VANTAA. Perhekeskeisen verkostotyön malli

Transkriptio

1 VANTAA Perhekeskeisen verkostotyön malli

2 Milloin verkostotyötä? Kun huoli perheen tilanteesta kasvaa, ovat seuraavat kysymykset työntekijän apuna: Mitä tapahtuu jos kukaan ei tee mitään? Mitä siitä seuraa, jos teen niin kuin ennen? Mitä voisin tehdä toisin? Keitä muita tässä on mukana? Verkostotyön tarkoituksena on löytää tapoja, jotka eivät toista aiempaa mahdollisesti urautunutta toimintatapaa. Etsitään siis sellaista, joka olisi sopivasti toisin. Huolen vyöhykkeistö on hyvä apuväline työntekijälle tilanteen jäsentämiseksi ja yhteistyön kehittämiseksi. Sen tarkoituksena on selkiyttää työntekijöiden keskinäistä ja perheen kanssa tehtävää yhteistyötä. Se tarjoaa kaikille ymmärrettävän ja yhteisen käsitteen: oma huoli. Verkoston kokoaminen Verkoston voi koota kuka tahansa perheen kanssa työskentelevä. Tärkeää on, että jokainen toimija ajattelee itseään mahdollisena verkoston koollekutsujana. Koollekutsuja voi olla: se jolla huoli on herännyt se jonka luokse asiakas ensin tulee se johon asiakas on eniten kiinnittynyt muu perheen työntekijä Asiakkaan kanssa kartoitetaan ja määritellään sekä lähi- että viranomaisverkosto, esimerkiksi verkostokartan avulla. Pohditaan mistä ollaan huolissaan, kuka läheinen tai viranomainen voi tukea asiakasta?

3 Verkosto voi täydentyä prosessin aikana. Viranomaiset eivät kokoonnu tai tee päätöksiä ennalta. Tarkoitus on, että asiakas on aina läsnä, kun puhutaan tai päätetään hänen asioistaan. Verkostotapaamiseen voi mennä valmistautumatta. Perheen tai asiakkaan kanssa määritellään verkostotapaamisen tavoitteet. Määriteltyjen tavoitteiden mukaan pyydetään perheen omaa tai viranomaisverkostoa mukaan. Tärkeää on avoin tietojen vaihto verkostojen kesken. Näin yhdistetään asiakkaan ja perheen verkostoja osittain tai kokonaan. Verkostotapaaminen vaatii hyvän valmistelun, puheenjohtajan ja osallistujien tulee varata siihen riittävästi aikaa. Koollekutsuja sopii kokoontumispaikasta, aikataulusta ja kutsuu verkoston. Haluan tavata kaikki, joita tämä asia koskettaa mieluiten heti alussa Verkostotapaaminen Kokouksen kulku Alkuvalmistelut (tarjoilun valmistelu, paperit seinille muistiinpanoja varten, istumajärjestely) Aloitus Sovitaan ketkä toimivat kokouksen puheenjohtajana ja sihteerinä sekä sovitaan tehtävät. Osallistujien esittely. Sihteeri kirjaa fläpille näkyville jokaisen osallistujan ajatuksia ja puhetta Palautteen keräämisestä mainitaan etukäteen. Koollekutsuja tai puheenjohtaja kertoo miksi olemme koolla.

4 Dialogi Pyritään aikaansaamaan kunnioittava ja tasavertainen ilmapiiri. Keskiössä ovat lapsen, nuoren ja perheen arki sekä arjen kokemukset. Huolehditaan siitä, että asiakas ja hänen läheisensä tulevat kuulluiksi ja heidän näkemyksensä tulevat huomioiduiksi suunnitelman ja päätöksen teossa. Perhe on osa verkostoa, jossa on voimavaroja ja suojaavia tekijöitä. Perhekeskeinen orientoituminen vaatii kaikkien perheenjäsenten huomioimisen, olivat he paikalla tai eivät. Keskiössä on moniäänisen vuoropuhelun synnyttäminen, jossa kaikki tulevat kuulluiksi ja huomioiduiksi sekä jokainen voi tuntea läsnäolonsa tärkeäksi. Puheenjohtajan tehtävänä on huolehtia, että kaikki tulevat systemaattisesti kuulluiksi ja saavat kuunnella muita. Puhe ja kuuntelu on erotettu toisistaan. Puheenjohtaja huolehtii, että dialogissa tulee näkyväksi lähiverkoston voimavarat ja tarpeet. Osallistujat pohtivat omaa osuuttaan. Mitä minä voin tehdä asiakkaan ja perheen auttamiseksi ja tukemiseksi? Ongelmien sijasta jokainen osallistuja puhuu omasta huolestaan, Ongelmapuheesta huolipuheeseen. Lopetus Kirjataan yhteinen suunnitelma, jossa sovitaan konkreettiset toimet ja vastuut kunkin toimijan osalta sekä sitoudutaan suunnitelmaan. Samalla sovitaan kuka kirjaa suunnitelman puhtaaksi ja kenelle se lähetetään. Prosessin katkeamattomuuden varmistamiseksi sovitaan toimintatavoista tilanteessa, jos jokin keskeinen työntekijä vaihtuu. Sovitaan perheen ja vanhempien vastuista ja työnjaosta konkreettisesti. Sovitaan tarvittavien tukimuotojen käynnistymisestä ja ao. työntekijä varmistaa, että tuki järjestyy. Sovitaan seurantatapaamisesta, siinä noudatetaan samaa kaavaa mitä edellä on kuvattu. Lopuksi kerätään välitön palaute verkostotapaamisen jälkeen kaikilta tapaamiseen osallistuneilta. Käytetään palautelomaketta.

5 Kehittäjäryhmä: Päihdepalvelut Enäsuo Arja, Läntinen A-klinikka Markkula Jari, Nuorisoasema Hyttinen Tanja, Nuorisoasema Nuorisopsykiatria/HUS Helkavaara Minna, Nuorisopsykiatrian poliklinikka Koskinen Päivi, Nuorisopsykiatrian osasto Nykopp Reija, Nuorisopsykiatrian osasto Lastesuojelun avopalvelut Berg Heidi, Myyrmäki Koskikuru Pia, Myyrmäki Maahi Katri, Tikkurila Nordling Sirkku, Tikkurila Uramo Maija, lastensuojelun erityisasiantuntija Lastensuojelun sijaishuolto Jääskeläinen Tarja, Viertolan vastaanottokoti Sirtamo Jukka, Viertolan vastaanottokoti Psykososiaaliset palvelut Kaila Jarmo, kuraattori, Varia Nugent Sean, kuraattori, Tikkurila Romppanen Pentti, kuraattori,varia Räsänen Hannele, kuraattori, Myyrmäki Uusitalo-Ketolainen Maria, Nuorisoneuvola Ennaltaehkäisevä terveyden huolto Rusanen Riikka, kouluterveydenhuolto Lisätietoja:

6 Julkaisija Sosiaali- ja terveystoimi Teksti Irene Pudassalo-Kananen Kirjallisuus ja koulutusmateriaali Stakes Ulkoasu Kirsi Unhola Kuva Juha Autere Paino Vantaan kaupungin paino 8/2008