Sek$ofrekvenssin vaikutus äidin ja lapsen ennusteeseen

Samankaltaiset tiedostot
OPTIMAALINEN SYNNYTYSTAPA

Liitetaulukot/Tabellbilagor/Appendix Tables

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri

Synnytystavan vaikutus äidin ja lapsen terveyteen

Sikiön perätarjonta elektiivinen keisarileikkaus vai alatiesynnytys? Jukka Uotila, Risto Tuimala, Heini Huhtala ja Pertti Kirkinen

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA

Liitetaulukot Tabellbilagor Appendix Tables

SYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET

Postpartum hysterektomia miksi, milloin, miten?

Voidaanko ennenaikaisuutta ehkäistä?

Kohtukirurgia ja synnytys. Jukka Uotila TAYS naistenklinikka

Reino Hjerppe. Vihreiden väestöseminaari Eduskunnan kansalaisinfossa

Maaret Laakso Syventävien opintojen tutkielma PEDEGO/ synnytykset ja naistentaudit Oulun yliopisto Maaliskuu 2017 LT Liisa Laatio

Perheheräämö. Maija Jalasvuori, Natalie Öhman

Keisarileikkauksen riskit. Terhi Saisto ja Erja Halmesmäki

Perätarjonnassa olevan sikiön synnytystavasta

MONISIKIÖINEN RASKAUS JA SYNNYTYS MULTIFETAL PREGNANCY AND CHILDBIRTH

Äitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa. Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS

Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala GKS

Gravidan elvytys. Arvi Yli-Hankala

SYNNYTYSTAPA TOISESSA RASKAUDESSA ENSISYNNYTYKSEN OLTUA KEISARILEIKKAUS

RhD-negatiivisten äitien suojaus raskauden aikana

Hätäsektio kuinka kiire? Petri Volmanen LT THL

Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS-TULES

Maahanmuuttajan. Johanna Tapper Osastonlääkäri Kätilöopiston sairaala

Voisiko metformiini korvata osittain insuliinin raskausdiabeteksen hoidossa?

Matalan riskin synnytykset Haikaramalli Aulikki Saari-Kemppainen, ayl HYKS Jorvin sairaala

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA

HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma. Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA

LL Tuija Hautakangas Tammikuun kihlaus

Oikea sektiotekniikka?

Kun synnyttäjä toivoo keisarileikkausta. Saisto, Terhi.

Synnytyspelko. Hanna Rouhe ja Terhi Saisto NÄIN HOIDAN

YK: vuosituhattavoitteet


Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset

Synnytystoiminnan järjestämisen edellytykset ja siihen liittyen tehdyt selvitykset ja suunnitelmat

Eklampsia eli pre-eklampsiaan liittyvä kouristus

Raskaus ja synnytys keisarileikkauksen jälkeen

Käypä hoito -suositus

Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura

Tietoa kohdunulkoisesta raskaudesta

Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Jukka Uotila Valtakunnallinen koordinaattori: dosentti Jukka Uotila

Synnytykset ja keskeytykset tilastojen valossa Mika Gissler

Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula HY ja HYKS Lastenklinikka

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS Sari Silventoinen

Veriryhmäimmunisaatiot ja raskaus

Kaihileikkauksen komplikaatiot. Saara Yli-Kyyny Silmätautien erikoislääkäri, KYS

Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäily Tutkimukset lasten oikeuspsykiatrian työryhmässä

Naistenklinikka

Hätäsektio kuinka kiire? Petri Volmanen LKS

OECD:n terveydenhuollon laatuindikaattorit Suomessa

HOIDON SAATAVUUDEN EROT JA KEINOT NIIDEN POISTAMISEKSI HUS:SSA PETRI BONO VS. JOHTAJAYLILÄÄKÄRI HUS VALTUUSTON SEMINAARI

PUNASOLUT RYHMÄN MUKAISESTI

Monisynnyttäjän obstetriset erityispiirteet

SOCIO-DEMOGRAPHIC FACTORS AND INCIDENCE OF CAESAREAN SECTIONS IN MOZAMBIQUE

Synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2001 tiedonantajapalaute 15/2002

Synnytyksen käynnistäminen, kun raskaus on täysiaikainen

Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma

SUOMEN IVF-TILASTOT FINLANDS IVF-STATISTIK FINNISH IVF STATISTICS Taulukot/Tabeller/Tables:

Synnytysvuotojen embolisaatiohoidot. Hannu Manninen KYS Kliininen radiologia

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen

Anna-Maija Koivusalo Kivuton sairaala projekti vuonna 2013

HIV-positiivisen naisen raskauden aikainen antiretroviraalihoito. Inka Aho Infektiolääkäri

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

SEULONNAN JATKOTUTKIMUSTEN LAATUVAATIMUKSET JA KESKITTÄMINEN

Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus

MAAHANMUUTTAJAN RASKAUS. Alueellinen koulutus Tarja Myntti, LT, synn ja naistent EL, perinatologi, HUS NaiS

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Naistenklinikka

SEKTIOLAPSEN ENSI-IHOKONTAKTI JA ENSI- IMETYS IMETYSKOORDINAATTORI JOHANNA KOIVISTO, HYKS

Synnytyksen käynnistäminen

ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla. Niina Kerttula infektiolääkäri OYS

GKS 2017 Presymposiumpalaute

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

Kun laskettu aika on ohi

Anna-Maija Koivusalo

Steroideja vai ei - Milloin sikiön keuhkot ovat kypsät? SPS, Helsinki LT Outi Palomäki

YLIAIKAINEN RASKAUS TAUSTATEKIJÄT, HOITOKÄYTÄNTÖ JA ENNUSTE

Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus:

LINKKEJÄ RASKAANA OLEVILLE JA VAUVAPERHEILLE LINKS FOR EXPECTANT AND BABY FAMILIES

KANSAINVÄLISET TERVEYDENHUOLTOJÄRJESTELMÄT. Janne Aaltonen

Eija Vuori Mika Gissler

SYNNYTYKSEN KÄYNNISTÄMISEN VAIKUTUS OPERATIIVISIIN SYNNYTYKSIIN JA VASTASYNTYNEEN KUNTOISUUTEEN TAYS:SSA VUOSINA JA VUOSINA

Ylipaino ja obesiteetti Lisääntynyt ongelma raskaana olevilla

FINPOP- katsaus. GKS Nina Mattsson El, Oyl K- HKS

Synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2002

Yhden alkion siirto vähentää raskausriskejä. Sirpa Vilska ja Hannu Martikainen

Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa

Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot: Raskaudenaikainen seuranta ja hoito:

Eija Vuori Mika Gissler

HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus. Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija

Liitetaulukot - Bilagetabeller - Appendix Tables

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä

Synnytysten turvallisuus

Transkriptio:

Sek$ofrekvenssin vaikutus äidin ja lapsen ennusteeseen Suomen Gynekologiyhdistyksen Syyskoulutuspäivät 26.- 27.11.2015 Nanneli Pallasmaa, LT, NaistentauCen ja synnytysten erikoislääkäri, perinatologi

EI SIDONNAISUUKSIA

SISÄLTÖ Mitä seuraamuksia on siitä, jos keisarileikkauksia tehdään liikaa tai liian vähän? Mikä on sopiva määrä? Tutkimuksia keisarileikkausfrekvenssin vaikutuksesta äidin ja lapsen ennusteeseen

WHO:n asiantun$jaraadin suositus: 1985 kokoontui WHO:n ja Pan American Health OrganizaConin järjestämä moniammacllinen konferenssi arvioimaan synnytysten hoitoa ja synnytysteknologiaa. AsiantunCjajoukko kävi läpi sillä hetkellä olemassa olevan Cedon There is no juscficacon for any region to have a CS- rate higher than 10-15% (Int J Gynecol Obstet 1992, 37:229) Mihin tämä perustuu? Onko tämä luku validi myös tänään?

Historiaa 1800- luvun alkupuolella äicen kuolleisuus sekcoissa >90%. SekCo tehcin vain äärimmäisessä hädässä pitkän toivoyoman synnytyksen pääyeeksi tai äidin jo kuoltua synnytykseen lapsen pelastamisyrityksenä. Myös lasten kuolleisuus suuri KehitelCin erilaisia ulosauyo- instrumenyeja pysähtyneen synnytyksen hoitamiseksi. Kuolleisuus näissäkin toimenpiteissä suuri. 1800- luvun loppupuolella tuli ancsepcikka, tekniikat kehiyyivät, kehite[in anestesia kuolleisuus väheni 1900- luvun alkupuolella kuolleisuus keisarileikkauksessa 2-3% 1927 synnytyslääkäreiden kongressissa synnytyslääkäri Hirsch ehdo[ julkisesc, eyä matalia pihculosauyoja lukuunoyamaya kaikki ulosauyo- operaacot tulisi korvata sekcolla

1900- luvun alkupuolella äickuolleisuus Suomessa n. 0.5% Lapsikuolleisuus vuoden ikään mennessä n. 6%, varhaisimeväiskuolleisuus n. 1.6% (Arno Forsius, Lääke@eteen historiasta, 2003) SekCoprosen[ <5% 1970- luvulta sekcofrekvenssi noussut koko läncsessä maailmassa <10%:sta ad >30 Usko sekcon turvallisuuteen (sekco jopa turvallisempi kuin alacesynnytys) Uusia ilmiöitä: Mukavuus- sekcot, CS on maternal request Terveysviranomaiset huolissaan eri puolilla maailmaa sekcoiden lisääntymisestä Suomessa sekcoprosen[ vakaa 15-17% vuodesta 1994

Jos sek$oita ei tehtäisi lainkaan Vastaa monien kehitysmaiden ClanneYa. Esim Saharan eteläpuolisessa Afrikassa CSR n. 5% (1.4-17.9), äicyskuolleisuus n. 4,3 / 1000 synnytystä, perinataalikuolleisuus n.29.4/ 1000 (Ye et al. BJOG 2015) Mahdotonta arvioida, mitä kehiyyneissä maissa seuraisi. Siellä missä sekcoita ei tehdä, myös muu äicyshuolto huonoa Meillä käytössä verensiirrot, ancbiooct, raskaushäiriöiden seulonta ja hoito, vastasyntyneen/keskosen hoito

Jos sek$oita ei tehtäisi lainkaan SEURAAMUKSET ÄIDILLE Ø Yleisimmät syyt keisarileikkaukseen äidin indikaacoilla: PitkiYyneet ja pysähtyneet synnytykset verenvuoto, äidin sairaus - Sepsis alacesynnytyksen muuten pienempää infekcoriskiä nostaisi pysähtyneiden synnytysten aiheuyama infekcoriski todennäköisesc sepcset infekcot äickuolemat - Vuodot : sekcoiden aiheuyama monikertainen massiivivuodon riski jäisi pois, muya previa, ablaaco edelleen jkv joskin vähemmän (nykyisin ablaaco 0.5%, istukan kiinniyymishäiriö 0.5/1000, usein kohtalokkaita vuotoja ilman nopeaa leikkausta äic- kuolemat lisääntyisivät

Jos sek$oita ei tehtäisi lainkaan Repeämät, fistelit: Nykyisin sekcolla hoideyavien ryhmissä todennäköisesc suurempi riski repeämiin kuin nykyinen keskiarvo vaikeiden repeämien lisääntyminen. Pysähtyneiden synnytysten vuoksi fisteleiden ilmaantuminen (n. 1.2/1000 synnytystä) - sinänsä korkean CSR:n yksiköissä ei tutkimusten mukaan CSR ja 3-4 asteen repeämien välillä korrelaacota

Jos sek$oita ei tehtäisi lainkaan v SEURAAMUKSET SIKIÖLLE Ø Yleisimmät leikkausindikaacot sikiöindikaacolla: Uhkaava asfyksia - Uhkaava asfyksia asfyksia kuolema - Istukkaongelmat, napanuoraongelmat

Jos sek$oita ei tehtäisi lainkaan Nykyisin n. 0.5%:lla vastasyntyneistä syntyessä napavalcmoveren ph < 7.0 (Sykli 3/2015) SekCoita tehdään uhkaavan asfyksian vuoksi keskim. 3.7%:ssa (1.9-7.5) kaikista synnytyksistä (Pallasmaa 2010) - kuinka moni näistä todellisessa asfyksiauhassa? - AsfykCsenä syntyneiden osuus lisääntyisi muutaman prosencn - PitkiYyneen synnytyksen vuoksi tehdään keisarileikkauksia keskim. 4.9% (3.4-5.7) kaikista synnytyksistä. - tästä joukosta asfykcsinä syntyisi mahdollisesc suurin osa, osa kuolisi

Jos synnytecäisiin vain sek$olla v SEURAAMUKSET ÄIDILLE Verenvuodot, kohdunpoisto (esiintyvyys >10X vs. VD) InfekCot, sepsis (esiintyvyys moninkertainen vs. VD) Tromboosit (3-4 kertaa yleisempi vs. VD) Kuolema (3-4 kertaa yleisempi vs. VD) Ø Myöhäisongelmat Tulevissa synnytyksissä uterus ruptuura, accreta, ablaaco, kohtukuolemat

Jos synnytecäisiin vain sek$olla v SEURAAMUKSET VASTASYNTYNEELLE N. 5-10 %:ssa synnytyksistä sekco suojaa asfyksialta tai vammautumiselta Vastasyntyneen ohimenevä hengitysvaikeus (TTN) 37-42 viikon välillä 3.6% vs. 0.5%. Pulmonaarihypertensio osalle TTN- lapsista AdaptaaCo- ongelmat (hengitys, verensokeri, lämmönsäätely) Traumat ulosauton yhteydessä (laseraacot 0.5-3%, osa vakavia, traumat ulosautossa) alacesynnytyksissä myös synnytystraumoja, etenkin oparacivisissa alacesynnytyksissä, harcadystokiaclanteissa Myöhempi morbiditee[ (astma, obesitee[, autoimmuunisairaudet, kuolema?)

Missä pisteessä lisääntyvän keisarileikkausfrekvenssin ja äi$kuolleisuuden sekä lapsikuolleisuuden nega$ivinen korrelaa$o muucuu posi$iviseksi? ÄiCkuolleisuus 2.8-3.6 kertainen keisarileikkauksissa vs. alace (Hall et Bewley. Lanct 1999, Deneux- Tharaux et al. Obstet Gynecol 2006) Äidin vakavat komplikaacot elekcivisessä keisarileikkauksessa 1.9-3 kertaa yleisemmät kuin suunnitellussa alacesynnytyksessä (alacesynnytys, päivystyskeisarileikkaus) ( Pallasmaa et al. 2008, Liu et al.) CMAJ 2007) Vakavat komplikaacot yli 4 kertaa yleisemmät keisarileikkauksessa kuin spontaanissa alacesynnytyksessä (Pallasmaa et al. 2008)

Infant and neonatal mortality for primary cesarean and vaginal births to women with no indicated risk : McDorman & al : Birth 2006. 5.7 miljoonaa synnytystä 1998-2001. - Keisarileikkauksella syntyneillä lapsilla vakioincen jälkeen neonataalikuoleman OR 2.02 vs. alateitse syntyneet Neonatal mortality for primary cesarean and vaginal birth to low- risk women: ApplicaCon of an IntenCon- to- Treat model. McDorman & al : Birth 2008. 8.03 milj. synnytystä 1999-2002. - Suunnitellulla keisarileikkauksella syntyneillä vakioincen jälkeen neonataalikuoleman riski OR 1.69 vs. suunnitellulla alacesynnytyksellä synnyyäneet (päivystyssekcoita 8.0 % ryhmässä) Keuhko- ongelmat? Neurologinen adaptaaco? Immunologiset tekijät?

Elec%ve and Emergency Cesarean Sec%ons and Live Births with Cerebral Palsy in Western Australia, 1980 2009. Prenatal Factors in Singletons with Cerebral Palsy Born at or near Term Karin B. Nelson, M.D., and Eve Blair, Ph.D. N Engl J Med 2015

Rates of cesarean sec$on: Analysis of global, regional and na$onal es$mates. (Betran AP, Merialdi M, Lauer JA et al. Paediatr Perinat Epidemiol 2007.) Selvite[in 126 maan sekcofrekvenssit (89% maailman synnytyksistä) 2002 ja sekcofrekvenssin suhde äicyskuolleisuuteen SekCofrekvenssi keskim. maailmassa 15% Matalin frekvenssi Afrikassa, keskim. 3.5 (0.4%- 15.4%) Maissa joissa CS frekvenssi alle 15%, CS frekvenssillä negacivinen assosiaaco äicyskuolleisuuteen. Maissa, joissa CS fr yli 15%, korkeat CS frekvenssit korreloivat korkeamman äicyskuolleisuuden kanssa

Inequi$es in the use of cesarean sec$on deliveries in the world. (Gibbons et al. AJOG 2012.) ArvioiCin mikä on sopiva minimi ja maksimimäärä keisarileikkauksia missä tahansa maassa Selvite[in 137 maan keisarileikkaus- frekvenssit, kayaen 95% maailman synnytyksistä. - Aiempien tutkimusten perusteella arvioicin, eyä minimi CSR, jolla vältetään äidin kuolema ja vakava morbiditee[ on 1-5% - Neonataalitulosten arvioicin paranevan CSR:n noustessa 0 10%

.. Epäoikeudenmukaisuus sek$oiden jakautumisessa maailmassa Työryhmä arvioi, eyä 15% on tarpeellisten sekcoiden yläraja. Tämän rajan yliyävät sekcot aiheuyavat enemmän morbiditee[a ja mortalitee[a kuin hyötyä. (Althabe F, Belizan JM. Cesarean sec@on: the paradox. Lancet 2006.) Lisäksi tarpeeyomat sekcot kuluyavat terveydenhuollon resursseja 10-15% toteutuu vain 10%.ssa maailman maista. (Gibbons et al. 2010. World Health Report 2010) Työryhmä arvioi, eyä maailmassa on 3.2 milj. CSn vaje ja tehdään 6.2 milj. CS liikaa

Searching for the op$mal rate of medically necessary cesarean delivery. (Ye, Betran, Vela, Souza. Birth 2014) Tarkasteltavana 19 maata, joissa helppo sekcoiden saatavuus ja matala PNM ja MM, 30 vuoden ajalta. Hyvät rekisterit. Elintasoindeksi vakioicin. (Eurooppa, Pohj.Amerikka, Australia, Uusi SeelanC, Japani). Hypoteesi: kun sosioekonomiset tekijät on vakioitu, vähentää nouseva CS frekvenssi kuolleisuuya CeYyyn pisteeseen asc, minkä jälkeen kuolleisuus ei enää laske nousevasta sekcofrekvenssistä huolimaya = lääkeceteellisten keisarileikkausten maksimi Kun CS frekvenssi oli saavuyanut 10%, frekvenssin nousu ei enää vaikuyanut MM, PNM ja lapsikuolleisuuteen.

Hospital primary cesarean delivery rates and the risk of poor neonatal outcomes (Bailit J et al. AmJOG 2002) Bailit et al. kehiyänyt riskien vakioinc- ohjelman, jossa huomioidaan keisarileikkausriskiin vaikuyavia tekijöitä, minkä perusteella voidaan laskea odoteyu sekcoriski kullekin poclaalle Tutkimuksessa selvite[in kunkin sairaalan poclasaineiston riksitekijöiden perusteella odoteyavissa oleva sekcofrekvenssi ja katso[in, kuinka paljon todellinen frekvenssi poikkesi tästä Sairaalat jae[in odoteyua korkeamman, odotetun ja odoteyua matalamman sekcofrekvenssin sairaaloihin. Bailit: Leikkausfrekvenssiin vaikuyavat poclasaineisto, hoidon laatu, sayuma. Kun poclasaineisto vakioitu, tuloksiin vaikuyavat hoidon laatu ja sayuma

Hospital primary cesarean delivery rates and the risk of poor neonatal outcomes (Bailit J et al. AmJOG 2002). 70 amerikkalaista sairaalaa, joista 27:ssä odotusarvoa korkeampi, 31:ssä odoteyu, 12:ssa odotusarvoa matalampi sekcofrekvenssi Mukana 138 682 synnytystä, primary cesarean seccon rate 12.5% Asfyksia diagnosoicin 0.4%:ssa synnytyksistä Parhaat neonataalitulokset sairaaloissa, joissa oli poclasaineisto huomioiden odotusarvon mukainen sekcofrekvenssi CS rate Range of actual CS rates Range of predicted CS rates Incidence of asphyxia cases Above predicted 10-23% 8-16% 0.60% Within predicted 7-20% 8-19% 0.19% Below predicted 0.3-12.0% 8-15% 0.36%

Keisarileikkausfrekvenssi, asfyksiauhan vuoksi leikattujen ja asfyksian vuoksi keskolassa hoidettujen osuus kaikista synnytyksistä Suomessa Hospital (n=number of deliveries during the study period) 2 (n=1440) 3 (n=1001) 4 (n=1240) 5 (n=2738) 6 (n=2503) 7 (n=103) 8 (n=762) 9 (n=1001) 10 (n=1983) 11 (n=1677) Total CS- rate (%) Fetal distress as indica%on for CS (% of all deliveries) 19.4 3.8 1.8 19.1 5.2 1.7 18.7 4.3 0.2 17.6 3.5 1.0 16.4 3.7 2.8 15.8 4.5 0.5 15.0 2.1 0.1 14.7 2.3 2.0 14.6 3.1 0.9 13.5 2.3 0.5 12 (n=1952) 12.9 2.7 0.4 All hospitals 17.2 3.7 1.3 Pallasmaa N, Alanen A, Ekblad U & al. AOGS 2013 Total neonatal asphyxia rate (%)* *Dg:lla P21.0 ja P21.1 keskolassa hoideyujen osuus

Neljän tyyppisiä sairaaloita: - sekcoita tehdään paljon muya väärille poclaille ja/tai ajoitus väärä - sekcoita tehdään paljon, oikeille poclaille muya myös ilman indikaacota - sekcoita tehdään vähän/ liian vähän / väärille poclaille - sekcoita tehdään vähän, muya oikein valituille poclaille oikea- aikaisesc asfyksian diagnoscikkaa paranneyava

VÄHENEEKÖ VAIKEIDEN REPEÄMIEN MÄÄRÄ JOS KEISARILEIKKAUKSIEN MÄÄRÄÄ LISÄTÄÄN? Sfinkter- repeämät, % Keisarileikkaus, % HYKS 1.7 18.1 28.5 TYKS 2.0 16.9 5.8 KYS 0.7 12.8 18.0 OYS 0.9 17.2 21.5 TAYS 0.9 13.9 25.1 Koko maa 1.1 16.1 22.2 Episiotomia,% Yliopistosairaaloiden synnytysclastot 2014. Sykli 3.2015

Mitä on synnytysten hoidon hyvä laatu? Matala äickuolleisuus ja vastasyntyneiden kuolleisuus? Matala morbiditee[? PoClaiden tyytyväisyys hoitoon? PoClaan itsemääräämisoikeus? Yksi käclö hoitaa yhtä synnyyäjää? Parhaassa yksikössä on pienin määrä äicen ja vastasyntyneiden komplikaacoita

LOPUKSI Myös nykypäivänä WHO:n vanha määritelmä näyyää pitävän paikkansa Turvallisin synnytys useimmille on hyvin hoideyu alacesynnytys, ja 10-15% :ssa synnytyksistä tarvitaan sekcota

KIITOS!