I Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Kaupunginhallinto ja siinä

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖS 2010

2 1 I Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Kaupunginhallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Organisaatio Toimielimet Yleinen ja Salon alueen taloudellinen kehitys Tulot kattavat menot Talousarvion toteutuminen toimialoittain ja suurimmat poikkeamat Verotulot Tilikauden tulos Investoinnit Yhdistymiskustannukset Henkilökunnan määrän hallinta Sisäiset tulot ja menot Kontrollitoimenpiteet Informaatio ja tiedonkulku Seuranta Tuottavuuden lisääminen Tase Raportointijärjestelmän kehittäminen ja kustannustietoisuuden lisääminen Henkilöstö Riskien hallinta Sisäisen valvonnan arviointi Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Tase ja sen tunnusluvut Kokonaistulot ja menot (ulkoiset) Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernirahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernitase ja sen tunnusluvut Ehdotus tilikauden tuloksen käsittelystä Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Kaupunginhallituksen tuloskortti Tarkastuslautakunta Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Keskusvaalilautakunta Yleishallinto Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Konsernipalveluiden toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Hallinto-osasto Talousosasto Henkilöstöosasto Tietohallinto-osasto Sosiaali- ja terveystoimi Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Sosiaali- ja terveystoimi Terveyspalvelut Vanhuspalvelut Psykososiaaliset palvelut Sosiaalityön palvelut Sivistystoimi Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Sivistystoimen palvelukeskus Varhaiskasvatus Perusopetus Toinen aste ja vapaa sivistystyö Kulttuuripalvelut Kirjasto- ja tietopalvelut Liikuntapalvelut Nuorisopalvelut... 96

3 Tekninen lautakunta Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Teknisen toimi Kiinteistö- ja mittauspalvelut Yhdyskuntatekniset palvelut Tilapalvelukeskus Ravitsemus- ja puhtaanapitopalvelut Tekninen lautakunta yhteensä Kehittämis- ja elinkeinotoimi Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Elinkeinoyksiköt Kaupunkisuunnitteluosasto Maaseututoimi Lupa- ja valvonta-asiat Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Rakennusvalvonta Ympäristönsuojelu Ympäristöterveydenhuolto II Talousarvion toteutuminen Toimintatuottojen- ja menojen toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen 2010 (ulkoiset ja sisäiset) Investointiosan toteutuminen Rahoitusosan toteutumien toteutuminen Yhteenveto valtuuston hyväksymien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta III Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernituloslaskelma Konsernirahoituslaskelma Konsernitase IV Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen liitetiedot Liikelaitos Salon Veden tilinpäätös vuodelta Liikelaitos Salon kaukolämmön tilinpäätös vuodelta Liikelaitosten vaikutus kunnan tilikauden muodostumiseen Liikelaitosten vaikutus kunnan toiminnan rahoitukseen Luettelo kirjanpitokirjoista Tilinpäätöksen allekirjoitus

4 3 I Toimintakertomus 1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1. Kaupunginjohtajan katsaus Maailmanlaajuisesta taantumasta ja teollisuuden rakennemuutoksesta johtuen kaupunkimme tulevien vuosien talouden näkymät heikkenevät merkittävästi viime vuodesta. Tätä ennakoiden laadimme viime vuoden aikana talouden sopeuttamisohjelman vuosille Ohjelman tavoitteena on hillitä tulevien vuosien toimintamenojen kasvua sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Jo vuoden 2010 aikana tehtiin sopeuttamisohjelmaan liittyviä toimenpiteitä. Kaupungin omaisuusmassa on ollut selvitysten kohteena ja tarpeettomien kiinteistöjen myynti on aloitettu. Myös vuokrataloyhtiöiden fuusio on valmisteilla. Viime vuoden aikana otettiin käyttöön täyttölupamenettely, joka koskee kaikkia yli puolen vuoden mittaisia työsuhteita. Alkuvuodesta 2010 luvat myönsi johtoryhmä ja loppuvuodesta kaupunginhallitus. Henkilöstön määrän kehitystä seurattiin kuukausiraporttien yhteydessä. Irtisanoutumisten ja eläkkeelle jäämisten yhteydessä myös organisaatiorakennetta tarkasteltiin kriittisesti ja siihen tehtiin tarvittavia muutoksia. Sopeuttamisohjelman pitkän aikavälin toimenpiteitä ovat strategialähtöisen johtamisjärjestelmän kehittäminen, palveluprosessien uudistaminen ja palveluverkkoselvitys, jotka kaikki ovat työ alla. Kaupungille kertyi verotuloja kaikkiaan 210,4 milj. euroa, joka ylittää talousarvion 9,8 milj. eurolla. Kaupungille tilitetyt kunnallisverotulot vähenivät edellisestä vuodesta palkansaajien ansiotason kasvusta huolimatta. Veroprosentti oli 18 ja kunnallisveroja kertyi 142,6 milj. euroa eli 1,3 % edellistä vuotta vähemmän. Syynä tähän oli taantumasta johtuva työpaikkojen väheneminen ja Salon alueen korkea työttömyys. Työttömiä oli työvoimasta vuoden lopussa 11,2 %. Kiinteistöveroja kertyi 8,1 milj. 1,3 milj. edellistä vuotta enemmän. Tämä johtui kiinteistöveroprosenttien korottamisesta. Yhteisöveroja kertyi puolestaan 59,8 milj. euroa eli kasvua oli 26,0 %. Salon kaupungin kannalta tämä oli erityisen merkittävää, sillä kaupungin yhteisöverojen jako-osuus oli kaikkien aikojen korkein. Ennakoitua suurempi kertymä toi tilinpäätökseen n. 10,0 milj. euroa arvioitua suuremman puskurin. Tämä on tarpeen, koska jako-osuus puolittuu 4,4 prosentista 2,1 prosenttiin vuodelle Vuoden 2012 jako-osuus tulee olemaan lähellä 1,0 prosenttia. Hyvään tulokseen pääsemistä edesauttoi myös kunnille vuosina tilitettävä 10 prosentilla korotettu yhteisövero-osuus. Valtionosuudet kasvoivat, koska veronkevennykset kompensoitiin kunnille ja sovitut indeksikorotukset tehtiin. Tilitettävään määrään vaikutti myös se, että verotulojen tasaus pieneni edellisestä vuodesta. Vuoden 2010 hyvät verotulot heijastuva vuoden 2012 verotulojen tasaukseen, joka tulee olemaan huomattavasti edellisiä vuosia suurempi. Verotulokertymien kasvusta johtuen maamme kunnat tekivät ennätyksellisen hyvän tuloksen. Hyvästä tuloksesta huolimatta kuntien velkaantuminen jatkui ja kuntien kestävyysvaje syveni. Poistojen määrä ei riittänyt investointien rahoittamiseen. Salon kaupungin vuoden 2010 tilinpäätös on 9,5 milj. euroa ylijäämäinen eli tavoitteemme mukaisesti tulot kattoivat menot. Toimintakulut olivat yhteensä 361,8 milj. euroa ja toimintatuotot 111,2 milj. euroa. Tuottoja kertyi 8,2 milj. euroa talousarviossa arvioitua enemmän. Vuodesta 2009 alkaen vertailukelpoinen toimintamenojen kasvu oli 16,7 milj. euroa. Vuoden 2010 talousarviota laadittaessa ei vielä ollut käytössä historiatietoja uuden kunnan toiminnasta ja taloudesta. Tämä näkyi erityisesti tulojen, mutta myös menojen arviointitarkkuudessa. Tulojen toteutumaprosentti oli 108,0 ja menojen 102,4, joten sekä menot että tulot ylittyivät merkittävästi. Varsinkin menojen ylitys on huolestuttavaa ajatellen tulevia vuosia. Osa ylityksestä johtui taseeseen kirjatusta 1,5 milj. euron lomapalkkavarauksen lisäyksestä. Talousarviovuoden aikana tarkistettiin verotulojen ja valtionosuuksien kertymä ja lisämäärärahoja käyttötalouteen myönnettiin 5,0 milj. euroa, josta suurin osa erikoissairaanhoitoon. Vuosikatetta tilinpäätöksessä kertyi 27,0 milj. euroa, joka on 488 euroa / asukas ja 153 % poistoista. Näiden lukujen valossa Salon kaupungin talous oli tasapainossa vuonna Kaupungin kokonaismenot investoinnit mukaan lukien olivat 7,4 milj. tuloja pienemmät eli kassavirta oli positiivinen. Kun antolainoja lyhennettiin 0,2 milj. eurolla ja nettolainanotto oli 9,9 milj. euroa, vahvistui kassa 17,4 milj. eurolla. Maksuvalmius parani vuoden 2010 aikana. Kassan riittävyys oli 30 päivää, kun se vuotta aikaisemmin oli 9 päivää.

5 4 Talousarviolainaa on vuoden lopussa 74,8 milj. euroa. Asukaskohtainen lainamäärä nousi 1182 eurosta 1354 euroon / asukas. Vuosikate oli 27,0 milj. euroa eli 8,5 milj. euroa budjetoitua parempi. Poistoja kirjattiin 17,7 milj. euroa. Tilikauden tulokseksi muodostui 9,3 milj. euroa. Investointeja rahoitettiin 20,2 milj. euroa ja omarahoitusaste oli 134 %. Investointibudjetin toteutumisaste oli 82 %, koska osassa investointikohteista kustannusarvio alittui. Muutamien kohteiden toteutumisaikataulu siirtää kustannuksia puolestaan vuoden 2011 puolelle. Uuden kaupungintalon rakentamiseen oli varattu 8,68 milj. euroa, josta toteutui 6,9 milj. euroa. Vuoden 2011 talousarvion määrärahavaraukset huomioon ottaen kaupungintalon kokonaiskustannusarvioksi muodostuu n. 13,1 milj. euroa, josta irtaimiston osuus on 1,0 milj. Vuonna 2010 yhdistymisestä johtuvia menoja kirjattiin 1,7 milj. euroa, josta palkkojen harmonisointiin käytettiin n. 0,8 milj. euroa. Vuosien aikana yhdistymisestä johtuvia menoja on kirjattu kaikkiaan 7,8 milj. euroa ja avustusta on saatu 12,2 milj. euroa. Kaupunki saa yhdistymisavustusta yhteensä 17,4 milj. euroa, josta talouden vahvistamiseen jätetään sopimuksen mukaan 6,0 milj. euroa. Käyttämättä on siten 3,6 milj. euroa ja vuodelle 2011 yhdistymisestä johtuvia menoja on budjetoitu 3,0 milj. euroa. Kaupungin tase on vahva. Kaupungin omistaman omaisuuden arvo on 402 milj. euroa. Kumulatiivisia ylijäämiä on kertynyt 86,6 milj. euroa. Pitkäaikaista lainaa on 74,8 milj. euroa ja rahaa kassassa puolestaan 29,2 milj. euroa. Uuden kaupunkimme taival tulee jatkumaan haasteellisena. Tulevien vuosien tiukka taloustilanne asettaa monenlaisia reunaehtoja kaupunkimme toiminnalle. Kaupungin perustehtävän toteuttaminen eli peruspalvelujen järjestäminen kuntalaisille niin, että Salossa on hyvä elää, asua ja yrittää, edellyttää sekä henkilöstöltä että päättäjiltä ennakkoluulottomuutta ja rohkeutta myös tulevaisuudessa. Kiitän lämpimästi henkilöstöä kuntalaisten laadukkaasta palvelusta ja hyvästä yhteistyöstä jatkuvan muutoksen keskellä sekä luottamushenkilöitä heidän arvokkaasta työpanoksestaan haasteellisten ratkaisujen ja päätösten tekijöinä. Lämmin kiitos myös kuntalaisille eli asiakkaillemme joustavuudesta moninaisten muutosten keskellä sekä rakentavasta palautteesta, joka avulla kehittämme toimintaamme oikeaan suuntaan. Antti Rantakokko

6 Kaupunginhallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Organisaatio Toimielimet Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuuston voimasuhteet SDP 23 Kokoomus 21 Keskusta 20 Vihreä Liitto 4 Vasemmistoliitto 3 Kristillisdemokraatit 2 Perussuomalaiset 2 Yhteensä 75

7 6 Kaupunginvaltuustoon toimintavuoden aikana kuuluneet henkilöt Suku- ja etunimi Syntymä- Ammatti Valtuustovuosi ryhmä Puheenjohtaja Jukka Roos 1948 levyseppä, eläkeläinen SDP 1. varapuheenjohtaja Marjatta Hyttinen 1946 ylilääkäri, lastenlääkäri Kok. 2. varapuheenjohtaja Tauno Kanerva 1946 liikenteenharjoittaja Kesk. Jäsenet Ari Aalto 1956 yrittäjä Kok. Arja Alm 1957 terveydenhoitaja Kok alkaen Jukka Alestalo 1952 lihanleikkaaja, yrittäjä SDP Antti Allén 1948 lehtori, eläkeläinen SDP asti Jarkko Anttila 1981 tuottaja Vihr. Markku Blom 1951 toimitusjohtaja, yrittäjä Kok Hannu Eeva 1953 rehtori SDP Jorma Elovaara 1947 aluepalopäällikkö SDP Jouni Eskola 1950 maanviljelijä, agrologi Kesk. Osmo Friberg 1966 bensiinikauppias KOK Pekka Gustafsson 1941 eläkeläinen SDP Maarit Haapanen 1949 kassa SDP Jaakko Halkilahti 1967 maanviljelijä Kesk. Raimo Honkanen 1946 talousjohtaja, hallituksen pj. Kok. Ulla Huittinen 1961 maatilayrittäjä Kesk. Irma Iho 1953 opettaja, tulkki SDP Siv Ilola 1958 päiväkodinjohtaja Kok. Maija Iltanen 1956 sairaanhoitaja Kok. Päivi Isotalo 1959 hammaslääkäri Kok. Tatu Johansson 1974 proviisori Kok. Hannu Junnila 1954 maanviljelijä Kesk. Katri Karimo 1967 röntgenhoitaja Kok. Saija Karnisto 1980 tradenomi SDP Piia Keto-oja 1973 kehitysvammaistenhoitaja SDP Taina Kirves-Järvinen 1958 luottopäällikkö, johdon assistentti Kok. Jaakko Korsimo 1947 eläkeläinen Kesk. Eeva Koskinen 1950 toimittaja Vihr. Tauno Laaksonen 1945 opettaja, yrittäjä Kok asti Markku Laine 1955 sähköteknikko Kesk. Timo Lehti 1959 ylikonstaapeli Kesk. Antero Leppänen 1952 lehtori SDP Harri Lindholm 1948 kirvesmies Vas. Jaana Loimisto-Mäenpää 1964 sairaanhoitaja Kesk. Mikko Lundén 1979 myyjä Kok. Andi Mwegerano 1954 diplomi-insinööri Kesk. Sari Mäkinen 1967 yrittäjä Kesk. Riitta Nieminen 1947 osastonhoitaja, eläkeläinen SDP Kari Niinistö 1946 toimialajohtaja, eläkeläinen Kok. Saku Nikkanen 1977 liikunnanohjaaja SDP Juhani Nummentalo 1959 mielenterveyshoitaja Kok. Soile Nurminen 1944 yrittäjä, kalakauppias Vas. Pia Nykänen 1966 erityisopettaja, YTM Vihr. Esa Ojanen 1954 tieisännöitsijä, maanviljelijä Kesk. Anne Passi 1956 johdon sihteeri Kok. Aimo Peltonen 1945 hieroja SDP Juha Punta 1946 yrittäjäneuvos Kok. Päivi Pölönen 1965 VTM, koulutusjohtaja Kesk. Esko E Rannikko 1950 oik.kand. Kok. Hannu Ranta 1960 aluejohtaja SDP Marja Ruokonen 1952 ravintolatyöntekijä Vas. Antti Ruska 1944 agronomi Kesk. Terttu Ryyppö 1940 kunnansihteeri, eläkeläinen Kesk. Ismo Saari 1947 kenttäedustaja Kesk.

8 7 Tapio Saarinen 1961 terveydenhoitaja SDP Kalevi Satopää 1943 konsultti PS Elina Seitz 1977 sosiaalialan ohjaaja Krist. Eija Seppälä 1955 työvoimaohjaaja SDP Jaana Shelby 1959 kääntäjä, tulkki Krist. Anneli Suominen 1954 jalkojenhoitaja PS Elina Suonio-Peltosalo 1961 erikoissairaanhoitaja Kok. Katja Taimela 1974 kansanedustaja, ruokapalveluvastaava SDP Timo Tammi 1953 rakennusinsinööri SDP Laura Tamminen 1972 lastentarhanopettaja Vihr. Marita Tuominen 1950 asiamies, yrittäjä Kesk. Reijo Tuominen 1951 myyntijohtaja Kesk. Kristiina Uotila-Mäkinen 1966 luokanopettaja, KM Kesk. Ilkka Uusitalo 1968 maanviljelijä Kesk. Matti Varajärvi 1942 insinööri SDP alkaen Simo Vesa 1955 työtön SDP Annika Viitanen 1985 musiikkipedagogi Kok. Raimo Villman 1947 levyseppä SDP Pirjo Virtanen 1947 kotipalvelunohjaaja SDP Pertti Vuorio 1944 viestintäneuvos Kok. Anna-Leena Ylijama 1970 maatalousyrittäjä Kok. Valtuuston vaalilautakunta Varsinainen jäsen Esko E Rannikko oik.kand. puheenjohtaja Timo Tammi rakennusinsinööri varapuheenjohtaja Maija Iltanen sairaanhoitaja Katri Karimo röntgenhoitaja Antti Ruska agronomi Henkilökohtaiset varajäsenet vastaavassa järjestyksessä Raimo Honkanen Tapio Saarinen Saija Karnisto Taina Kirves-Järvinen Esa Ojanen talousjohtaja, hallituksen pj terveydenhoitaja tradenomi luottopäällikkö, johdon assistentti tieisännöitsijä, maanviljelijä Kaupunginhallitus Kaupunginhallitukseen toimintavuoden aikana kuuluneet henkilöt Suku- ja etunimi Syntymä- Ammatti Valtuustovuosi ryhmä Puheenjohtaja Juhani Nummentalo 1959 mielenterveyshoitaja Kok. 1. varapuheenjohtaja Jorma Elovaara 1947 aluepalopäällikkö SDP 2. varapuheenjohtaja Päivi Pölönen 1965 VTM, koulutusjohtaja Kesk. Jäsenet Piia Keto-oja 1973 kehitysvammaistenhoitaja SDP Hannu Ranta 1960 aluejohtaja SDP Riitta Nieminen 1947 osastonhoitaja, eläkeläinen SDP Juha Punta 1946 yrittäjäneuvos Kok. Elina Suonio-Peltosalo 1961 erikoissairaanhoitaja Kok. Anne Passi 1956 johdonsihteeri Kok. Esa Ojanen 1954 tieisännöitsijä, mv. Kesk. Timo Lehti 1959 ylikonstaapeli Kesk. Eeva Koskinen 1959 toimittaja Vihr. Soile Nurminen 1944 yrittäjä, kalakauppias Vas.

9 8 Henkilökohtaiset varajäsenet vastaavassa järjestyksessä Tatu Johansson 1974 proviisori Kok. Simo Vesa 1955 autonkuljettaja SDP Jaana Loimisto-Mäenpää 1964 sairaanhoitaja asti Kesk. Ulla Huittinen 1961 maatilayrittäjä alkaen Kesk. Saija Karnisto 1980 tradenomi SDP Aimo Peltonen 1945 hieroja SDP Eija Seppälä 1955 työvoimaohjaaja SDP Osmo Friberg 1966 bensiinikauppias Kok. Katri Karimo 1967 röntgenhoitaja Kok. Annika Viitanen 1985 musiikkipedagogi Kok. Esa Ojanen 1954 tieisännöitsijä, mv asti Kesk. Ilkka Uusitalo 1968 maanviljelijä alkaen Kesk. Reijo Tuominen 1951 myyntijohtaja Kesk. Anu Suosalo 1971 kulttuurituottaja Vihr. Marja Ruokonen 1952 ravintolatyöntekijä Vas. Kaupungin lauta- ja johtokunnat Tarkastuslautakunta Jaakko Halkilahti maanviljelijä puheenjohtaja Tapio Saarinen terveydenhoitaja 1. varapuheenjohtaja Kari Niinistö toimialajohtaja 2. varapuheenjohtaja Marjatta Halkilahti sosionomi Kari Kyllönen raudoittaja Kirsti Lannermaa tarkastusapulainen Juha Mäkilä sairaanhoitaja Terttu Ryyppö kunnansihteeri, eläkeläinen Ulla Wiirilinna koulutuspäällikkö Keskusvaalilautakunta Pertti Heinonen teknikko, yrittäjä puheenjohtaja Liisa Tuominen aluepäällikkö varapuheenjohtaja Marko Heikkinen raudoittaja asti Riitta Kavander maanviljelijä Raimo Nieminen pääluottamusmies alkaen Maija Pulli eläkeläinen Sosiaali- ja terveyslautakunta Hannu Junnila maanviljelijä puheenjohtaja Tatu Johansson proviisori 1. varapuheenjohtaja Antero Leppänen lehtori 2. varapuheenjohtaja Pekka Gustafsson koneasentaja, eläkeläinen Sami Heikkiniemi liiketoiminta-asiantuntija Ulla Huittinen maatilayrittäjä Päivi Isotalo hammaslääkäri Ritva Jokinen siivoustyön ohjaaja Juhani Kolppanen eläkeläinen Eila Lahti kätilö, vast.hoit. Jaana Loimisto-Mäenpää sairaanhoitaja Anita Sjöholm-Nikkanen toimistosihteeri Laura Tamminen lastentarhanopettaja Opetuslautakunta Katri Karimo röntgenhoitaja puheenjohtaja Antti Allén lehtori, eläkeläinen 1. varapuheenjohtaja asti Saku Nikkanen liikunnanohjaaja 1. varapuheenjohtaja alkaen Hanna Koivisto viestinnän opiskelija 2. varapuheenjohtaja Arja Alm terveydenhoitaja Tuomo Erkkola hammaslääkäri Henna Heinonen varasto-operaattori Hanna Kakko toimihenkilö Juhani Koitto maanviljelijä Asko Määttänen maatalousyrittäjä Saku Nikkanen liikunnanohjaaja asti

10 9 Pia Nykänen erityisopettaja, YTM Mika Paukkeri insinööri Pertti Vallittu pastori Matti Varajärvi insinööri, teollisuusmyyjä alkaen Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Siv Ilola päiväkodinjohtaja puheenjohtaja Marita Tuominen asiamies, yrittäjä 1. varapuheenjohtaja Simo Vesa työtön 2. varapuheenjohtaja Ari Aalto yrittäjä Mia Blomqvist koulutussuunnittelija Martti Halme rakennusyrittäjä Kimmo Heino rotaatiomestari Leila Hernesniemi parturi-kampaaja, yrittäjä Irma Iho opettaja, tulkki Kari Iso-Järvenpää kehityspäällikkö Pasi Karjunen elektroniikkatyöntekijä Kristiina Uotila-Mäkinen luokanopettaja, KM Annika Viitanen musiikkipedagogi Liikunta- ja nuorisolautakunta Aimo Peltonen hieroja puheenjohtaja Minna Valjanen lastentarhanopettaja 1. varapuheenjohtaja Pasi Isokangas luokanopett., rehtori 2. varapuheenjohtaja Jouni Ilola kirvesmies Maija Iltanen sairaanhoitaja Mikko Lundén myyjä Minna Karjalainen palveluneuvoja Saija Karnisto tradenomi asti Maria Kiiveri risteilyemäntä Arja Lautiala myyjä alkaen Jaana Mannonen terveydenhoitaja Sari Mäkinen yrittäjä Andi Mwegerano diplomi-insinööri Janne Saarioja merkantti Tekninen lautakunta Eija Seppälä työvoimaneuvoja puheenjohtaja Helena Aaltonen toimistonhoitaja 1. varapuheenjohtaja Esko E Rannikko oik.kand. 2. varapuheenjohtaja Marja Brocman merkonomi, yo, perushoitaja Jouni Eskola maanviljelijä, agrologi Osmo Friberg bensiinikauppias Hannu Eeva rehtori Taina Kirves-Järvinen luottopäällikkö, johdon assistentti Markku Laine sähköteknikko Jouko Leppälahti prototyöntekijä Ritva Rissanen puutyöläinen Timo Tammi rakennusinsinööri Annikka Tamminen maatalousyrittäjä Rakennus- ja ympäristölautakunta Jaakko Korsimo eläkeläinen puheenjohtaja Ralf Hellsberg kuljetusyrittäjä 1. varapuheenjohtaja Pirjo Virtanen kotipalvelunohjaaja 2. varapuheenjohtaja Matti Fontell maanviljelijä, yrittäjä Maarit Haapanen kassa Eija Järvelä sairaanhoitaja Anne Järvinen kirjastonjohtaja Pentti Kovala konstruktioteknikko, eläkeläinen Markku Lahti talonmies Pasi Lehti projektipäällikkö, opiskelija Sanna Leivonen yrittäjä Ritva Sinervo työterveyshoitaja Ilkka Uusitalo maanviljelijä

11 10 Kehittämis- ja elinkeinolautakunta Markkuk Blom yrittäjä puheenjohtaja Jukka Alestalo lihanleikkaaja, yrittäjä 1.varapuheenjohtaja Antti Niittynen 2. varapuheenjohtaja Klaus Hemanus yrittäjä Risto Keto-oja toimistosihteeri Arja Laaksonen ryhmäperhepäivähoitaja Leena Manner viestintäkonsultti Ismo Saari kenttäedustaja Jaana Shelby kääntäjä, tulkki Camilla Sonntag-Wilenius socialarbetare, sss.tt. Satu Suominen kassa Anna-Leena Yli-Jama maatalousyrittäjä Maaseutulautakunta Tiina Salminen sairaanhoitaja, myyjä puheenjohtaja Mikko Jussila agronomi 1. varapuheenjohtaja Olli Vesalainen maatalousyrittäjä 2. varapuheenjohtaja Leenakaisa Haapaniemi erikoiskirjastovirkailija Marjatta Koli kassa, tarjoilija Liisa Lindstedt maa- ja metsätalousyrittäjä Jouko Marjalaakso pankinjohtaja Marjaana Mänkäri maatilayrittäjä Osman Yazici yrittäjä alkaen Jaana Suvinen erityisluokanopettaja, kotitalousopettaja Raimo Villman levyseppä Hanna Tuomento ostoreskontranhoitaja Kimmo Tuominen varastomies Mikko Turklin toimittaja asti Muut toimielimet Liikelaitos Salon kaukolämpö Pertti Heinonen teknikko, yrittäjä puheenjohtaja Jaakko Nieminen maanviljelijä varapuheenjohtaja Kirsti Pakaste lehtori, oppilaanohjaaja Reijo Tuominen myyntijohtaja Eija Hagelberg ympäristösuunnittelija Anja Kanko eläkeläinen Jouko Lilja elektroniikkatyöntekijä, teknikko Liikelaitos Salon Vesi Pertti Vuorio viestintäneuvos puheenjohtaja Ilkka Uusitalo maanviljelijä varapuheenjohtaja Tarja Lehtovirta seurakuntaemäntä Kari Heinonen eläkeläinen Eija Seppälä työvoimaohjaaja Leila Ahonen KTM, liikennesihteeri Jarkko Anttila tuottaja asti Pasi Lehti projektipäällikkö, opiskelija alkaen Verotuksen oikaisulautakunta Seppo Juntti talousjohtaja Salon käräjäoikeuden lautamiehet Eija Koivisto Hanna Yli-Liipola Päivi Laine Lasse Kara Jari J. Laiho Anne Vaittinen Kari Nikkinen Helena Ruokomäki Heikki Laakso Mervi Keurulainen maaseutuyrittäjä maanviljelijä kapteeni evp kehitysvammaisten ohjaaja puuseppä, eläkeläinen ompelija

12 11 Paula Heinonen Katarina Lakima Helinä Räike Kari Laurila Petri Lehti Kirsti Pohjola Riitta Luume toimistosihteeri apulaistarkastaja diakoni, sosiaaliohjaaja Kiinteistötoimitusten uskotut miehet Teemu Virtanen Olli Viima Lea Wiman Jaana Shelby Martti Halme Hilkka Lindholm Ritva Viitanen-Tiainen Jaana Breilin-Lehti Jari Eerikäinen Urban Silen Sanna Nokka Raila Pelto Olavi Kiviaho Anders Björkvist Marjatta Koli Anne Malm Heikki Paganus Jukka Kangasniemi Marjut Nurminen Marko Haavisto aluetoimitsija kääntäjä, tulkki rakennusyrittäjä laitoshuoltaja kirjanpitäjä-yrittäjä taloussihteeri kehityspäällikkö maatalousyrittäjä isännöitsijä, yliluutnantti evp. tilanhoitaja kassa, tarjoilija pääluottamusmies konduktööri, eläkeläinen Poliisilaitoksen neuvottelukunta Harri Lehtonen Salon palvelutalosäätiön valtuuskunta Kimmo Vesterinen Liisa Havia Risto Kangasniemi Henna Heinonen Taina Degert Risto Lehti Tapio Lehtonen Pirkko Lönnqvist Laila Vähälä lääketyöntekijä laitosmies, eläkeläinen varasto-operaattori elektroniikkatyöntekijä teknikko rehtori, eläkeläinen yrittäjä, eläkeläinen perushoitaja, eläkeläinen Uskelan opintorahastosäätiön hallitus Harri Breilin Risto Kangasniemi Simo Stocklin Jaakko Halkilahti Maija Iltanen Marjatta Niinistö Leena Saarimäki kiinteistöjen huoltomies laitosmies agrologi maanviljelijä sairaanhoitaja fil.maisteri kondiittori Kaupungin edustus kuntayhtymissä Reumasäätiön valtuuskunta Ritva Jokinen siivoustyön ohjaaja Salon seudun koulutuskuntayhtymän valtuusto Pekka Mäenpää Anna-Leena Yli-Jama Annikka Tamminen Antti Ruska Riitta Koivisto Matti Varajärvi toimitusjohtaja maatalousyrittäjä maatalousyrittäjä agronomi yrittäjä insinööri

13 12 Saija Karnisto Jani-Matti Jantunen Wilhelmiina Kallio tradenomi insinööri hortonomi Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymän valtuusto Ulla Topi Leena Riihikankare Juha Mäkilä työkyvyttömyyseläkeläinen postinjakaja sairaanhoitaja Varsinais-Suomen lastensuojelun kuntayhtymän valtuusto Peter Miller Minna Toivonen Risto Keto-oja Tuula Kuuluvainen ravintolapäällikkö toimistosihteeri kodinhoitaja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuusto Juha Punta Minna Valjanen Asmo Ojanperä Pirjo Virtanen yrittäjäneuvos lastentarhanopettaja koneasentaja kotipalvelunohjaaja 1.3. Yleinen ja Salon alueen taloudellinen kehitys Suomen kansantalous nousi lamasta vuoden 2010 aikana. Bruttokansantuote kohosi 3,1 prosenttia. Työttömyyden huippu saavutettiin heti vuoden 2010 alussa noin 9 prosentissa ja koko vuoden keskimääräinen työttömyysaste jäi 8,4 prosenttiin. Se oli selvästi alempi kuin ennustettiin. Kuluttajien luottamus oli vahva ja yritykset odottavat tuotannon lisäystä. Salon seudun kehitys ei ollut yhtä valoisaa. Työttömyys säilyi koko vuoden korkealla tasolla. Vuoden lopussa työttömyysaste oli 11,2 prosenttia. Kuntatalouden suurimpana huolenaiheena on rahoitusvajeen kasvaminen. Vaikka kuntien tuloslaskelmien mukaan kuntatalous on tasapainossa, on kuntien velkaantuminen jatkunut voimakkaana. Tämä johtuu siitä, että kuntien poistot ovat nettoinvestointeja pienempiä ja kunnat joutuvat rahoittamaan osan investoinneistaan ottamalla velkaa Tulot kattavat menot Salon kaupungin vuoden 2010 tilinpäätös on 9,5 milj. euroa ylijäämäinen. Tulot kattoivat menot. Toimintakuluja oli yhteensä 361,8 milj. euroa, josta ulkoisten kulujen osuus oli 321,0 milj. euroa ja sisäisten kulujen 40,8 milj. euroa. Kuluja kertyi yli talousarvion 8,6 milj. euroa. Toteutumaprosentti oli 102,4 Toimintatuottoja kertyi 111,2 milj. euroa, josta ulkoisten tulojen osuus oli 70,4 milj. euroa ja sisäisten 40,8 milj. euroa. Tuottoja kertyi 8,2 milj. euroa talousarviossa arvioitua enemmän. Sekä menot, että tulot ylittyivät merkittävästi. Varsinkin menojen ylitys on huolestuttava ajatellen tulevia vuosia. Osa ylityksestä johtui taseeseen kirjatusta 1,5 milj. euron lomapalkkavarauksen lisäyksestä. Kun tämä eliminoidaan, ylitys on 7,1 milj. ja toimintamenojen kasvu edellisestä vuodesta on 4,9 %. Vuodesta 2009 vertailukelpoinen toimintamenojen kasvu oli 16,7 milj. euroa. Toimintatulojen kasvu oli 7,5 % eli 7,8 milj. euroa. Vuosikatetta tilinpäätöksessä kertyi 27,0 milj. euroa, joka on 488 euroa/asukas ja 153 % poistoista. Näiden lukujen valossa Salon kaupungin talous oli tasapainossa vuonna 2010.

14 Talousarvion toteutuminen toimialoittain ja suurimmat poikkeamat Toimiala TP2009 Talousarvio 2010 Toteutunut 2010 Käyttö% Ta/Tot 10 Tarkastuslautakunta Kulut ,3 Netto ,3 11 Keskusvaalilautakunta Tuotot Kulut ***** Netto ***** 12 Kaupunginvaltuusto Kulut ,8 Netto ,8 13 Kaupunginhallitus Tuotot ,4 Kulut ,9 Netto ,5 Kaupunginhallitukselle tuloja kertyi yli arvion ja menot alittuivat. Tulojen ylitys johtuu pääosin tietohallinnon sisäisten tulojen talousarviota suuremmasta kertymästä. Tietohallinnon toimintakate jäi silti n euroa talousarviota heikommaksi. Merkittävä kulujen alitus johtuu siitä, että työllistettyjen palkat ja palkkojen harmonisointia varten tehty palkkavaraus, yhteensä n. 2,6 milj. ovat henkilöstöosaston talousarviossa katteena toimialojen vastaaville menoille. Suurin yksittäinen meno säästö koostui kaupunginhallituksen varamäärärahasta, jota oli budjetoitu euroa ja käyttöä oli n euroa. Talousarvioon varatut määrärahat ylittyivät tietohallintoyksikössä. Toimiala TP2009 Talousarvio 2010 Toteutunut 2010 Käyttö% Ta/Tot 20 Sosiaali- ja terveyslautakunta Tuotot ,7 Kulut ,2 Netto ,5 Sosiaali- ja terveystoimessa tuloja kertyi 3,2 milj. yli budjetoidun ja kasvu vuodesta 2009 oli 1,8 milj. euroa. Budjettiin nähden suurimmat erot löytyvät vanhustenhuollosta, jossa tulot ylittyivät 2,6 milj. ja kasvua edelliseen vuoteen oli 1,3 milj. euroa. Vanhuspalvelujen maksutuotot arvioitiin alakanttiin talousarviota tehtäessä. Arvio perustui 2009 alku vuoden toteutumaan, jolloin laskutus oli jonkin verran myöhässä. Sosiaalityön palveluissa tuloja kertyi 0,7 milj. yli budjetoidun. Turun kaupunki velvoitettiin hallinto-oikeuden päätöksellä maksamaan kahden huostaan otetun kustannukset vuoden 2008 lukien Menojen ylitystä oli 6,8 milj. euroa. Tämä kertyi erikoissairaanhoidon 3,9 milj. euron ylityksestä sosiaalityön palvelujen 2,8 milj. euron ylityksestä. Erikoissairaanhoidon menot kasvoivat edellisestä vuodesta 4,8 milj. euroa eli yli 9 prosenttia. Sosiaalityön menot kasvoivat 7 prosenttia. Monilta osin vuoden 2010 kustannusrakenteen arviointi syksyllä 2009 oli hankalaa, koska vertailutietoja ei ollut käytössä. Toimiala TP2009 Talousarvio 2010 Toteutunut 2010 Käyttö% Ta/Tot 30 Opetuslautakunta Tuotot ,6 Kulut ,3 Netto ,5 Opetuslautakunnan tulojen ylitys kompensoi lautakunnalle kertyneet lisäkulut. Toimintakate alittui eurolla verrattaessa toteumaa talousarvioon. Tulojen ylitys aiheutui kotikuntakorvaustuloista ja opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksesta. Valtionosuusjärjestelmä uudistui vuoden 2010 alusta lukien. Tämän vuoksi kotikuntakorvaustuloihin ei osattu varautua riittävästi budjettia laadittaessa. Opetusryhmäkokojen pienentämiseen saatiin viime vuonna opetus- ja kulttuuriministeriön avustusta euroa. Avustusta ei oltu budjetoitu, koska sen saaminen varmistui vasta talousarvion vahvistamisen jälkeen. Toimintakulut toteutuivat 100,3 prosenttisesti talousarvioon verrattaessa. Henkilöstömenojen pienoinen ylittyminen selittyy mm. työllistettävien palkkakustannuksilla ja palkkojen harmonisoinnilla, joihin oli määrärahavaraus henkilöstöhallinnon budjetissa. Aineissa, tarvikkeissa ja tavaroissa talousarviomäärärahan ylitys aiheutui pääosin siitä, että irtaimiston hankinnat kirjattiin käyttötalouden puolelle, vaikka hankintaan oli osoitettu määrärahavaraus investointien irtaimistohankinnoista. Poisto-ohjeen mukaan alle euron suuruiset irtaimistohankinnat on kirjattava käyttötalouden puolelle.

15 14 Toimiala TP2009 Talousarvio 2010 Toteutunut 2010 Käyttö% Ta/Tot 40 Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Tuotot ,3 Kulut ,9 Netto ,1 Kulttuuripalvelujen tuloihin on kirjattu ESR ym. hankeavustuksia euroa ja maksutuottoja noin euroa ennakoitua enemmän. Näihin hankkeisiin on ollut palkattuna työntekijöitä, minkä vuoksi henkilöstömäärärahat ylittyvät näiltä osin euroa. Myös työllistettävien palkat ovat aiheuttaneet kulttuuritoimessa lisäkuluja talousarvioon verrattua. Kate on tältä osin henkilöstöhallinnon budjetissa. Kirjastopalveluiden henkilöstömenoissa on euron ylitys, mikä on aiheutunut sijaiskulujen arvioitua suuremmasta määrästä. Tähän ylitykseen haetaan ylityslupaa tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä. Toimiala TP2009 Talousarvio 2010 Toteutunut 2010 Käyttö% Ta/Tot 45 Liikunta- ja nuorisolautakunta Tuotot ,8 Kulut ,9 Netto ,4 Liikuntapalveluissa toimitilavuokrien määrä ylittyy budjetoidusta eurolla. Avustuksissa on ylitys euroa, joka on aiheutunut tanssiurheiluseura Swivelin tilatuesta. Myyntituottoja on kertynyt vuoden aikana euroa ennakoitua enemmän. Työllistettävistä aiheutunut euron suuruinen kustannus. Nuorisopalveluissa työllistettävistä aiheutunut euron suuruinen kustannus, joka selittää henkilöstömäärärahojen ylityksen. Toimiala TP2009 Talousarvio 2010 Toteutunut 2010 Käyttö% Ta/Tot 50 Tekninen lautakunta Tuotot ,8 Kulut ,7 Netto Kaupunkisuunnittelulautakunta Tuotot ,5 Kulut ,1 Netto ,7 Tekninen lautakunta Kiinteistö- ja mittauspalvelujen muut toimintatuotot ovat ylittyneet johtuen tonttivuokrien suuremmasta kertymästä sekä käyttöomaisuuden myyntivoitoista. Toisaalta muiden tuottojen, kuten maksutuottojen toteuma on alittunut. Palvelujen ostot ovat alittuneet mm. siitä syystä, että metsäsuunnitelman laadintaa ei aloitettu vuonna 2010 hankinnasta tehdyn valituksen vuoksi. Yhdyskuntateknisissä palveluissa ostopalvelujen menot ovat ylittyneet johtuen yksinomaan kunnossapidon kulujen noususta. Tämä johtuu runsaslumisesta ja poikkeuksellisen ankarasta talvesta, mikä on lisännyt talvikunnossapidon menoja. Samoin kaksi tulvaa Tilapalvelukeskuksen muut toimintatuotot ovat ylittyneet johtuen ulkoisten ja sisäisten vuokrien tarkistuksista ja siitä, että vuokratuloja on kertynyt odotettua enemmän. Tilapalvelun ostopalvelut ovat ylittyneet johtuen kunnossapitokuluista sekä jätevesimaksuista. Tilapalvelun osalta myös sähkömenot ovat ylittyneet. Em. ylitykset johtuvat poikkeuksellisen ankarasta ja kylmästä talvesta ja lumen määrästä. Sähkön hinta on ollut koko maassa korkea. Ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelujen osalta ostopalveluissa on ylitystä johtuen kohonneista ruuan kuljetuskustannuksista sekä koneiden ja laitteiden huolloista. Kaupungin palvelukeittiöt ovat melko huonossa kunnossa ja laitteisto vanhenee nopeammin kuin sitä ehditään uusia. Samoin pitkät välimatkat ovat lisänneet kuljetuskustannuksia, mutta toisaalta ruuan kuljettaminen on säästänyt siinä, että keittiöitä ei ole tarvinnut peruskorjata. Toimiala TP2009 Talousarvio 2010 Toteutunut 2010 Käyttö% Ta/Tot 65 Maaseutulautakunta Tuotot ,3 Kulut ,4 Netto ,3

16 Verotulot Toimiala TP2009 Talousarvio 2010 Toteutunut 2010 Käyttö% Ta/Tot 70 Rakennus- ja ympäristölautakunta Tuotot ,1 Kulut ,3 Netto ,2 Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunnan tuotot ovat ylittäneet talousarvion johtuen rakennuslupamaksujen noususta. Rakennuslupia haettiin ennalta arvioitua suurempi määrä, mistä johtuen tuloja kertyi oletettua enemmän. Rakennuslupien määrää on vaikea arvioida etukäteen sekä niiden laajuutta. Toimiala TP2009 Talousarvio 2010 Toteutunut 2010 Käyttö% Ta/Tot 80 Vesihuoltolaitoksen johtokunta Tuotot ,4 Kulut ,8 Netto ,1 82 Kaukolämmön johtokunta Tuotot ,7 Kulut ,5 Netto ,5 Liikelaitos Salon Vesi Liikelaitos Salon Veden kulut ovat palvelujen ostojen sekä tarvikkeiden osalta alittuneet. Näiltä osin alitukselle ei ole yhtä selkeää perustetta. Toiminnan johdosta menot ovat tältä osin säästyneet. Liikelaitos Salon Kaukolämpö Liikelaitos Salon Kaukolämmön tulot ja menot ovat ylittyneet. Menojen ylitys johtuu lämmön ostosta lisääntyneen kulutuksen vuoksi. Kaukolämmön tulot ovat toisaalta siitä johtuen nousseet eli kuluttajien ja kulutuksen lisääntymisestä. Verotuloja kertyi yhteensä 210,4 milj. euroa, joka ylittää talousarvion 9,8 milj. eurolla. Kunnallisveroja kertyi 142,6 milj. euroa eli 1,3 % edellistä vuotta vähemmän. Syynä tähän oli taantumasta johtuva työpaikkojen väheneminen ja korkea työttömyys. Veroprosentti oli 18 %. Yhteisöveroja kertyi 59,8 milj. euro. Kasvu oli 26,0 %. Salon kaupungin yhteisöverojen jako-osuus 4,41 % oli kaikkien aikojen korkein. Valtakunnan tasolla yritysten tulokset olivat selvästi ennakoitua paremmat ja verokertymä täten arvioitua suurempi. Vuonna 2009 kaupungin jako-osuus oli 3,96 % ja vuodelle 2011 jako-osuus on 2,13 %. Vuoden 2011 yli puolta pienempi jako-osuus merkitsee sitä, että yhteisöverokertymä lähes puolittuu vuodesta Lopullinen tilitysten määrä on riippuvainen vuoden 2011 valtakunnallisesta verokertymästä. Kiinteistöveroja kertyi 8,1 milj. 1,3 milj. edellistä vuotta enemmän. Tämä johtui kiinteistöveroprosenttien korottamisesta Tilikauden tulos Kokonaismenot investoinnit mukaan lukien olivat 7,4 milj. tuloja pienemmät eli kassavirta oli positiivinen. Kun antolainoja lyhennettiin 0,2 milj. eurolla ja nettolainanotto oli 9,9 milj. euroa, vahvistui kassa 17,4 milj. eurolla. Maksuvalmius parani vuoden 2010 aikana. Lyhytaikaista kassalainaa ei kesäkuun jälkeen ole ollut käytössä. Kassan riittävyys oli 30 päivää, kun se vuotta aikaisemmin oli 9 päivää. Kassasta maksuja vuoden aikana oli kaikkiaan 350 milj. euroa. Kasvua edelliseen vuoteen oli 14 milj. euroa. Alhaisesta korkotasosta johtuen sekä rahoitustuotot että kulut jäivät alle talousarvion. Talousarviolainaa on vuoden lopussa 74,8 milj. euroa. Kasvua oli 9,9 milj. euroa. Vaihtuvakorkoisia lainaa oli 29,8 milj. euroa ja kiinteällä korolla 41,8 milj. euroa. valtiokonttorin tai korkotukilainoja on 3,3 milj. euroa. Keskikorko oli n. 2,64 %. Asukaskohtainen lainamäärä nousi eurosta 1354 euroon/asukas. Lisämäärärahoja on vuoden aikana myönnetty toimintakuluihin 5,0 milj. euroa, josta 4,7 erikoissairaanhoitoon ja investointeihin nettona 0,3 milj. euroa. Kun vuosikate oli 27,0 milj. euroa eli 8,5 milj. euroa budjetoitua parempi ja poistoja kirjattiin 17,7 milj. euroa, muodostuu tilikauden tulokseksi 9,3 milj. euroa.

17 Investoinnit Investointeja rahoitettiin 20,2 milj. euroa. Omarahoitusaste oli 134 %. Investointibudjetin toteutumisaste oli 82 %. Osassa investointikohteista kustannusarvio alittui. Muutamien kohteiden toteutumisaikataulu siirtää kustannuksia vuoden 2011 puolelle. Käyttämättä jääneestä erästä tehdään lisämäärärahaesitys kuluvalle vuodelle. Tällaisia kohteita ovat Asemakatu 2, päiväkodin saneeraus ( euroa) ja Kuusjoen kirjasto (50 000), joka on otettu jo huomioon vuoden 2011 talousarviossa. Kaikkiaan määrärahan siirtoja vuodelta 2010 vuodelle 2011 esitetään euroa. Uuden kaupungintalon rakentamiseen oli varattu euroa, josta toteutui 6,9 milj. euroa. Vuoden 2011 talousarvion määrärahavaraukset, 4,5 milj. euroa rakentamiseen ja 1,0 milj. euroa irtaimiston hankintaan, tulevat riittämään hankkeen loppuun saattamiseksi. Kaupungintalon kokonaiskustannusarvioksi muodostuu siten n. 13,1 milj. euroa, josta irtaimiston osuus on 1,0 milj. euroa Yhdistymiskustannukset Toteuma Käyttö/Salo Käyttö/Salo Käyttö/Salo Projekti 1905: Kuntien yhdistyminen Yhdistymissopimus YHTEENSÄ , Toimivat palvelut , Ohjelmistojen laajennukset ja päivitykset 0 0, Kuntastrategian palveluosa , , , , , Vanhuspalvelujen vahvistaminen , , , Lähipalvelujen kehittäminen , , , , , Ennaltaehkäisevät palvelut , , , , , Alueellisten monipalvelupisteet , , , , , Motivoitunut henkilökunta , Palkkauserojen harmonisointi , , , Henkilökohtaiset palkanlisät , Henkilöstön hyvinvointi , ,08

18 17 Käyttö/Salo Käyttö/Salo Käyttö/Salo Projekti 1905: Kuntien yhdistyminen Yhdistymissopimus YHTEENSÄ 233 Uusi toimintakultt. ja viestintä , , , Johtamisvalmennus ja -tuki , , , , Henkilöstön koulutus , ,43 102, , Kuntastrategian henkilöstöosa , , , YT-elimen toiminta , Henkilöstön rekrytointi , , , Tehokas hallinto , Kuntastrategian hallinto-osa ,53 120, , , Kuntayhtymien purkaminen ,56 136, , , Yhdistymisen arviointi , , , , Vakaa kunnallistalous , Talouden vahvistaminen , Vararahasto , , , , Laajan demokratian kunta , Luottamushenkilöiden koulutus , , , Kuntastrategian viestintäosa , , , , , Puolue- ja kanslaisjärj. toiminta , , , Kuntalaisten osallistuminen , , , , Vahva tylpaikkaomavaraisuus , Kuntastrategian elinkeino-osa , , , Elinkeinojen edistämistyö , , , , , Hyvä asumisviihtyvyys , Kaupunkistrateg. viherkaup. osa , , , , , Yksityisteiden kunnossapito , , Vanhusten kotona asuminen , Kuntakeskukset ja kylät , , , , Asukas- ja kyläyhdistykset ,12 273, , , , Kulttuuritoiminnan kehittäminen , , , Liikuntatoiminnan kehittäminen , , Väestönsuojelu ja poikkeusolot ,56 136, , , Kehittyvä kansainvälisyys , Kansainvälistyminen , , Ruotsinkieliset palvelut , ,00 Englanninkieliset 260 palvelut , , ,00

19 18 Käyttö/Salo Käyttö/Salo Käyttö/Salo Projekti 1905: Kuntien yhdistyminen Yhdistymissopimus YHTEENSÄ 149 Teknologian hyväksikäyttö , Tietohallinto ja verkkopalvelut , , , , , Vesihuoltoverkosto , , , , , , ,11 Talouden vahvistamiseen Käytössä Käyttö Käyttöä jäljellä Yhdistymisavustusta saatu Yhdistymisestä johtuvia menoja kirjattiin 1,7 milj. euroa. Vuosien menoja on kaikkiaan kirjattu 7,8 milj. euroa ja avustusta on saatu 12,2 milj. euroa. Yhdistymisavustusta kaupunki saa kaikkiaan 17,4 milj. euroa, josta talouden vahvistamiseen pitää jättää 6,0 milj. euroa. Käyttämättä on siten 3,6 milj. euroa. Palkkojen harmonisointiin käytettiin n. 0,8 milj. euroa. Vuodelle 2011 yhdistymisestä johtuvia menoja on budjetoitu 3,0 milj. euroa Henkilökunnan määrän hallinta Vuoden 2010 aikana otettiin käyttöön täyttölupamenettely. Alkuvuodesta luvat myönsi johtoryhmä ja loppuvuodesta kaupunginhallitus. Menettely koski kaikkia yli puolen vuoden työsuhteita. Henkilöstön määrän kehitystä seurattiin kuukausiraportin yhteydessä. Salon kaupungin henkilöstöä koskevista tarkemmista tiedoista ja tunnusluvuista vuodelta 2010 kerrotaan henkilöstötilinpäätöksessä Sisäiset tulot ja menot Vuoden 2010 tilinpäätöksessä sisäisiä ostoja ja myyntejä on kirjattu yhteensä euroa, joka on euroa talousarviossa varattua enemmän. Liikelaitoksien peruspääoman korvauksia on puolestaan kirjattu yhteensä euroa. Edellisten lisäksi talous- ja henkilöstöhallinnon menoja on vyörytetty yhteensä euroa. Vyörytykset pitävät sisällään kirjanpidon, osto- ja myyntireskontran, rahoituspalvelujen, palkkahallinnon, työsuojelun työterveyshuollon sekä tyky-toiminnan menot. Sisäisen laskutuksen laskutusperusteena on käytetty laskusta riippuen työsuoritetta, tilasuoritetta tms. Vyörytysperusteena on käytetty toimintamenoja, henkilöstömäärää tai tositteiden lukumäärää. Noin 44,2 % sisäisestä laskutuksesta on sisäisiä vuokria, joita on laskutettu yhteensä euroa. Sisäisiä vuokria kertyi n euroa talousarvioon varattua enemmän. Sisäiset vuokrat pitivät sisällään kiinteistöjen hoito- ja kunnossapitokulut mukaan lukien poistot. Kokonaisuudessaan tilahallintapalvelujen tilikauden tulos jäi alijäämäiseksi. Ravitsemispalvelujen ja puhtaanapidon tulot ylittivät talousarvion n eurolla ollen eurolla 36,8 % sisäisestä laskutuksesta. Ravitsemis- ja puhtaanapitopalveluiden vuosikate oli n euroa arvioitua parempi. Liikelaitokset ovat myyneet sisäisesti lämpöä ja vettä yhteensä eurolla, jolloin sisäisiä tuloja kertyi n euroa talousarviota enemmän. Sosiaali- ja terveystoimessa työterveyshuolto on laskuttanut sisäistä käyttöä euroa kun talousarvioon oli varattuna euroa. Tietohallinto-osaston sisäinen laskutus oli euroa eli n euroa talousarviota suurempi. Sisäisten palvelujen ostoja on kirjattu eniten sivistystoimeen yhteensä euroa. Määrä oli euroa talousarviota suurempi. Eniten ylittyivät ateriapalveluiden ostoon varatut määrärahat yht. n euroa. Sosiaali- ja terveystoimeen sisäisiä menoja kirjattiin yhteensä euroa, joka ylittää talousarvion eurolla. Ylitystä tuli mm. ateriapalveluiden ostoissa (n ) sekä tietohallintomenoissa (n ). Teknisen lautakunnan sisäiset menot ylittivät talousarvion eurolla toteuman ollessa euroa. Ylitys kohdistuu pääasiassa rakennusten ja alueiden korjaus- ja kunnossapitopalveluihin (n ). Konsernipalveluiden sisäisten palveluiden ostot olivat yhteensä euroa. Kokonaisuudessaan konsernipalvelujen sisäiset menot ylittivät talousarvion eurolla johtuen pääasiassa työterveyshuollon talousarviota suuremmasta laskutuksesta.

20 Kontrollitoimenpiteet Riskienhallinnan koordinointi on uudessa Salossa sisällytetty hankintapäällikön tehtävänkuvaan. Sisäinen tarkastus aloitti myös toimintansa uudessa organisaatiossa, joka on myös edesauttanut riskienhallinnan työtä. Vakavia puutteita ei toimintakaudella ole esiintynyt Informaatio ja tiedonkulku Seuranta Toimialojen on annettava seurantaraporteissa arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä. Riskien arviointia on tarkoitus kehittää kiinteäksi osaksi seurantaraportteja. Toimintakertomuksissa on raportoitu toimialojen merkittävistä riskeistä. Kaupungin johtoryhmä on vastuussa riskein hallinnan kehittämistyöstä. Riskienhallintaa seuraa kaupunginhallituksen nimeämä riskienhallinnan työryhmä Tuottavuuden lisääminen Tase Salon kaupunki on mukana kahdenkymmenen suurimman kaupungin tuottavuusohjelmassa. Konkreettiset toimenpiteet kirjataan palvelurakenneuudistukseen ja talouden tasapainottamisohjelmaan. Vuoden aikana valmisteltiin selvitystä kaupungin omaisuusmassasta. Muutamia myyntiesityksiä vietiin päätökseen. Omaisuuden myynnistä tontit ja kiinteistöt mukaan lukien kertyi yhteensä euroa, josta myyntituoton osuus oli 0,6 milj. euroa ja myyntivoiton 0,8 milj. euroa. Kaupungin taseen loppusumma on ,17 euroa. Tase vahvistui 24, 6 milj. eurolla. Vastaavaa puolella muutos näkyy aineellisten hyödykkeiden eli kiinteän omaisuuden lisääntymisenä ja kassan vahvistumisena. Vastattavaa puolella tilikauden ylijäämä kasvaa 76,1 milj. eurosta 85,6 milj. euroon. Sitä on kertynyt euroa/asukas. Myös vierasta pääomaa on edellistä vuotta enemmän. Rahoitusvarallisuus on euroa miinuksella eli vierasta pääomaa on enemmän kuin saamisia Raportointijärjestelmän kehittäminen ja kustannustietoisuuden lisääminen Vuoden aikana kaupunginhallitus on seurannut talouden kehitystä toimialakohtaisen kuukausiraportin avulla. Kaupunginvaltuuston hyväksymien tuloskorttien toteutumista on seurattu toimialojen antamilla kolmannesvuosiraporteilla. Vuoden aikana kehitettiin ns. toimintatietokortit. Kortit on laadittu toimintakokonaisuuksille, joille on nimetty vastuuhenkilöt. Korteista löytyvät arviot palvelujen tai toimintojen tarpeesta ja palvelujen tai toimintojen yksikköhinnat. Kortit on liitetty osaksi vuoden 2011 talousarviota ja korttien avulla on tarkoitus suunnitella tulevien vuosien palvelutarve. Tätä kautta määritellään talousarvion määrärahatarve Henkilöstö Salon kaupungin henkilöstöä koskevista tarkemmista tiedoista ja tunnusluvuista vuodelta 2010 tullaan laatimaan oma erillinen henkilöstötilinpäätös Riskienhallinta Kaupunginhallitus vastaa riskienhallinnasta. Kaupunginhallitus voi siirtää ratkaisuvaltaansa edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille. Käytännössä riskienhallintatyöstä vastaavat yksikköjen esimiehet. Kaupungin riskienhallinnan koordinointi on sisällytetty hankintapäällikön tehtävänkuvaan. Lisäksi kaupunginhallitus on perustanut riskienhallinnan työryhmän koordinoimaan kaupungin riskienhallintaa. Työryhmään on valittu edustajat eri hallintokunnista sekä vakuutusyhtiön edustaja. Työryhmä ei ole kokoontunut vuonna Riskien kartoitusta on tehty kuitenkin Salon kaupungin eri työyksiköissä. Vuonna 2010 Salon kaupungissa suunniteltiin koko henkilöstöä työyksiköittäin toteutettava vaarojen ja uhkien tunnistaminen erilaisissa työryhmissä. Tämän pohjalta laadittiin eri toimialojen kanssa yhteistyössä yhteinen kysely työpaikkojen uhka- ja vaaratilanteista. Sivistystoimessa käynnistettiin syksyllä riskien arviointi ja keväällä 2011 on tarkoitus toteuttaa se kaikissa työyksiköissä. Sisäinen tarkastus on käynyt omassa tarkastuksessaan vuonna 2010 riskienhallinnan, erityisesti vakuuttamisen läpi ja antanut omat suosituksensa. Riskienhallinnan ohjelman laatimisen aloittaminen ja riskienhallinnan prosessin kuvaaminen on vuoden 2011 tavoite. Salon kaupungin vakuutusturvaa, sen laajuutta ja vakuutettavia kohteita on tarkistettu aina vuoden alussa ja tehty siltä osin tarpeelliset muutokset. Vakuutusten keskittäminen yhteen yhtiöön on selkiyttänyt vakuutusten hallinnointia. Vuoden 2010 aikana sattui kaksi vakavahkoa vahinkotapahtumaa eli Moision koulun tulipalo sekä Salon uimahallin tulipalo. Vahinkotapahtumien hoito ja jatkotoimenpiteet hoituivat asianmukaisesti ja viivytyksettä. Riskienhallinnan työ on jatkunut eri tavoin työyksiköissä vuoden 2010 aikana. Työsuojelutoimikunta seuraa edelleen henkilöstöriskejä. Teknisen toimialan osalta laadittiin viraston turvallisuussuunnitelma. Kaupungin henkilökunnalle on järjestetty varautumiskoulutusta poikkeusoloihin liittyen.