimiehet hallinto ja talousjohtaja johtoryhmä johtoryhmä ja pääluottamusmiehet johtoryhmä johtoryhmä Kunnan omistajapoliittiset linjaukset ja tavoitteet konsernijohdolle Konsernin emo ja konserniyhtiöt toimivat yhteisten toimintaperiaatteiden mukaisesti hankintapolitiikassa, henkilöstöpolitiikassa ja sijoitustoiminnassa. Konsernin osat pyrkivät yhtenäistämään palveluiden käyttöä toiminnan tehostamiseksi ja kustannustason alentamiseksi. Vuosittain tammikuussa järjestetään näiden asioiden yhteensovittamiseksi vuosineuvottelu, johon osallistuvat kunnasta kunnanjohtaja, hallinto ja talousjohtaja, tekninen johtaja sekä konserniyhtiöiden johtajat sekä syyskuussa talousarvion laadintakokous. Kokoonkutsujana kunnanjohtaja. Tavoitteet konsernijohdolle
21 Konsernin tilasta raportoidaan valtuustolle puolivuosiraportin ja tilinpäätöksen yhteydessä. Tavoitteet kuntaa edustaville henkilöille Edustajien tulee raportoida kunnanjohtajalle/kunnanhallitukselle tytäryhteisön toiminnasta neljännesvuosittain. Tytäryhteisökohtaiset tavoitteet 2015 Iitin Vuokratalot Oy ( omistusosuus 100 %) Kunnan vuokra asuntotuotanto toteutetaan pääosin yhtiön kautta erillisin kunnanvaltuuston hyväksymispäätöksin Asuntojen vuokraaminen ensi sijassa paikkakunnalle muuttaville työpaikan omaaville/tavoitteena 20 % vapautuvista asunnoista kuntaan muuttaville Asuntojen myynti omistuskäyttöön/tavoitteena yhden kokonaisen vuokratalon myynti Yhtiön omistuksessa olevien tyhjien asuntojen muita käyttömahdollisuuksia selvitetään yhdessä emon kanssa Kausalan Lämpö Oy (omistusosuus 100 %) Kunnan ja kuntakonsernin omistamat kiinteistöt kaukolämmön piiriin Kausalassa, kerrostalo ja rivitalohankkeet kaikki verkoston piiriin Moottoriurheilu ja valmennuskeskuksen alueen ulkopuolisen vesihuollon suunnittelu 2014 2015 TaitoIitti Oy (omistusosuus 100 %) Yhtiön purkaminen vuoden 2015 aikana Kiinteistö Oy Iitin Jäähalli (omistusosuus 89 %) Jääajan käyttöprosentin nosto yli 70 %:n, josta yksityistä käyttöä yli 20 % Muissa yhteisöissä kunnan omistajalähtöiset tavoitteet kuntaa yhteisöissä edustaville henkilöille: KSS Verkko Oy (omistusosuus 1,6 %) o Osingonjakotavoite vähintään 4 % sijoitetulle pääomalle Kymenlaakson Jäte Oy (omistusosuus 3,75 %) o Jätteiden keräys ja käsittelyjärjestelmä toimii ja maksut pysytetään kuluvan vuoden tasolla EBICK Oy (omistusosuus 10,2 %) o Yhtiön osakeomistuksen myynti ratkaistu vuoden loppuun mennessä Työterveys Wellamo Oy o Työterveyshuollon palvelut tuotetaan tehokkaasti, palvelut saatavilla Iitin terveysasemalla Kymi Ring Oy (omistusosuus 49 %) o Yhtiö luo edellytykset kansainvälisen moottoriurheilu ja kuljettajakoulutuskeskuksen rakentamiselle alueen kaavoituksen valmistuttua vuoden 2014 aikana o Kunnan omistusosuuden pienentäminen 19 %:iin
22 Kuntayhtymät Kuntayhtymien toiminnan ohjaamiseksi ja yhteisten toimintatapojen luomiseksi järjestetään vuosittain toukokuussa kunnan ja kuntayhtymissä toimivien edustajien yhteisneuvottelu. Kokoonkutsujana kunnanjohtaja. Päijät Hämeen sosiaali ja terveydenhuollon kuntayhtymä o Koko yhtymää koskevat: o Tilaajatoiminnan edelleen vahvistaminen, perusturvalautakunnan rooli myös tilaajana selkiytynyt o Palvelusopimuskäytännön kehittäminen niin että siihen sisällytetään raamisuunnitelma sotepalveluihin käytettävistä resursseista ja toiminnallisista kehittämistavoitteista o Kustannuskehityksen hallinta talousarvion ja palvelusopimuksen puitteissa o Erikoissairaanhoitoa koskevat: o Kustannustehokkaasti toteutettu ja omistajakuntien resursseihin sopeutettu erikoissairaanhoito o Tuottavuus ja vaikuttavuusselvityksen tulokset on arvioitu ja soveltaminen käynnistetty, o Aavan liikelaitosta koskevat: o Aavan Iitin alueen rakenneselvityksen mukaiset muutokset toteutuksessa, tehostetun palvelun asuntoyksikkö käynnistyy vuoden alkupuoliskolla o Suoriteperusteinen laskutus käytössä Kymenlaakson liitto o Liitto toimii erityisesti VT12 rahoituksen varmistamiseksi, Heinola Kuusankoski vesiväylän ja taajamajunaliikenteen sekä Kymi Ring hankkeen toteuttamiseksi Eteva o Palvelukäyttö vähentynyt, palveluiden siirto Lahdelta ostettaviin avopalveluihin toteutettu soteyhtymän toimesta, talous tasapainotettu vuoden 2015 loppuun Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä o Kuntayhtymä toimii aktiivisesti ennaltaehkäisevien toimenpiteiden ja jälkihoidon tehostamiseksi Säätiöt, joihin kunta on lahjoittanut peruspääoman Iitti säätiö o Selvitetään kunnan perustamien paikallisten säätiöiden hallintojen yhdistämismahdollisuudet Teknologiasta Tuotteeksi säätiö o Iitin kunnalle merkittävän rakennusteollisuuden piirissä olevien tuoteideoiden, tuotteiden ja valmistusmenetelmien kehityksen markkinoinnin ja kansainvälistymisen tukeminen o yhteydenpito Iitin kannalta keskeisiin yritysten rahoittajatahoihin Rinnemaa säätiö o Kotiseututietoisuuden ylläpito kotimuseota ylläpitämällä ja vähintään yhden kotiseututapahtuman järjestämällä
23 Käyttötalousosa Hallintopalvelut Vaalit Toimielin: Keskusvaalilautakunta Tulosalueen tarkoitus: Vaalien paikallinen toimeenpano Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Vaalipäivän äänestys äänestysalueittain, ennakkoäänestys kunnantalolla ja kirjastoautossa. Kuljetukset järjestetään lakkautettujen äänestysalueiden äänestäjille kerran vaalipäivänä. Eduskuntavaalit 2015 ja kuntavaalit. 2016. Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Tavoite Mittari Tavoitetaso 2015 Äänestysaktiivisuus kasvaa äänestysprosentti äänestysaktiivisuus 2 % yksikköä suurempi kuin edellisissä vaaleissa Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja TP2013 Ta2014 Tae2015ltk Tae2015Kj Ta2015 TS2016 TS2017 määrärahat Toimintatulot 10 000 10 000 10 000 10 000 10 920 11 412 Toimintamenot 24 10 226 10 226 10 226 10 226 11 167 11 639 Toimintakate 24 226 226 226 226 247 227 Tulosalueen perustelut Eduskuntavaalit 2015
24 Tarkastustoimi Toimielin: Tarkastuslautakunta Tulosalueen tarkoitus: Hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestäminen (kuntalaki 71 ). Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Tarkastuslautakunnan toiminta, tilintarkastuksen järjestäminen ja tilintarkastus. Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Toimielimen hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto) Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja TP2013 Ta2014 Tae2015ltk Tae2015Kj Ta2015 TS2016 TS2017 määrärahat Toimintatulot Toimintamenot 27 040 25 800 24 300 24 300 24 300 28 174 29 442 Toimintakate 27 040 25 800 24 300 24 300 24 300 28 174 29 442 Tulosalueen perustelut
25 Kunnanvaltuusto Toimielin: Kunnanvaltuusto Tulosalueen tarkoitus: Kunnanvaltuuston toiminta Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Kunnanvaltuuston kokoukset (10) teemakokoukset (3) ja seminaaripäivät Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Toimielimen hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto) Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja TP2013 Ta2014 Tae2015ltk Tae2015Kj Ta2015 TS2016 TS2017 määrärahat Toimintatulot Toimintamenot 71 438 80 800 80 364 80 364 80 364 88 236 92 206 Toimintakate 71 438 80 800 80 364 80 364 80 364 88 236 92 206 Tulosalueen perustelut
26 Kunnanhallitus Toimielin: Kunnanhallitus Tulosalueen tarkoitus: Tulosalueella on kunnanhallituksen ja sen asettamien toimikuntien kokoustoiminta, kunnanjohto, yleisavustukset ja jäsenyydet eri yhteisöissä sekä osake ja kiinteistökaupat. Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Kunnanhallituksen 25 kokousta, 3 teemakokousta, toimikuntien kokoukset, Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Tavoite Mittari Tavoitetaso 2015 Talouden tasapaino tilikauden tulos Positiivinen Sosiaali ja terveyspalvelujen menojen kasvu hillintä Kassavarojen riittävä määrä menot/asukas 3 350 /asukas (2015) Kassavarojen määrä Vähintään kahden tuloveroprosentin tuoton määrä Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Tavoite Yhteisöjen avustamiseen 22 000 Heinola Kouvola kanava hankkeen toteutusmalli on valmistunut ja toteuttamisneuvottelut käynnissä Edunvalvonnassa keskitytään seuraaviin hankkeisiin: VT 12, taajamajunaliikenneyhteydet ja moottoriratahanke (Raportointi) Toimielimen hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto) Tavoite (Raportointi) Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja TP2013 Ta2014 Tae2015ltk Tae2015Kj Ta2015 TS2016 TS2017 määrärahat Toimintatulot 322 705 440 240 225 240 225 240 225 240 12 348 12 904 Toimintamenot 386 046 435 951 420 463 420 463 420 463 435 169 434 752 Toimintakate 63 341 4 289 195 223 195 223 195 223 422 821 421 848 Tulosalueen perustelut Käyttövaraus 10 000 ennalta arvaamattomiin menoihin ja edunvalvontaan 10 000 Osake ja kiinteistökauppojen myyntivoitot ja tappiot; mm. Sorronniemen ja Urajärven tonteista 2015 yhteensä 250 000 Henkilöstömäärä per 31.12 TP2013 Ta2014 Ta2015 TS2016 TS2017 Vakinaiset 1 1 1 1 1 Määräaikaiset Yhteensä
27 Kehittämispalvelut Toimielin: Kunnanhallitus Tulosalueen tarkoitus: Tulosalueella on kunnan oma kehittämistoiminta ja yhteistyö kehittämistoiminnassa, kaavoitus, elinkeinopalvelut ja projektit, työllistäminen ja tiedotus ja markkinointi Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Tavoite Mittari Tavoitetaso 2015 Elinkeinopolitiikka valtakunnallisessa arvioinnissa parhaimmistoa Valtakunnallinen yrittäjäkysely Yrittäjien palaute maakunnan ykköstasoa Työllisyyden edistäminen vuosikeskiarvot; Nuoret Pitk aik.tyött. pitkäaikaistyöttömien ja nuorten määrät 2015 30 100 Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Kehittäminen Moottoriurheilun monitoimikeskus rakenteilla Kaavoitus Kausalan asemakaavan viides vaihe hyväksytty ja kuudes vaihe käynnistetty Kymijoen Mankalan vesistöalueen rantayleiskaavan muutos ja täydennys sekä Veljestenharjun ranta asemakaavan muutos ja täydennys lainvoimaiset Moottoriurheilukeskuksen kaavoitussopimus ja asemakaava hyväksytty. Iitti tiimin hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto) yritysten nettolisäys 15 hanketoimintaa tiivistetty rahoituksen kautta ja kohdennettu elinkeino ohjelman painotusten perusteella kehittämispalvelujen tuottamisvaihtoehdot selvitetty kuntarakenneselvityksen yhteydessä Toimielimen hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto) Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja TP2013 Ta2014 Tae2015ltk Tae2015Kj Ta2015 TS2016 TS2017 määrärahat Toimintatulot 67 836 161 800 51 000 51 000 51 000 124 440 130 039 Toimintamenot 448 395 592 349 469 834 469 834 469 834 490 110 512 165 Toimintakate 380 560 430 549 418 834 418 834 418 834 365 670 382 125 Tulosalueen perustelut
28 Kehittämispalvelut kustannuspaikoittain. tulot menot netto Kaavoitus 20 000 98 206 78 206 Tiedotus ja markkinointi 85 000 85 000 Elinkeinopalvelut 1 000 66 000 65 000 Elinkeinoprojektit 65 000 65 000 Matkailu 5 000 27 500 22 500 Vapaa aika asukastoiminta 2 000 2 000 Työllistäminen 25 000 120 128 95 128 Yhteensä 51 000 463 834 412 834 Asemakaavoitus euroa 1. Kausalan asemakaavan tarkistaminen 5. vaihe 10 000 2. Kausalan asemakaavan tarkistaminen 6. vaihe 18 000 3. Tillolan moottoriurheilukeskuksen asemakaava, menot 10 000 Tillolan moottoriurheilukeskuksen asemakaava, tulot 10 000 4. Kaavaselvitykset 8 000 Ranta asemakaavoitus 1. Säyhteen ranta asemakaavan muutos 2 000 Yleiskaavoitus Rantayleiskaavoitus 1.Kymijoen Mankalan vesistöalueen rantayleiskaavan muutos ja täydennys 2 000 2. Yksityisten rantayleiskaavaavamuutokset, menot 10 000 Yksityisten rantayleiskaavamuutokset, tulot 10 000 Hallinto ja muut kustannukset 38 206 Yhteensä, netto 78 206 Kaavoitusohjelma Vuodet 2015 2017 2015 2016 2017 Yleiskaavoitus Rantayleiskaavojen muutokset X Asemakaavoitus Asemakaavoitus (uudet ja muutokset) X X X sisältää Tillolan moottoriurheilukeskuksen asemakaavoituksen Ranta asemakaavoitus (uudet ja muutokset) X Tutkimukset ja selvitykset X X X Kokonaiskustannukset, netto 78 206 78 200 78 000 Elinkeinoprojektit (erittely) Ta 2015 Tuotot Kulut Toim.kate Pohjois Kymen Kasvun kuntaraha 0 25 000 25 000 Seudulliset hankkeet (hyväksytyt) 0 5 000 5 000 Seudulliset hankkeet (tiimin myöntämisvaltuus) 0 15 000 15 000 Varaus 0 20 000 20 000 Seudulliset hankkeet (syyskuu 2014) 2011 2012 2013 2014
29 Rajukaasu (rakennemuutoksen johtaminen Kaakkois Suomessa) 2 910 4 365 4 365 jatkoaika Kouvolan seudun sijoittumismarkkinointi 13 200 13 200 jatkoaika Ihmeen särmää rakentamista (työmarkkinoiden toimintaa edistävien 4 021 5 832 2 571 osaamis, innovaatio ja palvelujärjestelmien kehittäminen) Kymenlaakson Y4 (elinkeinoilmaston ja yrittäjyysilmapiirin kehittäminen 3 123 3 317 1 660 Kymenlaakson maakunnassa) Menesty muutoksessa Menestysväylä (tarjotaan kohderyhmään 2 340 2 340 kuuluville analysoiduille pk yrityksille kolmenlaista ohjelmaa, joiden perusteella kehittämisyhtiöt kehittävät ja täsmentävät ko. palveluprosessejaan ja menetelmiään) YRITTÄVILLE ( maaseutuyritysneuvonta osana seudullisia yrityspalveluja 800 1 000 1 000 Kaakkois Suomessa) Puurikastamo (Puuri, työtä ja vientituotteita puusta (TyviPuu) 2 645 3 644 2 211 Vetovoimainen Kymenlaakso 300 900 GreenJobs Rakennemuutoksesta vihreisiin työpaikkoihin 1 800 3 700 3 700 3D tuotantoteknologiat (mallintaa ja kehittää yritysten tuotekehitys ja 2 665 2 665 tuotantoprosesseja ja tehdä liiketoimintasuunnitelmille parannus ja kehityssuunnitelmia, sekä luoda uudenlaisia toimijaverkostoja ja markkinoita yritysten tuotteille) Avaimet vaihtoon (yhteinen toimintamalli onnistuneisiin 3 200 3 250 omistusvaihdoksiin) Kymenlaakso Venäjän verkossa (matkailumarkkinointi) 4 600 4 600 Kuljettajakoulutuksen kehittäminen ja toteutus suljetulla rata alueella 2 500 3 357 EKOKymi2, jatkohanke 400 800 Kouvolan seudun urheilu ja tapahtumamatkailun kehittäminen 3 150 5 565 Ruoka Kouvola Uudeksi Elinkeinokärjeksi 450 900 LUOTI Kouvolan luova tila (yhteisöllinen työtila) 1 500 Perheniemi Sääskjärvi kehittämishanke 2 000 LUOTTAMUS (luovien alojen identiteetistä luovan talouden 1 960 yrittäjävalmiuksiin hankkeen osarahoitus ja toimeenpano) Yhteensä 40 979
30 Neuvontapalvelut Toimielin: Kunnanhallitus Tulosalueen tarkoitus: Asiakaspalvelu kunnanpalveluista kuntalaisille. Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Toimielimen hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto) Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja TP2013 Ta2014 Tae2015ltk Tae2015Kj Ta2015 TS2016 TS2017 määrärahat Toimintatulot 4 918 6 000 Toimintamenot 95 756 46 852 46 774 46 774 46 774 51 164 53 466 Toimintakate 90 838 40 852 46 774 46 774 46 774 51 164 53 466 Tulosalueen perustelut Monitorissa jäljellä ainoastaan kunnan omia palveluja. Henkilöstömäärä per 31.12 TP2013 Ta2014 Ta2015 TS2016 TS2017 Vakinaiset 2 2 2 2 2 Määräaikaiset Yhteensä
31 Sisäiset palvelut Toimielin: Kunnanhallitus Tulosalueen tarkoitus: Omalle organisaatiolle keskitetysti järjestetyt hallinto, henkilöstöhallinto, taloushallinto, tietohallinto ja toimistopalvelut. Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Tavoite Mittari Tavoitetaso 2015 Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Toimielimen hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto) Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja TP2013 Ta2014 Tae2015ltk Tae2015Kj Ta2015 TS2016 TS2017 määrärahat Toimintatulot 1 049 786 882 488 841 680 841 680 841 680 881 899 881 584 Toimintamenot 1 774 639 1 725 886 1 652 985 1 652 985 1 652 985 1 725 201 1 724 835 Toimintakate 724 853 843 398 811 305 811 305 811 305 843 302 843 250 Tulosalueen perustelut Sisäisten erien veloitusperusteet: toimistopalveluissa työaika tietohallintopalveluissa: yhteiset työasemien suhteessa ja ohjelmistot pääosin suoraan yksiköille Henkilöstömäärä per 31.12 TP2013 Ta2014 Ta2015 TS2016 TS2017 Vakinaiset 17 14 14 14 14 Määräaikaiset Yhteensä
32 Ruoka ja siivouspalvelut Toimielin: Kunnanhallitus Tulosalueen tarkoitus: Vastata kunnan päivähoidon ja koulujen ruuanvalmistuksesta ja jakelusta sekä kunnan omistamien kiinteistöjen siivouksesta. Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Tavoite Suoritehinta: 2,88 euroa, kun suoritetavoite on 247 000 Siivouskulut siivousneliötä kohden kuukaudessa: 1,87 euroa. (Raportointi) Toimielimen hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto) Tavoite Lähiruuan lisääminen keittiön remontin jälkeen (Raportointi) Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja TP2013 Ta2014 Tae2015ltk Tae2015Kj Ta2015 TS2016 TS2017 määrärahat Toimintatulot 1 237 805 1 202 738 1 225 063 1 225 063 1 225 063 1 202 990 1 203 125 Toimintamenot 1 230 703 1 202 726 1 243 093 1 243 093 1 243 093 1 202 977 1 203 111 Toimintakate 7 102 12 18 030 18 030 18 030 13 14 Tulosalueen perustelut Suoritteet TP2013 Ta2014 Ta2015 TS2016 TS2017 ateriat 233 659 238 000 246 680 siivousneliöt 23 189 23 189 23 189 23 189 23 189 Suoritteet, /suorite ateriat 3,06 2,87 2,88 siivousneliöt 1,86 1,87 1,83