Kraft Drift. 100 vuotta RMS Lusitanian upottamisesta. 100 år sedan RMS Lusitanias undergång. s. 20 23. Suomen Konepäällystöliiton julkaisu 4/2015

Voma & Käyttö Kraft Drft Suomen Konepäällystölton julkasu 4/2015 Saksalasten torpedo pakott USA:n sotaan 100 vuotta RMS Lustanan upottamsesta s. 20 23 Den tyska torpeden förde USA n världskrget 100 år sedan RMS Lustanas undergång Voma & Käyttö 4/2015 1

Ssällys Pääkrjotus Chefredaktör Voma & Käyttö Kraft Drft Suomen Konepäällystölton ammatt- ja tedotusleht 109. vuoskerta Pääkrjotus... 3 STTK:n johtaja Katarna Murto: Työakalan lähtökohtana työntekjän suojelu... 4 Uus keskusjärjestö-hanke... 4 Sähkön käyttö nous leväst maalskuussa ja kulutus ol edellsvuoden tasolla... 5 Tämä on Suom Veronmaksajat tukemaan Ahvenanmaan tuulvomaa jättsummalla, hyödyn käär Ruots... 6 Suomen ABB:n nnovaato parantamaan AIDAn koko lavaston energatehokkuutta... 8 Fortum nvesto uuteen yhdstettyyn sähkön ja lämmön tuotantolatokseen Zabrzessa, Puolassa... 8 Selvtys: Kvhl korvas maakaasun hldoksdpäästöt kasvovat 1,6 mljoonaa tonna suurssa suomalaskaupungessa... 9 Fortum peruskorjaa Imatran vesvomalatoksen padon...10 Valtakunnan metsen nventont: Puuvarat mahdollstavat hakkuden lsäyksen...11 MTK:n energavalokunta: Boenergaa tarvtaan elvyttämään Suomen talous...11 Watrec Oy toteuttaa uuden bokaasulatoksen osaks täysn uudenlasta kerrätysratkasua...12 Wärtslä ntroduces new fuel pump for effcent and envronmentally sustanable gas operatons...12 Teollsuuden vrtuaaltehdas vähentää kustannuksa ja päästöjä...13 Monet vähennykset ptää tse vaata verolmotuksessa...13 Öljyntorjuntaharjotusta seuraamassa Sampolla matkalujäänmurtajan erlanen pävä...14 Vantaan Vaaralaan on valmstunut uus suurlnjanen maamerkk...18 ITERn vaatva etähuollon operaato onnstu suomalasvomn...18 MTK: Olketanoltehdas ols merkttävä botalousnvestont...19 Saksalasten torpedo pakott USA:n sotaan 100 vuotta RMS Lustanan upottamsesta...20 Den tyska torpeden förde USA n världskrget 100 år sedan RMS Lustanas undergång...22 Eläkemaksuja tarvtaan nykysn ja tulevn eläkkesn...24 Lavalkenteen rskt hallntaan Itämerellä merellsten tomntojen rsktyöryhmä perustettu...24 Helsngn konemestaryhdstyksen retk Kroata, Bosna-Herzegovna ja Montenegro 11.4. 15.4.2015...25 Wärtslä launches new seres of LNG Carrer desgns as shppng moves nto the gas...26 Verkko syö kohta sähkömme On kysyttävä, onko mellä varaa tähän...27 Ammatthakemsto...28 Jäsenpalsta...32 Jäsenyhdstykset...34 Keskeläke 1.588 euroa kuukaudessa...38 Mustoja Suomen sota-ajolta...38 Lastenkodnkuja 1 00180 Helsnk puh. (09) 5860 4815 faks (09) 6948 798 emal etunm.sukunm@konepaallystoltto.f Päätomttaja Lef Wkström puh. (09) 5860 4810 gsm 050 3310 180 Tlaukset, peruutukset ja osotteenmuutokset Gunne Andersson puh. (09) 5860 4815 faks (09) 6948 798 emal gunne.anderrson@konepaallystoltto.f Ilmotusmarkknont OS-Meda Oy puh. (09) 8701 968 gsm 040 7364 670 emal lmo@os-meda.f Tatto / suunnttelu Taja Näs Panopakka Wellprnt Oy Ruuknte 3, 02330 Espoo Ilmestyms- ja anestopävät 2015 Nro Teemat Aneston Ilmestyy varaus 1 Energa ja kunnossapto 12.01.15 10.02.15 2 Lavateknkka 16.02.15 17.03.15 3 Turbn ja kattlalatos 23.03.15 21.04.15 4 Sähkö ja automaato 20.04.15 19.05.15 5-6 Lava-automaato 18.05.15 16.06.15 7-8 Opskelutomnta 10.08.15 08.09.15 9 Energan tuotanto 14.09.15 13.10.15 10 Ves- ja ympärstöteknkka 19.10.15 17.11.15 11-12 Lavojen konestot 16.11.15 15.12.15 Kansen kuvat: Lef Wkström Maan halltusta e ole velä parsttu kasaan, vaan shen menee velä oma akansa. Kutenkn non kuukauden päästä ptäs olla selvllä, mten nykysen TES-sopmuksen vmenen vuos sovtaan ja snä on krettä, koska 15. kesäkuuta ptäs olla valmsta. Jos ja kun neuvottelut ovat käyty, ja tedämme onko edes jokn sopmus syntynyt, mhn ltot vovat ottaa kantaa, nn vasta stten on ka mahdollsta mettä mahdollsa jatkoja ja mahdollsta yhteskuntasopmusta. Nyt on todella vakeata nähdä, että mten jatko sujuu, koska mon asa on varmaan rppuvanen uudesta halltuksesta ja ketä snä on mukana. E vo olla nn, että palkansaajat ja eläkeläset maksavat taas kaken ja pääomatulolla eläven e tarvtse osallstua. Kohta kaks kerrosta on takanapän, mssä matalat TES-korotukset ovat vakuttaneet shen, että ansot ovat laskeneet, kun nflaato on venyt osansa. Uutta keskusjärjestöä ollaan puuhaamassa ja snä on vajaat Regerngsförhandlngarna är på gång och ännu vet v nte hur den nya regerngen skall se ut. V har nu en dryg månad td, för att få klart det ssta årets lönepaket, som hör tll det nuvarande kollektvavtalets överenskommelse. Femtonde jun är gränsen, och tll dess skall allt vara klart, eller förfaller avtalet. Utöver det pågående avtalet har det dskuterats om en förlängnng, ett så kallat samhällsfördrag, som skulle nnehålla även annat än endast löner. Det som blr ett problem, är att hur få med alla samhället, så att det nte är endast löntagarna och pensonärerna som drabbas, utan även de med kaptalnkomster är med och betalar. Allt detta är beroende av den nya regerngen och vem är med där. Snart har två svaga nkomstpoltska avtal genomldts, med en mycket svag löneutvecklng, där nflatonen tagt det mesta. Att bygga upp ett nytt centralförbund har på gott en td och med projektet är närmare femto förbund. Om och när det nya centralförbundet uppstår, så betyder det en hel del förändrngar från nuvarande. Om det mest optmstska resultatet nås, så blr medlemsantalet över 1,5 mljoner medlemmar, som medför olka Yhteskuntasopmus Samhällsfördraget vskymmentä järjestöä stä mettmässä. Jos ja kun sellanen järjestö syntyy, nn monet asat varmaan muuttuvat. Koska palkansaajapuolella ols jopa yl 1,5 mljoonanen keskusjärjestö, nn sen tomntatavat olsvat varmaan erlaset kun nykysllä keskusjärjestöllä. Hallntokoneston koko ja päätöksenteko vaat jotan uutta, koska muuton hallnto kasvas lan suureks. Mten lttotaso mahdollsest muuttuu, kun samaan keskusjärjestöön tulee tomjota samolta alolta, ja monest vo löytyä paljon päällekkäsyyksä? Olettaa vo, että järjestökenttä elää myös lttotasolla lähvuosna. n förändrngar fältet. Admnstratonen förändras säkert en del, när många förbund kommer med, så kommer det att nverka på storlekar av styrelse och andra admnstratva strukturer. Och hur nverkar en stor förrändrng på förbundsnvå, när det kan fnnas många olka förbund nom samma verksamhetsområden och då fnns det möjlghet att se över strukturerna. Trolgen sker det en del förändrngar nom förbunden framtden. n 2 Voma & Käyttö 4/2015 Voma & Käyttö 4/2015 3

STTK:N JOHTAJA KATARINA MURTO: Työakalan lähtökohtana työntekjän suojelu Stra on teettänyt selvtyksen suomalasen työakasääntelyn nykytlasta ja kehttämstarpesta. STTK:n johtajan Katarna Murron melestä vomassa oleva työakalak e täysn vastaa nykypävän työelämän tarpesn. Tomntaympärstö ja työnteon muodot ovat jatkuvassa muutoksessa. Globaal klpalu, khtyvä dgtalsaato ja 24/7-tomnta hejastuvat työakohn. Työtä e välttämättä tehdä enää säännöllsest työpakolla, mkä asettaa haasteta työajan seurantaan, Murto arvo. STTK:n melestä yksttästen pykälen uudstamnen e ole tarkotuksenmukasta. Jos työakalan kokonasuudstus tulee ajankohtaseks, lähtökohta uudstamsessa on oltava työakalan tarkotus. Kyse on työntekjöden suojelusta. Työakalaka e voda muuttaa van työnantajan jouston tarpesn. Työakalan lallnen yksnkertastamnen johtas tulknnanvarasuuteen ja valuttas kaken työajosta sopmsen työehtosopmuksn ja työpakkatasolle. Jo nyt työakalak mahdollstaa monssa asossa tosn sopmsen työehtosopmuksssa. Lka yksnkertastamnen murentas työntekjän työakasuojelun ja sopmuksettomat alat olsvat kokonaan lman lan suojaa, Murto sanoo. Suomen työajat evät tlastojen perusteella ole ertysen lyhyet. Metä lyhyemp työaka on esmerkks Saksassa ja Ruotsssa. Arkpyhämme sjottuvat eurooppalaseen keskarvoon. Stran julkasemassa selvtyksessä todetaan, että suomalaslla työpakolla joustava työakoja on enemmän kun mssään muussa EU-maassa. Kysymys kuuluukn, mks työnantajalähtösä joustoja tuls lsätä, Murto hmettelee. Vmesmmän työolotutkmuksen perusteella STTK-lassta 27 prosentta tekee anakn joskus yltötä, jota e korvata. Van non puolet kokee vovansa vakuttaa omn työvuorohnsa. Jopa 60 prosentta krjaa tse työakansa ta stä e seurata. Tämä on työntekjöden kuormtuksen, hyvnvonnn ja työturvallsuuden näkökulmasta hälyttävää. Työntekjöden UUSI oma vakutusmahdollsuuksa työakojen ja työvuorojen järjestämseen on lsättävä, jotta työn ja ykstyselämän yhteensovttamnen onnstuu paremmn. Kun saa vakuttaa omn työvuorohnsa, motvaato lsääntyy ja se edstää hyvää lmaprä. Avansanoja tässäkn työelämän kehttämsessä ovat luottamus ja avomuus. n Lsätetoja: STTK Katarna Murto Puh. 050 568 9188. KESKUSJÄRJESTÖ-HANKE Uus keskusjärjestö -hanke käynnsty 16.1.2015 pdetyllä lttojen kokouksella, johon ol kutsuttu kakk Suomessa tomvat ammatllset edunvalvontajärjestöt. Kokouksessa päätettn käynnstää selvtys uuden keskusjärjestön perustamsesta. Selvtykseen mukaan lmottautuneet ltot ptvät kokouksen 12.2.2015. Kokouksessa hankkeelle valttn ohjausryhmä, joka koostuu 14 lton edustajasta ja kahdesta asantuntjajäsenenä tomvasta keskusjärjestöpuheenjohtajasta. Ohjausryhmän tehtävänä on valmstella estykset selvtystyössä mukana oleven lttojen kokoukslle ja johtaa hankkeen etenemstä ja taloutta. Ohjausryhmän jäsenet ovat Pertt Porokar (Insnöörltto), Rauno Vesvalo (Tehy), Jorma Malnen (Ammattltto Pro), Slja Paavola (SuPer), Maja Phlajamäk (Jyty), Nko Smola (Parda), Lsa Halme (VvL), Jarkko Eloranta (JHL), Ann Seln (PAM), Rku Aalto (Metallltto), Marko Pranen (AKT), Matt Harjunem (Rakennusltto), Vel-Matt Kuntonen (SEL) ja Tmo Vallttu (TEAM). Selvtysvaheeseen on tostaseks lmottautunut mukaan 46 ammattlttoa. Ne edustavat non 1,7 mljoonaa palkansaajaa ja yksnyrttäjää. Selvtystyöhön on mahdollsta lmottautua mukaan myös hankkeen käynnstyttyä. n Sähkön käyttö nous leväst maalskuussa ja kulutus ol edellsvuoden tasolla TEOLLISUUDEN SÄHKÖNKULUTUS OLI LASKUSSA MAALISKUUSSA, JA OSASYYNÄ VOI OLLA LEUTO TALVI Sähkön kuukaustlaston mukaan teollsuuden sähkönkulutus on ollut levässä lakussa akasemmasta, vakka välllä on tullut levä muutos ylöspän. Koko Suomen sähkönkulutus nous maalskuussa 0,3 %. Muu kulutus nous ja ol 1,0 % suuremp kun vme vuonna maalskuussa. Maalskuussa sääkorjausta ol paljon, ja lämpötla ol normaala lämpmämp. Olemme tlanteessa jossa sähkönkulutus on muun kulutuksen osalta levässä nousussa ja teollsuuden osalta alkaa tlanne vakntua, mutta pentä laskua on ollut. Muu kulutus on vomakkaast rppuvanen ulkolämpötlasta. Tuotanto vahtelee paljon ja nyt ovat suurmmat nousjat tuulvoma ja erllstuotanto, kun laskja on ollut tuont ja vesvoma. Suomen sähköntuotanto ja -kulutus maalskuussa 2015 mljoonaa klowatttunta (GWh, mlj. kwh) osuus sähkön kokonaskulutuksesta prosentta Suom on käyttänyt sähköä vmesten 12 kuukauden akana 0,6 prosentta vähemmän sähköä kun edellsellä vastaavalla 12 kuukauden jaksolla. Sähkönkulutus on kääntynyt laskuun ja on sltä osn muuttanut akasempaa suuntaa, mkä johtunee lähnnä lämpötlosta. Teollsuuden sähkönkulutus on jatkanut laskuaan, pokkeuksena joulukuu. n muutos edellsen vuoden vastaavaan jaksoon prosentta Sähkön ja lämmön yhtestuotanto 2.337 30,6-2,1 (CHP) Ydnvoma 2.049 26,8 0,0 Vesvoma 1.245 16,3-4,0 Hl- ja muu lauhdutusvoma ym. 357 4,7 31,4 Tuulvoma 219 2,9 104 Nettotuont 1.432 18,7-10,8 Sähkön kokonaskulutus 7.638 100,0 0,3 Lämpötla- ja kalenterkorjattu muutos 8.145 0,6 Suomen sähköntuotanto ja -kulutus vmesten 12 kuukauden akana, huhtkuu 2014 maalskuu 2015 mljoonaa klowatttunta (GWh, mlj. kwh) osuus sähkön kokonaskulutuksesta prosentta muutos edellsen vuoden vastaavaan jaksoon prosentta Sähkön ja lämmön yhtestuotanto 21.567 26,0-4,9 (CHP) Ydnvoma 22.228 26,8-2,0 Vesvoma 12.817 15,5 0,5 Hl- ja muu lauhdutusvoma ym. 6.443 7,8-15,2 Tuulvoma 1.449 1,7 61,2 Nettotuont 6.443 7,8 9,7 Sähkön kokonaskulutus 82.856 100,0-0,6 Lämpötla- ja kalenterkorjattu muutos 84.686-0,7 4 Voma & Käyttö 4/2015 Voma & Käyttö 4/2015 5

TÄMÄ ON SUOMI Veronmaksajat tukemaan Ahvenanmaan tuulvomaa jättsummalla, hyödyn käär Ruots Suom on akessa tukea Ahvenanmaan tuulvomalota mljoonlla eurolla. Tuksähköä e vo kutenkaan srtää Suomeen, vaan mahdollnen yljäämäsähkö menee Ruotsn hyväks, koska Suomen ja Ahvenanmaan sadan mljoonan euron sähkökaapel on sopmuksssa van varavomayhteys. Eduskunnan talousvalokunta kästtelee tänään torstanakn, mten manner-suomen tuulvoman syöttötarff vodaan vedä Ahvenanmaan tsehallntoalueelle. Talouspolttsen mnstervalokunnan alustavan arvon mukaan manner-suomen veronmaksajat tuksvat Ahvenanmaan maakunnan tuulvomahankketa 12 vuoden akana yhteensä 60 mljoonalla eurolla. Lsäks Ahvenanmaan maakunta osallstus oman laknsa puttessa tuotantotuen kustannuksn vähntään 1,5 mljoonan euron vuosttasella maksuosuudella el yhteensä vähntään 18 mljoonalla eurolla. Uus kaapel on sopmuksssa varavomayhteys Kakk hyvn tähän ast, mutta stten tuleekn mutta: Ahvenanmaan ja manner-suomen väln rakennetaan parakaa srtokyvyltään 100 megawatn suurusta sähkökaapela, joka valmstuu ens vuodenvahteessa Naantaln ja Ahvenanmaan Juvkn vällle. Kyse on tästä: Nykysopmuksen kaapel toms van Ahvenanmaan varavomakaapelna, jota ptkn e sähköä e vo myydä Ahvenanmaalta manner-suomeen. Tämän kakkaan 125 mljoonan euron kaapelhankkeen päärahottajana tom Suomen valto. Hanke sa 50 mljoonaa euroa suoraa valtonavustusta, jonka lsäks valto takas hankkeen vaatman 70 mljonan euron lanan. Suomen kantaverkkoyhtön Fngrdn markknakehtyspäällkön Juha Hekkalan mukaan Fngrd, Ahvenanmaan kantaverkkoyhtö Kraftnät Åland ja Ruotsn kantaverkkoyhtö Svenska Kraftnät käyvät parakaa neuvotteluja stä, että votasnko uus sähkökaapel ottaa sähkömarkknoden käyttöön ja jos vodaan, nn mssä vaheessa. Haasteta tuottaa monta asaa. Yksnkertasest sekn, että Ahvenanmaa on tsehallntoalue, mutta Kraftnät Åland e ole vrallsessa luoktuksessa velä kantaverkkoyhtö. Ahvenanmaan sähköverkko on nykysn yhteydessä Ruotsn 80 megawatn kaapellla - käytännössä Vattenfallnomstamaan alueverkkoon. Mahdollnen Ahvenanmaan yljäämäsähkö olskn pakko kaupata Ruotsn, koska uutta manner-suomen ja Ahvenanmaan välstä kaapela e saa käyttää markknasähkön välttämseen. Suomen sähkötuk valuu naapurn hyödyks Tämä tarkottas yksnkertastaen stä, että Suomen antelaalla syöttötarfflla Ahvenanmaalle rakennettava tuulsähkön lsätuotanto alentas ruotsalasen sähkön käyttäjän hntaa ja edstäs edelleen Ruotsn teollsuuden klpalukykyä. Vme vuonna Ruotsn ja Suomen sähkön hntaero Nordpooln spot-markknolla ol keskmäärn 4,4 4,6 euroa megawatttunnlta Ruotsn hyväks ja päväakaan selväst suuremp. Vakka suurn osa sähkökaupan hnnasta suojataankn, suojauskustannukslla on myös eroa. Ehän tässä ole mtään järkeä, että Suom auttaa kalln kaapeln rakentamsessa, jota e vo kutenkaan käyttää kaupallsest. Ahvenanmaan tuulolosuhteet ovat kutenkn ernomaset verrattuna manner-suomeen? Käymme tosssamme nätä neuvotteluja, jotta uus sähkökaapel saatasn markknoden käyttöön. En kutenkaan usko, että kaapel tuls markknoden käyttöön het vuoden vahteen tenolla, kun kaapel valmstuu, Hekkala sanoo. Manner-Suomen veronmaksajen kannalta asa on slt harvnasen selvä, vakka kyse on kohtuullsen penestä yhteydestä. Yksnkertasest peraatteen vuoks uus kaapel ptäs saada normaaln markknakäyttöön välttömäst kun se valmstuu. Loppujen lopuks kyse on poltkasta. Krafnät Ålandsta lähes puolet (46,84 prosentta) omstaa Ahvenanmaan maakuntahalltus. Jos eduskunta hyväksyy nyt Ahvenamaan tuulvomatuen, maakunnan sähkön ptää antaa vrrata myös Suomen suuntaan markknaehtosest. n 6 Voma & Käyttö 4/2015 Voma & Käyttö 4/2015 7

Suomen ABB:n nnovaato parantamaan AIDAn koko lavaston energatehokkuutta Suomen ABB tomttaa saksalasen rsteljävarustamon AIDAn kakkn kymmeneen alukseen energankäytön seuranta- ja hallntajärjestelmän (EM- MA Advsory Sute). EMMA-energanhallntajärjestelmä mnmo nn yksttästen alusten kun koko lavaston energankäytön kokonaskustannukset.se on jo asennettu kuuteen AIDA-varustamon rstelyalukseen. Järjestelmä seuraa lavaston potkuren työntövomaa, työntötehoa, aluksen kulkuasentoa, sähköntuotantoa, lmastonnn tehoa, päädeselgeneraattoren polttoöljyn omnaskulutusta sekä polttoaneen kokonaskulutusta. Tedot srretään plvsovellukseen alusvertaluja varten ja kakk lavaston energankulutukseen lttyvät tedot ovat etänä seurattavssa. Järjestelmän tuottamalla vertalutedolla varustamo löytää helpost energatehokkammat tavat toma. Kun ne otetaan käyttöön kakssa varustamon aluksssa, penenevät polttoaneenkulutus ja päästöt merkttäväst. Lsäks AB- B:n kattavat analyyspalvelut ssältäen smulonnn tukevat varustamoa lketomnnan energatehokkuuden edelleen kehttämsessä. Non 90 prosentta maalmankaupasta kuljetetaan mertse ja non 3 prosentta maalman pakokaasupäästöstä tulee merenkulusta. AIDA tunnetaan yhtenä ympärstön parhaten huomoon ottavsta rsteljävarustamosta. Yhtö asettaa tukat vaatmukset aluksssaan käytettävlle sovellukslle. Olemme tyytyväsä shen, että AIDA valts EMMA-järjestelmän penentämään entsestään lavastonsa ympärstöjalanjälkeä, lketomntajohtaja Juha Koskela ABB:ltä sanoo. Parhaan mahdollsen tehokkuuden saavuttamnen edellyttää alusten energankäytön tatavaa hallntaa. Kehttynyt energankäytön hallntajärjestelmä antaa käyttöömme matemaattsest analysodut suortuskykymttart pelkän kästtelemättömän datan sjaan, sanoo AIDA Cruses -yhtön mertomnnasta vastaava varatomtusjohtaja Jens Lassen. AIDAn aluksn asennettu EM- MA-järjestelmä on SEEMP-yhteensopva (Shp Energy Effcency Management Plan). Alusten energatehokkuuden hallntasuunntelma SEEMP edellyttää, että lavan operojalla on käytössään suunntelma operonnn energatehokkuuden parantamseks. Se on ollut pakollnen kakssa aluksssa vuodesta 2013 lähten. Suomen ABB:llä kehtetty EMMA-energanhallntajärjestelmä tuotn markknolle vuonna 2011. n Lsätetoja: ABB Oy Juha Koskela puh. 050 332 6150 juha.koskela@f.abb.com Fortum nvesto uuteen yhdstettyyn sähkön ja lämmön tuotantolatokseen Zabrzessa, Puolassa Fortum on päättänyt rakentaa uuden yhdstetyn sähkön ja lämmön (CHP) monpolttoanelatoksen Zabrzeen, Puolaan. Investonnn kokonasarvo on non 200 mljoonaa euroa (870 mljoonaa Puolan złotya). Suunntelmen mukaan uus vomalatos alottaa kaupallsen tuotannon vuoden 2018 loppuun mennessä, ja se tuottaa kaukolämpöä non 70.000 kottaloudelle Zabrzessa ja Bytomssa. Uus vomalatos käyttää polttoaneenaan pääosn jäteperästä polttoanetta (RDF) ja hltä, mutta vo käyttää myös bomassaa ja polttoaneden seoksa. Jäteperäsen polttoaneen osuus vo olla jopa 50 % kokonaspolttoaneenkulutuksesta. Jäteperästä polttoanetta varten talous- ja teollsuusjäte hanktaan pakallsest. Uus vomalatos korvaa aemmat, pelkkää hltä käyttävät, vanhentuneet yksköt Zabrzessa ja Bytomssa. Investonnn odotetaan parantavan merkttäväst tuotannon tehokkuutta ja vähentävän alueen hldoksd- ja muta päästöjä. Vomalatoksen tuotantokapasteett on 220 megawatta (MW) ssältäen 145 MW lämpöä ja 75 MW sähköä. Sen vuosttasen tuotannon arvodaan olevan non 730 GWh lämpöä ja 550 GWh sähköä. Rakennusprojektn arvodaan alkavan kesällä, pakallsten ympärstövakutusten arvonnn ja muden neuvotteluden jälkeen. Tehokas sähkön ja lämmön yhtestuotanto on yks Fortumn kolmesta strategsesta ydnosaamsalueesta. Mellä on SELVITYS: Kvhl korvas maakaasun hldoksdpäästöt kasvovat 1,6 mljoonaa tonna suurssa suomalaskaupungessa Pöyryn tuoreen selvtyksen mukaan hldoksdpäästöt ovat kasvaneet Suomen suurssa kaupungessa 1,6 mljoonalla tonnlla vuodesta 2010 vuoteen 2014. Päästöjen lsääntymsen taustalla on maakaasun korvautumnen pääosn kvhlellä yhdstetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa. Gasum ehdottaa polttoaneverotuksen uudstamsta, sllä vuoden 2011 energaverouudstus e ole täysn onnstunut tavotteessaan edstää vähäpäästösten polttoaneden käyttöä. Maakaasun korvautumnen kvhlellä on johtanut lsääntyvn hldoksdpäästöhn. Hldoksdpäästöt kasvovat yhdstetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa non 20 prosentlla pääkaupunkseudulla, Lahdessa ja Tampereella 2010 2014, Pöyryn uus selvtys kertoo. Tämä vastaa non 2,7 prosentta koko Suomen vuotussta kasvhuonekaasupäästöstä. Samaan akaan myös hmsen terveydelle hatallset lähpäästöt kasvovat merkttäväst. Penhukkas- ja rkkdoksdpäästöt lähes kaksnkertastuvat, ja lsäks typenoks- runsaast kokemusta tehokkaasta energantuotannosta ja haluamme aktvsest osallstua lmastonmuutoksen hlltsemseen. Nän vomme myös osaltamme myötävakuttaa Puolan energasektorn käynnssä olevaan muutokseen, sanoo Markus Rauramo, Fortumn Heat, Electrcty Sales and Solutons -dvsoonan johtaja. Mellä on jo nyt vahva asema Puolassa, joka on yks Euroopan suurmmsta kaukolämpömarkknosta. Fortum on tomnut Puolassa vuodesta 2003 lähten. Sllä on tällä hetkellä neljä CHP-ykskköä sekä yl 800 km kaukolämpöverkkoa, jotka palvelevat yhteensä 360.000 kottaloutta Płockn, Wrocławn, Częęstochowan, Zabrzen ja Bytomn kau- Lsätetoja: Fortum Heat Electrcty Sales and Solutons -dvsoonan johtaja Markus Rauramo puh. +358 10 45 24529 pungessa. Fortumn kokonassähköntuotantokapasteett on yl 200 MW ja lämmöntuotantokapasteett yl 1.100 MW. Vuoden 2014 lopussa Fortumlla ol non 600 työntekjää Puolassa. Zabrze on osa nopeast kehttyvää Katowcen aluetta, Ylä-Slesassa. Alueella on non 2,4 mljoonaa asukasta 21 kaupungssa. n dpäästöt kasvovat non kolmanneksella tarkastellussa kaupungessa vuodesta 2010 vuoteen 2014. Maakaasun edut sähkön ja lämmön yhtestuotannossa ovat selkeät. Maakaasua hyödynnettäessä lähpäästöt ovat erttän alhaset. Lsäks kaasun poltosta syntyvät hldoksdpäästöt ovat non 40 prosentta alhasemmat kun kvhlellä. Maakaasulla on myös korkea sähköntuotannon hyötysuhde verrattuna kntesn polttoanesn: maakaasun korvautumnen kvhlellä on näkynyt yhtestuotantosähkön määrän laskuna vuoden 2011 kesästä lähten. Vähenemä vastaa non kahta prosentta Suomen sähköntuotannosta, ja selvtyksen mukaan se on korvautunut erllsellä sähköntuotannolla ja sähkön tuonnlla. Gasumn veromall edstäs vähäpäästösyyttä Pöyryn selvtys osottaa, että kokonasuutena katsoen vuoden 2011 energaverouudstus e ole onnstunut kaklta osn tavotteessaan ohjata vähäpäästösten polttoaneden käyttöön. Maakaasun kohdalla veromuutos on ollut ertysen merkttävä: Maakaasun veroa on korotettu portattan vuosen 2011, 2013 ja 2015 alussa, ja kakkaan maakaasun verotus on yl setsenkertastunut vuoden 2010 tasoon verrattuna. Energaveropäätöksen yhteydessä halltus lupas seurata uudstuksen vakutuksa er energalähteden käyttöön ja CO2-päästöhn. Hldoksdpäästöjen hlltsemseks Gasum on esttänyt polttoaneverotuksen uudstamsta malllla, joka ohjas vähäpäästösten polttoaneden käyttöön, ves kotmasta sähkön ja lämmöntuotantoa energatehokkaampaan suuntaan ja edstäs sähköntuotannon omavarasuutta. Lsäks Gasumn veromall ols valton verotulojen kannalta neutraal ratkasu, Gasumn tomtusjohtaja Johanna Lammnen sanoo. Ehdotettu veromall ohjas käyttämään olemassa olevaa, vähäpäästösempää ja energatehokkaampaa kapasteetta, ekä se lsäs nvestonteja fosslsn polttoanesn. Tämä tarjoas konkreettsen kenon päästä eroon suuresta osasta kvhlen käyttöä nopealla akataululla ja vähentäs päästöjä merkttäväst. Srtymnen kvhlestä maakaasuun mahdollstas nopean päästövähenemän, koska kaasuvomalat ovat jo olemassa Pöyryn tutkmuksessa tarkastellussa kaupungessa (Helsnk, Espoo, Vantaa, Tampere, Laht). Kaasuvomalat ovat energatehokkaampa ja uudempa kun vastaavat knteän polttoaneen latokset. n Lsätetoja: Gasum tomtusjohtaja Johanna Lammnen, puh. 020 44 78 661 (johdon assstentt, Henna Walker) 8 Voma & Käyttö 4/2015 Voma & Käyttö 4/2015 9

Fortum tekee mttavan peruskorjauksen Imatran vesvomalatoksen padolle. Hanke toteutetaan vuosna 2015 2018, ja se työllstää yrtyksä Imatran seudulla arvolta 80 henklötyövuoden verran. Hankkeen päätoteuttaja on Desta Oy. Peruskorjaushankkeen myötä Suomen suurmman vesvomalatoksen vuonna 1929 valmstuneen padon turvallsuus ja luotettavuus paranevat ja padon käyttökä pdentyy usella kymmenllä vuoslla, projektpäällkkö Hekk Puuska Fortumsta kertoo. Lsätetoja: Fortum projektpäällkkö Hekk Puuska puh. 050 454 6233 FORTUM PERUSKORJAA IMATRAN VESIVOIMALAITOKSEN PADON Peruskorjaustöden ensmmäsessä vaheessa tämän vuoden akana korvataan säännöstelypadolla oleva nykynen kapea slta uudella leveämmällä sllalla. Uus patoslta mahdollstaa ajoneuvojen käytön patolatteden huolto-, korjaus- ja kunnossaptotössä. Vuonna 2016 uustaan padon sektorluukku, ja stä seuraavna vuosna kunnostetaan padon valssluukut. Betonpatorakenteden kunnostus tehdään vahettan vuosen 2015 2018 akana. Peruskorjaushankkeen toteutus vakuttaa myös Imatran vomalatoksen sähköntuotantoon. Tetyt rakennusteknset työt tulevat edellyttämään pentä vrtamaa vomalatoksen läp. Nämä työt pyrtään ajottamaan sten, että ohjuoksutuksn Imatran vomalatos Imatran vomalatos on Suomen suurn vesvomalatos. Imatran vomalatoksen rakentamnen alotettn vuonna 1922. Ensmmänen konesto otettn käyttöön vuonna 1928 ja vmenen el setsemäs konesto vuonna 1951. Vomalatoksen nykynen teho on 185 MW ja sen vuostuotanto on runsaat 1.000 GWh, mkä vastaa yl 230.000 kottalouden vuoskulutusta. e tule tarvetta. Peruskorjattava kohde on valtakunnallsest merkttävä, koska se sjatsee yhden Suomen kuulusmman matkalunähtävyyden, Imatrankosken äärellä. Tulevan kesän kosknäytöksn hanke e vakuta, vaan ne on suunnteltu toteutettavaks Imatran kaupungn jo julkaseman ohjelman mukaan. Imatran vomalatoksen padon peruskorjaushanke ssältyy Fortumn vesvoman pohjosmaseen nvestontohjelmaan. Fortum nvesto Suomen ja Ruotsn vesvomalatostensa peruskorjauksn non 100 mljoonaa euroa vuosttan. n VALTAKUNNAN METSIEN INVENTOINTI: Puuvarat mahdollstavat hakkuden lsäyksen Valtakunnan metsen 11. nventonnn tulokset ovat valmstuneet. Tuorempen mttausten mukaan puuston määrä on 2,4 mljarda kuutometrä ja vuotunen kasvu 105,5 mljoonaa kuutometrä. Metsen kärakenne ja täysmääränen puusto mahdollstavat kasvun hyvän tason. Edellseen nventontn verrattuna metsät ovat varttuneet nuora harvennusmetsä on srtynyt varttuneempn kehtysvahesn enemmän kun vme vuosen hakkuden tasolla on syntynyt nuora metsä. Metsän monmuotosuuden kannalta tärkeän lahopuuston määrä on kasvanut Etelä-Suomessa, mutta näyttäs vähentyneen Pohjos-Suomessa vmesen runsaan 10 vuoden akana. Lahopuuston määrää on mtattu vasta 1990-luvun lopulta lähten, kun metsen monmuotosuudesta huolehtmnen nous metsänhodon tavottesn. Vähntään polttopuuks kelpaavan kuolleen puun määrää on Suomessa seurattu 1920-luvulta lähten. Sen määrä on nyt sekä Etelä- että Pohjos-Suomessa suuremp kun 1960-luvulla, jollon kuollut puusto kerättn metsstä hyvn tarkast. Suurn kestävä anes- ja energapuukertymä kasvussa Puuntuotannon metsämaalle laskettu suurn kestävä anes- ja energapuun kertymän runkotlavuus on tällä hetkellä non 81 mljoonaa kuutometrä vuodessa. Sen ennakodaan ylttävän 86 mljoonaa kuutometrä vuodessa jo vuosna 2021 2030. Kansallsen metsästrategan tavote 80 mljoonan kuutometrn runkopuun hakkusta vuonna 2025 on ss puuntuotannollsest kestävä. Metsäteollsuus käytt vuosna 2011 2013 kotmasta anespuun el tukkja kutupuun mtat täyttävää raakapuuta keskmäärn 53 mljoonaa kuutometrä. Sellutehdassuunntelmen toteuttamnen lsäs havukutupuun käyttöä jopa 14 Seuraavalla halltuksella rttää työsarkaa energapoltkan suunnan kääntämsessä ja botalouden lupausten lunastamsessa mustuttaa MTK:n energavalokunta. Metsähakkeen tuen byrokratsomnen kahteen er tasoon ja turveveron ptämnen ennallaan jatkovat halltuksen hlenmustaa ympärstöpoltkkaa ja kvhlen käytön edstämstä, toteaa MT- K:n energavalokunnan puheenjohtaja, MTK:n kolmas puheenjohtaja Markus Eerola. Byrokratan myötä merkttävät boenerganvestonnt srtyvät hamaan tulevasuuteen, harmttelee Eerola. MTK tovoo maan uuden halltuksen saavan nopeast uskottavuutta rapautuneeseen energapoltkkaan. Boenerga on merkttävmpä osa botaloutta ja sen tuotannolla vodaan työllstää jopa 30.000 henklöä. Seuraavan halltuksen tehtäväks jää pkasella akataululla valmstella turpeen veron alentamnen nykyjärjestelmää kannustavammaks ja metsähakkeen tuen nosto. Samassa yhteydessä halltuksen on tarkasteltava faktapohjalta ptävätkö nykysen halltuksen tekemät byrokraattset tuen kahteen luokkaan jakamsen perusteet. MTK on asettanut energapoltkan tavotteeks vuoteen 2040 mennessä laskennallsest sataprosenttsen energaomavarasuuden. MTK:n energavalokunta haluaa tulevaan halltusohjelmaan pensähköntuotannon kannustma ja bokaasun lkennekäytön laajentamsta. Lsätetoja: Metsävarat ja metsen tla erkostutkja Kar T. Korhonen puh. 029 532 3030 kar.t.korhonen@luke.f mljoonaa kuutometrä vuodessa vuoteen 2025 mennessä. Luonnonvarakeskuksen laskelmen mukaan kotmasa hakkuta vodaan lsätä uutta kysyntää vastaavast, mutta Etelä-Suomessa havukutupuun lsäyksestä osa ols kuuskutua. On varauduttava shen, että mäntykudun kysynnän tyydyttämseks joudutaan hakkaamaan metsstä myös nykystä enemmän mäntytukka. Vuoteen 2020 asetettu metsähakkeen 13,5 mljoonan kuutometrn käyttötavote lämmön- ja energantuotannossa on myös mahdollsta toteuttaa samanakasest kasvavan anespuun käytön kanssa, jos energapuusta non puolet korjataan hakkuutähtenä ja kantona. n MTK:N ENERGIAVALIOKUNTA: Boenergaa tarvtaan elvyttämään Suomen talous Boenergaa tarvtaan korvaamaan fosslsta energaa sähkön ja lämmön tuotannossa. n Lsätetoja: MTK:n energavalokunnan puheenjohtaja Markus Eerola puh. 0400 489 350 MTK Asames Ilpo Mattla puh. 040 584 8526 10 Voma & Käyttö 4/2015 Voma & Käyttö 4/2015 11

WATREC OY TOTEUTTAA UUDEN BIOKAASULAITOKSEN OSAKSI TÄYSIN UUDENLAISTA KIERRÄTYSRATKAISUA Rhmäelle on alettu rakentaa kolmen jalostamon muodostamaa, Kertotalouskyläks nmettyä aluetta, joka mahdollstaa maalmanlaajusest anutlaatusen kerrätysratkasun. Uudessa konseptssa tavallsesta yhdyskuntajätteestä erotetaan muovt, metallt sekä bohajoava anes, ja ohjataan ne edelleen jatkojalostukseen. Ekokemn kehttämä uus kerrätysratkasu nostaa yhdyskuntajätteen kerrätys- ja hyötykäyttöastetta merkttäväst. Yhdyskuntajätettä erottelevan Ekojalostamon yhteyteen rakennettava bokaasulatos hyödyntää jätteestä erotettua bohajoavaa anesta tuottaen stä sekä bokaasua että lannotetta ta maanparannusanetta. Bokaasulatokselle tulee sekajätteestä erotettua orgaansta lajketta. Seulan läp kuljettuaan se prosessodaan latoksen läp, ja stä otetaan uusutuva energa talteen, kertoo latoksen pääurakotsjan, Watrec Oy:n, tomtusjohtaja Juhan Suvlamp. Ekokemn oman jalostamon yhteyteen The latest addton to Wärtslä s portfolo of gas pumps has been ntroduced. The new Wärtslä Svanehøj ECA Fuel Pump (EFP) has been developed n close cooperaton wth desgners of lquefed natural gas (LNG) fuel systems to support gas fuelled engnes that acheve greater effcency. The new Wärtslä pump offers a number of advantages, ncludng havng no tank connectons below lqud level, no electrcal components nsde the tank, and hardly any contrbuton to the generaton of bol off gas. Havng less heat and pressure buld up n the fuel tank makes ntegrodulla bokaasulatoksella saavutetaan synergaetuja ja tehostetaan jalostamon tomntaa. Sekn on nnovatvnen ratkasu se on Suomen ensmmänen botehdas, jossa kästellään sekajätteestä peräsn olevaa bojätettä. Aemmn toteuttamssamme latoksssa, Honkajoella, Kuopossa ja Oulussa, on vastaanottolnjat kottalouksen ja kaupan erllskerätylle bojättelle se- Lsätetoja: Watrec Oy tomtusjohtaja Juhan Suvlamp puh. +358 400 801 416 j.suvlamp@watrec.f kä lettelle. Rhmäelle nyt rakennettavassa latoksessa kästellään näden lsäks Ekojalostamossa syntyvä orgaannen jae omalla vastaanottolnjallaan. Lnjoja tulee ss olemaan kolme tavallsen kahden sjaan, Suvlamp sanoo. Maalmanlaajusest katsoen hankkeessa käytetty teknologa avaa mahdollsuuden kerrätykselle täysn uudenlasessa mttakaavassa. Monessa maassa jätteden syntypakkaerottelua e tehdä ollenkaan, ja sks sekajae on ylesn jae maalmalla. Watrecn teknologa sekä osaamnen tarjoavat ratkasun orgaansen jakeen hyödyntämselle myös tällasssa massa. Orgaansta jaetta kästtelevän bojalostamon rakennuttaa Botehdas Oy, Suomen anoa valtakunnallsest tomva bokaasuyrtys. Watrec Oy on Botehtaan teknologapartner ja vastaa kaksta yrtyksen bokaasulatosten toteutukssta. Ekojalostamon rakennustyöt ovat alkaneet tällä vkolla. Kesällä rakennusvaheeseen etenevät myös bojalostamo sekä muovjalostamo. Jalostamoden on määrä valmstua vuoden 2016 kesällä. n Wärtslä ntroduces new fuel pump for effcent and envronmentally sustanable gas operatons the new pump very safe, whle n harsher operatng condtons t also mantans the pressure, thereby ensurng a contnuous gas flow to the LNG fuelled engne. The Wärtslä Svanehøj ECA Fuel Pump s desgned to be compatble wth Wärtslä s LNGPac fuel bunkerng and supply system, and n accordance wth regulatons coverng vessels operatng n Emsson Control Areas (ECAs). The pump can also be used wth other types of fuel, such as ethane and methanol. Ths new addton to our pump portfolo s one more mportant enabler for the use of LNG as a safe and vable marne fuel. The desgn s based on the company s huge competence and depth of experence n pump technology, and wll ensure a steady, safe, and relable supply of gas to the engne regardless of weather or thermal condtons. Needless to say, t meets all the latest envronmental and effcency requrements, says Henrk Sorensen, Managng Drector, Wärtslä Svanehøj. There are currently more than 5.000 Wärtslä Svanehøj deepwell gas pumps n operaton around the globe. Ths latest verson s desgned for a servce lfe of at least 25.000 operatng hours or fve year servce ntervals. It also has a con- Teollsuuden vrtuaaltehdas vähentää kustannuksa ja päästöjä VTT on kehttänyt yhdessä eurooppalasten yhtöden ja tutkmuslatosten kanssa plvpohjasen, modulaarsen ja helpost räätälötävän ohjelmstoalustan, jota hyödyntämällä vodaan lsätä teollsuustuotteden kestävyyttä sekä penentää valmstuskustannuksa ja päästöjä. Alusta tarjoaa vrtuaalsen yhtestyöympärstön organsaatolle, jotka yhdessä kehttävät samaa tuotetta ta palvelua. Äskettän päättyneessä EPES (Eco-Process Engneerng System for composton of servces to optmse product lfe-cycle) -hankkeessa syntynyt järjestelmä yhdstää tehokkaast asatetosen lähestymstavan, plvpalvelun, teollsen nternetn, yhtestyöverkostot, smulonnn ja ympärstövakutusten arvonnn. Se tarjoaa työkaluja er organsaatossa tomvlle asantuntjolle kehttää ja parantaa tuotteen ta palvelun elnkaaren vaheta yhdessä. Ohjelmston avulla vodaan selkyttää ja osn automatsoda monmutkasa kehtystehtävä yhdstämällä sekä manuaalsa asantuntjan tekemä että ohjelmallsest tehtävä parannuksa. Analyyst ovat tostettava ja mahdollstavat nän perntesä tapoja laajemman jäsentelyn. VTT kehtt järjestelmään smulontmoduuln, jolla vodaan tuottaa räätälötyjä ja helpost automatsotava smulontpalveluta päätöksenteon tueks. Palveluden avulla päätöksenteossa vodaan helpommn huomoda esmerkks kestävän kehtyksen ja ekotehokkuuden tunnuslukuja, kuten energa- ja materaaltehokkuutta ja päästöjä. Järjestelmän prototyyppä testattn yhdessä AIRBUSn kanssa lentokoneen spen suunntteluun. Ratkasun avulla yrtys kyken tekemään uusn sp- ja tehdaskonseptehn lttyvät päätökset vrtuaalsessa yhtestyöympärstössä, jossa myös päästöt ja materaalen käyttö votn ottaa huomoon. Järjestelmää sovellettn lsäks tuulmyllyjen kunnossapdon ja korkeajänntekaapeleden suunntteluun. Esmerkks tuulpustojen tuotanto saatn ohjelmston avulla optmotua, koska työkalu mahdollstaa tuulmyllyjen tlan lsäks myös tuulennusteden ja käytettävssä oleven resurssen huomoon ottamsen. Hankkeessa olvat VTT:n lsäks mukana hanketta koordnova Tecnala Espanjasta ja ATB Saksasta, ohjelmstoyrtykset Ssteplant Espanjasta ja Esteco Italasta sekä yrtykset AIRBUS, Tamon ja NKT, joden kanssa testattn kehtystyön tuloksa. n tngency n place should somethng unexpected happen, whereby the pump can be servced under Wärtslä s three servce area concept, whch enables access to the motor, bearng and pump - even wth gas pressure n the tank. Importantly, the electrc motor s stuated outsde the fuel tank to elmnate excess heat and pressure. Conventonal pumps wth the motor nstalled nsde the fuel tank transfer as much as 70 percent of the electrcal energy as heat to the LNG. n Meda Contacts: Wärtslä Svanehøj Wärtslä Shp Power Sales Development Manager Mr Jm Rse tel: +45 9637 2279 jm.rse@wartsla.com Monet vähennykset ptää tse vaata verolmotuksessa Kun saat estäytetyn verolmotuksen, käy se huolella läp. Täydennä puuttuvat tedot ja korjaa mahdollset vrheet, Veronmaksajan Keskuslton johtava lakmes Päv Kaar mustuttaa. Estäytetyn verolmotuksen tedot on saatu er lähtestä, kuten työnantajalta ja pankesta. Yleensä ne ovat oken. Verotus e ole kutenkaan nn automaattsta, että kakk verovähennykset sas vaatmatta ntä tse. Esmerkks matkakulut evät srry vuoden vahteessa saapuvalta perusverokortlta estäytetylle verolmotukselle. Ne näkyvät lmotuksessa van, jos olet lmottanut ne hankkessas uuden verokortn el nn sanotun muutosverokortn, Kaar ohjestaa. Sama koskee kottalousvähennystä. Jos olet vme vuonna esmerkks remontonut kota ta kesämökkä, nyt on aka vaata stä kottalousvähennystä. Musta tarkstaa myös pääomatulot. Yllättävän mon jättää vuokratulot lmottamatta, koska luulee tedon vuokratulojen okeasta määrästä jo olevan verotomstossa. Luulo on väärä. Jos vuokra e lmota nmenomaan verolmotuksella, joutuu maksamaan veronkorotusta, vakka ennakkoverot vuokratulosta ols maksettu, huomauttaa Kaar. Huomo myös, että verolmotuksen mukana tulevan erttelyosan tedot evät ole välttämättä srtyneet varsnaselle verolmotuslomakkeelle. Vakka esmerkks sjotusasunnon lanan korkokulut näkysvät erttelyosassa, ne vovat puuttua varsnaselta verolmotukselta kohdasta 7.7 Tulonhankkmsvelan korot. Syynä vo olla se, että lanan käyttötarkotus e ole verottajan tedossa. Jos nän on, saat korkovähennyksen van, jos merktset korot okeaan kohtaan verolmotukselle, Kaar korostaa. Vot tehdä korjaukset ja täydennykset lomakkeen ohella sähkösest osotteessa www.vero.f/verolmotus. Tetojen vmenen lmottamspävä on joko 7.5. ta 13.5.2015. Pävämäärä on merktty lomakkeelle. Verolmotusta e tarvtse palauttaa, jos korjattavaa ta lsättävää e ole. Neuvoja verolmotuksen tarkstamseen ja korjaamseen löytyy osotteesta veronmaksajat.f/verolmotus, Kaar mustuttaa. n 12 Voma & Käyttö 4/2015 Voma & Käyttö 4/2015 13

Tekst: Rtta Ahonen Kuvat: Jyrk Nkklä ÖLJYNTORJUNTAHARJOITUSTA SEURAAMASSA SAMPOLLA matkalujäänmurtajan erlanen pävä Jäänmurtajalakosta johtuen Ahto ja Konto jävät pos Kem Arctc 2015-öljyntorjuntaharjotuksesta. Alkuperäseen suunntelmaan kuuluneet öljyntorjunta-alukset Louh ja Letto esttvät tostakymmentä kansallsuutta edustavalle ylesölle kunka selvytyvät 200 tonnn raskaan polttoöljyvuodon puhdstamsesta jääsohjon seasta. Kuvtteellnen kahden rahtlavan törmäys ol tapahtunut 23.3.2015 Kemn väylällä vomakkaan tuulen ja valltseven jääolosuhteden taka. Valtaosa öljystä ol onnettomuusalueella, mutta saastutt myös muta Kemä koht menevä väylä. Jäljellä oleva öljy ol postettu rkkoutuneesta tanksta ja lavan runko ol hnattu Kemn satamaan. Syke lähettää pakalle Louhn ja Leton sekä hälyttää pakallsen pelastuslatoksen. Hälytmme HELCOM-sopmuksen nojalla Itämeren maat. Kööpenhamnan sopmuksen nojalla Pohjosmaat, Euroopan merturvallsuusvraston sekä Arktsen neuvoston jäsenmaat uuden öljyntorjuntasopmuksen nojalla, kertoo harjotuksen johtajana tomnut Suomen ympärstökeskuksen ryhmäpäällkkö Jorma Rytkönen. Harjotus on merkttävä ja anutlaatunen juur sks, että snä ovat mukana kakk nämä kolme sopmusta. Harjotuksesta e lmotettu etukäteen nälle taholle, jotta votn testata todellsa vvetä hälytykseen vastaamsessa ja avun tarjoamsessa. Hälytysten antamsessa käytettn kahta erlasta ohjelmstoa ja kolmea sähköpostlstaa, joden todettn aheuttavan paljon työtä. Harjotuksen purkutlasuudessa yltarkastaja Hel Haapasaar Suomen ympärstökeskuksesta totes, että kolme valtota e vastannut hälytykseen lankaan ja vvästyksä tapahtu monen kohdalla. Todellsessa onnettomuudessa kesktyttäsn yhteen hälytysmenetelmään ja kansanvälset hälytystehtävät annettasn yhdelle henklölle. Rytkösen mukaan hälytysten ajottamnen anto ajattelemsen ahetta etenkn, jos on tarve hakea kalustoa. Sllon e välttämättä apua lähdetä kutsumaan kaukaa, jollon akaa avun saamseen vo mennä pävä ta jopa vkkoja. Kem paras pakka Matkalujäänmurtaja Sampo sa keskvkkona 25.3.2015 tavanomasesta rstelyverasjoukosta pokkeavat rstelyveraat, jotka tulvat tarkkalemaan Louhn ja Leton urakkaa öljyn keräämsessä. Edellsenä pävänä satanut lum ja aurnkonen pävä lovat mellyttävät putteet tapahtumalle, joskn jäätlanne ol normaala hekomp. Se e kutenkaan muodostanut mnkäänlasta estettä tapahtuman läpvemselle. Louh ja Letto lähtvät lkkeelle aamukahdeksalta, Sampo tarkkaljoneen yhdeksältä. Kemn Satama ott omstamansa lavan käyttöön ja Sampo pääs tursten kuljettamsesta vahteeks erlasn tehtävn. Tapahtuma semnaareneen pt alun pern ptää Oulussa, mutta lavan päällkkö Petter Tähtnen sa Kemn Sataman tomtusjohtaja Rejo Vtalan ja markknontpäällkkö Hannu Tkkalan antaman tuen myötä Syken vakuuttuneeks stä, että Kemn edusta on juur okea pakka tämän tyyppselle harjotukselle. Sampon ajamnen yltönä Ouluun kesken khkemmän matkalusesongn ols myös maksanut enemmän kun tommnen sen kotsatamassa. Jos arktsen osaamskeskuksen sjanta suunntellaan, tämä harjotus antaa parhaan mahdollsen pohjan slle. Kem on edelleen se paras pakka, mssä sen vo toteuttaa, Tähtnen sanoo. Tähtnen kttää lostavaa yhtestyötä nn Suomen ympärstökeskuksen kun Kemn kaupungn tomjoden kesken. Kulttuurkeskus, kaupunk ja hotellen henklökunnat hotvat osuutensa ammatttadolla semnaarn ja koko öljyntorjuntaharjotuksen onnstumseks. Sampon konepäällkkö Mkko Mustosen mukaan aamulla töhn tullessa henklökunnan keskuudessa vallts postvnen jänntys. Harvon Sampolla ja Kemssä näkee nän arvovaltasta väkeä ja ammattnsa huppuosaaja ympär maalmaa. Tämä on valtavan heno avaus ja tovon, että kansanvälset ja myös ko- Suomen ympärstökeskuksen Kem Arctc 2015 -öljyntorjuntaharjotuksessa testattn mekaansta öljyntorjuntaa ja kaukokartotusta Perämeren arktsssa olosuhtessa. Tarkkalualuksena tomnut Sampo täytty kansanvälsstä ja arvovaltassta verasta. Matkalujäänmurtaja Sampon konepäällkkö Mkko Mustonen. 14 Voma & Käyttö 4/2015 Voma & Käyttö 4/2015 15

tmaset yrtykset knnostuvat Perämeren pohjukasta, jossa lunta ja jäätä on tarjolla joka vuos. Tämä on hyvä harjotuskenttä monenlaslle kokelle, Mustonen toteaa. Sampon sähkömestar Jukka Ylsuvannon pävä alko audovsuaalsen puolen valmstelulla. Kamerota, ääntä, vdeota ja powerpont-estyksä hottn kuntoon. Tetolkenteen osalta laajensmme wf-verkkoa ja paransmme kuuluvuutta. Nettn pääsee nyt kolmea kautta, Ylsuvanto sanoo. Mustosen ja Ylsuvannon työtlaan käy normaalrstelyn akana tutustumassa 150 rstelyverasta kuudessa ryhmässä. Tänä pävänä monkaan e malta lähteä lavan alempn kerroksn vaan pysyttelee aurnkosella kannella katsellen öljyntorjuntaharjotusta, joka alkaa 9.45. Sampo on Louhn svulla, josta näkymät Louhlle ovat hyvät. Louh alottaa kuvtteellsen raskaan polttoöljyn puhdstuksen. Suomella on ernomanen tlasuus osottaa kansanvälselle ylesölle osaamstaan arktsessa öljyntorjunnassa. Pakalla on myös ympärstöturvallsuusjohtaja Mary Landry Yhdysvaltan ssämnsteröstä. Landryn mukaan Yhdysvallossa e ole jässä kulkeva aluksa, joten Suomen öljyntorjuntakalusto knnostaa. Suomalasta tehokkuusajattelua parhammllaan Tapahtuman tarkotus on esttää avomerolosuhtesn kehtettyjä öljyntorjuntamenetelmä. 2011 käyttöönotetussa 71-metrsessä Louhssa on kolmen tyyppsä harjakerämä sekä peräkanteen knntetyt raskaat jääharjat. Louh pystyy tommaan jääolosuhteden lsäks myös kaksmetrsessä aallokossa. Talvella on enemmän akaa toma kun kesällä ennen kun öljy saavuttaa rannkon. Jää estää öljyä levämästä laajolle aluelle. Talvolosuhteden haasteta puolestaan ovat pmeys ja pumppausta vakeuttava korkea vskosteett, sanoo Rytkönen. Sampo srtyy 10.50 Leton svulle seuraamaan sen tomntaa öljyn keräämsessä. Mervartoston komentaja Jukka Savolanen toteaa, että ylesö näkee hyvn ertyslaatusta tomntaa ja ertyslatteden käyttöä. Maalmanlaajusest outoon tlanteeseen el öljyä jässä tlanteeseen on kehtetty latteta, jotka tomvat, kuten nytkn näemme. Suomalanen tehokkuusajattelu näkyy vranomasten yhtestomntana. Ympärstömnsterö ja Suomen ympärstökeskus vastaavat asosta ja he hakevat edullsmmat ja tehokkammat ratkasut. Sjotetaan kalustoa muden vranomasten musta systä ylläptämn lavohn ja saadaan käyttöön koko öljyntorjuntakapasteett, Savolanen kehuu. Rajavartolatoksen lentokone osallstu myös harjotukseen. Kemn sataman tomtusjohtaja Rejo Vtalan mukaan vastaavaa jässä tapahtuvaa harjotusta e ole akasemmn pdetty Perämeren pohjukassa. Pakka on anoa okea Suomessa tämän tyyppseen harjotukseen. Vakutus on suur, jos ajatellaan, mtä hyötyä on suomalasen osaamsen markknomsesta. Pakalla on lkemaalman edustaja nn Venäjältä kun Yhdysvallostakn, Vtala sanoo. Samanakasest Hollannssa on IN- TERSPILL 2015 -tapahtuma el öljyntorjuntalatteta valmstaven yrtysten messut. Stä huolmatta Kem Arctc 2015 keräs 180 hengen osallstujamäärän. Harjotuksn lttyvässä semnaarssa kästeltn arktsta ympärstöä, mekaansta öljynkeräystä jässä, arktsen alueen jää- ja sääpalveluta, alusten omnasuuksa jääolosuhtessa ja ympärstön valvontaa. Peneks maaks mellä on suhteellsen tehokas öljynkeräysjärjestelmä, mutta lsäparannuksa tarvtaan velä. Tulevasuudessa työmme kohdstuu avomervarustuksn ja kohdennamme öljyntorjuntakapasteetta myös ulkosaarstoon, sano Suomen ympärstökeskuksen ympärstöneuvos Anna-Maja Pajukallo. Suom on todennäkösest anoa maa maalmassa, jossa kakk merkuljetukset menevät satamen kautta, jotka ovat jäässä osan vuodesta. Mellä on sks runsaast osaamsta arktssta olosuhtesta. Arktsten alueden ympärstörsken lsääntymnen, jäden sulamnen, arktsen lkenteen lsääntymnen kannustavat yhä tehokkaampaan varautumseen ja uusen öljyn- keräysteknkoden testaamseen. Kem Arctc 2015 -öljyntorjuntaharjotus anto runsaast lsätetoa ja pohdttavaa. Analysomme kehttämskohteta, jota löyty koko tomntaketjusta. Onnstumseen tarvtaan useta vahtoehtosa menetelmä ja paljon työtä vaadtaan velä tomven menetelmen kehttämseen suurn jäällä olevn öljyvuotohn, kertoo Jorma Rytkönen. Seuraava harjotus on toukokuussa Vron kanssa Saarenmaalla, ja kesäkuussa suomalaset öljyntorjuntalavat osallstuvat Venäjän öljyntorjuntaharjotukseen rajan takana Vysotskssa. n 16 Voma & Käyttö 4/2015 Voma & Käyttö 4/2015 17

Vantaan Vaaralaan on valmstunut uus suurlnjanen maamerkk Kehä III:n varrelle pystytetty avan uudenlanen masemapylväspar herättää uudenlasella muotolullaan huomota keskellä vlkasta lkennelttymää sen näkevät esmerkks kakk autoljat, jotka ajavat Porvoonväylää dästä Helsnkn pän. Pylväsparn suunnttelutyössä on huomotu pats ympärstö ja lkenne, myös alueella jo olemassa olevat rakenteet, kuten Vantaan Energan aemmn pystyttämä vomajohtopylväs. Tärkeä ja näkyvä osa yhteskunnan sähkönsrtojärjestelmää ovat vomajohtorakenteet, osana nykyakasta masemaamme. Teollsest muotollut sähköverkon vomajohtopylväät el masemapylväät elävöttävät omalta osaltaan yhtestä masemaa samalla edustaen ympärstöä kunnottavaa teknstä muotolua. Masemapylvästä on tullut näkyvä osa suomalasta ympärstöä. VTT ja Tampereen teknllnen ylopsto saavuttvat ITER-fuusoreaktorn etäohjauksen kehtystyössä merkttävän uuden askeleen, kun fuusolatteen dvertor-kehän avaavan ja sulkevan kasetn vahto reaktorn etähuollon tutkmusympärstössä onnstu etäohjatust. Operaato on yks vaatvmpa tomenptetä tulevassa ITERssä. Suomalasten ITER-yhtestyö jatkuu nyt myös uutena mljoonahankkeena. ITERn rakennustyöt etenevät Etelä-Ranskan Cadarachessa vauhdkkaast, ja latoksen osajärjestelmstä on käyty useta tarjousklpaluja. Teknologan tutkmuskeskus VTT sa ensmmäsen tomeksannosta vme vuonna ja on mukana myös seuraavassa tarjousklpalun vottaneessa konsortossa, joka tomttaa ns. Neutral Beam -etähuoltolatteston fuusoreaktorn. Sopmuksen kokonasarvo on n. 45 mljoonaa euroa. Lsätetoja: Fngrd Oyj varatomtusjohtaja Kar Kuusela puh. 030 395 5129 Masemapylvätä sjotetaan harktust pakkohn, jossa vomajohtorakenteet kulkevat masemallsest herkässä ympärstössä. Tällasa kohteta ovat esmerkks taajama-alueet, vesstön yltykset ja kohdat, jossa vomajohdot ylttävät vlkkata lkenneväylä. Vaaralan masemapylväshanke suju haasteellsesta ruuhka-suomen sjannstaan huolmatta henost ja vommekn nautta hankkeen tuotokssta kymmenä vuosa eteenpän, toteaa Fngrdn varatomtusjohtaja Kar Kuusela. Masemapylväät ovat esmerkk sähkötomalan nnovatvsuudesta ja halukkuudesta ottaa yhteskunnallset tekjät kakessa tekemsessä huomoon. Teemme työtä, jonka tavotteena on palvella kansalasa mahdollsmman hyvn. Halusmme olla mukana toteuttamassa masemapylväsratkasua näkyvälle pakalle, jonne ol jo aemmn rakennettu Vantaan uuden jätevomalan lttymsjohdon modern vomajohtopylväs, perustelee tomtusjohtaja Rsto Lapp Vantaan Energa Sähköverkot Oy:n osallstumsta yhtestyöhankkeeseen. Vaaralassa pylväden näkyvyys on merkttävä, sanoo puolestaan Muotohomo Oy:n tomtusjohtaja Pekka Tovanen. Tovanen kuvalee uuden pylvään muotolua eleettömäks ja ajattomaks. Se herättää melenkntoa, mutta samalla sop hyvn ympärstöönsä. Pylväs on myös erttän kustannus- ja materaaltehokas. Hankkeen kustannukssta ovat vastanneet valtaosn Lkennevrasto ja Vantaan kaupunk. Pylväät ovat kehttäneet yhtestyössä kantaverkkoyhtö Fngrd Oyj, Vantaan Energa Sähköverkot Oy ja muotolutomsto Muotohomo Oy. n ITERn vaatva etähuollon operaato onnstu suomalasvomn Taustalla on VTT:n non 10 vuoden onnstunut tutkmus- ja kehtystyö ITE- Rn epäpuhtauksa kerääven dvertor-kasetten vahto-operaatossa. Tehtävät lttyvät huollon etäoperonnn latteden ja ohjausjärjestelmen suunntteluun ja nden testaukseen Tampereella sjatsevassa Dvertor Test Platform 2 -el DTP2 -tutkmusympärstössä, joka on täysmttakaavanen mall fuusoreaktorn pohjaosasta. Itse testalusta on non 20 meträ ptkä ja panaa non 65 tonna. ITERn teknologalta edellytetään paljon, sllä sen avulla halltaan sadassa mljoonassa celsusasteessa palavaa fuusoplasmaa. Kun fuusoreaktor on käytössä, sen ydnosat aktvotuvat neutronpommtuksessa. Sks kakk huolto-, tarkastus- ja korjaustomet tehdään etäoperonnn avulla valvomosta vrtuaalmallen ja kameranäkymän avustamana. ITERn reaktorkammon alaosassa sjatsevat 54 dvertor-kasetta ovat kukn kooltaan 3,4 m x 2,3 m x 0,6 m ja panavat non 10 tonna. Dvertor-kasett on kään kun valtava tuhkakupp, johon kuuma tuhka ja epäpuhtaudet laskeutuvat. n Lsätetoja: VTT tutkmusprofessor Tmo Määttä puh. 040 511 6678 tmo.maatta@vtt.f MTK: OLKIETANOLITEHDAS ols merkttävä botalousnvestont MTK ptää Suomen Boetanol Oy:n Kouvolan Myllykoskelle suunnttelemaa olketanoltehdasta merkttävänä uuden botalouden käytännön toteuttajana. Jopa neljännes Suomen vljanvljelyalasta vos olla olktomtusten prssä. Oljentomtussopmukslla vodaan parhaten taata tehtaan jatkuva raaka-anesaant ja mnmoda er osapuolnen rskä, totes MTK:n energa-asames Ilpo Mattla Myllykoskella Suomen Boetanol Oy:n tlasuudessa. Vljeljölle kerrottn tlasuudessa nvestontsuunntelmen nykytlasta ja aesopmusten tavottesta. Stovat sopmukset tehdään vasta nvestontpäätösten jälkeen. MTK ptää tärkeänä, että suunnttella olevaan merkttävään olkvnaa tuottavaan bojalostamoon saadaan rttäväst kotmasta raaka-anetta. Olk on etanoln raaka-aneena kustannus, mutta vljeljän tulee saada stä kohtuullnen hnta ottaen huomoon myynnn er rsktekjät. Hyvällä sopmusteknkalla vodaan olken ostajan kun myyjänkn rskejä penentää. MTK kannustaa vljeljötä tekemään olken myynnn aesopmuksa, jotta nvestonnt saadaan lkkeelle ja tehtaan raaka-ane vodaan turvata. Tässä vaheessa e velä solmta osapuola stova sopmuksa, vaan ne tehdään, kun nvestontpäätökset on tehty. Maanvljeljä Kmmo Jokranta Elmäeltä korost, että olken Valkosta valoa antavan Led-valolähteen keksmsen jälkeen on alkanut kvas valasmen tuotekehtys usessa yrtyksssä. Autrosafe Oy on ollut vhreden ja punasten leden kanssa tekemsssä jo -90 luvun alusta alkaen ja käytt vhretä ledejä postumsteopastessa. myynt on merkttävä tuloerä vljeljälle. Suomen vahtelevssa sääolosuhtessa olken korjuu on haasteellsta. Sks on tärkeätä, että alueen vljeljät tekevät jo tässä vaheessa rttäväst aesopmuksa. Hehtaareja tarvtaan non kolmnkertanen määrä verrattuna vuotuseen käyttötarpeeseen. On tärkeää, että sopmuksssa sälyy vljeljän päätösvalta vodaanko olka kunakn vuonna korjata va e, Jokranta mustutt. n AMMATTITAIDOLLA: * teollsuusmuronnt * puhdstukset * tulvartonnt * aputyöt PL14, 00501 Helsnk 0400-700 080, 09-8516 3860, fax 09-851 2009 jarmo.konen@eptkonen.net.f, www.eptkonen.f AUTROSAFE OY Kun valkosta valoa tuottavat ledt tulvat markknolle 1997 leden käyttö ylesty ja ntä alettn käyttämään monssa erlasssa valasmssa. Leden kehtys on ollut humaa vmesen 10 vuoden akana ja leden tehot ovat kasvaneet huomattavast. Nyt Autrosafe Oy on tuonut markknolle omat AUTROLED 1 ja AUTROLED 2 -ledvalasmet jossa molemmssa on 2 x 80 W Ctzen ledt ja ne on saatavssa 15, 21, 38 ja 71 hejastuskulmlla varustetulla hejastmlla. Valotolpassa on Autroled 1 valasn jossa on kaks erllstä 80 W led valasnta yhteseen powern yhdstettynä. Erllsllä valolla vodaan valokela tehokkaast suunnata kahteen suuntaan, kuten kuvassa näkyy, tonen valasee kntestön päätyä ja tonen kntestön svua. Lsätetoja: www.autrosafe.f 18 Voma & Käyttö 4/2015 Voma & Käyttö 4/2015 19

ss Lustana ss Maurtana RMS (Royal Mal Shp) Lustana. RMS (Royal Mal Shp) Lustana. Tekst: Bengt Karlsson Saksalasten torpedo pakott USA:n sotaan 100 vuotta RMS Lustanan upottamsesta Kun Saksa julst ensmmäsessä maalmansodassa rajattoman sukellusveneden käyttöönoton, päätös kohdstus ratkasevast hetä tseään kohtaan. Totta ol että he savat brtt polvlleen mutta suur ja vahva valto lännessä, nmttän USA pysy velä sodan ulkopuolella. Amerkan suhtautumnen ol kutenkn muuttumassa ja sen merktys tuls olemaan Saksalle ja sen lttolaslle tuhosa. Ja muutos tapahtu. USA:n mukaantulon syy sotaan ol brtten ylpeyden matkustajalava ss Lustanan tuho, kun saksalasten sukellusvene U-20 upott sen 7. toukokuuta 1915. Lustana ve mukanaan meren syvyyksn 1.198 henklöä josta 128 ol Amerkan kansalasa. Lava ol lähtenyt vakntuneelle retlle New Yorksta päämääränään Lverpool Englannssa ja lähesty nyt Irlannn etelärannkkoa. Se ol jo vastaanottanut varotukset saksalasten sukellusveneden tomnnosta nmenomaan Brtten saarten edustalla. Komentosllalla ol sks ryhdytty tomenptesn: suljettn vestvt lapot, lsättn matruuseja ulkotähystykseen, määrättn valottomuus ja pelastusveneet asetettn nopeaan käyttöönottoon. Aamun valjetessa önen sumu hälven. Sumu ol saanut kapteen Wllam Turnern vähentämään nopeuden kahdestakymmenestä vteentosta solmuun. Pävästä 7. toukokuuta tul aurnkonen ja Lustana eten 21 solmun nopeudella. Mutta lostokas matkustajalava e lkkunut tyynellä ja rauhallselta vakuttavalla mertellään yksn. Lähellä lkku saksalasten sukellusvene U-20 päällkkönään Walther Schweger matkalla kotn pän. Atlantlla se ol vme pävnä upottanut kolme brttlästä rahtlavaa. Kello 12.20 Schweger huomo jotakn knnostavaa horsontssa. Äärvvat selkntyvät ja paljastvat lavan jossa ol neljä korsteena: Kyseessä ol suunnattoman so Lustana, yks maalman suurmmsta atlantnkulkjosta! Etäsyys 700 meträ torpedo laukastaan Klo 13.25 U-20 laskeutu 11 m syvyyteen, ernomaseen sjantn josta perskoopn kautta tähystää kohdetta. Puol tunta tämän jälkeen sukellusveneestä ammuttn torpedo joka osu matkustajalavan okeaan kylkeen komentosllan alapuolella. Tämän jälkeen seuras vomakas räjähdys jota seuras velä epätavallsen vahva räjähteen plvsuma. Lustana pysähty välttömäst ja kallstu okealle. Keula alko nopeast vapua mereen. Lavalla synty totaalnen kaaos ja kallstuma ylty koko ajan. Höyrypane ol laskenut nn nopeast että Lustanaa e enää pystytty ohjaamaan. Lava ol kuolemaan tuomttu. Kaklle hmslle ols löytynyt tlaa pelastusvenessä mutta kallstumasta johtuen ol mahdotonta laskea vasemman puolen venetä veslle. Monet pelastusveneet kääntyvät ylösalasn ja hmset putosvat alas jääkylmään mereen. Lavalla ol 48 pelastusvenettä mutta nstä van kuus pystyttn laskemaan vrhettä veslle. Perä tavasta kohden valtava Lustana uppos syvyksn van 18 mnuutta osuman jälkeen. Vomakkaat räjähdykset krvät lmolle kun höyrykattlat lavan uumenssa räjähtvät; kauhuelämystä van korostaen. Kello 14.28 Lustanaa e enää ollut. Pelastusoperaatot rannkolta olvat surkeat. Kakkaan 761 hmstä selvs hengssä. Matkustajen joukossa ol myös 128 amerkkalasta tämä tosasa tul vakuttamaan ensmmäsen maalmansodan kulkuun Olko Lustanan lastssa sotatarvkketa? Suur kstakysymys synty stä, olko Lustana e-sotlaallnen va sotlaallnen alus. Brtt ja amerkkalaset panottvat vomakkaast sen svltehtävä. Stävaston saksalaset vättvät hanakast että Lustana todstettavast ltty Englannn lavaston varajoukkoon ja ol lastattu sotatarvkkella. Tämä tek stä luvallsen kohteen. Saksalaset olvat okeassa, sllä matkustajalavaa pystyttäsn käyttämään tarpeen tullen sotatehtävssä. On myös hyvä mustaa että Lustana rakennettn nmenomaan lostokkuudessaan vottamaan saksalaset lnjalavat. Brtt-mperum ol nmttän menettämässä valtaotettaan matkustajalkenteestä USA:han. Arvovaltanen kunnanosotus Atlantn Snnen nauha joka ansataan nopemmasta Atlantn yltyksestä ol jo jouduttu luovuttaamaan juur Saksalle. Palkttuna ol nyt matkustajalavat ss Wlhelm der Grosse ja stten komea ss Deutschland. Tämän jälkeen englantlanen Cunard Lne päätt rakentaa Lustanan ja sen ssaren ss Mauretanan. Jättläsalusten rahotuksesta huoleht myös maan halltus(amraltett!). Kakk tämä, jotta brtt-mperumn arvovalta merllä sälys. Myös sodan uhka ol huomotu. Yks ehdosta ol että asestus ols mahdollnen lavolla. Jotta molemmat lavat saavuttasvat edellytetyn nopeuden teknkan vmesmmät saavutukset tuls hyödyntää: Esm. uudenlanen höyryturbn joka tuottas 68.000 hevosvomaa(25 26 solmua). Panostettn myös matkanteon turvallsuuteen peraattessa molemmat olsvat uppoamattomat; avan kuten Ttanc muutama vuosa myöhemmn. Ilman muuta matkustajlle tarjottasn haltavaa ylellsyyttä. Myös II- ja III-luokan matkaljolla ol hyvät oltavat. Lustanan vesllelasku tapahtu 7. kesäkuuta 1906 ja netsytmatka Lverpoolsta New Yorkn kott neljä kuukautta myöhemmn. Ptuudeltaan 240-metrsenä ja 31.550-tonnsena se ol suurn matkustajalava maalmassa. Jo tosella matkallaan se vallott tavotellun Atlantn Snsen nauhan. Ennätysaka ol 4 pävää, 19 tunta ja 53 mnuutta. Kun stten Maurtana joulukuussa samana vuonna tul retlle se ol jo velä heman nopeamp ja sa ptää ennätyksensä perät kaks vuoskymmentä. Menetettyään Lustanan brtt yllyttvät USA:n sotaan Saksaa vastaan. Amerkan presdentn Woodrow Wlsonn haluttomuus lähettää maataan sotaan, vakka kansalasa ol menetetty lavatuhossa, joht shen että brtt(mermnsternä Wnston Churchll) plkkasvat häntä pelkurks ja kutsuvat esm. räjähtämättömän kranaatn Wlsonks. Saksalasten sukellusvenehyökkäykset vomstuvat taas merkttäväst vuoden 1917 alkupuolella. Nyt presdenntt Wlson pääty tomn ja julst 6. huhtkuuta samana vuonna sodan Saksaa vastaan. Iso-Brtannalle ja sen lttoutunelle se ol kun tavaan lahja! Eurooppa pelastettn kun USA lähett 2 mljoonaa sotlasta ensmmäseen maalmansotaan. Saksalasten ol peräännyttävä ja sen hävämä sota ol menetyksneen valtava. n Vottajat krjottavat hstoran. Alusta alkaen syytettn saksalasta sukellusvenettä, sen mehstöä ja ennenkakkea Saksan halltusta ja kesar Vlhelmä upottamsesta. Paljon myöhemmn on kutenkn käynyt lm että osa Lustanan laststa ol kakkea muuta kun neutraal. Ehkä sttenkn juur räjähdysherkkä last ol syynä katastrofn nopeaan etenemseen ja suureen kuolnmäärään. (Staatt C-G Wennerholmn krjasta Lustanas undergång-atlanten 1915 /Prsma 2005) LYHYESTI ATLANTIN SINISESTÄ NAUHASTA Nauhan tarkka ja alkuperänen nm on Blue Rband. Arvo myönnettn matkustajalavalle joka nopemmn on ylttänyt Atlantn. Saadakseen Blue Rbandn vaadttn että ennätysaka ol tehty matkalla länteen pän, Euroopasta Pohjos-Amerkkaan. Spratasalus ss Srus sa ensmmäsenä Atlantn Snsen nauhan v. 1838 matkasta Irlannn Corksta New Yorkn, ajassa 18 pävää, 10 tunta ja 22 mnuutta. Lostokas 53.000-tonnnen ss Unted States ol vmenen Atlantn lnjalavosta jota kunnotettn arvovallalla. Sen vesllelasku ol tapahtunut 1950 ja se purjeht rettä Le Havre-New York vuoteen1969. Matka Ranskasta kest 3 pävää, 12 tunta ja 12 mnuutta(kesknopeus 34,5 somua). 34 matkustajalavaa on saanut Blue Rbandn. Kun matkustajalentokoneden kehtys houkuttel yhä suurempa määrä matkaljota Atlantn yltyksn tämä merkts Atlantn lnjalavojen loppua. Snnen nauha on hstoraa, stä e enää vo saavuttaa. 20 Voma & Käyttö 4/2015 Voma & Käyttö 4/2015 21

Torpedens ca. träff-yta Text: Bengt Karlsson Den tyska torpeden förde USA n världskrget 100 år sedan RMS Lustanas undergång När Tyskland deklarerade onskränkt ubåtskrg under första världskrget skulle det slå hårt mot dem själva. Vsserlgen tvngade man brtterna ner på knä men stora och starka USA höll sg utanför det europeska krget. Dock, en förändrng av den amerkanska hållnngen skulle bl förödande för Tyskland och de allerade. Och förändrngen kom. Starten på USA:s väg n krget var när brtternas stolthet, passagerarfartyget Lustana sänktes av tysk ubåt den 7 maj 1915 och tog med sg 1.198 männskor djupet, varav 128 var amerkaner. Fartygets hade avgått från New York med sedvanlg destnaton Lverpool och närmade sg nu Irlands sydkust.. Hon hade mottagt varnngar om tysk ubåtsaktvtet just det här området krng brttska öarna. På kommandobryggan hade man vdtagt de försktghetsåtgärder som ansågs nödvändga: De vattentäta skotten stängdes, dubbla utkk utkommenderades, mörkläggnng beordrades och lvbåtarna gjordes klara för snabb sjösättnng. På morgonen lättade den dmma som fått kapten Wllam Turner att sänka farten från 21 tll 15 knop. Dagen blev solg den 7 maj och Lustana gjorde nu 18 knop. Men det magnfka passagerarfartyget var nte ensam på det tllsynes frdfulla havet. Inte långt därfrån stävade den tyska ubåten U-20 under Walther Schwegers befäl hemåt, efter att ha sänkt tre brttska fartyg de senaste dagarna. Klockan 13.20 sktade ubåtskaptenen något väsentlgt borta vd horsonten. Konturen av ett fartyg med fyra skorstenar blev allt tydlgare: Det var fråga om enorma Lustana, en av världens då största atlantångare! Torped avlossas på avstånd 700 m Schweger bestämde sg klo 13.25 och U-20 gck ner tll 11 meters djup, perfekt poston för att hålla koll på stt mål va perskopet. En halv tmme senare avlossas torpeden som träffar styrbordssdan under kommandobryggan. Sedan följer en stark detonaton med påföljd av ett ovanlgt starkt explosonsmoln. Lustana stannar omedelbart och kränger sedan mot styrbord. Fören började snabbt sjunka havet. Total kaos rådde ombord och slagsdan blev allt kraftgare. Ångtrycket hade sjunkt så kraftgt att Lustana nte mera kunde manövreras. Fartyget var dödsdömt. Det skulle ha funnts plats för alla lvbåtarna men p.g.a. den stora lutnngen blev det omöjlgt att sjösätta båtarna på babordssdan. Många lvbåtar hamnade upp och ner och männskorna föll ner det skalla vattnet. Endast 6 av de 48 lvbåtarna sjösattes oklanderlgt! Med aktern pekande uppåt sjönk Lustana bara 18 mnuter efter att torpeden träffat. Kraftga smällar från de exploderande ångpannorna gjorde skräckupplevelsen bara värre. Klockan 14.28 fanns Lustana nte mera. Räddnngsoperatonerna från kusten var en bedrövelse. Totalt överlevde 761 personer. Bland passagerarna fanns också 128 amerkaner - detta kom att påverka första världskrgets utvecklng! Lustana lastad med krgsmateral? Det stora tvstemålet var om Lustana vart ett cvlt fartyg eller nte. Brtterna och amerkanerna ansåg det, medan tyskarna med bestämdhet hävdade att fartyget bevslgen ngck den brttska flottan som ett reservfartyg. och t.om var lastad med krgsmateral. Det gjorde henne tll ett legtmt mål. Tyskarna hade nog rätt, passagerarångaren kunde vd behov användas av brttska flottan. V skall också veta att Lustana från början byggts för att överglänsa de tyska atlantångarna. Storbrtannen höll på att tappa stt övertag om trafken tll USA. Den prestgefyllda utmärkelsen Atlantens Blåa band för snabbaste överfart, hade de 1897 förlorat tll just Tyskland. Det var ss Kaser Wlhelm der Grosse som nnehade utmärkelsen. Sedan följd av mponerande ss Deutschland. Det brttska rederet Cunard Lne lät nu bygga Lustana och systerfartyget Mauretana. Den brttska regerngen(obs. amralteten) ställde upp med fnanserngen av dessa två jättefartyg. Allt för att upprätthålla den brttska äran och för att nte förbse krget. Vllkoret var bl.a att passagerarfartygen fråga skulle kunna bestyckas. För att dessa två skulle bl tllräcklgt hastga krävdes senaste teknk: T.ex. en ny sorts ångturbn som skulle ge 68.000 hästkrafter. (25 26 knop). Mycket satsades på absolut tryggad överfart Lustana och Mauretana skulle prncp bl osänkbara. Precs som Whte Star Lnes rms Ttanc några år senare. Helt naturlgt skulle passagerarna bjudas på yttersta lyx. Man kan gott påstå att även II- och III-klass passagerarna hade det välordnat. RMS Lustana sjösattes den 7 jun 1906. Den 19 september gck ut från Lverpool på sn jungfrufärd mot New York. Med sna 240 meter och 31.550 dwt var hon det största passagerarfartyg som världen dttlls skådat. Under sn andra resa tll New York erövrade Lustana det eftertraktade Blåa bandet. Rekordtden var 4 dagar, 19 tmmar och 53 mnuter. När sedan Mauretana kom n på lnjen december samma tog hon över tteln och skulle få behålla det två årtonden framöver. Brtterna försökte efter förlusten av Lustana hetsa USA tll krg mot Tyskland. Den amerkanska presdenten Woodrow Wlsons ovlja att gå med krget trots att amerkanska lv splts resulterade att brtterna(wnston Churchll var marnmnster) hånade honom för feghet och kallade en granat som nte exploderade för en Wlson. Ubåtsattackerna genast början av 1917 tlltog dock kraftgt, efter en tds lugn. Då fck presdent Wlson nog och förklarade krget mot Tyskland den 6 aprl samma år. För Storbrttanen och dess allerade kom det som en skänk från ovan. De 2 mljoner soldater som USA satte n första världskrget räddade Europa; tyskarna pressades tllbaka med enorma förlustsffror och förlorade allt. n Det är segrarna som skrver hstoren. Berättelsen om Lustanas undergång kan sägas vara av den arten, från början skyldes den tyska ubåten som torpederade henne, dess besättnng men framförallt den tyska regerngen och kejsar Vlhelmför att ensamma vara skuld tll undergången. Först långt senare har det vsat sg att en del av den last Lustana förde på sn ssta resa, trolgen kan kallas för allt annat än neutral. Kanske var det också den mycket explosva lasten som blev orsak tll katastrofens snabba förlopp och den höga dödssffran. (ctat C-G Wetterholms bok Lustanas undergång Atlanten 1915 / Prsma 2005) KORT OCH GOTT OM ATLANTENS BLÅA BAND Bandets exakta och ursprungluga namn är Blue Rband. Utmärkelsen tlldelas det snabbaste passagerarfartyget över Atlanten. För att erhålla utmärkelsen Blue Rband krävdes att rekordtden skulle nås överfarten västerut, från Europa tll Nord-Amerka. Hjulångaren Srus erhöll Atlantens Blåa band som första fartyg; från Cork Irland tll New York år 1838, den resan tog 18 dagar, 10 tmmar och 22 mnuter. Luxuösa 53000-tonnaren Unted States var den ssta stora lnjeångaren som hedrades med utmärkelsen. Sjösatt 1950 och seglade på sn rutt Le Havre-New York tll år 1969. Resan från Frankrke tog 3 dagar, 12 tmmar och 12 mnuter(medelfart 34,5 knop). 34 pass.fartyg har tlldelats Blue Rband. När flygtrafken med passagerarflygplanens utvecklng lockade allt fler slutet av 50-talet hade Atlantens lnjefartyg att ge sg. Atlantens Blåa band är hstora och kan nte erhållas mera. 22 Voma & Käyttö 4/2015 Voma & Käyttö 4/2015 23

Eläkemaksuja tarvtaan nykysn ja tulevn eläkkesn Talouskasvun akaansaamnen on erttän tärkeää, mutta eläkemaksujen ptää yhdessä rahastotujen varojen kanssa kattaa nykyset ja tulevat eläkkeet, sanoo TELA:n tomtusjohtaja Suv-Anne Smes. Eläkejärjestelmän rahotuksesta tulee huolehta, sllä jo nyt 1,5 mljoonaa suomalasta saa pääasallsen tomeentulonsa työeläkkeestä. Parhallaan lanvalmstelussa olevan eläkeuudstuksen yhtenä keskesenä tavotteena on eläkemaksun tasapanottamnen ja tuleven sukupolven maksutaakan halltsemnen. Eläkemaksujen ja rahastotujen varojen on rtettävä tulevn eläkkesn ekä työeläkejärjestelmällä pdä ratkoa muta yhteskunnallsa tavotteta. Julksuudessa on väläytelty työeläkevarojen käyttöä muuhun kun eläkkesn. Tämä tehtäsn nykysten ja tuleven nuorten kustannuksella. Keskustelusta on jäänyt uupumaan se mtä seurauksa varojen käytöllä ols. Se tarkottas esmerkks eläkemaksun nostoa ta penennystä eläkkesn, Suv-Anne Smes huomauttaa. Työeläkejärjestelmämme on osttan rahastova. Ilman rahastonta arvodaan, että TyEL-maksuna ptäs kerätä 1,2 mljarda nykystä enemmän varoja. Tämä merktss Tyel-maksun korottamsta non 26,5 prosenttn nykysen 24 prosentn sjaan. n LAIVALIIKENTEEN RISKIT HALLINTAAN ITÄMERELLÄ merellsten tomntojen rsktyöryhmä perustettu Kansanvälsen merentutkmusneuvoston yhteydessä tomva ryhmä haluaa lavalkenteen aheuttamat rskt säännöllsest arvotavks. Suomenlaht otetaan ertystarkasteluun. Merenkulun aheuttamen rsken hallnnonnssa ollaan edelleen lapsenkengssä. Rskarvota e tuoteta vuosttan, arvonnlle e ole sovttuja tapoja ekä rskejä pystytä huomomaan jatkuvast, luettelee kalastusbologan professor Sakar Kukka Helsngn ylopstosta. Tlanne on skäl nurnkurnen, että merenkulkuun verrattuna kansantaloudellsest paljon penemmän kalastusalan säätelyasat ovat vme vuosna kehttyneet humast. Kalastuksen säätelyssä on esmerkks parannettu er tahojen osallstumsmahdollsuuksa säätelypäätösten valmsteluun ja teteen merktystä päätöksenteossa. Lavalkenteen rsken hallnnonnssa aotaankn nyt ottaa malla kalastuksen säätelyssä hyväks havatusta tomntatavosta. Tätä varten Kansanvälseen merentutkmusneuvostoon, ICES, on perustettu Itämeren merellsten tomntojen rsktyöryhmä, jonka puheenjohtajana on koko elämänsä kansanvälsen kalastuksen säätelyn parssa työtä tehnyt Sakar Kukka. Ryhmän työskentelyyn osallstuvat Helsngn ja Turun ylopston, Aalto-ylopston ja tutkmuskeskus Merkotkan tutkjat. Ulkomasa jäsenä etstään parhallaan. Ensmmäseks tehtäväkseen työryhmä tarkastelee rsklaskentaan käytettävssä oleva menetelmä. Sen jälkeen selvtetään, mllasta tetoa tarvtaan ja mhn. Tämän perusteella tehdään suostukset ICES:lle. Sakar Kukka haluaa lähteä tarjoamaan työryhmän osaamsta ertysest Suomenlahdelle, jossa lavalkenteen aheuttamat rskt ovat suuret. Venäjä kuljettaa kolmasosan öljystään Suomenlahden kautta, ja alueella on paljon muutakn lkennettä. Työryhmän tavotteena on samalla avomuuden lsäämnen rsken kohteena oleven kesken, sllä mahdollsen öljyonnettomuuden sattuessa suurn osa kustannukssta tulee rantavaltoden maksettavaks. Vrolasten, venälästen ja suomalasten tuls halutessaan voda osallstua julkseen keskusteluun lavalkenteen rskestä. Tällön maden halltukset pystysvät myös halltsemaan nätä rskejä äänestäjen rttävän turvallseks kokemalla tavalla. Työryhmän on tarkotus parssa vuodessa rakentaa asota nn ptkälle, että seuraavaks votasn harkta erllsen neuvonantoelmen perustamsta.n Lsätetoja: professor Sakar Kukka puh. 050 330 9233 sakar.kukka@helsnk.f HELSINGIN KONEMESTARIYHDISTYKSEN RETKI Kroata, Bosna-Herzegovna ja Montenegro 11.4. 15.4.2015 Tekst: Hel Totta se on, että monta vkkoa odotettu matka tul kohdalle ja sekkalu sa alkaa. Lentokentällä tapasmme ja opas Lela terveht metä kakka 30:ntä retkeljää. Fnnarn koneeseen ja muutama tunt nn olmme jo Dubrovnkssa. Busskusk Marno nappas medät kyytn ajaen kaunn mermaseman kulkessa verellä. Ihana aurnko yllätt medät täysn, sks mon löyskn nenälleen aurnkolast. Dubrovnkn vanhakaupunk ol täynnä hmetystä kujneen, muureneen, kahvloneen sekä kssoneen. Hotell Leroon majotuttn mukavan puheensornan valltessa. Kakk sa huoneen sekä tervetulasmaljan ja maukkaan llallsen jälkeen un matto. Aurnkonen aamu ja Adranmer houkuttel muutaman untretkelle. Prteänä bussn ja mutkttelevaa vuorstotetä tutustumaan Star Most -sltaan ja sen ympärstöön. Pääsmme pakallseen moskejaan ja juotuamme kavon rakasta vettä, Lela ohjal pakallsen oppaan kanssa todella vanhaan turkklaseen kotn... oolalaa mtkä näkymät joelle ja lähtessä phalla klpkonnat metä terveht. Ruokalua sekä kävelyä ja monella ol mukana penä nyssykötä matkamustoks. Paluumatkalla Bosna-Herzegovna ja Kroatan rajan yltyksen jälkeen seuraavalla taukopakalla Kalev avas kuohuvaa ja nän onnttelmme Smoa. Olpa mukava yllätys melle kaklle. Retken kolmas pävä olkn vapaapävä. Vanhan kaupungn muurn kertämnen knnost mona. Helle hell edelleen metä. Pakallset lepomotuotteet tulvat tutuks pävän akana, sekä rennot kahvlat sataman varrella. Pävän päätteeks samme mustoks palaneen nenän ja otsan, slt nn hanaa. Illalla matkasmme peneen kylään. Vastassa ol hana perhe juomneen, tansseneen ja pernneruokneen. Vsvuotas Davd esnty melle ja harmonkka so pkku sormssa tatavast. Rosvopastmasta lhaa ja perunota ja vnä samme. Helsngn konemestaryhdstys heräs, puheen ään koven ja laulattaa alko kummast. Neljäntenä pävänä Montenegron Boka Kotorskan laht näytt kauneutensa aurngon kera. Pokkesmme muutamaan kaupunkn kera vanhojen kaupunken. Sant Tryphonn katetraal mykst kauneudellaan ja mermuseo ol nn knnostava, että ahmmalla pt tutka lavat, aseet ja kakk aarteet. Paluumatkalla ol jänntystä losslla, kun bussmme hädn tuskn mahtu kyytn, mutta luottamus Marnoon ol luja. Rajalla jä pakallsta suklaata mukaan, ku sa n halval. Lähtöpäväkskn ol järjestetty ohjelmaa. Aamupalan jälkeen vmeset kunat tulasn ja katsella mustot meleen joka pakasta kaupungn hulnasta, turkoossta merestä, kevään herännestä kuksta ja pusta ja paljon, paljon musta. Pävällä laukut bussn ja erlanen kyyt odott. Kahdessa erässä pääsmme köysradalla ylös Srdj-vuorelle. Hu, jännää ja avan mahtavaa! Rauhassa kävelmme tutustuen sodan runtelemaan lnnotukseen. Snä tul monenlasa ajatuksa, kun kävelmme kvkkosta polkua. Löytypä seltä pakallnen kyy, mkä olkn syy mnun reppalla vauhdlla treffpakallemme. Köysradalla alas turvallseen ja nn tuttuun busskyytn päämääränä CRVIK:n vnkellar. Vnn valmstamseen omstautunut säntä pt huolen, että samme olomme mukavaks kera purtavan ja mattavan juotavan. Velä pyörähdys Cavtat kylässä ja kotmatka sa alkaa... Ktos Kalevlle, yhdstykselle ja hyvälle oppaalle Lelalle ja mukana oljolle. Mä kusest mustan tän! n 24 Voma & Käyttö 4/2015 Voma & Käyttö 4/2015 25

Verkko syö kohta sähkömme On kysyttävä, onko mellä varaa tähän Kuva: Markus Jokela / HS Wärtslä launches new seres of LNG Carrer desgns as shppng moves nto the gas age The unmatched track record and expertse that Wärtslä has n LNG fuel solutons for the marne ndustry s agan emphassed wth the company's launchng of a new seres of LNG Carrer shp desgns. Ths seres of desgns s the latest addton to Wärtslä's shp desgn portfolo and s an mportant part of the company's strategc programme under the theme "Takng Merchant Shppng nto the Gas Age". The seres comprses four vessel desgns, the WSD59 3K, WSD59 6.5K, WSD55 12K, and WSD50 20K, all of whch have been developed n close cooperaton wth customers to produce vessels that are approprate for the global LNG nfrastructure and applcable for both ocean gong and nland water operatons. In each case, fuel economy, performance guarantees, optonal versons to meet specfc needs, and the flexblty to choose partcular features and solutons have been emphassed. Wärtslä Shp Desgn has an extensve reference lst datng back to 2003 for vessel desgns for LNG fuelled shps. The experence and know-how that has been bult up durng these 15 years has been utlsed to develop ths latest seres of world class desgns for LNG Carrers. The entre concept of these desgns s to enable the lowest possble fuel consumpton, to allow owners to select the shp desgn that exactly meets ther needs, and to provde shpyards wth the most convenent and cost effectve packages possble, says Rku-Pekka Hägg, Vce Presdent, Shp Desgn, Wärtslä Shp Power. More than 4.000 vessels have thus far been bult based on Wärtslä desgns, ncludng some of the world's most advanced LNG powered shps. Accordng to Mr Hägg; Our shp desgns consstently rase the bar for merchant shppng n terms of effcency and envronmental sustanablty. The WSD59 3K desgn offers fuel consumpton of 7.5 t/d at a servce speed of 14 knots. The desgn draft s 4.75 metres. The fuel consumpton for the WSD55 12K desgn vessels s 13.5 t/d at a servce speed of 14.5 knots, makng t the best n ts class. The desgn draft s 6.2 metres. The fuel consumpton for vessels based on the WSD50 20K desgn s also the best n ts class at 18.1 t/d at a servce speed of 15 knots. The WSD59 6.5K desgn offers a fuel consumpton of 11.0 t/d at a speed of 13 knots. The desgn draft s 5.8 metres. The new desgns have been developed at the Wärtslä Shp Desgn offces n Chna and Poland. They wll be featured at the CMA Shppng conference and exhbton beng held March 23 25 n Stamford, Connectcut, USA. n Meda Contacts: Wärtslä Shp Power Merchant Shp Desgn Solutons Sales Drector Mr Jacob H. Thygesen tel: +852 6772 5070 jacob.thygesen@wartsla.com Kuluttajat ovat vahngossa tehneet oken käyttämällä entstä enemmän tabletteja ja kannettava tetokoneta, jotka kuluttavat jopa van sadasosan stä mtä pöytätetokoneet, toteaa professor Jukka Manner. Koten ja tomstojen latteet käyttävät karkeast kolmanneksen tetoteknkan sähköstä. Tosen kolmanneksen syövät palvelnkeskukset. Loput ve verkko. Tetoteollsuus e ole Mannern melestä kovn huolssaan energan tuhlaamsesta. Autoteollsuus pyrk jatkuvast vähentämään autojen kulutusta kehttämällä moottoreta ja kevyemmn rullaava renkata. Tetoteknkassa polttoaneen el sähkön hnnalla e näytä olevan merktystä. Anakaan velä. Manner hettää haasteen myös tetokoneohjelmen tekjölle. Tarvtaan nykystä kevyempä ohjelmstoja, jotka kuluttasvat vähemmän vrtaa. Kevyempen ja tomvampen ohjelmen tekemnen ves kutenkn työtunteja ja maksas enemmän. Ja mks älypuhelmessa ptää olla useta prosessoreja? Nssä vo olla enemmän laskentatehoa kun pöytätetokonessa kymmenen vuotta stten. Tetokonekeskusten hehkumaa lämpöä ptäs ottaa talteen nykystä tehokkaammn, professor Jukka Manner sanoo. Manner luopu kuvaputktelevsosta, mutta uuden son televson energantarve vo olla melken yhtä suur kun vanhan. Sekä yrtykset että esmerkks EU:n komsso ovat pohtneet kenoja tetoteknkan energatehokkuuden parantamseks. Palvelnkeskusten lämpöä ajetaan pakon lämmtysverkkoon, mutta kenoja ptää kehttää yhä. Manner mantsee esmerkks IBM:n järjestelmän, joka ottaa hukkalämpöä talteen suoraan transstoresta. Järjestelmä e ole kutenkaan vakntunut. Manner ja kollegat tutkvat vuoskymmenen alussa, vosko tetolkenne- ja tetoverkkoteknkan latoksen palvelmella lämmttää rakennusta. Hukkalämpö rtt lämmttämään käyttöveden kesällä. Hanke jä kesken, kun rahat loppuvat, mutta putket ja latekontt ovat tallella. n 26 Voma & Käyttö 4/2015 Voma & Käyttö 4/2015 27

AMMATTIHAKEMISTO AMMATTIHAKEMISTO AMMATTIHAKEMISTO AMMATTIHAKEMISTO AMMATTIHAKEMISTO AMMATTIHAKEMISTO AMMATTIHAKEMISTO Höyrytykset ja kattlanuohoukset H&T Höyrytys- ja tehdaspesu... s. 29 Höyrynmyynt Varsnas-Suomen Höyrymyynt Oy... s. 28 Koneet ja latteet Alfa Laval... s. 30 Korkeapanepesut ja mupalvelut Pesupalvelu Hans Langh... s. 29 Kunnossaptopalvelut Konemestarpalvelu Korhonen Oy... s. 30 Käyttövarmuutta teollsuudelle Caveron Industra Oy... s. 28 Lavadeseleden huolto ja korjaus Marne Desel Fnland Oy... s. 30 Sukelluspalvelut Dvng Group... s. 30 Rannkon Sukelluspalvelu Oy... s. 31 Sähköasennukseet Lavasähkötyö Oy... s. 31 Tvsteet Tartek Oy... s. 30 Tvsteteknkka... s. 30 Tulenkestävä muurauksa Erkosmuuraus Oy... s. 31 Turva- ja Valvontajärjestelmät Autrosafe... s. 29 Vomalatos- ja prosesspolttmet JS Oy Petarsaar... s. 31 Olon Energy Oy... s. 31 Puh. +358 20 155 8250 faks +358 20 155 8259 Rstkvente 4, 04300 TUUSULA 0400-506 152, fax 09-273 3351 e-m al: asakaspalvelu@hoyry.f Lavaelektronkka ja huolto AT-Marne... s. 30 Lavakorjauksa ABB... s. 30 JAP-Metall... s. 30 Lavakone... s. 31 Lavatarvkketa Tecmarn Shp Supply... s. 29 Lämpöteknset latteet Vtos-metall Oy... s. 30 Vomansrtolatteet Trans-Auto Marn Oy... s. 31 Öljy- ja kaasupolttma Lavapoltn... s. 31 Öljynpuhdstusratkasut KL-Yhtöt Oy... s. 29 PALOVARTIOINTI BRANDBEVAKNING Laaja sammutuskalusto, asantunteva henklökunta, paloautot ja palopumput Omfattande brandutrustnng, yrkeskunng personal, brandblar och brandpumpar PUHDISTUSTYÖT RENGÖRINGSARBETEN Korkeapanepesut ja märkämut. Teollsuus, lavat, sälöt... Palosaneeraukset & JVT. Högtryckstvättnng och våtsugnng. Industr, fartyg, csterner... Brandsanerngar och RVR. LIETTEENKUVAUS SLAMTORKNING Letteen lnkousta koko Suomessa. Slamcentrfugerng hela Fnland. Drty job well done Paneenalaset tvstykset FSC-Servce... s. 31 Palovartonta Alanda Easy Wash... s. 29 ALANDIA EASY WASH AB Långkärrvägen 14, 65760 ISKMO 06 321 8200, pävystys/dejour: 0400 166 263 www.easywash.f nfo@easywash.f VARSINAIS-SUOMEN HÖYRYMYYNTI OY VARSINAIS-SUOMEN HÖYRYMYYNTI Archme / Kahlenberg (USA) panelmatyfont Autronca Fre & Securty, Marne (Norja) lavojen palohälytys-, sammutusjärjestelmät ja testlatteet Color Lght (Ruots) valonhettmet Kongsberg Martme As (Norja) lämpö- ja paneanturt (ak. Autronca), konehälytysjärjestelmät, navgontjärjestelmät Martechnc Gmbh (Saksa) poltto- ja voteluaneden testlatteet Pfannenberg ja E2S (Saksa, Englant) elektronset ään- ja valohälyttmet Wkrolux Oy (Suom) turvavalastus oma tuotanto: Plansafe turvavalokeskukset, pernteset sekä osotteellset järjestelmät valopylvästaulut Puhdstamme Plsst Konehuoneet Tuotanto- ja prosesslnjat Sälöden ssä- ja ulkopuolet Lämmönvahtmet VARSINAIS-SUOMEN HÖYRYMYYNTI Uranuksenkuja 10, 01480 VANTAA P. (09) 2709 0120, F. (09) 2709 0129 autrosafe@autrosafe.f www.autrosafe.f Pesupalvelu Hans Langh Oy Alaskartano, 21500 Pkkö Puh. (02) 477 9400 www.langh.f 28 Voma & Käyttö 4/2015 Voma & Käyttö 4/2015 29

A M M AT T I H A KEM ISTO AM MATTI HA K E MI S TO A MMATTI HA K E MI S TO A M M AT T I H A K E M I S T O A M M AT T I H A K E M I S T O A M M AT T I H A K E M I S T O A MMATTIHAKEMISTO Konemestarpalvelu Korhonen Oy Konekunnossapdon ammattlanen suunnttelu valvonta varaosahallnta ABB Turboahtmet Turboahtmet ABB p. 010 22 26477 Myynt: Tel. turbo@f.abb.com 010 221 1 Fax 010 222 6379 Huolto: Tel. 010 222 6477 ABB Oy, Turboahtmet turbo@f.abb.com Lyhtyte 20 www.konemestarpalvelu.com 040 5833 090 Tulenkestävät muuraukset ja massaukset Savupppujen muuraus- ja korjaustyöt Korkeanpakantyöt ERIKOISMUURAUS OY PL 117, 04301 TUUSULA Lasse Nemelä, puh. 040 548 7328, 050 376 7407 tomsto@erkosmuuraus.f 00750 Helsnk ABB Oy, ABB Asakaspalvelukeskus Turboahtmet p. 010 22 21999 Lyhtyte 20 Erkosmuuraus Oy_140x40.ndd 1 Coastal Dvng Servce Ltd Pkku-Hetanen, Kotka 0400 751 399 0400 803 926 nfo@sukelluspalvelu.f www.sukelluspalvelu.f 27.2.2015 11.41 Twn Dsc Mervahteet ja rrotuskytkmet Hamlton Jet Vesjett Transflud Nestekytkmet Tarjante 5, 01400 Vantaa Puh. 050 558 2100 lavapoltn@elsanet.f www.lavapoltn.f Rech Joustavat kytkmet 09-684 258 60 Sähkö- ja automaatosuunnttelu Lavasähköasennukset Teollsuuden sähköasennukset Sähkömoottoreden myynt ja huolto Konehuone- ja ulkokansvalasmet Kaapelradat ja tarvkkeet Webshop (www.lst.f/webshop) LAIVASÄHKÖTYÖ OY www.transauto.f Rautatehtaankatu 22, 20200 Turku p. (02) 510 0300, f.02 5100 340 www.lst.f www.lst.f/webshop PL 20 www.abb.f ABB vahde p. 010 22 11 00751 HELSINKI Rannkon Sukelluspalvelu Oy Lavadeseleden huolto ja korjaus Täydellset konehaalaukset CAT Authorzed Marne Dealer KEMEL akseltvsteet ja -laakert Vahteden ja potkurlatteden työt Koneden lnjaukset ja muovvalut Sälnkäänte 12, 04600 Mäntsälä PUHELIN 0400-870 947 040-848 6510 pekka.valln@japmetall.net.f ISO 9001 -sertfotu www.marnedesel.f Eteläkaar 10, 21420 Leto Puh 020 711 8220 koneden ja moottoreden huolto- ja asennustyöt männän haalaukset putk- ja htsaustyöt pumppujen huollot Faks: 0207 631 570 0400-501 763 0207 631 571 Uranuksenkuja 1 C, 01480 Vantaa e-mal: lavakone@lavakone.f www.lavakone.f www.shptekno.f Prosessa pysäyttämättä Paneenalaset FSC-tvstykset Vuodesta 1977 Varoventtlen säätö ja käynnnakanen Koestus DENSITEST-menetelmällä Vuodesta 1985 Pl 31, 33901 TAMPERE Puh. (03) 254 0750, Fax. (03) 254 0751 www.fsc-servce.f fsc@dens.f Sulzer tvsteet AT-Marne Oy Pumppuhn, sekottmn ja muhn lattesn Täyden palvelun tvstehuolto Nopea tomtusaka Palveluksessa maalla ja merellä Navgont-, ja merenkulkulatteet Kommunkontlatteet Erkoselektronkkalatteet puolustusvomlle Sälömttauslatteet ja lastausvarret teollsuudelle Tartek Oy Jyrsjänte 3, 26820 Rauma Puheln (02) 8223 406 www.sulzer.com, www.tartek.f www.atmarne.f 30 Voma & Käyttö 4/2015 navg-atmarne-palveluksessanne.ndd 1 21.8.2014,34 9.49 Voma & Käyttö 4/2015 31

Konemestart ja energateknset ry:n TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 Yhdstyksen tomnta koostu lttohalltuksen, johtokunnan ja ylesten kokousten tekemen päätösten ja peraateratkasujen tomeenpanosta. Johtokunnan puheenjohtajana tom kahdeksatta ansokasta vuotta Pertt Rot. Varapuheenjohtajana tom Jarmo Lahdensvu, rahastonhotajana ja jäsensvujen ylläptäjänä Lasse Laaksonen sekä shteernä Juha Umonen, jäsennä Janne Metsomäk, Jar Mannnen ja Pekka Tettnen. Varajäsennä tomvat Matt Vrta ja Tanel Varjus joka tom myös tosena shteernä. Vuos ol 56 tomntavuos. Isännöntä omstamssamme huonestossamme hotelvat Pekka Tettnen ja Lasse Laaksonen. Tomnnantarkastajna olvat Kar Wessman ja Rtva Wessman. Johtokunta kokoontu tomntavuoden akana setsemän (7) kertaa sekä ylesä kokouksa ol sääntömääräset kaks (2) el vaal- ja vuoskokoukset. Kaks (2) johtokunnan kokoukssta pdettn Kopparössä ssältäen myös talkoot. Vuoskokous pdettn Tampereella Panmoravntola Plevnassa 22.3.2014 Kokouksen puheenjohtajana tom Pekka Järvnen. Vuoskokouksessa ol läsnä 17 jäsentä. Kokous päätettn mattavalla ruokalulla. Vaalkokous pdettn 13.12.2014 Helsngssä Ravntolalava Wäskllä. Vaalkokouksessa ol läsnä 16 jäsentä. Uutena johtokuntaan nous Ram Vaher. Helsngn Konemestaryhdstyksen kanssa järjestettn loppukesällä rstely Satamajäänmurtaja Tursolla. Mukaan ol kutsuttu myös ruotsnkelsen yhdstyksen edustaja, mutta hetä e pakalle päässyt. Ressu ol onnstunut. Olemme edelleen myös S/S Turson kannatusyhdstyksen jäsennä. Yhdstys osallstu aktvsest Pertt Rotn johdolla lttohalltuksen tomntaan. Pertt tom myös lttohalltuksen ensmmäsenä varapuheenjohtajana. Varajäsennä ovat tomneet Pekka Alavahtola ja Matt Vrta. Lasse Laaksonen on lton tomnnantarkastajana. Sopmuspuolella yhdstyksemme jäsenllä on edustukset KT-, ja ET puolella. Yhdstyksemme on ollut kannatusjäsenenä teknkan opskeljoden Kotkan merenkulku-, ja energakllassa. Yhdstyksen veteraanjaos on tomnut aktvsest ja he ovat ptäneet talkoot kahdest Kopparössä. Veteraant ovat kokoontuneet myös ravntolalava Väskllä. Helsngn ja Tampereen jaokset ovat tomneet myös aktvsest omlla tahollaan ja käyneet mm. syömässä. Yhdstyksen omstaman Dno-Rakenne Oy:n tomtusjohtajana ja käytännön asoden hotajana Kopparössä jatkaa tomtusjohtaja Pekka Tettnen. Dno-Rakenteen halltuksen ovat muodostaneet Jarmo Lahdensvu, Jar Mannnen, Lasse Laaksonen ja Juha Umonen Kopparön uuden saunarakennuksen vuokraustomnta on tuonut lsää vuokraaja. Veteraant ja johtokunta rakensvat talkossaan uuden välakasen puuvajan. He myös ravasvat tontta ja tekvät polttoputa myrskyn kaatamsta pusta. Vanhaan mökkn panostettu puulämmttenen kuas sekä tuvan puolelle asennettu takkasydän on tuonut huomattavan sähkönsäästön. Jäsenmäärämme ol vuoden 2014 lopussa 533 jäsentä. Vuonna 2014 Yhdstykseemme ltty 24 jäsentä. Yhdstyksestä eros 2 jäsentä. Yhdstyksestä e erotettu yhtään jäsentä. Yhdstyksestä kuol 4 jäsentä. Yhdstystä vahto 3 jäsentä. Yhdstyksen jäsenmäärän muutos ol +15 jäsentä. Konemestart ja Energateknsten johtokunta kttää saamastaan tuesta ja luottamuksesta jäsenstöään ja yhtestyökumppaneta. Konemestart ja Energateknset ry:n johtokunta Kuopon konepäällystöyhdstys ry:n TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 Kulunut vuos ol yhdstyksen 115:s tomntavuos. Kuukauskokouksn kokoonnuttn vs kertaa, kokouksen ajottuessa kevääseen ja syksyyn. Vuoskokous pdettn Haapanemen vomalatoksella helmkuussa. Maalskuussa yhdstys järjest vrkstysmatkan Budapestn, matkaoppaana tom Mhaly Makka. Matkalle osallstu 12 yhdstyksen jäsentä. Huhtkuussa yhdstyksen jäsenä osallstu Joensuun yhdstyksen järjestämn plkkksohn. Joensuulaset vottvat ksan ja savat kertopalknnon haltuunsa. Vaalkokous pdettn Hotell Atlaksen neuvotteluhuoneessa, kokoukseen osallstu 14 yhdstyksen jäsentä. Samassa yhteydessä vetmme pkkujoulua kelalun ja ruokalun merkessä. Yhdstyksen kokouksn osallstu keskmäärn 12 henklöä. Yhdstykseen ltty 1 jäsen. Jäsenmäärä 31.12.2014 ol 55. Tomhenklönä tomvat: Puheenjohtaja Ilkka relander Varapuheenjohtaja Sam Koponen Shteer Vejo Tolonen Rahastonhotaja Merja Korhonen STTK:n aluetomkunnassa edustajna olvat Ilkka Relander ja Sam Koponen. Johtokunnan varsnaset jäsenet: Ilkka Relander, Sam Koponen, Merja Korhonen, Mka Knnunen, Kmmo Karjula ja Sakar Raak. Varajäsenet: Maja Star ja Oss Pessa. Yhdstyksen tomnta on jatkunut perntesest ja jäsenmäärä on pysynyt entsellään. Vejo Tovonen, shteer Ouun Konemestaryhdstys kutsuu jäsenet MERI OULUN KESÄTEATTERIIN Ptkänmöljänte 2 Oulu Teatterkappale on komeda TANGOT SOLMUSSA Aka 25.7.2015 klo 18.30 Hnta 15 / lppu. Kahv ja pulla ssältyvät hntaan. Ilmottautumset Ka Väsäselle puh. 0500 184220 ta Sähköpostlla: ka.vasanen@dnanternet.net vmestään 26.6.2015 maksettava Nordean tllle FI89 1445 3000 0265 39 Vestkenttään TANGOT SOLMUSSA Tervetuloa. KUTSU! Turun Konepäällystöyhdstyksen kesäteattermatka Tampereelle 8.8.2015 Hnta 75 / henklö Lähtö klo. 10.30 yhdstyksen edestä, Puutarhakatu 7 Teatterkappaleena Avolttosmulaattor Roolessa mm. Esko Rone, Eja Vlpas ja Tom Lndholm Matkan hntaan kuuluu, teatterestys, välakakahv ja vner sekä ruokalu estyksen jälkeen ravntola Ano ja Ilmarssa ja tetyst bussmatka ja hyvää matkaseuraa. Ilmottautumsa Jarmo Mäkselle puh. 050 5123222 sähköpost. jarmo-maknen@luukku.com maksu kesäkuun 15. pv mennessä OP tllle FI53 5710 0420 3995 37 HUOM! Tlnumero muuttunut. Tervetuloa mukaan Tampereen Konemestart ja Insnöört ry Höyrylavarstely Jyväskylästä Päjänteelle! Ajankohta: lauantana 15.8.2015 Lähtö: Vanhalta krkolta klo 11.00 Paluu: Vanhalle krkolle llalla Matka on jäsenlle lmanen, mutta edellyttää ennakkolmottautumsta. Aveclta pertään osallstumsmaksuna 15. Ilmottautumset 16.6.2015 mennessä: Martt Nupposelle puh. 050 522 0730 ta Eero Klpslle puh. 050 545 5765 Tervetuloa, Johtokunta Julksen Alan Merenkulku -ja Energateknset JAME ry KEVÄTKOKOUS Lauantana 23.5.2015 klo 13.00 Halsuante 5 7 Kannelmäk, Helsnk Halltus klo 12.00 Tervetuloa Halltus SVENSKA MASKINBEFÄLSFÖRENINGEN I HELSINGFORS r.f Anordnar en teaterresa, avec tll Lurens sommarteater den 26.07.2015 kl. 14.00 för att se Anne mästerskytten Buss från Helsngfors (Kasma) Söderkulla Borgå Anmälnngar tll Bo Wckholm senast den 30.06 per tel. 0400 670 745 eller wckholm.bo@gmal.com Prs 30 betalas tll förenngen senast den 30.6.2015 Kontonr: FI71 800 0150 01285 42 Styrelsen Helsngn Konemestaryhdstys järjestää 26.9.2015 jäsenlle syysretken TEATTERI AREENAAN Hämeente 2, Helsnk Tetterkappale on Arena-näyttämön syksyn naurulataus MINISTERIÄ VIEDÄÄN (Ray Cooney), ohj. Nel Hardwck Teatter alkaa klo 19.00. Ennen teattera menemme syömään klo 16.00 Hotell Seurahuoneelle. Omavastuu 30 / hlö maksetaan 26.8.2015 mennessä Nordean tllle nro 101430-211447. 60 ensn maksanutta henklöä mahtuu mukaan. HUOM! Ilmottaudu ensn kalev.korhonen@suom24.f ta puh. 050 3511 940 32 Voma & Käyttö 4/2015 Voma & Käyttö 4/2015 33

JÄSENYHDISTYKSET / MEDLEMSFÖRENINGAR SUOMEN KONEPÄÄLLYSTÖLIITON JÄSENYHDISTYKSET / FINLANDS MASKINBEFÄLSFÖRBUNDS MEDLEMSFÖRENINGAR Nro 001 Etelä-Samaan Konepäällystöyhdstys (Perus. Grund. 1921) Puh.joht. Tapan Hrvonen Iltaruskonkuja 5, 55120 Imatra puh. 040 540 1385 Varapuh.joht./Rah.hot. Seppo Pääkkönen Kornetnkatu 1 as. 10, 53810 Lappeenranta puh. 0400 208 745 Sht. Pekka Sevänen Kalervonkatu 53, 53100 Lappeenranta puh. k 05 451 3106, 050 437 5649 sevanen.pekka@luukku.com Kokoukset syys-toukokuun akana, kuukauden kolmantena arkkeskvkkona klo 18.00 Lappeenrannan Upseerkerho, Upreerte 2, Lappeenranta Nro 002 Hamnan Konemestaryhdstys (Perus. Grund. 1947) Puh.joht. Juha Suomalanen Humaljoenkatu 14, 49400 Hamna puh. 040 171 9161 juha.suomalanen@pp2.net.f Varapuh.joht. Nlo Sro Nnstönte 16, 49660 Pyhältö puh. 040 502 8131 Sht./rah.hot. Juhan Jusslanen Torpparnpolku 1, 49410 Potsla puh. 040 554 5239 Yhdstyksen kokoukssta lmotetaan krjetse Nro 003 Svenska Masknbefälsförenngen Hfors (Perust. Grund. 1909) Ordf./sekr. Henrk Eklund Söderbyvägen 50, 10600 Ekenäs tel. 050 452 5688 henrk.eklund@adven.com Vceordf. Bo Wckholm Lsebergsvägen 33, 01180 Kalkstrand tel. 0400 670 745 Kassör Lef Wkström Brovägen 2 bst. 1, 02400 Kyrkslätt tel. 050 331 0180 Förenngens lokal Stora Robertsgatan 36 40 D 51. Obs. Ingång va Fredrkstorget där summertelefon fnns. Månadsmöten den första helgfra onsdagen månaden kl. 18.00, styrelsemöte kl. 17.30. Jun, jul och august, nga möten Nro 004 Helsngn Konemestaryhdstys (Perus. Grund. 1869) Puh.joht. Kmmo Kojamo Myötätuulenkuja 4 B 24, 02330 Espoo puh. 040 747 9865 kkojamo@gmal.com Varapuh.joht./sht. Jar Luostarnen Tyynelänkuja 5 E 65, 00780 Helsnk puh. k. 050 310 3347, t. 09 617 3770 jar.luostarnen@kolumbus.f Rah.hot. Ramo Harju Tulsuonkuja 1 B 9, 00930 Helsnk puh. 050 356 2716 harjunramo@gmal.com Kokoukset pdetään syys-toukokuun välsenä akana (vaalkokous joulukuussa ja vuoskokous maalskuussa) kuukauden ensmmäsenä arkkeskvkkona klo 19.00, osotteessa Tunturnkatu 5 A 3, 00100 Helsnk. Mkäl em. ajankohta on pyhä- ta aattopävä, pdetään kokous seuraavan vkon keskvkkona. Tervetuloa Nro 005 Hämeenlnnan Konemestaryhdstys (Perust. Grund. 1945) Puh.joht. Markku Säynäjäkangas Länste 25, 12240 Hkä puh. t. 0107 551 267, 050-400 5965 Varapuh.joht. Laur Pävänen Mäntyte 7, 12540 Launonen puh. k. 019 762 139 Sht. Seppo Helmnen Aleksnkatu 8ö, 11130 Rhmäk puh. 0400 527 006 Rah.hot. Rsto Mukkala Hämeenkatu 13 B 20, 05800 Hyvnkää puh. 050 530 0418 Nro 007 Kemn Konemestaryhdstys (Perust. Grund. 1941) Puh.joht. Tapo Huuska Heknkuja 10, 94100 Kem puh. 050 598 9015 Varapuh.joht. Kalle Kostamo Perttusenkatu 25, 94600 Kem puh. 040 4504 7199 Sht. Tmo Kest Seponkatu 30, 94830 Kem puh. 044 099 3900 Rah.hot. Marja-Leena Huuska Heknkuja 10, 94100 Kem puh. 041 507 8442 Yhdstys kokoontuu erkseen lmotettuna ajankohtana Nro 008 Kesk-Pohjanmaan Konemestaryhdstys Mellersta Österbottens Masknmästareförenng (Perust. Grund. 1939) Puh.joht. Laur Mattla Khute 15, 68630 Petarsaar puh. k. 06 723 4538, t. 040 849 9750 Varapuh.joht. Teuvo Petlä Runsanmäk 4, 68660 Petarsaar puh. t. 0204 169 284, 040 585 2284 Sht. Esa Jylhä Kermate 4, 67900 Kokkola puh. k. 040 556 1667, t. 040 779 8508 Rah.hot. Pertt Nevala Kedonte 20 H 28, 68630 Petarsaar puh. t. 0204 169 757, 040 585 2757 Nro 009 Kesk-Suomen Konemestaryhdstys (Perust. Grund. 1947) Puh.joht. Pas Peräsaar Hsknkuja 4, 41160 Tkkakosk Varapuh.joht. Hannu Orslaht Kukante 322, 41140 Kukka puh. 0400 540 493 Sht. Tapo Roha Satamakatu 21 A 18, 40100 Jyväskylä puh. 040 845 6791 Rah.hot. Pekka Raatkanen Sääksmäente 10, 40520 Jyväskylä puh. 0400 861 208 Kokoukset kuukauden tosena keskvkkona klo 19.00 Ravntola Sohvssa Nro 010 Kotkan Konepäällystöyhdstys (Perust. Grund. 1923) www.kotkaengneers.f Puh.joht. Mkko Järvnen Rauduskatu 21, 48770 Kotka puh. 040 564 6352, 05 289 938 Varapuh.joht. Antt Luostarnen Käpylänkatu 2 A 12, 48600 Kotka puh. 050 355 2083 Sht./rah.hot. Jouko Pettnen Rotnpää 39, 48300 Kotka puh. 0400 432 824 jouko.pettnen@keng.f Kokoukset talvkuukausen ensmmäsenä arktorstana klo 18.30 kokouspakka Ravntola Vaust Nro 011 Konemestart ja Energateknset KME (Perust. Grund. 1958) www.kme.f Puh.joht. Pertt Rot Opppojante 13 A, 00530 Helsnk puh. t. 09 617 3041, 050 559 1637 Varapuh.joht. Pekka Tettnen Puronvars 8 A, 02300 Espoo puh. 050 387 5622 Sht. Juha Umonen Pallastunturnkuja 7 E 15, 01280 Vantaa puh. 040 059 6015 Varasht. Tanel Varjus Fnnoonte 54 P 41, 02280 Espoo puh. 040 709 5798 Rah.hot. Lasse Laaksonen Ojantynte 1, 33340 Tampere puh. t. 040 739 3363, k. 045 678 9856 Yhdstyksen sähköpostosotteet ovat etunm.sukunm@kme.f. Yhdstyksen postosote on Rstolante 10 A, 00320 Helsnk. Yhdstyksen ylesstä kokoukssta lmotetaan enssjasest Voma ja Käyttö -lehdessä ja www.kme.f. Mutta elle se jostan syystä ole mahdollsta, kuukauden ensmmäsen maanantan Helsngn Sanomssa. www.kkpy.f Nro 012 Kuopon Konepäällystöyhdstys (Perus. Grund. 1899) Puh.joht. Ilkka Relander Humpnte 172, 73100 Lapnlaht puh. 040 709 7323 Varapuh.joht. Sam Koponen Luhtalahdente 71, 71330 Räsälä Sht. Vejo Tolonen Lehtonemente 114 C 82, 70840 Kuopo puh. 040 709 7336 Rah. hot. Merja Korhonen Häntäahonte 33, 70800 Kuopo puh. 040 709 7198 Kuukauskokoukset talvkuukausna erkseen lmotettuna akana Nro 013 Lahden Konemestaryhdstys (Perust. Grund. 1945) www.lahdenkonemestaryhdstys.f Puh.joht. Mkko Anttla Västäräknkuja 16 as. 4, 15810 Laht puh. 045 671 7801 puheenjohtaja@lahdenkone...* Varapuh.joht. Kar Nygren Ruolankatu 20 A 42, 15150 Laht Sht./rah.hot. Juha Snvaara Vherlaaksonte 9, 15200 Laht puh. 050 554 1177 shteer@lahdenkone...* Kuukauskokoukset tamm-toukokuun ja syysjoulukuun ensmmäsenä arkstorstana klo 19.00 Hotell Cumuluksessa. Sähköpostosotteden loppuosa on *@lahdenkonemestaryhdstys.f Nro 014 Mkkeln Konepäällystöyhdstys (Perust. Grund. 1948) Puh.joht. Seppo Pra Suentassu 4, 50150 Mkkel puh. 044 735 3726, t. 015 195 3808 seppo.pra@ese.f Varapuh.joht. Osmo Blom Kölkaar 29 D 44, 50170 Mkkel puh. 040 564 4829 Sht. Tapo Havernen Aurakatu 5 H 59, 50190 Mkkel puh. 044 735 3739 tapo.havernen@ese.f Rah.hot. Mka Mannnen Mukulapolku 3, 50100 Mkkel puh. 044 735 3898 mka.mannnen@ese.f Kuukauskokoukset tamm-, maals-, touko-, syys- ja marraskuussa kuukauden ensmmäsenä arktstana klo 20.00 Ravntola Pruuv, Mkkel Nro 015 Oulun Konemestaryhdstys (Perust. Grund. 1903) Puh.joht. Jouko Saarela Kurkelante 1 C 8, 90230 Oulu puh. 040 533 6194 jouko.saarela@oulunenerga.f Sht. Ar Henonen Hekkalahdente 24, 90820 Kello puh. 040 354 6047 ar.henonen@pp.net.f Rah.hot. Ka Väsänen Vllente 5, 90850 Martnnem puh. 0500 184 220 ka.vasanen@dnanternet.net Teollsuusjaoston yhdysmes Hannu Pesonen Topplansaarente 3 C 49, 90500 Oulu puh. 0400 372 882 hannuw.pesonen@luukku.com Kuukauskokoukset Oulu lavalla. Topplan satama. 20.1., 10.2., 14.4., 12.5., 8.9., 13.10., ja 8.12. klo 18.00. Maalskuun vuoskokouksesta ja marraskuun vaalkokouksesta erllnen lmotus Raahen kerho Puh. joht. Hannu Pesonen Topplansaarente 3 C 49, 90500 Oulu puh. 0400 372 882 hannuw.pesonen@luukku.com Sht./rah.hot. Pentt Ala-Lehtmäk Samnaarnkatu 9 A 23, 92100 Raahe puh. 040 504 5119 pentt.alalehtmak@gmal.com Kajaann kerho Puh.joht. Tasto Karvonen Kovkoskenkatu 17 A 8, 87100 Kajaan puh. 0400 278 695 Varapuh.joht. Pentt Mäkelänen Vrkote 5, 87200 Kajaan puh. 050 358 2146 Sht. Tmo Myllynem tmo.myllynem@kanuu.f Rovanemen kerho Puh.joht. Rejo Rajala Kolpeneente 41 C 4, 96440 Rovanem puh. 040 591 3318 Sht. Harr Juntunen Karjate 16, 96900 Saarenkylä Rah.hot. Tapo Saarelanen Närete 15, 96190 Rovanem puh. 050 583 8701 Lava-asames Ka Väsänen Vllente 5, 90850 Martnnem puh. 0500 184 220 ka.vasanen@dnanternet.net Nro 016 Pargas Masknbefälsförenng (Perust. Grund. 1925) www.pargasmasknbefal.f Ordf. Tage Johansson Skogsuddevägen 8, 21600 Pargas tel. hem 044 458 0425, 040 845 8042 Vceordf./kassör Jan-Erk Söderholm Skepparvägen 35, 21600 Pargas tel. 040 753 0554 janerk/annel@pp.net.f Sekr. Berndt Karlsson Tervsundsvägen 150, 21600 Pargas tel. 040 735 2182, 02 458 0017 berndt.karlsson@parnet.f Nro 017 Porn Konemestaryhdstys (Perust. Grund. 1894) Puh.joht. Pas Kaja Setälänte 16, 29200 Harjavalta puh. 050 389 1694 pas.kaja@satshp.f Varapuh.joht. Jorma Elo Kvenhakkaajankatu 33, 28130 Por puh. 050 586 3528 Sht. Mkko Jaakola Sahalastenkatu 3 A, 28130 Por mkko.jaakola@porenerga.f Rah.hot. Tmo Kuosmanen Attaluodonkatu 4 E 43, 28100 Por puh. 0400 439 995 tmo.kuosmanen@fortum.com Lava-asames Pertt Venttnen Hekkapellonte 18, 28610 Por puh. 0400 556 345 pventtnen@gmal.com Kokoukset tamm-toukokuun ja syys-joulukuun akana joka kuukauden tosena keskvkkona klo 18.30 Porn Klublla, Eteläranta 10. Toukokuun kuukauskokous pdetään perntesest BSF:n purjehduspavljonglla. Vuoskokous huhtkuussa ja vaalkokous joulukuussa 34 Voma & Käyttö 4/2015 Voma & Käyttö 4/2015 35

Nro 018 Rauman Konepäällystöyhdstys (Perust. Grund. 1926) Puh.joht. Antta Hekura Mäkte 6 A 2, 26840 Kortela puh. 044 455 8040 eahekura@gmal.com Varapuh.joht. Kar Snkallas Koulurante 541, 26560 Kollaa puh. 044 377 5031 kar.snkallas@tvo.f Rah.hot. Petter Uutela Hakapolku 4, 27100 Eurajok puh. 050 517 2271 petter.uutela@tvo.f Sht. Merv Fagerström Jepyrte 17, 26200 Rauma puh. 044 533 8371 merv.fagerström@tvo.f Kuukauskokoukset pdetään talvkuukausna erkseen lmotettavana ajankohtana Nro 019 Savonlnnan Konemestaryhdstys (Perust. Grund. 1933) Puh.joht. Esa Pekknen Ano Actén pustote 2 A 1, 57130 Savonlnna Varapuh.joht. Juha Puurtnen Tottnkatu 2 B 16, 57130 Savonlnna puh. 050 599 6541 Sht./rah.hot. Vejo Anttonen Kangasvuokonte 21 C 27, 57220 Savonlnna puh. 0400 847 720 Kokoukset pdetään erkseen lmotettavana ajankohtana Nro 020 Tampereen Konemestart ja Insnöört (Perust. Grund. 1937) Puh.joht. Pentt Aarnmetsä Paavo Kolnkatu 10 A 9, 33720 Tampere puh. 040 758 9869 p.am@suom24.f Varapuh.joht. Martt Nupponen Porrassalmenkuja 4 A 11, 33410 Tampere puh. 050 522 0730 Sht. Eero Klpnen Ahvensjärvente 22 C 42 33720 Tampere puh. 050 545 5765 eero.klpnen@tpnet.f Rah.hot. Joachm Alatalo puh. 050 345 1052 Kuukauskokoukset pdetään erkseen lmotettavana ajankohtana www.tkpy.f Nro 021 Turun Konepäällystöyhdstys (Perust. Grund. 1874) Puh.joht. Jukka Lehtnen Somersojante 13, 21220 Raso puh. 050 557 3238 jukka.lehtnen@turkuenerga.f Varapuh.joht. Harr Pspanen Kattarakatu 3, 21260 Raso puh. 050 445 9932 harr.pspanen@suom24.f Sht./jäsenkrjur Hemo Kumlander Betanankatu 2 as. 16, 20810 Turku puh. 040 593 4021 hemo.kumlander@elsanet.f Rah.hot. Ismo Sahlberg puh. 050 454 2437 smo.sahlberg@fortum.com Huonestoasat Rauno Palonen Varsojankatu 33, 20460 Turku ulla.ahlqvst-palonen@pp.net.f Huvtomkunta Jarmo Mäknen Tkkumäenkuja 2 A 10, 20300 Turku puh. 050 512 3222 jarmo-maknen@luukku.com Yhdstyksen kokoukset pdetään joka kuukauden ensmmäsenä arktorstana (syys-toukokuu) klo 19.00 yhdstyksen huonestossa Puutarhakatu 7 a as. 2, 20100 Turku. Helmkuun kuukauskokous on yhdstyksen vuoskokous ja joulukuun kokous on vaalkokous. Ikäveljet kokoontuvat joka tsta (syys-toukokuussa) klo 10.00 12.00. Yhdstyksen sähköpost on tkpy@tkpy.f ja kotsvut www.tkpy.f. Yhdstyksen tlnumero on Osuuspankk FI75 5710 0420 3995 29 (vuokrat, lahjotukset yms., e osallstumsmaksuja). Huvtomkunnan tlnumero, johon maksetaan kakk osallstumsmaksut, on Osuuspankk FI53 5710 0420 3995 37 Nro 022 Vaasan Konemestaryhdstys Vasa Masknmästareförenng (Perust. Grund. 1911) www.vaasankonemestart.f Puh.joht./ordf. Tmo Leppäkorp puh. 050 530 3330 Varapuh.joht. Hemo Norrgård puh. 050 313 3484 Sht./sekr. / rah.hot./kassör Vel-Pekka Utto puh. 050 540 5431 Lava-asames Tmo Leppäkorp Yhdstys kokoontuu talvkuukausna kuukauskokouksn neljä (4) kertaa: -syyskuussa, -joulukuussa, kuukaus/vaalkokous, -helmkuussa, kuukaus/vuoskokous sekä toukokuussa, em. kokouskuukausen ensmmäsenä arktorstana, elle tosn lmoteta. Kokouspakka: Hotell Teklan ravntola Brando, Palosaarente 58, klo 18.00 Förenngen har månadsmöten fyra (4) gånger under vnterhalvåret: -september, -december/valmäte, -februar/årsmöte, samt maj. Månadsmöten hålles första helgfra torsdagen, om nte annan meddelas. Mötesplats Hotell Tekla, restaurang Brando, Brändövägen 58, kl. 18.00 Nro 023 Julksen alan merenkulku-, erkosja energateknset JAME (Perust. Grund. 1950) www.jame.f Puh.joht. Heno Kovanen Vherte 53 B, 01620 Vantaa puh. 040 541 1469 heno.kovanen@saunalaht.f Varapuh.joht. Tomm Nlsson Suomenlnna C 52 A 1, 00190 Helsnk puh. 040 507 6454 Sht. Pekka Savkko Varkkavuorenkatu 19 B 46, 20320 Turku puh. 040 533 3822 Rah.hot. Hannele Haaranen Kallopohjante 5 E 50, 04300 Tuusula puh. 0500 631 155 Turun kerho Puh.joht. Mauno Hasunen Sltavoudnkatu 1 as. 19, 21200 Raso puh. 050 511 0077 Vaasan kerho Puh.joht. Åke Norrgård Erksgränd 3, 646120 Övermark puh. k. 06 225 3695 Sht. Pertt Toropanen Rnnete 5, 69400 Vaasa puh. 06 325 9399 Yhdstyksen kokoukssta lmotetaan Voma ja Käyttö lehdessä Nro 024 Lovsan Vomalatosmestart (Perust. Grund. 1974) Puh.joht. Pekka Vano Pohjolante 46, 04230 Kerava puh. 040 483 8470 Varapuh.joht. Tmo Järvmäk Retsaarente 41, 48910 Kotka puh. 041 436 6017 tmo.jarvmak@fortum.com Sht. Markku Sopanen Kuovnte 2, 49220 Sltakylä puh. 05 220 1776 Rah.hot. Pekka Tahvananen Runar Schldtnte 18, 07920 Lovsa puh. k. 019 509 035, t. 019 550 4112 Nro 025 Ålands energ och sjöfartsteknska förenng ÅESF (Perust. Grund. 1942) www.masknsterna.ax Ordf. Hans Paln Ljungvägen 4, 22100 Marehamn tel. 040 723 7220 ordforande.aesf@aland.net Vceordf. Ole Gnman Mustervägen 2, 22410 Godby tel. 0500 566 503 Sekr. Magnus Erksson Högbackagatan 12, 22100 Marehamn tel. 018 23 032 Kassör Thomas Strömberg Granvägen 54, 22100 Marehamn tel. 018 15 572 Om ej Strömberg är anträffbar, kontakta Hans Paln. Månadsmöte den andra tsdagen månaden kl. 19.30 Hotell Arkpelag. Inga möten jun, jul, august Nro 026 Kokkolanseudun konemestart (Perust. Grund. 1974) Puh.joht. Järvnen Tapo Raksonte 18, 67700 Kokkola puh. 050 334 3810 Varapuh.joht. Kallokosk Tom Kahvkuja 12, 67600 Kokkola puh. 040-172 6003 Sht. Nemonen Vel Markusbackante 303, 68410 Alavetel puh. t. 864 8577 ta 050 386 2805 Rah.hot. Smlä Sam Vesakkote 1, 67700 Kokkola puh. 050 403 2400 Nro 027 Pohjos-Karjalan Konemestaryhdstys (Perust. Grund. 1987) Puh.joht. Jukka Ahtonen Rauhankatu 37, 80100 Joensuu puh. 050 412 1050 Varapuh.joht. Pertt Tuhkanen puh. 040 735 8286 Sht. Seppo Luostarnen Pajate 14, 80710 Lehmo Rah.hot. Jorma Tavanen Opotante 5, 80230 Joensuu puh. 0400 661 680 Nro 029 Luotskutternkuljettajat Lotskutterförarna (Perust. Grund. 1989) Puh.joht./ordf. Teemu Kour Talomäenkatu 14, 20810 Turku puh. 044 569 0065 Varapuh.joht./vceordf. Hannu Poskparta Nttykatu 3, 26650 Rauma puh. 044 522 8130 Sht./rah.hot. Ar Pöyhtär Lassente 7, 68100 Hmanka Nro 030 Energansnöört (Perust. Grund. 1992) Puh.joht./sht. Antt Laaksonen Talpakuja 6 F 33 20610 Turku puh. 050 313 8748 anss.laaksonen@kolumbus.f SUOMEN KONEPÄÄLLYSTÖLIITTO FINLANDS MASKINBEFÄLSFÖRBUND JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TYÖTTÖMYYSKASSA JYTK OFFENTLIGA- OCH PRIVATA SEKTORNS ARBETSLÖSHETSKASSA- JYTK Asemamehenkatu 4 / Puh.palvelu / tel.servce Statonskarlsgatan 4 020 690 069 00520 Helsnk / Helsngfors (arksn / vardagar klo. 9.00 15.00) Neuvonta / Info 020 690 871 Fax 020 789 3872 TOIMISTO TIEDOTTAA / BYRÅN MEDDELAR Mermespalvelutomsto: Sjömansservcebyrån: puh. 09 668 900 tel. 09 668 900 Mermeseläkekassa: Sjömanspensonskassan: puh. 010 633 990 tel. 010 633 990 Uudenmaankatu 16 A Nylandsgatan 16 A 00120 Helsnk 00120 Helsngfors www.mermeselakekassa.f FPA Infopaket om sjukförsäkrng av sjömän www.kela.f/web/sv/-/nytt-nfopaket-om- sjukforsakrng-av-sjoman Kela Mermehen sosaalturva ja sarausvakuutus www.kela.f/mermehet Lastenkodnkuja 1/ Barnhemsgränd 1 00180 Helsnk / Helsngfors Fax 09 694 8798 www.konepaallystoltto.f Talous / ekonom Jäsenasat / medlemsärenden Gunne Andersson 09 5860 4815 Tomnnanjohtaja / verksamhetsledare Lef Wkström 09 5860 4815, 050 331 0180 Asamehet ombudsmän Joachm Alatalo 09 5860 4812, 050 345 1052 Päv Saarnen 09 5860 4811, 040 525 7805 Sam Uolamo 09 5860 4813, 043 824 3099 etunm.sukunm@konepaallystoltto.f fornamn.efternamn@konepaallystoltto.f kassa@jytk.f www.jytk.f www.sjomanspensonskassan.f 36 Voma & Käyttö 4/2015 Voma & Käyttö 4/2015 37

Keskeläke 1.588 euroa kuukaudessa Keskmääränen kokonaseläke vme vuonna ol 1.588 euroa kuukaudessa. Tedot perustuvat Eläketurvakeskuksen ja Kelan tlastotetohn vuoden 2014 lopussa. Kokonaseläkkeen luvut kuvaavat Suomessa asuva, työeläkettä ta kansaneläkettä saava eläkeläsä. Tähän tarkasteluun evät kuulu osa-akaeläkettä ta pelkkää perhe-eläkettä saavat. Mehen kokonaseläke 1.803, nasen 1.411 Mehet saavat keskmäärn suurempa eläkketä kun naset. Mesten keskeläke vuonna 2014 ol 1.803 euroa kuukaudessa, nasten 1.411 euroa. Nasten eläke ol 78 prosentta mesten keskeläkkeestä. Kymmenen vuotta stten (2004) nasten eläke-euro ol 77 senttä ja Lsätetoja: tlastosuunnttelja Hed Nyman puh. 029 411 2139 hed.nyman(at)etk.f tlastopäällkkö Tna Palote-Heno puh. 029 411 2147 tna.palote-heno(at)etk.f 20 vuotta stten (1994) 73 senttä. Mesten ja nasten välset palkkaerot selttävät nasten työeläkkeden matalampaa tasoa. Ansotason lsäks työuran ptuus vakuttaa sukupuolten välseen eroon. Joukossa on myös nasa, jotka evät ole olleet lankaan työelämässä ta helle kertynyt työeläke on jäänyt peneks. Tällön eläke muodostuu pääosn Kelan kansaneläkkeestä ja takuueläkkeestä. Suomessa 1,5 mljoonaa eläkkeensaajaa Yhä useamman suomalasen ostovoma perustuu eläkkeeseen. Jo yl neljännes Suomessa asuvsta saa jotakn eläkettä: vanhuuseläkettä, työkyvyttömyyseläkettä, perhe-eläkettä ta osa-akaeläkettä. Eläkettä saa yhteensä 1,5 mljoonaa henklöä. Suomesta maksettn ulkomalle eläkettä 61.000 henklölle. Laksäätesä eläkketä maksettn vuonna 2014 yhteensä non 27,5 mljarda euroa, josta työeläkketä 24,4 mljarda euroa. Vuonna 2014 työeläkettä sa 1.422.000 henklöä. Hestä suurn osa, 1.184.000 henklöä, ol vanhuuseläkeläsä. Työkyvyttömyyseläkettä saaven joukko 173.000 on edelleen jatkanut vähentymstään edellsvuodesta (183.000). Osa-akaeläkettä sa 16.000 henklöä. n MUISTOJA SUOMEN SOTA-AJOILTA Tekst: Jorma Kataja Olen kertonut tarnota ja kokemuksan mermesten elämästä lavolla, etupäässä sodan päättymsen ja sen jälkesestä ajasta. Mutta katson penenä kunnotuksena nlle mermesveteraanelle, jotka vaarosta välttämättä kuljettvat sodan akana Suomeen rahtlavastomme, en tetystkään halua jättää huomomatta sen akasa matkustaja-aluksa myöskään. Haluan kertoa nstä vakeukssta ja tuntemukssta mtä von velä tuolta mustn sokkelosta löytää. Ne lavat, jota sllon ol käytettävssä, ja joden syväys sall nden kulkemsta matalammlla saarstoväylllä varsnkn Suomenlahden satamsta ana Hankoon ast, ja seltä ulos Itämerelle. Nämähän olvat pokkeuksetta vanhoja höyrylavoja, jotka käyttvät höyrykattlossaan lämmtyksessä kvhltä, joka joskus saatto olla hyvn huonolaatusta, el henoa maansekasta hltä. Lsäks osa alukssta ol todella hekkokuntosa, kuten esmerkks ss Zorre ja ss Ndarholm, joden kulkuvarmuus vaat paljon ylmäärästä työtä. Lnjat olvat sota-akana Suom Saksa, Puola ta Ruots ja Tanska. Pokkeuksena ol esmerkks vuonna 1943 ss Ingan 2409 bruttovetosen lavan matka Vpursta Hollantn. Alkumatka Travemündeen suju kovn ponnstuksn kutenkn vahngotta. Vakka lavan lämmttämnen ol tos tappavaa työtä. Shen vakutt tos huono hlen laatu, ja sen lsäks 17-vuotas lämmttäjä, jolla e velä ollut tarpeeks rutna ja kokemusta 6-fyyrn yksn lämmttämsestä. Travemündessa suortettn ensn de magnetsont merenlahdelle tehdyllä plaanlla. Sen jälkeen ajomme Kln kanavaan Brunsbutteln yöllä, sellä saksalaset sotlaat rakensvat paatttäklle t-tyklle aseman ja yhdelle sotlaalle majotustlat. Sen lsäks tul ahtern ja föörn sulkupallot. Kun ol saatu 30 lavaa ja sotalavat kokoon, läht konvoy keskyöllä Pohjanmeren yl Hollantn. Nämä yltykset sujuvat lman vaurota. Mutta Itämerellä sattu onnettomuuksa sodan akana, vaan mnä en ollut ntä näkemässä. Sen sjaan mtä omasta elämästän ja keskustelusta lavakavereden kanssa mustan, en mnkäänlasta pelkoa koskaan havannut. Elmme van normaala elämää pävä kerrallaan, ehän murehtmsella stä työtä ols pystynyt tekemään. n 38 Voma & Käyttö 4/2015