ESIOPETUSSUUNNITELMA PK POIJU

ESIOPETUSSUUNNITELMA PK POIJU

I ESIOPETUKSEN LÄHTÖKOHDAT... 1. Esiopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet... 3 1.1. Toiminta-ajatus... 3 1.2. Tavoitteet... 3 1.2.1. Lapsen yksilölliset tavoitteet... 3 1.2.2. Yleiset kasvatuksen ja oppimisen tavoitteet... 4 2. Oppiminen esiopetuksessa... 4 2.1. Oppimiskäsitys... 4 2.2. Oppimisympäristö... 4 3. Työtavat... 5 II ESIOPETUKSEN KESKEISET TAVOITTEET JA SISÄLLÖT... 6 1. Kieli ja vuorovaikutus... 6 2. Matematiikka... 7 3. Etiikka ja katsomus... 7 3.1.Eettinen kasvatus ja kulttuurinen katsomuskasvatus... 7 3.2. Uskontokasvatus... 8 4. Ympäristö- ja luonnontieto... 9 5. Terveys... 9 6. Fyysinen ja motorinen kehitys...10 7. Taide ja kulttuuri... 10 7.2. Musiikki... 10 7.3. Kädentaidot... 11 III ESIOPETUKSEN YLEINEN TUKI... 12 1. Kodin kanssa tehtävä yhteistyö... 12 2. Yhteistyö perusopetuksen kanssa... 12 3. Esiopetuksen oppilashuolto... 13 4. Lapsen esiopetuksen suunnitelma... 13 5. Arviointi... 13 5.1. Lapsen arviointi esiopetuksessa... 13 5.2. Lapsen itsearviointi... 14 5.3. Osallistumistodistus... 14 IV ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN LASTEN ESIOPETUS... 14 V KIELI- JA KULTTUURIVÄHEMMISTÖJEN ESIOPETUS... 14 VI ESIOPETUKSEN ARVIOINTI... 14 2

I ESIOPETUKSEN LÄHTÖKOHDAT 1. Esiopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet 1.1. Toiminta-ajatus Päiväkoti Poiju järjestää laadukasta ja monipuolista esiopetusta. Esiopetuksessa lähdetään liikkeelle lasten vahvuuksista ja annetaan lapsille paljon positiivista palautetta, jolloin lasten myönteinen minäkuva ja itsetunto vahvistuvat. Lapsen luontaista halua oppia pyritään rohkaisemaan ja hänen persoonallista oppimistyyliään pyritään tukemaan. Esiopetuksen tehtävänä on vahvistaa lasten kykyä toimia myönteisesti yhteistyössä muiden lasten kanssa. Esiopetuksella tuetaan lasten kehitystä, kasvua ja oppimista. Esiopetuksessa pyritään opettamaan lapsille oman vuoron odottamista, omista tavaroista huolehtimista, toisten lasten ja aikuisten huomioimista. Esiopetuksessa toteutetaan lapsilähtöisyyttä ja lapsille järjestetään elämyksiä ja kokemuksia leikin, musiikin ja liikunnan avulla. Esiopetusvuoden alussa laaditaan yhdessä lapsen ja hänen vanhempiensa kanssa henkilökohtainen lapsen esiopetuksen suunnitelma (LEOPS). Suunnitelman avulla kartoitetaan sekä lapsen että vanhempien odotuksia ja toiveita esiopetusvuodesta sekä asetetaan lapselle omat henkilökohtaiset tavoitteet esiopetusvuodelle. Päiväkoti Poijun esiopetusta järjestetään ryhmässä, jossa on eri-ikäisiä lapsia. Iältään lapset ovat 3-6 vuotiaita. Esiopetuksen toiminta-aika on päivittäin klo 8.30-12.30, jolloin esiopetusikäisille lapsille järjestetään toimintaa päivä- ja viikkosuunnitelman mukaisesti, joko eriytetysti tai integroidusti muun ryhmän kanssa. Koska esiopetus tapahtuu vertaisryhmässä, esiopetuslapset toimivat päivittäin muiden lasten mukana mm. ruokailuhetkissä, ulkoilessa sekä leikkiessä, mutta heille järjestetään myös omia oppituokioita noin kaksi kertaa viikossa. Esiopetuskirjana Poijussa käytetään WSOY:n Salainen maa esiopetusmateriaalia. Liikuntaa esikoululaisille on integroidusti joko koko ryhmän kanssa tai eriytettynä, riippuen liikuntamuodosta. 1.2. Tavoitteet 1.2.1. Lapsen yksilölliset tavoitteet Lähtökohtana esiopetuksessa on lasten kehitystaso ja aiempi oppimishistoria. Lapsen luontaista halua oppia pyritään rohkaisemaan ja hänen persoonallista oppimistyyliään pyritään tukemaan. Esiopetus pohjautuu lapsen luontaiseen uteliaisuuteen, ja lapsi saa leikin kautta mahdollisuuden tutustua erilaisiin ympäristön asioihin ja ilmiöihin. Esiopetuksessa painotetaan sosiaalisia ja ryhmässä toimimisen taitoja sekä yhteistoiminnallisuutta. 3

1.2.2. Yleiset kasvatuksen ja oppimisen tavoitteet Esiopetuksen tavoitteena Poijussa on yhdessä toimimisen ja oppimaan oppimisen taidot. Esiopetusikäisille lapsille on tarjottava aineksia ajattelun kehittymiselle sekä mahdollisuuksia toisten huomioimiseen. Sosiaalisessa vuorovaikutuksessa muiden kanssa lapsi kasvaa vastuuntuntoiseksi ja suvaitsevaiseksi yhteiskunnan jäseneksi. Myös lapsen kyky ilmaista itseään kasvaa ja vahvistuu. 2. Oppiminen esiopetuksessa 2.1. Oppimiskäsitys Jokainen lapsi kehittyy yksilöllisellä ja ainutlaatuisella tavalla. Esikouluikäinen lapsi on hyvin utelias, aktiivinen ja innostunut. Lapsen tunne-elämä kehittyy, ja siksi lapselle onkin tärkeää vuorovaikutus muiden lasten sekä aikuisten kanssa. Tunne-elämän kehittymisessä on myös tärkeää, että lapsi oppii tunnistamaan ja ilmaisemaan omia tunteitaan. Esikouluikäisen lapsen oppimisvalmiuksien tukemisessa on tärkeää harjaannuttaa muistia sekä harjoitella loogista ajattelua ja päättelyä. Lapsen kasvaessa myös hänen fyysinen olemuksensa muuttuu. Nopean kasvun takia lapsi voi olla hienomotorisesti kömpelömpi, mutta hänellä on entistä voimakkaampi tarve liikkua. Oppiminen on koko ihmisen eliniän kestävä prosessi, jossa keskeistä ovat lapsen ajattelu, aktiivisuus ja kokemukset. Kasvaessaan ja kehittyessään osana yhteiskuntaa, lapsi oppii vuorovaikutuksessa fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen ympäristöön. Suotuisien oppimiskokemusten perusedellytyksenä ovat elämänläheinen ja lapsen kokemuspiiriin perustuva toiminta. Esikouluikäisten lasten oppiminen on mielekästä, kun se sidotaan arkielämän tilanteisiin. Oppimisessa korostuvat yhteistyötaidot ja vuorovaikutus. Vuorovaikutuksessa muiden lasten kanssa he voivat saada apua ja tukea toisiltaan. 2.2. Oppimisympäristö Oppimisympäristöä suunniteltaessa lähtökohtana ovat lapsiryhmän sekä yksittäisen lapsen tarpeet ja toiminnan tavoitteet. Keskeisellä sijalla ovat ympäristössä toimivat ihmiset ja vuorovaikutus heidän välillään sekä aikuisten suhtautuminen lapseen. Näin syntyy kasvuun ja oppimiseen vaikuttava ilmapiiri. Oppimisympäristö voidaan jakaa sosiaalisten suhteiden lisäksi myös fyysisiin ja pedagogisiin tekijöihin. Fyysiset tekijät muodostuvat pihapiiristä, lähimaastosta, rakennuksista ja 4

muista fyysisistä järjestelyistä. Pedagogiset tekijät määräytyvät ihmis- ja oppimiskäsityksestä sekä siitä, miten nämä käsitykset todentuvat suunnittelun kautta käytäntöön. Hyvä oppimisympäristö tukee monipuolisesti lapsen kehitystä, tarjoaa haasteita ja mahdollisuuksia sekä ottaa huomioon lasten erilaiset oppimistyylit. Oppimisympäristön tulee tukea ja haastaa lapsen itsenäistä ajattelua sekä rohkaista toimimaan, tutkimaan ja pohtimaan. Ei sovi myöskään unohtaa ryhmän merkitystä, sillä muiden lasten kanssa toimiessaan lapsi laajentaa ymmärrystään ja saa palautetta omasta toiminnastaan. Oppimisympäristön tulee myös olla kannustava, turvallinen ja lasta rohkaiseva. Erityisesti monikulttuurisessa esiopetusympäristössä lapsilla on mahdollisuus oppia tuntemaan eri kulttuureista tulleita lapsia. Kun ryhmän ilmapiiri on myönteinen ja toisia kunnioittava, se luo edellytyksiä erilaisuuden hyväksymiselle. Monipuolisessa oppimisympäristössä on myös otettava huomioon ympäristön virikkeellisyys kielellisesti ja kuvallisesti. Myös lapsen tarve liikkumiseen sekä lepoon ja hiljaisuuteen on otettava huomioon. Kiireettömässä oppimisympäristössä lapsi voi pysähtyä ihailemaan tekemäänsä ja oppimaansa. Päiväkoti Poijussa varsinaisena oppimisympäristönä toimii päiväkodin pienet sisätilat, mutta sitäkin rikkaammat ulkotilat. Lisämahdollisuuksia oppimistilanteiden monipuolistamiseen tarjoavat lähellä oleva luonto, urheilukenttä, jäähalli, uimahalli, kirjasto sekä koulu. Esikoululaisten on myös mahdollista harjoitella liikennevälineissä sekä liikenteessä liikkumista, koska päiväkoti sijaitsee lähellä metroasemaa. 3. Työtavat Esiopetuksessa noudatetaan eheytettyä opetussuunnitelmaa. Suunnittelussa käytetään monipuolisesti eri tiedonalojen tavoitteita ja sisältöjä siten, että niistä muodostuu yhdessä valittujen menetelmien kanssa ehyt kokonaisuus Salaisen maan materiaalin mukaisesti. Musiikkileikkikoulun sekä liikunnan opetus on myös suunnitelmallista ja ne nivoutuvat hyvin yhteen esiopetuksen kokonaisuuden kanssa. Toiminnassa käsitellään samanaikaisesti eri tiedonalojen sisältöjä. Työtavoilla on keskeinen merkitys siihen, mitä ja miten opitaan. Esiopetuksessa korostuu lasten aktiivinen osallistuminen sekä vuorovaikutus ryhmässä. Esiopetusiässä korostuu lapsen toiminnallisuus, jolloin työtapoina voivat esimerkiksi olla tutkiminen, ongelmanratkaisu, kokeilu, leikki, retket, juhlat sekä arkipäivän toiminnat. Salaisen maan tehtäviä tehtäessä työtapoina on silloin lähinnä juuri ongelmanratkaisu sekä päättely. 5

II ESIOPETUKSEN KESKEISET TAVOITTEET JA SISÄLLÖT 1. Kieli ja vuorovaikutus Kieli on ajattelun, ilmaisun ja oppimisen väline. Oppimiensa käsitteiden avulla lapsi jäsentää ympäristöään ja rakentaa maailmankuvaansa. Lapsen kieli- ja vuorovaikutustaidot kehittyvät ja harjaantuvat luontevasti leikeissä ja muissa arkipäivän toimissa. Kielen ja vuorovaikutustaitojen oppiminen vahvistaa lapsen itsetuntoa sekä kulttuuri-identiteetin muodostumista. Lasta tulee kannustaa ja ohjata vuorovaikutukseen niin muiden lasten kuin aikuistenkin kanssa sekä monipuoliseen kielelliseen ilmaisuun. Esiopetuksen tehtävänä on luoda hyvä pohja lasten luku- ja kirjoitustaidon oppimiselle. Tavoitteena on tukea lapsen kielellistä kehitystä siinä vaiheessa, missä kukin lapsi on. Esiopetusikäisiä lapsia kannustetaan tutkimaan kielen merkityksiä, rakennetta ja muotoa kiinnostustensa ja edellytystensä mukaisesti. Esiopetusikäiset ovatkin hyvin kiinnostuneita ja paneutuneita lukemisen ja kirjoittamisen perusvalmiuksien sekä ilmaisun ja puheen harjoitteluun. Aikuisen malli erilaisissa vuorovaikutustilanteissa on tärkeä. Kielellisesti rikkaassa oppimisympäristössä on runsaasti saatavilla erilaisia kirjoja, pelejä sekä muuta materiaalia. Lapsille on myös tarjottava mahdollisuus tutustua erilaisiin ympäristöihin, joissa kieltä käytetään eri tavoin ja eri tarkoituksiin. Tällaisia ympäristöjä ovat esimerkiksi teatterit, tapahtumat ja liikennevälineet. Tavoitteet Päiväkoti Poijussa kielen avulla tuetaan lapsen ajattelun, tunteiden, vuorovaikutustaitojen ja sosiaalisuuden kehittymistä. Lapsia rohkaistaan puhuman ja kuuntelemaan. Lapsia kannustetaan keskustelemaan tunteistaan, ajatuksistaan ja mielipiteistään. Esiopetuksessa tuetaan lasten alkavaa luku- ja kirjoitustaitoa. Lisäksi heitä kannustetaan suullisen ja kirjoitetun kielen havainnointiin. Keskeiset sisällöt Poijussa lapsilla on mahdollisuus keskustella havainnoistaan, päätelmistään, ajatuksistaan, mielipiteistään, toiveistaan ja tunteistaan opettajan tekemien kysymysten, tehtävien ja keskusteluehdotusten avulla. Lapset tutkivat ja leikkivät kielellä, joka tukee lasten kielellisen tietoisuuden heräämistä. Kielen kuulemisessa auttavat erilaiset lorut, runot, tavutus ja sadut. Kuulemisen rinnalla opetellaan myös äänteitten kirjoitusasu suuraakkosten avulla. 6

2. Matematiikka Matematiikka on luontainen osa ihmisten elämää. Esiopetuksessa lasten matemaattista ajattelua tuetaan ja ohjataan mm. leikkien, tarinoiden, pelien ja laulujen avulla. Opittavat asiat liitetään arkielämään, jolloin lapsille muodostuu konkreettisia esimerkkejä. Matemaattisen tiedon ja ajattelun perustana ovat käsitteet. Käsitteiden oppiminen liitetään kokemuksiin ja havaintoihin. Tavoitteet Päiväkoti Poijun esiopetuksen matematiikan opetuksen tavoitteena on rohkaista lasta havainnoimaan, tutkimaan ja jäsentämään. Tämä tapahtuu vertailun, luokittelun ja järjestämisen avulla. Tavoitteena on, että lapsi saa kokoemuksia matematiikan läsnäolosta arkipäiväisissä toiminnoissa. Lapsia myös kannustetaan luovaan ongelmanratkaisuun. On tärkeää, että lapsi tutustuu matematiikkaan mahdollisimman monipuolisesti, kehollaan sekä eri aistein. Keskeiset sisällöt Poijussa lasten kanssa käydään läpi lukukäsitteet ja geometriset muodot sekä vertaillaan, luokitellaan, lajitellaan ja mitataan. Lisäksi käsitellään rahaa opetellen helppoja matemaattisia laskuja rahojen avulla. Matematiikkaa opitaan leikin, arkipäivän tilanteiden, tutkimisen ja havainnoinnin kautta. Matematiikan oppimisessa on tärkeää käyttää konkretiaa, esimerkiksi tikkuja tai helmiä. Voidaan myös pohtia yhdessä lasten kanssa leikkien sääntöjä, ruokailuvälineiden määrää ja päiväjärjestystä. Matematiikkaa opitaan liikkuen, leikkien, laulaen ja askarrellen. 3. Etiikka ja katsomus Esiopetuksessa etiikka- ja katsomusaihekokonaisuuteen sisältyvät kaikille yhteisesti eettinen kasvatus ja kulttuurinen katsomuskasvatus. Esiopetuksen etiikka sisältyy kaikkeen toimintaan ja on kaikille yhteistä. 3.1. Eettinen kasvatus ja kulttuurinen katsomuskasvatus Eettisen kasvatuksen perustana on lapsen oma toiminta ja itsensä hyväksyminen. Kulttuurisen katsomuskasvatuksen lähtökohtana on tasa-arvoinen, hyväksyvä ja kunnioittava suhtautuminen erilaisiin vakaumuksiin ja tapoihin. Näin lapsi kasvaa myönteiseksi, itseään kunnioittavaksi yhteisön jäseneksi ja oppii kunnioittamaan ihmisarvoa, elämää ja ympäristöä. 7

Tavoitteet Päiväkoti Poijun eettisen kasvatuksen tavoitteena on luoda lapselle käsitys itsestään hyviä tekoja tekevänä ja oikein käyttäytyvänä ihmisenä. Eettisessä kasvatuksessa tuetaan lapsen persoonallisuuden, myönteisen minäkuvan ja turvallisuuden tunteen kasvua. Tavoitteena on lisätä lapsen kykyä tulla toimeen nykymaailmaan kuuluvien muutosten kanssa. Lapsi opettelee oikean ja väärän sekä hyvän ja pahan erottamista. Hänen myönteistä suhdetta luontoon ja ympäristöön tuetaan. Kulttuurisen katsomuskasvatuksen tavoitteena on lapsen katsomuksellisen ajattelun kehittäminen. Tärkeintä on kasvaa kunnioittavaan toisen ihmisen kohtaamiseen. Näin lapsi oppii arvostamaan erilaisia katsomuksia ja kulttuuriperintöänsä. Keskeiset sisällöt Poijussa eettisen ja kulttuurisen katsomuskasvatuksen keskeisiä sisältöjä ovat esimerkiksi terveen itsetunnon kehittäminen, sääntöjen noudattaminen, toisen huomioonottaminen ja auttaminen, yhdessä toimiminen ja luonnon kunnioittaminen. Arjen tilanteista nostetaan esiin eettisiä kysymyksiä ja niistä keskustellaan yhteisesti. 3.2. Uskontokasvatus Uskontokasvatuksen tavoitteena on mahdollisuus kohdata uskontoon liittyviä asioita ja tutustua esimerkiksi erilaisiin uskonnollisiin juhliin. Oman kulttuuriperinnön tunteminen luo perustaa myönteiselle suhtautumiselle toisiin ihmisiin. Tavoitteet Poijussa on tärkeää tarjota lapsille mahdollisuus hyväksyvään, turvalliseen ja kyselevään ilmapiiriin. Tavoitteena on keskustella lasten kanssa heitä askarruttavista kysymyksistä ja auttaa heitä ymmärtämään eri uskontojen erilaisuutta sekä tuntemaan oman uskontonsa perinteet. 8

4. Ympäristö- ja luonnontieto Ympäristö- ja luonnontiedon opetuksessa lasta harjoitetaan tekemään havaintoja kaikkia aisteja hyväksi käyttäen luonnosta ja rakennetusta ympäristöstä. Havaintoherkkyyden lisääntyminen auttaa lasta erittelemään ympäristön ilmiöitä ja tapahtumia. Näin hänelle kehittyy myönteinen asenne luontoon ja ympäristöön ja hän oppii kantamaan vastuuta omien edellytystensä mukaan kestävästä kehityksestä. Lähtökohtana on lapsen monimuotoinen lähiympäristö, jonka tunteminen luo pohjaa laajemmalle ymmärrykselle ympäröivästä maailmasta. Tavoitteet Poijun luonto-opetuksen tavoitteena on vahvistaa lapsen elämyksellistä, kokemuksellista ja emotionaalista suhdetta luontoon ja ympäristöön sekä herättää lapsen kiinnostus. Lapsille järjestetään erilaisia mahdollisuuksia retkeillä ympäristössä. Tavoitteena on myös saada lapset nauttimaan luonnosta, pitämään sen siistinä sekä arvostamaan luontoa aina sellaisena kuin se on. Keskeiset sisällöt Poiju sijaitsee paikalla, josta on mahdollisuuksien mukaan helppo lähteä tutkimaan luontoa tai tutustumaan kaupunkiympäristöön. Lasten kanssa havainnoidaan ja tutkitaan lähiympäristöä sekä siinä tapahtuvia muutoksia vuodenaikojen mukaan. Päiväkotiympäristön lisäksi lasten kanssa tehdään erilaisia retkiä luontoon, liikenteeseen sekä muihin ympäristöihin. Näiden lisäksi lasten kanssa tutustutaan aika käsitteeseen, vuorokausi- ja vuodenaikakäsitteisiin sekä ympäristöstä huolehtimiseen. 5. Terveys Päiväkoti Poijussa terveyskasvatuksen tehtävänä on ohjata ja edistää lasten psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä. Lapsille kerrotaan, miten hän voi omalla toiminnallaan vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa. Luontaisesti terveyskasvatus toteutuu esiopetuksessa arkielämän tilanteissa, esimerkiksi hygienia ja tarpeellinen lepo ja ravinto. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen vaikuttaa lapsen kasvuun ja kehitykseen ja näin ollen sillä on tärkeä yhteys lapsen oppimiseen. 9

6. Fyysinen ja motorinen kehitys Liikkuessaan lapsi saa elämyksiä ja onnistumisen kokemuksia. Päiväkoti Poijun esiopetuksessa lapsella on mahdollisuus päivittäiseen liikuntaan sekä viikoittaiseen ohjattuun monipuoliseen liikuntaan. Ympäristön tulee olla liikunnallisesti haastavaa ja tarjota mahdollisuuksia monenlaiseen liikuntaan. Liikunta tukee tasapainoista kehitystä, kasvua ja terveyttä. Se myös antaa lapselle mahdollisuuden oppia ilmaisemaan itseään ja hallitsemaan tunteitaan. Päiväkoti Poijussa esikoululaisten liikunta jaotellaan päivittäiseen omatoimiseen liikuntaan leikkipaikalla sekä rasittavaan liikuntaan, opetukselliseen liikuntaan sekä teemoihin liittyvään liikuntaan. Rasittavan liikunnan tavoitteena on saada lapset liikkumaan lähes koko liikuntahetken ajan esim luistelu, pallopelit, jumpat. Tarkoituksena on saada lapset löytämään liikunnan ilo. 7. Taide ja kulttuuri Taiteella on merkittävä osa lasten kokonaispersoonallisuuden kehittymisessä. Lapsi kokee onnistumista, iloa ja saa elämyksiä taidekasvatuksen kautta ja hänen kykynsä nauttia taiteesta kehittyy. Onnistumisen elämykset ja omien vahvuuksien löytäminen edistävät lapsen itsetuntoa. Oppimistilanteissa keskeistä on havaintojen teko, mielikuvat, elämyksellisyys ja leikinomaisuus. Tärkeää on kannustaa lasta omaperäiseen ilmaisuun ja omiin ratkaisuihin. Oppimisilmapiirin tulee olla kannustava ja hyväksyvä. 7.1. Musiikki Tavoitteet Musiikin tulee kuulua luonnollisena osana lapsen elämään. On tärkeää, että musiikki yhdistetään esiopetuksen muuhun toimintaan. Musiikin parissa lapsi saa elämyksiä ja kokemuksia. Lapset tutustuvat musiikin peruskäsitteisiin ja harjaantuvat käyttämään niitä musiikin tuottamisessa. Keskeiset sisällöt Päiväkoti Poijun esikoululaiset tutustuvat musiikkiin monipuolisesti. Musiikinopettajan johdolla lauletaan ja soitetaan yhdessä muiden kanssa ja yksin. Harjoitellaan aktiivista kuuntelemista, tutustutaan erilaisiin ääniympäristöihin ja kuunnellaan myös hiljaisuutta. Harjoitellaan ilmaisemaan tunnelmia, elämyksiä, kokemuksia, improvisoidaan. Harjoitellaan monipuolisesti keho- ja rytmisoittimien käyttöä. Kokemisen, tekemisen ja leikin kautta tutustutaan musiikin peruskäsitteisiin, kuten rytmi, tempo, rakenne, dynamiikka. Kuunnellaan ja tutustutaan eri musiikin lajeihin ja käydään 10

mahdollisuuksien mukaan konserteissa. Keskustellaan kuullusta ja musiikin herättämistä mielikuvista ja tunnelmista. Mahdollisuuksien mukaan perehdytään myös eri maiden musiikkiin. Tarjotaan myös mahdollisuus soitinopetukseen kanteleen parissa. 7.3. Käden taidot Tavoitteet Kädentaidoissa edistetään lasten hienomotoristen taitojen kehittymistä, kykyä suunnitteluun ja pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä oman työn arvostamista. Lapset harjaantuvat suunnittelemaan ja toteuttamaan omia töitään. Myös lasten kädentaidot, avaruudellinen taju ja ilmaisu kehittyvät.. 11

III ESIOPETUKSEN YLEINEN TUKI Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen tulee muodostaa johdonmukaisesti etenevä kokonaisuus lapsen suotuisan kehityksen turvaamiseksi. Tämän toteuttamiseksi eri kasvattajatahojen tulee tehdä tiivistä yhteistyötä. 1. Kodin kanssa tehtävä yhteistyö Päävastuu lapsen kasvatuksesta on aina hänen huoltajillaan. He ovat oman lapsensa asiantuntijoita, opettaja oman alansa. Laadukas esiopetus rakentuu toimivalle yhteistyölle kodin kanssa. Yhteistyön tulee perustua tasa-arvoiseen vuorovaikutukseen, luottamukseen ja avoimuuteen. Lapsen yksilöllisen kasvun ja kehityksen tukeminen onnistuu parhaiten yhteistyössä kotien kanssa. Vanhempien tulee saada riittävästi tietoa lapsen esiopetuksesta. Perhekohtaisissa keskusteluissa käsitellään lapsen aiempaa historiaa, sovitaan kasvatustavoitteista ja laaditaan lapsen esiopetuksen suunnitelma, jonka toteutumista arvioidaan myös yhdessä. Esiopetuksessa tulee panostaa yhteistyön laadun kehittämiseen. Yhteistyö on sekä tavoitteellista että vapaamuotoista. Huoltajilla tulee olla todellisia osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Esiopetustoiminta on avointa, joten vanhemmilla on halutessaan mahdollisuus tulla seuraamaan lasten esiopetusta. 2. Yhteistyö perusopetuksen kanssa Lapsen siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen varmistetaan hänen oppimiselleen jatkumo. Pyrimme mahdollisuuksien mukaan toteuttamaan yhteustyötä lähikoulun kanssa. Lapsen esiopetuksen suunnitelma lähetetään vanhempien suostumuksella lapsen tulevaan kouluun. 3. Esiopetuksen oppilashuolto Oppilashuoltoon kuuluu jokaisen lapsen fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Oppilashuollolla edistetään tasapainoista kasvua ja kehitystä, sekä välittämisen ja myönteisen vuorovaikutuksen kulttuuria ja varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. Oppilashuollon avulla pyritään ehkäisemään ja tunnistamaan oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia sekä muita ongelmia riittävän ajoissa sekä puuttumaan niihin. Tavoitteena on 12

luoda turvallinen ja terve oppimisympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää työyhteisön hyvinvointia. Oppilashuolto kuuluu kaikille yhteisössä työskenteleville ja sitä toteutetaan yhteistyössä kodin, koulun ja kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa. Esipopetuksessa lapsille tarjotaan täysipainoinen ateria, joka päiväkoti Poijussa toteutetaan yhdessä muiden ryhmäläisten kanssa. Lapsia ohjataan ymmärtämään monipuolisen ravinnon merkitys terveydelle. Ateria on omassa keittiössä valmistettua kotiruokaa. Einesten käyttö on rajattu hyvin minimiin. Erityistä huomiota kiinnitetään myös lasten turvalliseen liikkumiseen liikenteessä. Lasten kanssa opetellaan esimerkiksi liikennesääntöjä. 4. Lapsen esiopetuksen suunnitelma Päiväkoti Poijussa jokaiselle esiopetusikäiselle lapselle laaditaan oma esiopetuksen suunnitelma yhdessä vanhempien, lapsen ja opettajan kanssa. Suunnitelma sisältää lapsen henkilökohtaiset kasvun ja kehityksen tavoitteet, ottaen huomioon lapsen aiempi kasvu- ja oppimishistoria. Esiopetussuunnitelmat tehdään esiopetustoiminnan alettua ja ne ovat valmiina marraskuun loppuun mennessä. 5. Arviointi 5.1. Lapsen arviointi esiopetuksessa Lapsen kehittymisen ja oppimisen arviointi yhdessä huoltajan kanssa perustuu lapsen yksilölliseen esiopetuksen suunnitelmaan ja siinä esitettyjen osa-alueiden kehittymiseen. Arvioinnin tulee vahvistaa lapsen myönteisen minäkuvan kehittymistä ja keskittyä hänen vahvuuksiinsa. Opettajan tärkeänä tehtävänä esiopetuksessa on tehdä näkyväksi lasten oppiminen ja se, että oppimista tapahtuu kaikissa elämäntilanteissa. Arvioinnissa on otettava huomioon koko lapsen kehitys, aikaisempi oppimishistoria ja sen hetkinen elämäntilanne. Arvioinnin tulee olla luonteva osa arkielämän toimintaa. Arviointi on kokonaisvaltaista ja kannustavaa sekä lapsen vahvuuksia korostavaa. 5.3.Osallistumistodistus Päiväkoti Poijussa esikouluvuoden jälkeen jokainen lapsi saa esikoulutodistuksen. Todistukseen merkitään lapsen nimi ja esiopetuspaikka. 13

IV ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN LASTEN ESIOPETUS 1. Erityinen tuki Lähtökohtana on, että lasten erityisen tuen tarpeisiin pyritään vastaamaan varhaisessa vaiheessa. Toiminnan tavoitteena on löytää ja tunnistaa lapsen yksilöllisen tuen tarve. On kiinnitettävä huomiota siihen, että lapsilla on mahdollisuus saada tarvitsemansa riittävä erityispedagoginen tuki. Ensisijaisena tavoitteena on, että lapsi voi osallistua esiopetukseen lähialueensa päiväkodissa. 2. Opetuksen yksilöllistäminen Erityistä tukea tarvitseville lapsille laaditaan myös oma esiopetussuunnitelma, johon liitetään lisäksi oppimiseen liittyvät riskitekijät ja vaikeudet. Suunnitelmaan kirjataan myös oppimisympäristöön liittyvät muutostarpeet sekä tuki- ja kuntoutuspalvelut. V KIELI- JA KULTTUURIVÄHEMMISTÖJEN ESIOPETUS Opetus järjestetään integroituna normaaliin esiopetukseen lapsen opetussuunnitelman avulla yleisten oppimis- ja kasvatustavoitteiden mukaisesti. Esiopetuksessa tulee erityisesti huolehtia siitä, että suomen kielen tiedot ja taidot omaksutaan mahdollisimman hyvin ennen kouluun siirtymistä. Lapsen kielelliset taidot siis arvioidaan ennen lapsen esiopetuksen suunnitelman laatimista. Opetuksella tuetaan lapsen suomen kielen kehittymistä sekä mahdollisuutta kasvaa kahteen kulttuuriin. Lapsen identiteetin rakentumiselle on merkityksellistä, että hänen kulttuuriinsa kuuluvat asiat näkyvät arvostettuina esiopetuksen arkipäivässä. Yhteisessä arjessa lapsi näkee ja oppii hyväksymään erilaisuutta, jolloin monikulttuuriset arvot nousevat luontaisesti esille ja lasten sosiaaliset valmiudet kehittyvät keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Mikäli yhteistä kieltä perheen ja esiopetuksen välillä ei ole, tulee toimivan kommunikaation ja yhteistyön turvaamiseksi käyttää keskustelussa mukana tulkkia. VI ESIOPETUKSEN ARVIOINTI Opetussuunnitelman toteutumista seurataan jatkuvana yksikkökohtaisena itsearviointina. Opetussuunnitelmaa täydennetään vuosittain laadittavalla opetuksen järjestämistä koskevalla toimintasuunnitelmalla. 14