HALOO huomaako kukaan? seminaari 18.12.2012 Kehrä II Monitoimijainen yhteistyö perheen, lastensuojelun ja yhteiskumppanin kanssa Tiina Muukkonen 12/2012 1
Monitoimijainen yhteistyö Monitoimijaista lastensuojelun yhteistyötä on haettu Kehrä II piloteissa Vantaalla, Espoossa ja Helsingissä. Perheiden kumppaneina päiväkodit, koulut tai päihdepalvelut sekä lastensuojelu Monitoimijaisessa yhteistyössä tavoitellaan kaikkien osallisten osallisuutta ja panosta lapsen ja perheen hyvinvoinnin tueksi sekä avointa ja arvostavaa työtapaa. Monitoimijainen yhteistyön ABC rakentuu periaatteista, prosessista ja yksittäisistä kohtaamisista 2
Kehrä II 2012-2013 Asiakastyö, kehittäminen ja käytäntötutkimus yhteen nivoutuvana prosessina KEHITTÄMIS- POROSESSI Kehittämishetki Kehittämishetki Teematyöpaja Teematyöpaja Kehittämishetki ASIAKAS- A s s u i o PROSESSI(T) a k k a a n TUTKIMUS- PROSESSI s t u m u s TUTKIMUKSEN ALKU - Suunnitelma ja luvat - asetelma - yhteys työhön ja sen REFLEKTIOPIS TE LAPSI, VANHEMMAT, LASTENSUOJELU ALUSTAVA ANAALYYSI JA PALAUTUS kehittämiseen JA KUMPPANI 3
Yhteistyö prosessina Evankin tapauksessa yhteistyö rakentuu neuvotteluiden ketjusta Perheen yhteistyökumppanit tuntevat toistensa työtä Dokumentit yhteisen työn välineinä. Muistiinpanot, suunnitelmat, eri lomakkeet voivat olla sellaisia, että ne palvelevat kaikkia monitoimijaisen työn osapuolia. Päivähoidon kuvaus lapsesta -lomake on sellainen, joka sellaisenaan avaa lastensuojelulle Evan tilannetta/ vointia/ tarpeita. Lastensuojelun on osattava pyytää päivähoidolta niitä tietoja, mitä tarvitsee Evan päiväkotielämästä. Evan varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan niin, että se on osa lastensuojelun suunnitelmaa. Epävarmuus ja epätietoisuus prosessin kulusta häiritsee Evan perheellä on ollut kokemusta liukuhihnatyöstä: se ei auta. 4
Yhteistyö tapaamisessa 1. Fyysinen tila kuntoon: tilan varaus, rauhallisuus, neutraalius, istumapaikat ja etäisyydet (ei syyttäjien rivistö-tunnelmaa), voi tiedustella asiakkaan toivetta. 2. Lapsen turvallisuudentunteen lisääminen on jokaisen tapaamisen tavoite. Lapsen tukihenkilö vahvistaa lapsen ääntä koko tapaamisen ajan. 3. Puheenjohtajuus/vetovastuu sovittuna, muistion kirjaamisesta sopiminen viimeistään tässä (kerrotaan myös mitä kirjataan ja miksi) 4. Neuvotteluun osallistujien esittely ja tunnelmien kysyminen. 5. Lähtökohdan lyhyt esittely (kolme kohtaa neuvottelun alkuun) Asialista sekä teemat muotoutuvat ja työtapa määritetään yhdessä keskitytään oikeisiin asioihin 6. Asioiden käsittely 5
Yhteistyö tapaamisessa 7. Ylläpidetään sovittua orientaatiota: ratkaisukeskeistä, turvaa tuottavaa puhetta. Orientaationa arvostus, kunnioitus, luottamus ja välittäminen saavat välittyä kaikkien toimista. 8. Käytetään luovia tai asiakkaalle sopivia menetelmiä (kortit tms.) 9. Tehdään päätöksiä, jaetaan vastuita ja työtä osallisten kesken asiakkaille omat tehtävät ja myös tunne siitä, että kaikki läsnä olevat ovat apuna ja tukena 10. Päätöksen lisäksi varasuunnitelma, JOS asiat eivät mene niin kuin sovitaan, mitä sitten 11. Tapaamisen lopuksi koonti toivon pedagogiikan hengessä Kerrataan päätökset, vastuut ja tehtävät Kysytään lyhyt palautearviointi 12. Kiitos kaikille seuraava kerta kehen yhteys, jos asiat eivät etene 6
Asioita, joista on ollut apua perheille (Espoon asiakkaiden kokemukset) Työntekijöiden myötätunto Asioiden ja mahdollisuuksien esiintuonti positiivisella tavalla: Vielä on toivoa! Oman ongelman tunnistaminen ja tunnustaminen, herätys siihen, että jotain on tehtävä Oma halu saada asiat raiteilleen Oma avoimuus muutokselle Miten osaamme välittää näitä? Saada aikaan näitä? Kuinka voimme auttaa näissä? Huolehdimme niistä jokaisessa Evan ja hänen perheensä tapaamisessa, kirjaamisissa, suunnittelussa eri tilanteissa. 7
Monitoimijainen yhteistyö kannattaa - löydetyt hyödyt 1. Asiakkaiden äänen vahventuminen kehittämisessä ja työssä 2. Monitoimijainen yhteystyön ABC alkaa hahmottua ja helpottaa yhteistyötä 3. Yhteinen orientaatio löytyy ja se mahdollistaa yhteistyön 8
Kiitos! Katso lisää Kehrä II: www.socca.fi/lastensuojelu Aineistoina kehittämismateriaalit 2012: Espoon asiakkaiden palautteet kokonaistyöskentelystä. Tuija Sane & Marjaana Hänninen. Espoon työntekijöiden kirjatut reflektiokeskustelut yhteistyöstä. Tuija Sane & Marjaana Hänninen. Kaverit Kaarelasta. Vanhempainryhmän tapaamisen muistio. Riikka Pyykönen. Kallio-Kamppi. Kouluvaikeudet koulun ja lastensuojelun yhteistyön haasteina. Kirsi Könönen. Kehittämishetkien muistiinpanot jäsennettyinä kirjeinä Kehrä-piloteille. Riikka Pyykönen. Nuoret Kehittäjät ryhmän tapaamiset. Tiina Muukkonen. Teematyöpajojen muistiot ja ryhmätyöt. Riikka Pyykönen ja Tiina Muukkonen. Tiina Soukialan käytäntötutkimus Espoosta. (Tarkista työn nimi!) 9