- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 0 1 0 Kaupunkirakennepalvelut - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Toimintakertomus 2 0 1 0

Toimintakertomus 2010 -------------------------- Sisällysluettelo 1 Apulaiskaupunginjohtajan katsaus 1 2 Kaupunkirakennepalvelut ja liiketoiminta toiminnan perusteet 2 Toimintakertomus 2 0 1 0 3 KRP:n tavoitteiden toteutuminen 3 3.1 Palvelualueen yhteiset strategiset tavoitteet 3 3.2 Palvelualueen yhteiset kehittämistavoitteet 4 3.3 Kaupunkirakenne -määrärahan tavoitteet 4 3.4 Rakennus- ja ympäristövalvonta -määrärahan 6 tavoitteet 3.5 Palvelualueen merkittävimmät plussat ja 8 miinukset 3.6 Käyttötalouden toteutuminen 9 KAUPUNKIRAKENNE Yhdyskuntatekniikan vastuualue 4 Katupalvelut 11 4.1 Toimintaympäristön muutokset 11 4.2 Palveluprosessin hallinta 12 4.3 Investoinnit palveluun 15 4.4 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 17 4.5 Näkymät vuodelle 2011 17 5 Viherpalvelut 18 5.1 Toimintaympäristön muutokset 18 5.2 Palveluprosessin hallinta 18 5.3 Investoinnit palveluun 20 5.4 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 20 5.5 Näkymät vuodelle 2011 21 6 Satamapalvelut 21 6.1 Toimintaympäristön muutokset 21 6.2 Palveluprosessin hallinta 21 6.3 Investoinnit palveluun 22 6.4 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 22 6.5 Näkymät vuodelle 2011 22 7 Jätehuoltopalvelut 22 7.1 Toimintaympäristön muutokset 22 7.2 Palveluprosessin hallinta 23 7.3 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 24 7.4 Näkymät vuodelle 2011 24 8 Pysäköinninvalvontapalvelut 24 8.1 Toimintaympäristön muutokset 24 8.2 Palveluprosessin hallinta 24 8.3 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 25 8.4 Näkymät vuodelle 2011 25

Tonttituotannon vastuualue 9 Tonttipalvelut 25 9.1 Toimintaympäristön muutokset 25 9.2 Palveluprosessin hallinta 25 9.3 Investoinnit palveluun 26 9.4 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 26 9.5 Näkymät vuodelle 2011 26 Toimintakertomus 2 0 1 0 10 Paikkatietopalvelut 27 10.1 Toimintaympäristön muutokset 27 10.2 Palveluprosessin hallinta 27 10.3 Investoinnit palveluun 27 10.4 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 27 10.4 Näkymät vuodelle 2011 27 11 Kiinteistöinsinöörin viranomaispalvelut 27 11.1 Toimintaympäristön muutokset 27 11.2 Palveluprosessin hallinta 28 11.3 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 28 11.4 Näkymät vuodelle 2011 28 12 Metsäpalvelut 28 12.1 Toimintaympäristön muutokset 28 12.2 Palveluprosessin hallinta 28 12.3 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 28 12.4 Näkymät vuodelle 2011 29 13 Kantakartta- ja maastomittauspalvelut 29 13.1 Toimintaympäristön muutokset 29 13.2 Palveluprosessin hallinta 29 13.3 Investoinnit palveluun 29 13.4 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 29 13.5 Näkymät vuodelle 2011 30 Kaavoituksen vastuualue 14 Kaavoituspalvelut 30 14.1 Toimintaympäristön muutokset 30 14.2 Palveluprosessin hallinta 30 14.3 Investoinnit palveluun 30 14.4 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 30 14.5 Näkymät vuodelle 2011 31 RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖVALVONTA Rakennusvalvonnan vastuualue 15 Rakennusvalvonta 31 15.1 Toimintaympäristön muutokset 31 15.2 Palveluprosessin hallinta 32 15.3 Investoinnit palveluun 32 15.4 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 32 15.5 Näkymät vuodelle 2011 32

Ympäristötoimen vastuualue 16 Ympäristönsuojelupalvelut 33 16.1 Toimintaympäristön muutokset 33 16.2 Palveluprosessin hallinta 33 16.3 Investoinnit palveluun 33 16.4 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 34 16.5 Näkymät vuodelle 2011 34 Toimintakertomus 2 0 1 0 17 Laboratoriopalvelut 34 17.1 Toimintaympäristön muutokset 34 17.2 Palveluprosessin hallinta 34 17.3 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 34 17.4 Näkymät vuodelle 2011 34 18 Ympäristöjärjestelmä 35 18.1 Toimintaympäristön muutokset 35 18.2 Palveluprosessin hallinta 35 18.3 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 35 18.4 Näkymät vuodelle 2011 35 Hallinnon ja kehittämisen vastuualue 19 Johto ja hallinto 36 19.1 Toimintaympäristön muutokset 36 19.2 Palveluprosessin hallinta 36 19.3 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 38 19.4 Investoinnit palveluun 38 19.5 Näkymät vuodelle 2011 38 20 Asuntotoimi 38 20.1 Toimintaympäristön muutokset 38 20.2 Palveluprosessin hallinta 39 20.3 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 39 20.4 Näkymät vuodelle 2011 39 21 Joukko- ja palveluliikenne sekä 39 pelastuspalvelut 21.1 Toimintaympäristön muutokset 39 21.2 Palveluprosessin hallinta 39 21.3 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 40 21.4 Näkymät vuodelle 2011 40 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 41 22 Henkilöstötilinpäätös 41 22.1 Vuosi taas takanapäin 41 22.2 Henkilöstövoimavarat 42 22.2.1 Henkilöstön määrä 42 22.2.2 Henkilöstön rakenne 43 22.2.3 Eläkkeelle siirtyminen 43 22.3 Henkilöstön kehittäminen 44 22.4 Työtyytyväisyys 45 22.5 Tyky-toiminta 45 22.6 Palkkaus ja kannustaminen 46 22.7 Työturvallisuus ja valmiusasiat 47

TALOUDEN TILINPÄÄTÖS 48 23 Talouden tilinpäätös 48 23.1 Tulo- / menolaskelmat 48 23.2 Vastuualueiden tulo- / menolaskelmat 50 23.3 Käyttöomaisuus 58 23.4 Investoinnit 60 23.5 Kunnallistekniikan investoinnit 61 Toimintakertomus 2 0 1 0 TILASTOLIITTEET 64 24 Tilastoliitteet 64

1 APULAISKAUPUNGINJOHTA- JAN KATSAUS 2010 Vuosi 2010 oli niin kaupunkirakennepalveluiden kuin oikeastaan koko kaupunginkin osalta ensimmäinen täysipainoinen Uuden Jyväskylän toimintavuosi. Siinä missä edellinen vuosi meni uutta organisaatiota ja toimintakulttuuria rakentaessa, voitiin viime vuonna jo keskittyä täysipainoisemmin itse asiaan: palveluiden tuottamiseen kuntalaisille. Kaiken kaikkiaan toimintavuosi 2010 oli koko palvelualueen näkökulmasta onnistunut. Isoja hankkeita ja linjauksia saatiin vietyä läpi ja talouskin kääntyi vahvasti plussalle. Tästä haluan jälleen kerran kiittää kaikkia krp:läisiä: tämä oli teidän ansiotanne! Palvelualueen toimintaa ohjasi vahvasti alkuvuodesta hyväksytty strategia, jonka kaikkien keskeisten tavoitteiden suunnassa päästiin hyvin eteenpäin. Tiivistä yhdyskuntarakennetta vietiin eteenpäin täydennysrakentamisen ja palkitun KymppiR-ohjelman keinoin. Kestävää kehitystä edistävän ilmasto-ohjelman valmistelu eteni hyvin. Lutakon aukion ja sataman hienon yleissuunnitelman hyväksyminen pitkän kansalaiskeskustelun jälkeen antaa pohjan luoda alueesta käyntikortti koko kaupungille. Joukkoliikenteen kävijämäärien kasvu edisti osaltaan autoriippumattomuutta. Ympäristöystävällinen ulkovalaistus -hankkeella säästettiin onnistuneesti energiaa. Edellä vain muutama esimerkki toimenpiteistä ja hankkeista, joilla strategiaan kirjattuja tavoitteitamme saatiin toimintavuoden aikana vietyä eteenpäin. Timo Koivisto Apulaiskaupunginjohtaja 1

2 KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT JA LIIKETOIMINTA TOIMINNAN PERUSTEET Kaupunkirakennepalveluiden ja liiketoiminnan palvelualue vastaa Kaupunkirakennelautakunnan alaisista tehtävistä: * yleis- ja asemakaavoituksen sisältävästä maankäytön suunnittelusta * kaupungin maa- ja vesialueiden, katujen, puistojen ja muiden yleisten alueiden hallinnasta, suunnittelusta, rakentamisesta, ylläpidosta, jätehuollosta sekä vesihuoltolaissa kunnalle määrätyistä tehtävistä Rakennus- ja ympäristölautakunnan alaisista tehtävistä: * rakentamisen ja muiden ympäristöön kohdistuvien toimenpiteiden kunnallisesta viranomaisvalvonnasta * ympäristönsuojelun viranomaisvalvonnasta ja ympäristönsuojelun edistämisestä kunnassa * kunnalle lainsäädännössä osoitetuista asuntotoimen ja kiinteistöinsinöörin viranomaistehtävistä Palvelualueeseen kuuluvat kaupunginhallituksen alaisina seuraavat liikelaitokset: - Altek Aluetekniikka - Jyväskylän Seudun Työterveys - Keski-Suomen Pelastuslaitos - Kylän Kattaus KAUPUNKIRAKENNE- LAUTAKUNTA RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖ- LAUTAKUNTA APULAISKAUPUNGINJOHTAJA HALLINTO JA KEHITTÄMINEN KAAVOITUS YHDYSKUNTA- TEKNIIKKA TONTTI- TUOTANTO YMPÄRISTÖTOIMI RAKENNUS- VALVONTA 2

3 KRP:N TAVOITTEIDEN TO- TEUTUMINEN 3.1 PALVELUALUEEN YHTEISET STRATEGISET TAVOITTEET Kaupunkirakennepalvelujen yhteiset strategiset tavoitteet vuonna 2010; perustuvat strategiseen teemaan Eheä ja vetovoimainen yhdyskuntarakenne sekä ilmasto- ja ympäristömuutoksiin vastaaminen: 1. Tiiviin yhdyskuntarakenteen turvaaminen 2. Kestävän kehityksen mukaisen toiminnan varmistaminen 3. Julkisten ulkotilojen ja viherrakenteen kohentaminen sekä tunnisterakennusten aikaansaaminen 4. Aluekeskusten kehittäminen ja maaseutumaisen asumisen suuntaaminen kyliin 5. Autoriippumattomuuden edistäminen 6. Energian säästäminen ja vähäpäästöisen energiatuotannon edistäminen Tiiviin yhdyskuntarakenteen turvaaminen Asemakaavoja hyväksyttiin yhteensä 31 kpl, joista asumisen täydennysrakentamisen asemakaavoja 10 kpl. KymppiR 2010:n kohteista pääosa sijoittui olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen. Yleiskaavatyö käynnistyi täydennysrakentamisselvityksineen. Kestävän kehityksen mukaisen toiminnan varmistaminen JAPA ry:n toimintaa tuettiin perussopimuksen mukaisesti. Jyväskylän ilmasto-ohjelman valmistelu käynnistyi toukokuussa 2010. Hulevesikäytäntöjen kehittäminen edistyi. KymppiR -ohjelma sai palkinnon Tulevaisuuden kestävä kunta -kilpailussa. Julkisten ulkotilojen ja viherrakenteen kohentaminen sekä tunnisterakennusten aikaansaaminen Viherpolitiikka-projekti käynnistyi v. 2010. Harjun maisemasuunnittelu alkoi syksyllä ja yleissuunnitelma valmistuu v. 2011 aikana. Äijälänrannan asuntomessualueen lähiympäristösuunnitelma eteni luonnosvaiheeseen, suunnitelma valmistuu keväällä 2011. Lutakon aukion yleissuunnitelma hyväksyttiin ja se mahdollistaa Satamakadun viemisen maan alle. Korpilahden sataman asemakaavan toteuttaminen käynnistyi. Aluekeskusten kehittäminen ja maaseutumaisen asumisen suuntaaminen kyliin Vaajakosken keskustan arkkitehtuurikilpailu ratkaistiin ja käynnistettiin kaavarunkosuunnittelu. Palokassa ja Tikkakoskella hyväksyttiin koulujen ja päiväkotien asemakaavamuutokset. Korpilahden keskustan kehittäminen eteni Kirkonmäen ja koulukeskuksen asemakaavoilla ja muilla suunnitelmilla. Kortepohjan ja Huhtasuon asemakaavat etenivät. Valtaosa myönteisistä suunnittelutarveratkaisuista suuntautui jo yleiskaavoitetuille kyläalueille: Puuppolaan, Vesankaan, Kuohulle ja Tikkalaan. Autoriippumattomuuden edistäminen Joukkoliikenteen käyttäjämäärät kasvoivat. Yleiskaavan virkistysreittiselvitys valmistui. Aluekeskusten kehittäminen edisti asumisen ja palveluiden yhteensovittamista. Kevyt- ja joukkoliikenteellä oli erityinen painoarvo yleiskaavan kaupallisessa palveluverkkoselvityksessä. Energian säästäminen ja vähäpäästöisen energiatuotannon edistäminen Ympäristöystävällinen ulkovalaistus hankkeen tavoitteena on vähentää ulkovalaistuksen energiakulutusta 20 % vuoden 2005 kulutustasoon verrattuna. Toimenpiteinä vaihdettiin ulkovalaistuksen ohjausjärjestelmä sekä 4 400 vanhaa elohopeahöyrylamppuvalaisinta uusiin, ympäristöystävällisempiin, energiatehokkaampiin ja vähemmän häikäiseviin valaisimiin. Säynätsalon kouluranta on mukana kuuden kunnan yhteisessä Ekotaajamahankkeessa. Sen tarkoituksena on mm. mallintaa energiatehokkaan asuinalueen kaavoituksen prosessia ja suunnittelua. Tavoitteena on laatia energiaselvitykset ja energiakaavat kaikille mukana oleville pilottialueille. Kaupungin ympäristöpäivän koulutusteemoissa käsiteltiin energiansäästöä kaupungin energiatehokkuussuunnitelman 2008 2016 mukaisesti. Enerkey seurantajärjestelmän piiris- 3

sä oleville kiinteistöille suunniteltiin järjestettäväksi energiansäästöviikon kilpailu tulevana syksynä 3.2 PALVELUALUEEN YHTEISET KEHITTÄMISTAVOITTEET Kaupunkirakennepalvelujen yhteisiksi kehittämistavoitteiksi oli vuoden 2010 talousarviossa asetettu seuraavat tavoitteet: 1. Sähköisen asioinnin edistäminen 2. Toimintajärjestelmäsovelluksen uusiminen 3. Pyöräily ja kävely osaksi kaupunkien liikennejärjestelmää -hankkeeseen osallistuminen Sähköisen asioinnin edistäminen Kuntalaisen sähköinen palautepalvelu epalaute otettiin käyttöön kaupunkirakennepalveluissa. Tonttien esittelyssä ja varaamisessa käytettävää etontti järjestelmää testattiin loppuvuoden aikana ja se otetaan käyttöön vuonna 2011. Rakennusvalvonnan sähköistä rakennuslupa-asiointia kehitettiin asiakaslähtöisemmäksi. Katutyöluvista n. 40 %, sijoituspaikkaluvista n. 75 % ja maanomistajan luvista tapahtuman järjestämiseen n. 20 % haetaan sähköisesti elupa -sovelluksen kautta. Rakennuslupa-arkiston digitalisointiprojekti käynnistyi elokuussa. Loppuvuodesta selviteltiin lisäksi rakennusvalvonnan asiakaspalvelun ajanvarausjärjestelmän käyttömahdollisuuksia. Toimintajärjestelmäsovelluksen uusiminen Uusi IMS -toimintajärjestelmäsovellus otettiin tuotantokäyttöön elokuussa 2010. Järjestelmään tehtiin prosessikuvaukset ja kaikki dokumentit päivitettiin ja siirrettiin uuteen sovellukseen. Pyöräily ja kävely osaksi kaupunkien liikennejärjestelmää -hankkeeseen osallistuminen Tampereen teknisen yliopiston tutkijat ovat selvittäneet ulkomaisten kohdekaupunkien parhaat käytännöt. Parhaillaan tehdään suomalaisten kohdekaupunkien olosuhdekartoitusta ja pidetään kaupunkikohtaisia seminaareja kaupunkien omien vahvuuksien ja heikkouksien toteamiseksi. Internetkyselyn avulla selvitetään asukkaiden näkemyksiä Jyväskylän kävely- ja pyöräilyolosuhteista. Ohjausryhmä on kokoontunut säännöllisesti ja hankkeen raportointi on aloitettu. 3.3 KAUPUNKIRAKENNE - MÄÄRÄRAHAN TAVOITTEET Kaupunkirakennemäärärahan kehittämistavoitteeksi oli vuoden 2010 talousarviossa asetettu seuraavat tavoitteet: 1. Yleisten alueiden hallintajärjestelmän käyttöönoton jatkaminen 2. Viherpalveluohjelman laajentaminen 3. Jyväskylän kaupungin eri korkeuskoordinaattijärjestelmien yhtenäistäminen 4. Seudullisen rakennemalliluonnoksen valmistuminen 5. Uuden arkkitehtuuripoliittisen ohjelman valmistuminen 6. Uuden viherpolitiikan valmistuminen 7. Vaajakosken ja Huhtasuon aluekeskusten kehittämisen 1. vaiheen loppuunsaattaminen Yleisten alueiden hallintajärjestelmän käyttöönoton jatkaminen Pinta-alojen perusteella laskettuna on katualueiden tiedoista saatu tallennettua 72 prosenttia ja viheralueiden tiedoista 42 prosenttia. Viheralueista on tallennettu kaikki suuritöisimmät eli edustus- ja toimintapuistot sekä leikkipaikat. Jäljellä olevien alueiden tietojen tallentaminen on huomattavasti nopeampaa. Kaikkien katu- ja viheralueiden tiedot saadaan tallennettua kesäkuun 2011 loppuun mennessä. Myös muuttuneiden tietojen päivitykset on aloitettu; järjestelmään tallennetaan nyt samaan aikaan uutta tietoa sekä päivitetään aiemmin tallennettuja. Viherpalveluohjelman laajentaminen Viherpalveluohjelman laajentaminen etenee suunnitellun mukaisesti. Jäljellä olevien ohjelmaosioiden tausta-aineiston keruu on aloitettu ja asukkaat pääsevät tutustumaan osioihin sekä lausumaan niistä mielipiteitään huh- 4

tikuussa 2011. Lautakunnan hyväksyttäväksi ohjelmaosiot tulevat alkukesän aikana. Jyväskylän kaupungin eri korkeuskoordinaattijärjestelmien yhtenäistäminen Laserkeilauslennot tehtiin toukokuussa 2010. Aineisto saatiin konsultilta lokakuussa, jolloin aloitettiin korkeusmallin tekeminen ja korkeuskäyrien tuotanto. Arvioitu ajankohta korkeusjärjestelmien vaihtamiseen N2000 järjestelmään on maalis-huhtikuun vaihteessa 2011. Seudullisen rakennemalliluonnoksen valmistuminen Tavoite toteutui. Luonnosvaihe oli nähtävillä helmikuussa. Uuden arkkitehtuuripoliittisen ohjelman valmistuminen Tavoite ei toteutunut. Ohjelma saadaan ehdotusvaiheeseen 2011. Uuden viherpolitiikan valmistuminen Tavoite ei toteutunut. Projekti käynnistyi ja tavoitteena on saada se valmiiksi vuoden 2011 aikana. Vaajakosken ja Huhtasuon aluekeskusten kehittämisen 1. vaiheen loppuunsaattaminen Tavoite toteutui. Vaajakosken keskustan arkkitehtuurikilpailu ratkaistiin ja vaihe 2, kaavarunkotyö, käynnistyi. Huhtasuon lähiöhanke päättyi ja vaiheessa 2 asemakaava hyväksytään. Kaupunkirakenne -määrärahan toiminnallisiksi tavoitteiksi oli vuoden 2010 talousarviossa asetettu seuraavat tavoitteet: 1. Henkilövahinko-onnettomuudet vähenevät 20 %:lla vuoden 2007 tasosta vuoteen 2015 mennessä. (3 vuoden liukuva ka. 2007: 130 onn. ja 2015: 104 onn.). 2. Käyttäjien tyytyväisyys liikennealueiden ylläpitoon säilyy vuoden 2009 tasolla (vuoden 2009 arvo 3,33). 3. Käyttäjien tyytyväisyys puistojen hoitoon säilyy vuoden 2009 tasolla (vuoden 2009 arvo 3,33 ). 4. Käyttäjien tyytyväisyys jätehuoltopalveluihin säilyy vuoden 2009 tasolla (vuoden 2009 arvo 3,60). 5. Tarjotaan asuntotontteja varattavaksi maankäytön toteuttamisohjelman (KymppiR) mukaisesti. 6. Tontin lohkomiset kolmen kuukauden sisällä toimitusmääräyksestä ja rakennuspaikan merkintä asemakaava-alueilla viiden työpäivän kuluessa tilauksesta. 7. Metsien hoito metsäsuunnitelman ja lähimetsien hoito-ohjelman mukaisesti: hoitopinta-ala 450 ha, hakkuut 27 000 m³, energiapuun korjuu 10 000 MWh. 8. Kasvatetaan kaupungin maanomistus maankäytön toteuttamisohjelman (KymppiR) mukaisilla selvitysalueilla 50 %:sta 85 %:iin vuoteen 2012 mennessä. 9. Kahden vuoden asemakaavallinen valmius rivi- ja kerrostalotonteille 160 000 k-m 2 / 2 vuotta. 10. Kahden vuoden asemakaavallinen valmius kaupungin luovutukseen tuleville omakotitalotonteille 400 kpl /2v. Henkilövahinko-onnettomuudet vähenevät 20 %:lla vuoden 2007 tasosta vuoteen 2015 mennessä. (3 vuoden liukuva ka. 2007: 130 onn. ja 2015: 104 onn.) Vuonna 2010 tapahtui kaupungin alueella 109 henkilövahinko-onnettomuutta eli 13 vähemmän kuin vuonna 2009. Henkilövahinkoihin johtaneiden onnettomuuksien määrä on vaihdellut viime vuosina 159:n ja 104:n välillä. Kolmen viime vuoden keskiarvo on 112, joten tavoitteen saavuttaminen on mahdollista. Käyttäjien tyytyväisyys liikennealueiden ylläpitoon säilyy vuoden 2009 tasolla (vuoden 2009 arvo 3,33) Tavoite ei toteutunut. Käyttäjien tyytyväisyys on laskenut. Tyytyväisyys vuoden 2010 tutkimuksessa oli 3,22. Käyttäjien tyytyväisyys puistojen hoitoon säilyy vuoden 2009 tasolla (vuoden 2009 arvo 3,33 ) Tavoite toteutui. Käyttäjien tyytyväisyys on lisääntynyt. Tyytyväisyys vuoden 2010 tutkimuksessa oli 3,42. 5

Käyttäjien tyytyväisyys jätehuoltopalveluihin säilyy vuoden 2009 tasolla (vuoden 2009 arvo 3,60) Tavoite toteutui. Käyttäjien tyytyväisyys on lisääntynyt. Tyytyväisyys vuoden 2010 tutkimuksessa oli 3,65. Tarjotaan asuntotontteja varattavaksi maankäytön toteuttamisohjelman (KymppiR) mukaisesti Tavoite toteutui. Tarjottujen omakotitonttien määrä ylitti vuotuisen tavoitteen. Uusia tonttialueita avattiin Kanavuoressa, Savonmäessä, Sääksvuorenrannassa, Sääksvuoressa, Kangasvuoressa ja Ylä-Mäyrämäessä, yhteensä 130 tonttia. Tonttivarantoa oli vuoden lopussa eri puolilla kaupunkia yhteensä 108 tonttia. Asuinkerros- ja rivitalorakentaminen vilkastui selvästi edellisvuodesta ja tavoite saavutettiin. Uusia korttelialueita avattiin Keljonkeskuksessa, Kaijanlammen itäpuolella ja Kangasvuoressa. Tontin lohkomiset kolmen kuukauden sisällä toimitusmääräyksestä ja rakennuspaikan merkintä asemakaava-alueilla viiden työpäivän kuluessa tilauksesta Tavoite toteutui. Lohkomiset suoritettiin kolmen kuukauden sisällä toimitusmääräyksestä. Rakennuspaikkojen merkintöjä tehtiin 1 578 kpl, kasvua edellisestä vuodesta 35 %. Tavoitteessa asetetut määräajat eivät ylittyneet. Metsien hoito metsäsuunnitelman ja lähimetsien hoito-ohjelman mukaisesti: hoitopinta-ala 450 ha, hakkuut 27 000 m³, energiapuun korjuu 10 000 MWh. Tavoite toteutui - hoidettu pinta-ala 480 ha (sisältää lähimetsät 55 ha) - hakkuumäärä 32 586 m³ - energiapuun myynti 23 856 MWh Kasvatetaan kaupungin maanomistus maankäytön toteuttamisohjelman (KymppiR) mukaisilla selvitysalueilla 50 %:sta 85 %:iin vuoteen 2012 mennessä. Maanomistusosuus on noussut n. 60 %:iin. Tavoite on vielä saavutettavissa 2012 loppuun mennessä. Kahden vuoden asemakaavallinen valmius rivi- ja kerrostalotonteille 160 000 k-m 2 / 2 vuotta Tavoite toteutui. Rivi- ja kerrostalotonttien asemakaavavaranto oli n. 350 000 k-m 2 vuoden 2010 lopulla, joka on n. 4,5 vuoden varanto. Kahden vuoden asemakaavallinen valmius kaupungin luovutukseen tuleville omakotitalotonteille 400 kpl /2v Tavoite toteutui. Kaupungin luovutukseen tulevien omakotitonttien asemakaavavaranto oli n. 730 tonttia vuoden 2010 lopulla, n. 3,5 vuoden varanto. 3.4 RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖ- VALVONTA -MÄÄRÄRAHAN TA- VOITTEET Rakennus- ja ympäristövalvonnan määrärahan kehittämistavoitteeksi oli vuoden 2010 talousarviossa asetettu seuraavat tavoitteet: 1. Aloitetaan rakentamismääräysten tulkintojen yhdenmukaistaminen ympäristökuntien kanssa 2. Kehitetään vaikuttavuustunnusluvut (8 kpl) kaupungin ympäristöraportoinnin osaksi 3. Otetaan käyttöön ympäristönsuojelun Xcity -tietojärjestelmä, joka mahdollistaa paikkatiedon hyödyntämisen lupa- ja valvonta-asioissa 4. Jatketaan haja-asutusalueiden kiinteistöjen jätevesiasioiden ohjaus- ja neuvontaprojektia pohjavesialueilla Aloitetaan rakentamismääräysten tulkintojen yhdenmukaistaminen ympäristökuntien kanssa Määräysten tulkintojen yhdenmukaistaminen on aloitettu kymmenen suurimman kaupungin kanssa. Pääkaupunkiseudulla jo aloitetun yhdenmukaistamistyön tuloksia voidaan käyttää apuna myös muilla kaupunkiseuduilla. Tulkintojen yhdenmukaistaminen aloitetaan Jyväskylän ympäristökuntien kanssa vuoden 2011 aikana. 6

Kehitetään vaikuttavuustunnusluvut (8 kpl) kaupungin ympäristöraportoinnin osaksi. Tavoite toteutui. Ehdotukset tunnusluvuiksi valmistuivat. Lopulliset päätökset tehdään vuoden 2011 aikana. Otetaan käyttöön ympäristönsuojelun Xcity - tietojärjestelmä, joka mahdollistaa paikkatiedon hyödyntämisen lupa- ja valvontaasioissa. Tavoite toteutui. Xcity -tietojärjestelmä otettiin käyttöön ympäristötoimessa. Lupa- ja valvontakohteet on tallennettu järjestelmään ja kokonaisuudessaan järjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2011 alusta. Jatketaan haja-asutusalueiden kiinteistöjen jätevesiasioiden ohjaus- ja neuvontaprojektia pohjavesialueilla. Tavoite toteutui. Jätevesineuvontaprojekti toteutettiin entisen maalaiskunnan pohjavesialueilla. Kaikille kaupungin pohjavesialueiden asuinkiinteistöille on tehty jätevesien neuvonta- ja ohjauskäynti. Rakennus- ja ympäristövalvonnan määrärahan toiminnallisiksi tavoitteiksi oli vuoden 2010 talousarviossa asetettu seuraavat tavoitteet: 1. Asemakaavoitetulle alueelle rakennettavien uusien pientalojen lupa-asioista on 50 % ennakko-ohjattu. 2. Uusien asuin- ja lomarakennusten rakennuslupien käsittelyaika on enintään 6 viikkoa 85 %:sti myönnetyistä rakennusluvista 3. Maa-aines- ja ympäristölupien käsittelyaika on enintään 4 kuukautta 80 %:ssa luvista ja enintään 8 kuukautta 20 %:ssa luvista. 4. Suunnitelmallisia valvontakäyntejä tehdään ympäristölupa- ja maaaineslupakohteissa yhteensä 85 kappaletta. Asemakaavoitetulle alueelle rakennettavien uusien pientalojen lupa-asioista on 50 % ennakko-ohjattu. Tavoite toteutui. Ennakko-ohjauksessa oli tammi-joulukuun aikana yhteensä 174 uutta pientalokohdetta. Ennakko-ohjattujen määrä on 65 % myönnetyistä pientalojen rakennusluvista vuonna 2010. Uusien asuin- ja lomarakennusten rakennuslupien käsittelyaika on enintään 6 viikkoa 85 %:sti myönnetyistä rakennusluvista Tavoite ei toteutunut. Uusien asuin- ja lomarakennusten käsittelyaika on ollut enintään 6 viikkoa 79 %:ssa myönnetyistä rakennusluvista, joten 6 %:n osalta käsittelyaika ylittyi tavoitteesta. Keskimääräinen käsittelyaika kerrostaloissa oli 10 viikkoa, rivi- ja pienkerrostaloissa 7,5 viikkoa, omakotitaloissa 3,5 viikkoa ja loma-asunnoissa 7,5 viikkoa. Käsittelyaikoja pitkitti rakentamisen volyymin kasvu sekä henkilöstöresurssien vajaus. Maa-aines- ja ympäristölupien käsittelyaika on enintään 4 kuukautta 80 %:ssa luvista ja enintään 8 kuukautta 20 %:ssa luvista. Tavoite toteutui. Ympäristölupapäätöksiä tehtiin yhteensä 18 kpl. Ympäristölupapäätösten käsittelyaika oli noin 3 kk. Maaaineslupapäätöksiä oli 9 kpl, joista 8 lupapäätöksen käsittelyaika oli alle 4 kk. Suunnitelmallisia valvontakäyntejä tehdään ympäristölupa- ja maa-aineslupakohteissa yhteensä 85 kappaletta. Tavoite ei toteutunut. Suunnitelmallisia valvontakäyntejä toteutettiin 70 kappaletta. Valvontakäynnit toteutettiin valvontasuunnitelman mukaisesti, osa valvontakäynneistä siirtyy seuraavalle vuodelle. 7

3.5 PALVELUALUEEN MERKITTÄ- VIMMÄT PLUSSAT JA MIINUK- SET PLUSSAT: + Ympäristöystävällinen ulkovalaistus hankkeen tavoitteena on vähentää ulkovalaistuksen energiakulutusta 20 % vuoden 2005 kulutustasoon verrattuna. Toimenpiteinä vaihdettiin ulkovalaistuksen ohjausjärjestelmä sekä 4 400 vanhaa elohopeahöyrylamppuvalaisinta uusiin, ympäristöystävällisempiin, energiatehokkaampiin ja vähemmän häikäiseviin valaisimiin. + Korpilahden sataman toiminnot kehittyivät vastaamaan nykyajan vaatimuksia vierasvene- ja huoltolaiturien uusimisen sekä yksityisen palveluntarjoajan toteuttaman ravintolainvestoinnin myötä. + Paikallisliikenteen matkustajamäärä lisääntyi lähes seitsemän prosenttia. + Onnistunut sähköisen palautejärjestelmän (epalaute) käyttöönotto + Maanmyyntitavoite saavutettiin + Kankaan alueen etuosto + KymppiR:n palkinto + Valkeamäen osayleiskaavan hyväksyminen + Säilykeraportin valmistuminen + Rakentaminen vilkastui ja asuntorakentaminen lisääntyi + Rakennusvalvonnan lupa-arkiston digitalisointiprojekti käynnistyi + Ilmasto-ohjelmatyö käynnistyi hyvin + Tekla Xcity paikkatietojärjestelmän otettiin käyttöön ympäristötoimessa MIINUKSET: Kaupunkilaiset olivat tyytymättömiä asuntokatujen lumenpoistoon entisen Jyväskylän maalaiskunnan alueella, jossa katujen talvihoitoa toteutettiin ensimmäistä kertaa yhtenäistettyjen laatukriteerien mukaisena. Kaavojen toteuttamisen aikataulut kiireellisiä Tonttivaranto pienenemässä, etenkin liike-, yritys- ja asuinkerrostalotonttien osalta Tavoitteen mukainen rakennuslupien käsittelyaika ylittyi Ympäristöjärjestelmä yksikön resurssit ovat riittämättömät 8

3.6 KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN MÄÄRÄRAHOITTAIN JA TILIRYH- MITTÄIN Tulot, menot ja toimintakate määrärahoittain TALOUS, 1 000 euroa TA 2010 TAmuutokset TAM 2010 TP 2010 Ero TP - TAM % Määrärahat: Hallinto ja kehittäminen 33,7 33,7 90,0 56,3 167,1 % Kaupunkirakenne 15 575,4 15 575,4 17 693,0 2 117,6 13,6 % Rakennus- ja ympäristövalvonta 2 271,7 2 271,7 2 327,5 55,8 2,5 % Joukko- ja palveluliikenne 1 185,0 1 185,0 1 294,4 109,4 9,2 % Pelastuspalvelut 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % Maan myyntiv. ja maankäyttösop. 13 725,0 13 725,0 13 638,6-86,4-0,6 % Toimintatulot yhteensä 32 790,8 0,0 32 790,8 35 043,5 2 252,7 6,9 % Hallinto ja kehittäminen 2 102,3 352,2 2 454,5 2 224,7-229,8-9,4 % Kaupunkirakenne 29 884,3 150,4 30 034,7 30 450,8 416,1 1,4 % Rakennus- ja ympäristövalvonta 3 358,2 30,9 3 389,1 2 933,3-455,8-13,4 % Joukko- ja palveluliikenne 4 471,8 4 471,8 4 324,0-147,8-3,3 % Pelastuspalvelut 8 497,6 3,2 8 500,8 9 000,9 500,1 5,9 % Toimintamenot yhteensä 48 314,2 536,7 48 850,9 48 933,7 82,8 0,2 % Hallinto ja kehittäminen -2 068,6-352,2-2 420,8-2 134,7 286,1 11,8 % Kaupunkirakenne -14 308,9-150,4-14 459,3-12 757,8 1 701,5 11,8 % Rakennus- ja ympäristövalvonta -1 086,5-30,9-1 117,4-605,8 511,6 45,8 % Joukko- ja palveluliikenne -3 286,8-3 286,8-3 029,6 257,2 7,8 % Pelastuspalvelut -8 497,6-3,2-8 500,8-9 000,9-500,1-5,9 % Maan myyntiv. ja maankäyttösop. 13 725,0 0,0 13 725,0 13 638,6-86,4-0,6 % Toimintakate yhteensä -15 523,4-536,7-16 060,1-13 890,2 2 169,9 13,5 % Tulot ja menot tiliryhmittäin TAM 2010 TP 2010 Ero TP - TAM % Toimintakate -16 060,1-13 890,2 2 169,9 13,5 % Toimintatulot 32 790,8 35 043,5 2 252,7 6,9 % Myyntitulot 8 908,9 8 484,9-424,0-4,8 % Maksutulot 4 400,9 4 235,9-165,0-3,7 % Tuet ja avustukset 1 827,0 1 818,0-9,0-0,5 % Muut toimintatulot 17 654,0 20 504,7 2 850,7 16,1 % Toimintamenot 48 850,9 48 933,7 82,8 0,2 % Henkilöstömenot 11 172,4 10 508,4-664,0-5,9 % Palvelujen ostot 29 787,3 30 004,8 217,5 0,7 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2 289,1 2 142,1-147,0-6,4 % Avustukset 3 803,8 4 137,3 333,5 8,8 % Muut toimintamenot 1 798,3 2 141,1 342,8 19,1 % 9

Kaupunkirakennepalveluiden toimintakate oli lähes 2,2 milj. euroa positiivisempi muutettuun talousarvioon nähden johtuen tulojen ylittymisestä. Menot toteutuivat lähes talousarvion mukaisesti, ylitystä n. 83 000 euroa. Palkattomien virka- ja työvapaiden osuus oli koko palvelualueella n. 70 600 euroa. Tulojen suurin poikkeama oli kaupunkirakenne määrärahassa, joka ylittyi 2,1 milj. Muissa määrärahoissa poikkeamat olivat huomattavasti pienempiä. Arvioitua suuremmat tulot kertyivät rakentamisen vilkastumisen myötä tontinvuokra- ja varausmaksutuloista, kiinteistöinsinöörin viranomaistoiminnan ja rakentamiseen liittyvän mittaustoiminnan maksutuloista ja rakennusvalvonnan lupamaksutuloista. Suurin yksittäinen poikkeama oli leasingrahoituksen periaatteella toteutettu ympäristöystävällisen ulkovalaistuksen hanke. Siihen kohdistuneet tuet olivat n. 1,3 milj. euroa budjetin laatimisvaiheessa ennakoitua suuremmat. Kaupunkirakenne määrärahan menojen ylitys aiheutui pääasiassa katualueiden talvihoidon ja katujen uudelleenpäällystyksien kustannuksista. Rakennus- ja ympäristövalvonnan määrärahan menosäästöt johtuivat pääasiassa ympäristötoimen ennakoitua pienemmistä asiantuntijapalvelumenoista sekä rakennusvalvonnan arvioitua pienemmistä henkilöstömenoista ja palvelujen ostoista. Hallinnon ja kehittämisen määrärahan menojen säästö johtui mm. pienentyneistä sisäisistä vuokrista hallintokeskuksen muuton myötä ja Kankaan alueen menoihin budjetoidun rahan alittumisesta. Pelastuspalvelujen määrärahan menot ylittyivät kirjatun pakollisen varauksen johdosta. Joukko- ja palveluliikenteen menoarvio alittui n. 147 000 eurolla. Myös asuntotoimen myymien kiinteistöjen ja osakkeiden myyntivoitot sekä välivuokrattujen asuntojen vuokratulot olivat arvioitua suuremmat. Kaavoituksen tulot ylittyivät budjetoidusta pääasiassa seudullisen rakennemallityön kustannusten laskuttamisesta muilta osallistujakunnilta. Joukko- ja palveluliikenteen valtionavustus oli n. 109 000 euroa budjetoitua suurempi. Maan myyntivoitot ylittyivät n. 400 000 euroa. Maankäyttösopimustuloja kirjattiin käyttötalouteen kunnallistekniikan hankkeissa mukana olleiden maankäyttösopimuskohteiden rakentamisen etenemisen mukaisesti yhteensä 1,7 milj. euroa. Kertymä oli n. 500 000 euroa talousarviovaiheessa arvioitua pienempi. 10

KAUPUNKIRAKENNE 4 KATUPALVELUT PLUSSAT: + Ympäristöystävällinen ulkovalaistus - hankkeen kakkosvaiheen tavoitteena on vähentää ulkovalaistuksen energiankulutusta 20 prosentilla vuoden 2005 kulutustasoon verrattuna. Toimenpiteinä vaihdettiin ulkovalaistuksen ohjausjärjestelmä sekä 4 400 vanhaa elohopeahöyrylamppuvalaisinta uusiin, ympäristöystävällisempiin, energiatehokkaampiin ja vähemmän häikäiseviin valaisimiin. + Paikallisliikenteen matkustajamäärä lisääntyi lähes seitsemän prosenttia. + Henkilövahinkoihin johtaneita onnettomuuksia kirjattiin tapahtuneeksi 109 kappaletta eli 13 onnettomuutta vähemmän kuin vuonna 2009, jolloin niitä sattui 122. MIINUKSET: - Kaupunkilaiset olivat tyytymättömiä asuntokatujen lumenpoistoon entisen Jyväskylän maalaiskunnan alueella, jossa katujen talvihoitoa toteutettiin ensimmäistä kertaa yhtenäistettyjen laatukriteerien mukaisena. 4.1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUU- TOKSET 10 9 8 7 6 5 4 1984-86 -88 1990-92 -94-96 -98 2000-02 -04-06 -08 2010 Kuvio 4.2: Paikallisliikenteen matkustajat Jyväskylässä (milj. matkaa/vuosi) Henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien määrä vaihtelee vuosittain melko paljon. Pitkän aikavälin trendi on laskeva vuoden 2009 määrän lisäyksestä huolimatta. kpl 180 160 140 120 100 80 60 40 2005 2006 2007 Kuvio 4.3: Henkilövahinko-onnettomuuksien määrän kehitys Jyväskylässä Kadut, puistot ja liikenne olivat edellisvuosien tapaan selvästi suosituin aihealue Jyväskylän internetsivujen kysymyspalstalla. Katu-, puisto- ja liikenne -aiheisten kysymysten määrä kääntyi jälleen nousuun ja oli noin viidenneksen edellisvuotta suurempi. 2008 2009 2010 2011 550 500 450 400 350 300 kysymyksiä kpl 500 450 400 350 300 250 200 250 1985-87 -89-91 -93-95 -97-99 2001-03 -05-07 -09 Kuvio 4.1: Henkilöautotiheys Jyväskylässä (henkilöauto/1000 asukasta) Joukkoliikenteen matkustajamäärä kasvoi 7,5 prosenttia ja nousua on kolmen viimeisen vuoden aikana ollut yhteensä 17 prosenttia. Kyytiveikko-palveluliikenteen matkustajamäärä laski 11 prosenttia. 150 100 50 0 Kadut, puistot, liikenne Jyväskyläneuvonta Energia Liikunta Ympäristö ja ympäristöterveys Päivähoito Koulu- ja opetuspalvelut Kuvio 4.4: Jyväskylän nettisivujen kysymyspalstalle vuonna 2010 tulleet kysymykset, kymmenen yleisintä aihealuetta. Jätehuolto Terveyspalvelut Viestintä 11

4.2 PALVELUPROSESSIN HALLINTA Kaupunkirakennepalvelut osallistui valtakunnalliseen teknisen sektorin asiakaskyselyyn (Yhdyskuntatekniset palvelut -kysely), jossa selvitettiin asukkaiden mielipiteitä mm. yhdyskuntatekniikan palveluista. Kuntalaisten tyytyväisyys liikennealueiden ylläpitoon on hiukan laskenut. Tyytyväisyys jää alle vertailukaupunkien keskiarvon. 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 Kuvio 4.7: Tikkakosken asukkaiden arvio yhdyskuntatekniikan toiminnasta Jyväskylä JKL mlk vertailukaup. ka. Vertailukaupunkien k.a. Kuopio Oulu Pori Joensuu JKL mlk Jyväskylä Lappeenranta 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 2004 2006 2008 2009 2010 Kuviot 4.5 ja 4.6: Asukkaiden tyytyväisyys liikennealueiden ylläpitoon Asukkaita kohdattiin ja asiakaspalautetta kerättiin kahdessa katu- ja puistofoorumissa. Keväällä foorumi järjestettiin ensi kertaa Tikkakoskella ja syksyllä kokoonnuttiin ensimmäisen kerran Palokassa. Tikkakosken alueen asukkaista 57 prosenttia oli melko tai erittäin tyytyväisiä yhdyskuntatekniikan palveluihin. Palokassa tyytyväisten osuus oli 68 prosenttia. Tikkakosken alueella tyytyväisimpiä oltiin hyötykeräyksen ja ongelmajätehuollon järjestämiseen. Palokassa puolestaan tyytyväisimpiä oltiin puistojen rakentamisen laatuun. Heikoimman arvion sai Tikkakoskella katujen hoito ja kunnossapito, Palokassa asiakaspalvelu. Keskeisinä toiminnan painopistealueina asukkaat pitävät molemmilla foorumialueilla asfaltin kuntoa, kevytväylien aurausta ja hiekoitusta, risteysten turvallisuutta sekä ajoratojen aurausta ja hiekoitusta. 12

luun ja tyytymättömimpiä pysäkkivarustuksiin. Erityisen tyytymättömiä pysäkkivarustukseen oltiin Luonetjärven ja Tunnelinmäen alueilla. Kuvio 4.8: Asukkaiden näkemys katupalveluiden painopistealueista Tikkakoskella Kuvio 4.10: Asukkaiden arvio Tikkakosken joukkoliikennepalveluista. Kuvio 4.9: Asukkaiden näkemys katupalveluiden painopistealueista Palokassa Joukkoliikennettä koskevat arvioinnit eri osaalueiden tärkeysjärjestyksestä ovat samansuuntaiset Tikkakoskella ja Palokassa. Tyytyväisimpiä vastaajat ovat pysäkkien sijoitte- Kuvio 4.11: Asukkaiden arvio Palokan joukkoliikennepalveluista. 13

Vuonna 2010 järjestettiin ylläpitopalvelut ensimmäistä kertaa koko kaupungin alueella yhtenäisen hoitotason mukaisina. Erityisesti talvihoidosta saatiin paljon palautetta, joka ei kuitenkaan johtanut laatutason muutoksiin vuodelle 2011. Vuoden aikana jouduttiin tekemään päätöksiä yksityisteiden hoidon lakkauttamisista. Kaikkia kuntien hoidossa olleita yksityisteitä ei ollut aiempien vuosien kartoituksissa löydetty. Uusien ja aiemmin tehtyjen päätösten toimeenpano herätti asukkaissa tyytymättömyyttä. Tiehallinnon (nykyinen ELY-keskus) kanssa yhteistyössä teetetyn hoitorajaselvityksen muutokset vietiin käytäntöön entisen Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden alueilla. Ulkovalaistuksen vastuut selvitettiin koko kaupungin alueella. ELY:n vastuulle siirtyi osa kaupungin hoidossa olleista maantievalaistuksista. Keskustan pyöräpysäköintiä valvottiin järjestyksen ja viihtyisyyden turvaamiseksi. Hylättyjä pyöriä siivottiin keskustan alueelta kaksi kertaa vuoden aikana. Kevyen liikenteen edistämiseksi organisoitiin valtakunnallinen pyöräilyviikkotapahtuma yhdessä Jyväskylän pyöräilyseuran, poliisin, Liikenneturvan, opetuspalveluiden, liikuntapalveluiden sekä sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen kanssa. Samoin koordinoitiin Liikkujan viikkoa ja Autotonta päivää. Sähköisesti haettavien lupien käyttöä laajennettiin. Katutyö-, sijoituspaikka- ja tapahtumalupia tuli mahdolliseksi hakea sähköisellä järjestelmällä. Myös lupien laskutuksessa siirryttiin sähköiseen käsittelyyn, joka säästää työaikaa ja tehostaa prosessin läpimenoa. Käsiteltyjen lupien kokonaismäärä laski 7 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Jalankulkijoille sattuvien liukastumisonnettomuuksien vähentämiseksi jatkettiin syksyllä 2009 käyttöön otettua, liukkaudesta varoittavaa tekstiviestivaroituspalvelua. Syksyn aikana palveluun liittyi lähes 1500 uutta käyttäjää. Kevyen liikenteen palvelutason parantamiseksi tehtiin päätös sähköisen reittioppaan hankkimisesta. Järjestelmän on tarkoitus olla käytössä keväällä 2011. Valon kaupunki -tapahtuma järjestettiin syksyllä 2010, ensimmäistä kertaa uuden nimisenä (aikaisempi nimi Valo on Jyväskylässä ). Tapahtuman kohokohtia olivat avajaiset, uudet valaistuskohteet, ulkovalaistusseminaari, kävelykierrokset ja väliaikaiset valaistuskohteet. Uusia, pysyviä valaistuskohteita ovat nyt muun muassa Mäki-Matin perhepuisto, Tourulan sähköasema, AO Harju ja Kompassin tähtikuvio Magneetti. Tapahtumaan liittynyt seminaari järjestettiin yhteistyössä Viheraluesuunnittelijat ry:n kanssa. Yhteistyön kautta saatiin uusi ammattiryhmä tutustumaan Valon kaupunkiin sekä laadukkaan valaistuksen periaatteisiin. Ympäristöystävällinen ulkovalaistus (YYUV) -hankkeen toinen vaihe saatiin päätökseen vuoden 2010 lopulla. Valaisimia vaihdettiin 4400 ja niistä syntyvä energiasäästö on lähes 8 prosenttia. Samalla asennettiin uusi, sähköverkon omistajasta riippumaton, älykäs ohjausjärjestelmä, jonka energiansäästöpotentiaali on 10 15 prosenttia. Uusi järjestelmä asennettiin 425 katuvalokeskukseen ja samalla uusittiin 44 huonokuntoista keskusta. Lopulliset, toteutuneet kustannukset olivat 1 889 000 euroa, joka rahoitetaan Kuntarahoitus Oy:n leasing-rahoituksella. Alueiden hoidon laatutason varmistamisesta tehtiin sopimus ulkopuolisen valvontakonsultin kanssa. 14

15000 10000 5000 0 2006 2007 2008 2009 2010 ulkoiset 3338 3839 4271 5530 7490 sisäiset 3821 3849 3884 5355 5613 Kuvio 4.12: Palvelun ostot (1000 e), käyttötalous Ulkoisten ostojen osuus ilman henkilöstömenoja oli 51 prosenttia. 20000 15000 10000 5000 0 2006 2007 2008 2009 2010 ulkoiset 5276 5312 6268 9238 5392 sisäiset 4093 4883 5306 8178 6502 Kuvio 4.13: Palvelun ostot (1000 e), investoinnit Ulkoisten ostojen osuus oli 45 prosenttia. 4.3 INVESTOINNIT PALVELUUN Investoinneissa menot toteutuivat lähes suunnitellun mukaisina, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Lutakon aukion rakentaminen oli varauduttu aloittamaan vuonna 2010, mutta hanke jäi käynnistymättä hotellihankkeen lykkääntymisen vuoksi. Lisäksi joitakin ennalta nimeämättömiin maankäyttösopimuskohteisiin kaavailtuja rakennushankkeita peruuntui. Mattilankadun ja Hoitajantien saneeraukset jäivät kesken aikaisen talventulon vuoksi. Joukkoliikenteen informaatiojärjestelmän laajentaminen ei edennyt hankinnasta tehtyjen valitusten takia. Investoinnin kokonaismenot alittuivat, merkittävimmät alitukset johtuivat Lutakon aukiosta ja nimeämättömistä maankäyttösopimuskohteista. Vastaavasti merkittävimmät ylitykset syntyivät suunnittelusta, vanhan Kuokkalanpellon ja Valtterintien saneerauksista sekä Kanavuoren laajennuksesta (Ruokosaari). Syynä ylityksiin olivat hankkeiden laajentuminen ja niiden vaatimat lisätyöt. Myös eräiden pienten rakennushankkeiden menot ylittyivät: useita ennalta ohjelmoimattomia parannustoimia jouduttiin tekemään muun muassa Haanpääntiellä (74 000 euroa), Savikkotiellä (45 000 euroa), Sykeraitilla (50 000 euroa), Hannikaisenkadulla (hulevesijärjestelyt Sinetin kohdalla 35 000 euroa) sekä Säynätsalon kouluhankkeeseen liittyen Sahurinpolulla (50 000 euroa). Tulojen merkittävin muutos johtui budjetoimattomista tuloista, joista pääosan muodosti muiden osapuolten (ELY, muut kunnat) maksama osuus Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma JYSELIN kustannuksista (77 000 euroa). Lutakon aukion, joukkoliikenteen informaatiojärjestelmän sekä Mattilankadun ja Hoitajantien rahoitusta esitetään uudelleen budjetoitavaksi vuodelle 2011. Maankäyttösopimustulot kattoivat noin 15 prosenttia investoinneista. Taulukko 4.1 (1 000 e) TP -08 TP -09 TAM-10 TP -10 Inv.tulot * 403 1 804 500 657 Inv.menot 11 564 17 416 13 297 11 894 Nettoinv. -11 161-15 612-12 797-11 237 * Ei sisällä maankäyttösopimusten tuloja Asuin- ja työpaikka-alueiden ensimmäinen rakennusvaihe toteutettiin seuraavilla alueilla: - Kaijanlammentien itäpuoli - Pysäkkivuori/Vääräjärvi - Kaunisharju eteläinen IB - Kanavuori(Laurinrinne) - Savonmäki - Terttumäki IIB (Eerolantie) - Tunnelimäki IIA - Palokankaan teollisuusalueen laajennus - Kanavuoren laajennus (Ruokosaari) 15