AJATTELUTAITOA TYÖPAIKALLE. Teoriaosa

Transkriptio

1 AJATTELUTAITOA TYÖPAIKALLE Teoriaosa Sisältö Kuvailulehti Opetusaikataulu Ohjelman tavoitteet Ohjelman teoreettiset perusteet ATT versio

2 KUVAILULEHTI Kehittäjä / Tekijänoikeuksien haltija Janet McLellan ja Emma Preece IMPACT Development Partnership s Strategy Board Ohjelma on kehitetty Euroopan sosiaalirahaston rahoittaman Equal hankkeen yhteydessä vuonna 2005 ja on näin ollen käytettävissä ilman erillistä korvausta kaikissa Euroopan unionin maissa. Kohderyhmä Ajattelutaitoa työpaikalle ohjelma on tarkoitettu henkilöille, joilla on työllisyyteen ja koulutukseen liittyviä tavoitteita. Tällaisia tavoitteita voivat olla esimerkiksi työ- ja toimintakyvyn ylläpito ja kehittäminen, ammatillisten taitojen parantaminen, koulutus- ja työllistymismahdollisuuksien kartoitus, työllistymisen edistyminen tai työelämän perusvalmiuksien kehittäminen. Keskeiset tavoitteet ja vaikuttamisen alueet Ajattelutaitoja työpaikalle ohjelma on interventio, jonka avulla pyritään lisäämään osallistujien ajattelutaitoja, parantaen tällä tavoin heidän työllistymismahdollisuuksiaan. Ohjelma rakentuu tutkimustiedolle, joka osoittaa yhteyden kognitiivisten puutteiden ja sosiaalisen käyttäytymisen välillä. Ajattelutaitoa työpaikalle ohjelman käyneet osallistujat: 1. Ymmärtävät työelämässä tarvittavat perustaidot. 2. Käyttävät yksinkertaistettua 'askel askeleelta' - ongelmanratkaisun lähestymistapaa. 3. Osaavat arvostaa niitä hyötyjä, joita on toisten ihmisten näkemysten huomioon ottamisesta työpaikalla ja kykenevät osoittamaan tätä kykyä harjoitusten aikana. 4. Osaavat tunnistaa ja asettaa kyseenalaiseksi virheellisiä ajatuksia ja ymmärtävät ongelmia, joita tällainen ajattelu voi työpaikalla aiheuttaa. 5. Ymmärtävät sosiaalisten taitojen tärkeyden ja ovat tutustuneet useisiin sosiaalisiin taitoihin, joita työpaikalla voi käyttää. ATT versio

3 Tavoitteiden saavuttamista mitataan erilaisilla tehtävillä sekä istuntojen aikana että istuntojen jälkeen. Ryhmän koko Ryhmän suositeltava koko on 6-10 osallistujaa. Kesto ja intensiteetti Ohjelman suositeltu toteutusaika on 3 viikkoa. Suositeltava taajuus on 2-3 istuntoa viikossa, riippuen muun kuntoutuksen määrästä. Ohjelman kesto on 33 h, joka koostuu 8 ryhmäistunnosta (23 h) ja istuntojen jälkeisistä tehtävistä (10 h). Mahdolliset ohjaajat Ohjelman ohjaajiksi soveltuvat henkilöt, joiden tehtävänä on lisätä kohderyhmän valmiuksia työelämään ja heillä on riittävät valmiudet ryhmän ohjaamiseen sekä tietotaitoa ohjata työelämään. Esim. Työnjohtajat, ohjaajat ja opettajat. Ohjaajakoulutus Ohjaajakoulutus/käyttöönottokoulutus vaaditaan. Ohjaajakoulutuksen pituus on kolme päivää toteutettuna henkilöille, joilla on aiempaa kokemusta ryhmän ohjaamisesta. Ohjaajakoulutus voidaan toteuttaa myös, siten, että tulevat ohjaajat osallistuvat itse Ajattelutaitoa työpaikalle ohjelmaan ja osallistuvat lisäksi käsikirjan käyttökoulutukseen. Tilat ja tarvikkeet Ryhmäistuntojen pitämiseen varataan tavanomainen rauhallinen ryhmätyöhuone, jossa on tuolit ja pöydät osallistujille sekä ohjelman käsikirjassa mainitut välineet. Välineiden ja tarvikkeiden käytössä otetaan huomioon kehitys, jonka mukaisesti käyttöön voidaan ottaa myös uusia teknisiä ja ohjauksellisia välineitä. ATT versio

4 OPETUSAIKATAULU 1. ISTUNTO 2 ½ h + orientoiva tehtävä Toisiin ja kurssiin tutustuminen 1.1 Jäänmurtajat 1.2 Kurssisopimus 1.3 Aiemmat työkokemukset ja ongelmat työpaikalla 1.4 Työpaikan hankkiminen - miksi vaivautua 1.5 Ohjelman esittely 1.6 Orientoiva harjoitus ja kotitehtävä 2. ISTUNTO 3 h + kotitehtävä Inhimillisen kolmion merkitys työpaikalla 2.1 Ensimmäisen istunnon kertaus ja kotitehtävän purku 2.2 Omat odotukset kurssista 2.3 Itsearviointi ja oppimispäiväkirja 2.4 Ajatukset, tunteet ja käyttäytyminen 2.5 Istunnon kertaus ja kotitehtävä 3. ISTUNTO 3 h + kotitehtävä Ongelmanratkaisutaidot työpaikalla 3.1 Toisen istunnon kertaus ja kotitehtävän purku 3.2 Ongelmien ratkaiseminen työpaikalla 3.3 Harjoitus ongelman ratkaisusta työpaikalla 3.4 Istunnon kertaus ja kotitehtävä 4. ISTUNTO 3 h + kotitehtävä Toisten ihmisten näkökantojen huomioon ottaminen työpaikalla 4.1 Kolmannen istunnon kertaus ja kotitehtävän purku 4.2 Alustuskeskustelu 4.3 Ajatuskuplat, esittely ja harjoitus 4.4 Ajatuskuplat, toinen harjoitus 4.5 Ajatuskuplat, rooliharjoitus 4.6 Istunnon kertaus ja kotitehtävä ATT versio

5 5. ISTUNTO 3 h + kotitehtävä Virheellisen ajattelun muuttaminen työpaikalla 5.1 Neljännen istunnon kertaus ja kotitehtävän purku 5.2 Alustuskeskustelu 5.3 Ajattelun tyypit 5.4 Virheellisen ajattelun tunnistaminen 5.5 Virheellisen ajattelun asettaminen kyseenalaiseksi 5.6 Tekniikoita virheellisen ajattelun pysäyttämiseksi 5.7 Istunnon kertaus ja kotitehtävä 6. ISTUNTO 3 h + kotitehtävä Sosiaaliset taidot työpaikalla 6.1 Viidennen istunnon kertaus ja kotitehtävän purku 6.2 Alustuskeskustelu 6.3 Käyttäytymisen tyypit, sosiaaliset taidot työpaikalla 6.4 Kehon kielen tärkeys, body language 6.5 Itsensä hillitseminen 6.6 Käyttäytymisen kontrollointi 6.7 Istunnon kertaus ja kotitehtävä 7. ISTUNTO 3 h + kotitehtävä Vaikeaan keskusteluun valmistautuminen työpaikalla 7.1 Kuudennen istunnon kertaus ja kotitehtävän purku 7.2 Työpaikan hakeminen 7.3 Valmistautuminen vaikeaan keskusteluun 7.4 Sosiaalisten taitojen käyttäminen yhdessä vaikeaan keskusteluun valmistautumisen askelten kanssa 7.5 Kurssilla opittujen taitojen käyttäminen yhdessä 7.6 Istunnon kertaus ja kotitehtävä 8. ISTUNTO 2 ½ h Yhteenveto, arvioinnit ja todistusten jako 8.1 Seitsemännen istunnon kertaus ja kotitehtävän purku 8.2 Kurssi- ja itsearvioinnit 8.3 Päättäjäiset ATT versio

6 OHJELMAN TAVOITTEET Tarkoitus: Ajattelutaitoja työpaikalle -ohjelman tarkoitus on kehittää osallistujan ongelmanratkaisutaitoja, kriittistä ajattelua ja perspektiivinottamistaitoa, korostaen taitojen käyttämisen tärkeyttä työpaikoilla. Tavoitteena on myös, että osallistuja opettelee ja oppii useita sosiaalisia taitoja, jotka ovat hyödyllisiä työpaikalla. Kohderyhmä: Ajattelutaitoa työpaikalle -ohjelma soveltuu henkilöille, joilla on työllisyyteen ja koulutukseen liittyviä tavoitteita. Tällaisia tavoitteita voivat olla esim. työ- ja toimintakyvyn ylläpito ja kehittäminen, ammatillisten taitojen parantaminen, koulutus- ja työllistymismahdollisuuksien kartoitus, työllistymisen edistyminen, työelämän perusvalmiuksien kehittäminen sekä erilaiset ongelmanratkaisutaitoihin, asenteisiin ja käyttäytymiseen liittyvät tavoitteet. Ohjelmaan osallistuvat voivat olla esim. Kuntouttavaan ja valmentavaan koulutukseen osallistuvia tai yhdyskuntaseuraamusasiakkaita ja vankeusrangaistuksia suorittavia henkilöitä, joilla on rangaistusajan suunnitelmassa työllisyyteen ja koulutukseen liittyviä tavoitteita. Tavoitteet: Ohjelman lopussa osanottajat: 1. Ymmärtävät työelämässä tarvittavat perustaidot. 2. Käyttävät yksinkertaistettua ongelmanratkaisun lähestymistapaa. 3. Osaavat arvostaa hyötyjä, joita on toisten ihmisten näkemysten huomioon ottamisesta työpaikalla ja kykenevät osoittamaan tätä kykyä harjoitusten aikana. 4. Osaavat tunnistaa ja asettaa kyseenalaiseksi virheellisiä ajatuksia ja ymmärtävät ongelmia, joita tällainen ajattelu voi työpaikalla aiheuttaa. 5. Ymmärtävät sosiaalisten taitojen tärkeyden ja ovat tutustuneet useisiin sosiaalisiin taitoihin, joita työpaikalla voi käyttää. Tavoitteiden saavuttamista mitataan erilaisilla tehtävillä sekä istuntojen aikana että istuntojen jälkeen. Lisäksi esim. työnjohtajat tekevät työtoiminnassa arvioita osallistujan edistymisestä. Ohjelma toteutetaan opetusaikataulun (s.4-5) mukaisesti. ATT versio

7 OHJELMAN TEOREETTISET PERUSTEET 1. AJATTELUTAITOA TYÖPAIKALLE OHJELMA Ajattelutaitoa työpaikalle (ATT) -ohjelma on alun perin kehitetty Englannissa Euroopan sosiaalirahaston Equal -hankkeena nimellä Thinking skills for workplace. Ohjelman ovat kehittäneet Janet McLellan ja Emma Preece ja tekijänoikeudet omistaa IMPACT Development Partnership s Strategy Board. Suomeen ohjelma on tuotu Pomo - hankkeen yhteydessä 2007, jolloin on myös saatu koulutus ja oikeudet ohjelman käyttöön ja muokkaamiseen. Alkuperäisen Englantilaisen version kehittämiselle nähtiin tarvetta, jotta se vastaisi paremmin Suomen työelämän asettamiin vaatimuksiin. Ohjelman kaikki harjoitteet haluttiin sitoa työpaikan tilanteisiin ja lisäaikaa haluttiin antaa tärkeimmille aiheille; ongelmanratkaisutaidoille ja sosiaalisille taidoille. Alkuperäiseen versioon tehdyt muutokset eritellään tarkemmin luvussa 6 n loppupuolella. Ohjelma on alun perin laadittu nuorille rikoksentekijöille. Tarvetta työelämävalmiuksien kehittämiselle on kuitenkin muillakin kuin rikoksentekijöillä. Ohjelma soveltuukin erittäin hyvin kaikille henkilöille, joilla on tarvetta työelämävalmiuksien kehittämiselle. Ohjelma antaa ohjaajalle tilaa huomioida osallistujan yksilölliset tarpeet ja on näin ollen sovellettavissa hyvin esim. ammatillisten oppilaitosten Kuntouttavan ja valmentavan koulutuksen yhteydessä. Tämä sekä ohjelmakäsikirja on muokattu Janet McLellanin ja Emma Preecen (2005) alkuperäisten n ja ohjelmakäsikirjan pohjalta Suomen Rikosseuraamuslaitoksen akkreditointityöryhmän pyynnöstä. Ajattelutaitoa työpaikalle -ohjelman käsikirjan ja n päivittäjinä ja kirjoittajina vuosina ovat Suomessa toimineet erikoissuunnittelija Kristian Kipinoinen Länsi-Suomen Rikosseuraamusalueen Aluekeskukselta, erityisohjaaja Marjo-Rita Lehtonen Turun vankilasta ja projektipäällikkö Kirsi Ek Kiipulan ammattiopistolta. ATT versio

8 2. OHJELMAN TAUSTA-AJATUS Kriminogeeniset tekijät Kriminogeenisillä tekijöillä tarkoitetaan niitä asioita, jotka aiheuttavat rikollista käyttäytymistä, vaikuttavat siihen tai ylläpitävät sitä. Merkittävimmät kriminogeeniset tekijät Bontan & Andrewsin (2007) sekä Motiukin (2003) mukaan ovat: - epäsosiaaliset ja rikosmyönteiset arvot - asenteet ja uskomukset - rikosmyönteinen kaveripiiri - perhetausta - päihteiden käyttö - persoonallisuuden piirteet ja temperamentti - vähäinen koulutus ja työkokemus - yhteiskuntavastaisuus Rikoksentekijöiden kriminogeenisten tarpeiden arviointi on olennaista heidän kuntoutuksensa ja toimintansa kannalta, koska kriminogeenisiin tekijöihin vaikuttamalla sekä niiden muuttamisella voidaan vaikuttaa rikosten uusimiseen. (Motiuk, 2003.) Työttömyyden on havaittu olevan suuri riski- ja tarvetekijä (Andrews & Bonta, 1995). Noin kaksi kolmannesta rikoksentekijöistä on ollut työttömänä pidätyshetkellä ja vankien koulutustaso on keskimääräistä alhaisempi. Rikoksentekijöistä vain n. 30% on ammatillinen koulutus (Vankilaopetus Suomessa 2011 raportti, 2012). Työllistymistä ja työnhankkimisvalmisteluja pidetään ratkaisevan merkittävinä vapautumisen jälkeisen onnistumisen kannalta (Nuffield, 1982 ja Erez, 1987). Työllistettävyyden kannalta on tärkeää, että rikoksentekijät voivat harjoitella ja saada erilaisia taitoja, joiden avulla he voivat integroitua yhteiskuntaan, rikoksettomaan elämään, saada työtä ja pitää sen sekä onnistua siinä. Rikoksentekijöillä on havaittu olevan puutteita mm. kognitiivisissa taidoissa ja sosiaalisessa käyttäytymisessä (mm. Ross & Fabiano, 1985). Kognitiivisten taitojen (kriittisen ja loogisen ajattelun ja havaitsemisen) harjoittelu ja parantaminen edistävät rikoksentekijän hyvän elämän valmiuksia ja työllistettävyyttä. Työllistettävyyden ATT versio

9 parantamiseksi saadaan tuloksia parhaiten aikaan niin, että kehitetty ohjelma ja harjoitteet on kohdennettu erilaisiin työpaikan tilanteisiin. Hyvän elämän malli Laws & Ward (2011) ovat tutkineet seksuaalirikollisten rikosten tekemisestä luopumista. He ovat kehittäneet ns. Hyvän elämän -mallin ( ), joka sisältää neuvoja siihen, mitä pitää tehdä auttaakseen rikollisia muuttamaan elämäänsä ja vähentämään rikosten uusimista. Hyvän elämän malli sopii yleisesti sovellettavaksi rikoksentekijöiden kuntoutuksessa. Lawsin ja Wardin teoksessa Desistance from Sex Offending (2011, 76) esittämän hyvän elämän -mallin mukaan työllistyminen ja säännölliset tulot antavat mahdollisuuden ns. normaaliin elämään, joka on tärkeää rikosten tekemisestä luopumisessa. Tämä puolestaan tukee Ajattelutaitoa työpaikalle ohjelman ajatusta työllisyystaitojen vahvistamisesta ja työmyönteisen ajatusmaailman luomisesta. Ward & Maruna teoksessaan Rehabilitation (2008) puhuvat riski-tarve-vastaanottavuus -teoriamallin rinnalla toteutettavasta hyvän elämän -mallista rikoksentekijän kuntoutuksen yhteydessä. Ward & Maruna (2008,113) ovat esitelleet näkemyksiä ns. primaarisesta hyvästä elämästä eli käsitystä siitä, että ihminen lähtökohtaisesti tavoittelee hyvää elämässään. Tämä malli sisältää 10 osa-aluetta: 1. Elämä: terveys ja fyysinen toiminta 2. Tieto, tietäminen 3. Hallinnan kokemukset: menestyminen leikeissä ja työssä 4. Toimijuus: autonomia ja itsemääräämisoikeus 5. Sisäinen rauha: vapaus tunnekuohuista ja stressistä 6. Yhteenkuuluvuus: ystävyys, rakkaus, perhesuhteet 7. Yhteisöllisyys: sosiaalinen osallistuminen, tunne yhteiskuntaan kuulumisesta 8. Henkisyys: elämän merkitys, arvot, elämän tarkoitus 9. Onnellisuus 10. Luovuus ATT versio

10 Näistä kymmenestä osa-alueesta erityisesti kolmas, neljäs ja seitsemäs tukevat erityisen hyvin Ajattelutaitoa työpaikalle -ohjelman sisältöä, jonka tavoitteena on parantaa rikoksentekijöiden yleisiä työllistymistaitoja ja selviytymistä työelämässä Ajattelutaitoa työpaikalle ohjelman perusajatus Sekä Hyvän elämän -mallissa että riski-tarve-vastaanottavuus -mallissa puhutaan työllistymisestä ja sen tärkeydestä rikoksettoman elämän yhteydessä. Ajattelutaitoa työpaikalle -ohjelma on suunniteltu parantamaan yleisiä työssä tarvittavia taitoja ja siten parantamaan rikoksentekijän työllistymismahdollisuuksia. Seuraavassa on lueteltu pääasiat, joihin Ajattelutaitoa työpaikalle -ohjelma perustuu: 1. Työhön liittyvät taidot eivät yksin riitä selvä painotus on yleisillä työtaidoilla. 2. Tutkimusten mukaan rikoksentekijöillä on kognitiivisia puutteita. Tämä voi vaikuttaa heidän kykyynsä toimia esim. sosiaalisissa- ja ongelmanratkaisutilanteissa, mikä voi tulla ilmi työpaikalla ja vaikuttaa työllistettävyyteen. 3. Kognitiiviset taidot toimivat perustaitoina, joiden avulla yleiset työtaidot (esim. ryhmätyö, yhteistyö) voidaan oppia ja soveltaa. 4. Kognitiivisten taitojen ohjelmia on rikosseuraamuslaitoksessa, mutta kaikilla rikoksentekijöillä ei ole mahdollisuutta käydä näitä kursseja kokonaan mm. niiden pitkän keston vuoksi. 5. Olemassa olevat kognitiivisten taitojen ohjelmat eivät keskity ensisijaisesti parantamaan työllistettävyyttä ja tämän seurauksena ne eivät sisällä suunnittelullisia osia, jotka maksimoisivat siirron ammatilliseen ympäristöön. Ajattelutaitoa työpaikalle -ohjelma on tarkoitettu syrjäytymisuhan alla oleville henkilöille, joilla on koulutukseen ja työhön liittyviä kehittämistavoitteita. Ohjelman harjoitteet on pyritty tekemään mahdollisimman selkeiksi ja monipuolisiksi, jotta oppiminen on mahdollista kaikkien havaintokanavien ja oppimistyylien (näkemällä, kuulemalla ja tekemällä oppiminen) kautta. Ohjelma soveltuu yleisesti henkilöille, joilla on yleisiin työelämävalmiuksiin liittyviä kehittämistavoitteita elämässään. ATT versio

11 Ohjelma toteutetaan ryhmämuotoisena ja sen on tarkoitus parantaa valmiuksia integroitua yhteiskuntaan ja siirtyä työelämään. Ohjelman ei ole tarkoitus tuottaa huippuosaajia, vaan toimia perustaitojen vahvistajana ja mahdollistaa siirtymisen työelämään oppimaan lisää. Ohjelmalla ei ole myöskään tarkoitus vaikuttaa kaikkiin kriminogeenisiin (rikollista käyttäytymistä ylläpitäviin) tekijöihin, vaan ohjelma on kohdennettu työllisyyteen ja ajattelutaitoihin liittyviin tekijöihin, työpaikalla tarvittaviin ajattelutaitoihin. Ajattelutaitoa työpaikalle ei korvaa muita rikosseuraamuslaitoksella käytössä olevia ohjelmia, vaan on tarkoitettu käytettäväksi niiden rinnalla. 3. TYÖSSÄ TARVITTAVAT TAIDOT Työllistettävyys Tässä ssa ja ohjelmakäsikirjassa käytetään käsitteitä työllistettävyys ja työllistymistaidot. Työllistettävyydellä tarkoitetaan joukkoa yleisiä taitoja, ymmärrystä ja yksilöllisiä piirteitä, jotka kasvattavat todennäköisyyttä työllistyä ja menestyä valitsemassaan työssä. Nämä taidot ovat olennaisia toiminnallisia tietoja, asenteita ja taitoja, jotka ovat välttämättömiä työuralla onnistumisessa kaikilla työllisyyden ja koulutuksen tasoilla. Yorke & Knight (2006) toteavat, että tiettyyn yksittäiseen työhön liittyvien taitojen lisäksi tärkeitä seikkoja työllistymiselle ovat ns. pehmeät arvot ja yleiset taidot sekä eräät persoonallisuuden piirteet. Tällaisia ovat mm. kriittisen ajattelun taito, kyky ja halu oppia uutta, itseohjautuvuus, kirjalliset ja suulliset viestintätaidot, vuorovaikutustaidot, oma-aloitteisuus, ongelmanratkaisukyky ja kyky toimia paineiden alla. Näiden taitojen hallinta parantaa ohjelmaan osallistujan työllistettävyyttä. Työllistymistaidot Työllistymistaidoilla tarkoitetaan työssä tarvittavia taitoja, joissa yhdistyy yleisiin työllistettävyystaitoihin myös tietyssä työssä tarvittava taidot ja osaaminen. Työllistymistaidot voidaan jakaa kolmeen ryhmään (kuvio 1, kolmitasoinen pyramidi, Fabiano, LaPlante & Loza, 1996): ATT versio

12 1. tiettyyn työhön liittyvät taidot, akateemiset taidot (oppiminen ja substanssiosaaminen), 2. toiminnalliset taidot, henkilökohtainen hallinta (ajattelu, itsehallinta ja ongelmanratkaisu) sekä 3. perustavat/ sovellettavat taidot (yhteistyö, luotettavuus ja ryhmätyötaidot). Ohjelmaan osallistujalla voi olla hyvätkin tietyssä työssä tarvittavat taidot, vaikka työllistettävyystaidoissa olisi puutteita. Jotta työllistyminen olisi todennäköisempää, tulee kiinnittää huomiota sekä työllistettävyystaitoihin että työllistymistaitoihin kokonaisuudessaan. Fabiano, LaPlante & Loza (1996) siirtävät tutkimuksen käytäntöön, väittämällä, että missä tahansa työssä tarvittavat taidot voidaan järjestää kolmitasoiseksi pyramidiksi. Ensimmäisenä ovat perustavat/sovellettavat taidot kuten ryhmätyö ja luotettavuus. Toisena tulevat toiminnalliset taidot kuten ongelmanratkaisu. Kolmantena ovat tiettyyn työhön liittyvät taidot (esim. muurarin työ, hiusten leikkuu jne.). TYÖSSÄ TARVITTAVAT TAIDOT ELI TYÖLLISTYMISTAIDOT Oppiminen Muodollinen pätevyys TIETTYYN TYÖHÖN LIITTYVÄT TYÖLLIS- TETTÄVYYS- TAIDOT Ongelmanratkaisu Ajattelu Itsehallintä TOIMINNALLISET Ryhmätyö Yhteistyö Luotettavuus PERUSTAVAT / SOVELTAVAT Kuvio 1. Työllistymistaidot eli Työssä tarvittavat taidot. (Sovellettu: Fabiano, LaPlante & Loza, 1996) ATT versio

13 Työllistettävyystaitojen käsittely Ajattelutaitoa työpaikalle -ohjelmassa Hyvien työllistettävyystaitojen, etenkin sosiaalisten- ja ongelmanratkaisutaitojen positiivinen vaikutus on havaittu sekä työelämätutkimuksessa että rikoksettomaan elämään kuntouttamisen näkökulmasta (Martin & Hernandez & Hernandez-Fernaud & Arrequi & Hernandez, 2010). Ajattelutaitoja työpaikalle -ohjelmassa pyritään kognitiivisia taitoja harjoittelemalla kehittämään osallistujan henkilökohtaisia työllistettävyystaitoja ja saattamaan niitä kohti työelämän tarpeita ja vaatimustasoa. Ohjelma käsittelee työelämäosaamista osallistujien kokemissa tilanteissa. Ajattelutaitoja työpaikalle -ohjelmassa on käytännönläheinen lähestymistapa, joka tarkoittaa työelämän ja sosiaalisten taitojen huomioimista tärkeänä osana osallistujan elämää. Ohjelma muistuttaa rikosseuraamusalalla käytössä olevia motivointi- ja vaikuttamisohjelmia, olematta kuitenkaan yleisesti rikolliseen käyttäytymiseen vaikuttava ohjelma. Ajattelutaitoa työpaikalle -ohjelmassa keskitytään osallistujan työllistettävyystaitoihin esim. kehittämällä osaamista erilaisten työyhteisöön kohdennettujen sosiaalisten- ja ongelmanratkaisutaitojen harjoitteiden avulla. Heti ohjelman alussa, istunnolla kaksi, pohditaan ajatusten, tunteiden ja käyttäytymisen yhteyttä toisiinsa ja vaikutusta erilaisiin tilanteisiin työpaikalla. Kolmannella istunnolla keskitytään erilaisten ongelmien ratkaisemiseen työpaikalla yksinkertaisen STOPPI -ongelmanratkaisukaavan avulla. Neljännellä istunnolla pohditaan toisten (työnantajan ja työkavereiden) näkökantojen huomioonottamista ja viidennellä istunnolla virheellisen ajattelun aiheuttamia ongelmia työpaikalla. Kuudennella istunnolla mietitään erilaisten käyttäytymisen tyyppien ja kehon kielen merkitystä työpaikalla sekä pohditaan keinoja itsensä hillitsemiseen hankalissa tilanteissa työpaikalla. Seitsemännellä istunnolla harjoitellaan erilaisten sosiaalisten taitojen käyttämistä valmistautumalla vaikeaan keskusteluun esim. työhaastatteluun. (McLellan & Preece, 2005.) ATT versio

14 4. TYÖELÄMÄN VAATIMUKSET Elinikäinen oppiminen ja elinikäisen oppimisen avaintaidot Elinikäisellä oppimisella tarkoitetaan ajatusta siitä, että ihminen oppii ja soveltaa oppimaansa jokapäiväiseen elämäänsä ja työhönsä koko elämänsä ajan. Iän myötä oppiminen helpottuu ja on kokonaisvaltaisempaa, kun muistissa on enemmän tietoaineksia, joihin uusi tieto kytkeytyy. Elinikäistä oppimista tarvitaan muutoksiin sopeutumisessa ja osallistumisessa. Tutkintoon johtavan koulutuksen lisäksi oppimista tapahtuu muissakin organisoiduissa oppimistilanteissa sekä arkipäivässä (esim. harrastuksissa, vapaa-ajalla) muun toiminnan sivutuotteena. Työterveyslaitoksen Koulutuksesta työhön ohjelmassa (Karhula, 2012) työelämän ja koulutuksen ulkopuolella opittuja taitoja kutsutaan siirrettäviksi taidoiksi. Siirrettäviä taitoja hyödyntämällä voidaan ylittää vähäiseen työkokemukseen liittyviä esteitä. Elinikäisen oppimisen avaintaidoilla tarkoitetaan kuhunkin tilanteeseen sopivia tietoja, taitoja ja asenteita, jotka ovat yhteiskunnassa olennaisen tärkeitä jokaiselle. Nämä taidot lisäävät joustavuutta ja sopeutumiskykyä sekä tyytyväisyyttä ja motivaatiota, tuottaen näin henkilökohtaista onnistumisen tunnetta ja kehitystä, lisäarvoa työmarkkinoille, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja aktiivista kansalaisuutta. EU: n lainsäädännön, Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen (2006/962/EY) mukaan nämä taidot olisi oltava jokaisella. Sen vuoksi tässä suosituksessa ehdotetaankin, että Euroopan unionin (EU) maat varmistavat, että kyseiset avaintaidot ovat mukana kaikissa strategioissa ja infrastruktuureissa erityisesti silloin kun kyse on elinikäisestä oppimisesta. Elinikäisen oppimisen avaintaitojen omaksuminen on sopusoinnussa tasaarvon ja koulutuksen saavutettavuuden periaatteen kanssa. Tämä koskee myös erityisesti muita heikommassa asemassa olevia ryhmiä (esim. henkilöt, joiden perustaidot ovat heikot, koulunsa keskeyttäneet, pitkäaikaistyöttömät, syrjäytymisuhan alla olevat, vammaiset ja maahanmuuttajat), jotka tarvitsevat erityistukea oppimispotentiaalinsa hyödyntämisessä. ATT versio

15 Elinikäisen oppimisen avaintaidot ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston määritelmän mukaan (2006/962/EY): viestintä äidinkielellä, viestintä vierailla kielillä, matemaattinen perusosaaminen ja perusosaaminen luonnontieteiden ja tekniikan alalla, digitaaliset taidot, oppimistaidot, sosiaalisuuteen ja kansallisuuteen liittyvät taidot, aloitekyky ja yrittäjyys, tietoisuus kulttuurista ja kulttuurin ilmaisumuodot. Jokaisen avaintaidon kohdalla on painopiste kriittisessä ajattelussa, luovuudessa, aloitteellisuudessa, ongelmanratkaisussa, riskiarvioinnissa, päätöksenteossa ja tunteiden rakentavassa hallinnassa. (EU laki 2006/962/EY, tm, ja ) Ajattelutaitoa työpaikalle -ohjelma tukee erityisen hyvin elinikäisen oppimisen ajatusta. Ohjelman harjoitteissa pyritään ottamaan huomioon osallistujien elinikäisen oppimisen aikana kehittyneet siirrettävät taidot ja suhteuttamaan niitä työelämän vaatimuksiin. Ohjelmaan osallistuvien henkilökohtaisia kehittymistarpeita tuetaan ja osaamisen laajentamisella pyritään vastaamaan työelämän jatkuvaan muutokseen ja sen asettamiin tarpeisiin. Ajattelutaitoa työpaikalle ohjaajat seuraavat mm. TE-toimistojen tiedotteita ja työmarkkinoiden tilanteita kyetäkseen ohjelman aikana ohjaamaan osallistujia kohti realistisia tavoitteita. Kompetenssi Osaaminen ja kompetenssi nähdään synonyymeinä. Hanhinen (2010) määrittelee kompetenssin käsitettä väitöskirjatutkimuksessaan Atwellia (1997) mukaillen seuraavasti: Kompetenssi on kyky suoriutua määrätyistä tehtävistä. Kun tämä määritelmä sijoitetaan työkontekstiin, kompetenssilla tarkoitetaan kykyä suoriutua tiettyjen kriteerien mukaisesti organisaation määräämistä tehtävistä. Kompetenssi (competence) näyttäisi olevan tieteellisessä kirjallisuudessa yleisimmin käytetty osaamiseen viittaava termi ATT versio

16 Ohjelmaan osallistujalla saattaa olla puutteellinen kyky hahmottaa annettujen määräysten merkitystä ja sen vuoksi suoriutuminen saattaa olla alentunut. Ajattelutaitoa työpaikalle -ohjelmassa pyritään vahvistamaan sosiaalisen kanssakäymisen osaamista, joka puolestaan tukee osallistujan kompetenssi osaamista työpaikalla. Ohjelman alkuperäiseen versioon lisättiin oppimispäiväkirjan laatiminen, jonka tarkoituksena on tukea ohjelmasisällön soveltamista osallistujan omaan elämään. Ajattelutaitoa työpaikalle -ohjelman aikana osallistujat kehittävätkin omaa osaamistaan oppimispäiväkirjan ja itsearvioinnin kautta koko ohjelman ajan. Oppimispäiväkirjaan kirjataan opittu asia ja miten opittua voi omassa elämässään ja tulevaisuudessaan hyödyntää. Asiantuntijuuden haasteet Helakorpi (2005) jakaa työssä tarvittavan osaamisen Asiantuntijuusarvioinnissaan neljään pääluokkaan, jotka ovat substanssiosaaminen, työ-yhteisöosaaminen, kehittämisosaaminen ja kehittymisosaaminen. Ongelmana Helakorven määrittelyjen soveltamisessa sellaisenaan kuntoutuksessa on niiden painottuminen ekspertiisin eli asiantuntijuuden käsitteelle. Asiantuntijuus, miten esimerkiksi Helakorpi asian määrittelee, on ideaali tilanne, joka voi tavoitteena olla liian kaukainen tai saavuttamatonkin rikoksentekijöiden näkökulmasta. Asiantuntijuuden määrittely voi korostaa pahimmassa tapauksessa isoa määrää erilaisia puuttuvia taitoja ja kykyjä, joita henkilön pitäisi omata tai hankkia. Epärealistisilla ja liian kaukaisilla tavoitteilla on kuntouttamisessa negatiivinen vaikutus. Jos heikon motivaation syynä ovat moninaiset ongelmat erilaisissa työelämätaidoissa voi asiantuntijuuden ylikorostaminen estää positiiviset vaikutukset ja lisätä esimerkiksi keskeyttämisiä kuntoutuksessa. Henkilöiden, joiden työllistymistaidot ovat hyvällä tai korkealla tasolla ei ole tarvetta suorittaa Ajattelutaitoa työpaikalle - ohjelmaa vaan päästä ylläpitämään taitojaan mahdollisimman nopeasti todellisessa työelämässä. ATT versio

17 5. KOGNITIIVISET TAIDOT Kognitiivisilla taidoilla tarkoitetaan mm. havaitsemiseen, ajatteluun ja muistamiseen liittyviä tekijöitä. Kognitiivisten taitojen yhteydessä puhutaan usein myös kriittisestä tai loogisesta ajattelusta. Kriittisen ajattelun taitoja ovat mm. ongelman muotoilun taito, tarkoituksen mukaisen tiedon valitsemisen taito ja taito muotoilla sitä sekä taito arvioida päätelmien pätevyyttä. Lisäksi tulevat tiedon käsittelemisen taidot, kuinka tunnistetaan ja ratkaistaan ongelmia ja kuinka käsitellään ympäristön ärsykkeitä. Kognitiivisen oppimiskäsityksen mukaan oppilaalle ei voida jakaa tietoa valmiina, vaan oppiminen edellyttää omaa aktiivista, tavoitteellista ja palautetta hakevaa toimintaa. Oppiminen on itseohjautuva prosessi, kokonaisuus, jossa oppilaan tarpeet, kokemukset, tavoitteet, asenteet ja motivaatio ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja vaikuttavat kaikki oppimiseen. (McLellan & Preece, 2005.) Kognitiivisten taitojen puutteilla ja rikoksen tekemisellä on todettu olevan yhteyttä. Etenkin ongelmanratkaisutaidoissa on tunnistettu puutteita. Ross & Fabiano (1985) ovat väittäneet, että kognitiivisten puutteiden olemassaolo voi rajoittaa rikoksentekijän kykyä toimia yhteiskuntamyönteisesti. Rikoksentekijät kokevat vaikeaksi keksiä vaihtoehtoisia ongelmanratkaisustrategioita ja heillä on yleensä huono arviointikyky seurauksien suhteen verrattuna rikoksia tekemättömiin. Kognitiivisten taitojen puutteet voivat vaikuttaa työllistymismahdollisuuksiin. Yhteyttä kognitiivisten taitojen kehittämisen ja parantuneen työllistymisen välillä on tutkittu hyvin vähän, mutta Iso-Britanniassa on tunnustettu, että kun työntekijöiden kognitiivisia taitoja kehitetään, niin heidän suorituksensa voi parantua (McLellan & Preece, 2005). Ongelmanratkaisukyky on avaintaito, jota työnantajat vaativat. Sopivien taitojen puuttuessa se voi aiheuttaa heikkoja työtuloksia, jopa rikosten tekemistä. Kognitiiviset taidot ja työllistettävyystaidot Yhteydet kognitiivisten taitojen puutteen ja työllistettävyystaitojen välillä on koottu seuraavaan taulukkoon. Taulukossa on mainittu kognitiivinen puute vasemmalla ja sen puutteesta mahdollisesti työpaikalla aiheutuvia ongelmia oikealla. ATT versio

18 Kognitiivinen puute Tulos Ongelmanratkaisu - rajoittunut kyky arvioida tekojen seurauksia (esim. läsnäolo, terveys, ja turvallisuus, motivaatio ja asenteet) - kyvyttömyys kehittää vaihtoehtoisia toimintatapoja, kun kohdataan vaikeuksia - vaikeus tunnistaa ja määritellä ongelmia Perspektiivin ottaminen - vaikeus sopeutua sääntöihin, määräyksiin ja standardeihin - osallistumattomuus ryhmätöissä - vaikeudet suhtautumisessa auktoriteetteihin - itsekeskeinen lähestyminen ongelmanratkaisuun - vaikeudet vuorovaikutuksessa työtovereiden kanssa - yhteistyön puute työnantajan ja työntekijöiden kanssa Kriittinen ajattelu - virheellinen ajattelu (esim. sosiaalisessa kanssakäymisessä) - ennakkoasenteet (esim. liittyen työvaikeuksiin, sosiaaliseen kanssakäymiseen jne.) Sosiaaliset taidot - vaikeudet sopeutua uuteen ryhmään - konfliktien käsittely - neuvotteluvaikeudet - ongelmat ryhmätyöskentelyssä Itsehillintä - impulsiiviset teot (esim. terveys- ja turvamääräysten rikkominen, poissaolot, epäsäännöllisyys) - kyvyttömyys asettaa päämääriä ja omia standardeja suorituksille - vaikeus oppia uusia tehtäviä (jos ne vaativat itsehillintää) Taulukko 1. Yhteydet kognitiivisten puutteiden ja heikkojen työhön liittyvien tulosten välillä. (McLellan & Preece, 2005, Thinking Skills for Workplace teory) ATT versio

19 Kuten taulukosta 1. voidaan huomata, puutteet kognitiivisissa taidoissa voivat tuottaa negatiivisia tuloksia työyhteisössä, mikä puolestaan vaikuttaa henkilön työllistettävyyteen. Ammatillisten kognitiivisten taitojen ohjelmana Ajattelutaitoa työpaikalle tarjoaa välineitä ja keinoja kehittää puutteellisia työssä tarvittavia kognitiivisia taitoja, harjoitella niitä ja auttaa ymmärtämään niitä. Kognitiivisten taitojen kehittymisen kannalta on hyvin tärkeää, että osallistujalla on motivaatiota ja halua kehittää omaa osaamistaan näillä osa-alueilla. Kognitiivisten puutteiden käsittely Ajattelutaitoa työpaikalle -ohjelmassa on kuvattu seuraavassa. (McLellan & Preece, 2005.) Kognitiivisten taitojen käsittely Ajattelutaitoa työpaikalle -ohjelmassa Ongelmanratkaisutaidot Ongelmanratkaisutaidoilla tarkoitetaan sitä, että osaa ratkaista vastaantulevia ongelmia usealla eri tavalla. Taidot kehittyvät, kun kohtaa erilaisia ongelmia ja löytää niihin erilaisia ratkaisumalleja, joiden avulla tilanteesta selviää aiheuttamatta lisää ongelmia. Ongelmanratkaisutaidot ovat työnantajien painottamia avaintaitoja ja niiden puute saattaa olla yhteydessä heikkoihin työtuloksiin. Ohjelman kohderyhmillä on muuhun väestöön verrattuna enemmän vaikeuksia kehittää vaihtoehtoisia ongelmanratkaisumalleja ja heidän arviokykynsä seurauksista on heikko. Ongelmanratkaisutaitojen puutteet voivat johtaa ongelmiin arvioitaessa tekojen seurauksia ja voivat aiheuttaa näin jopa vaaratilanteita työyhteisössä. Ongelmanratkaisutaidon puute voi aiheuttaa vaikeuksia tunnistaa ja määritellä todellista ongelmaa ja tämän myötä kehittää vaihtoehtoisia toimintatapoja ongelman ratkaisemiseen. Ongelmanratkaisutaitoja käsitellään Ajattelutaitoa työpaikalle -ohjelmassa istunnolla 3. Istunnon aikana pohditaan millaisia mahdollisia ongelmia voi työpaikalla kohdata. Opetellaan yksinkertaisen STOPPI -ongelmanratkaisukaavan avulla selviämään ongelmallisista tilanteista: tunnistetaan ongelma ja sen aiheuttamat tunteet, etsitään ongelmaan vaihtoehtoisia ratkaisutapoja, mietitään niiden seurauksia ja valitaan paras mahdollinen tapa ratkaista ongelma. Istunnolla harjoitellaan ongelmanratkaisua yhdessä ATT versio

20 ryhmän kanssa, pareittain ja kotitehtävänä vielä itsekseen. STOPPI - kaavan lopussa kiinnitetään huomiota itsevarmuuteen, joka auttaa asioiden käsittelyssä käytännössä. Perspektiivin ottaminen Perspektiivin ottamisella tarkoitetaan toisten ihmisten näkökantojen huomioon ottamista. Ohjelman kohderyhmillä on välillä vaikeuksia erottaa omat näkemyksensä toisten käsityksistä ja tämä voi johtaa vaikeuksiin kanssakäymisessä työyhteisön muiden jäsenten kanssa. Perspektiivin ottamisen puutteet voivat johtaa ongelmiin suhtautumisessa auktoriteetteihin, vuorovaikutusvaikeuksiin työtovereiden kanssa ja kyvyttömyyteen arvioida työpaikan määräysten, käskyjen ja standardien tärkeyttä. Ajattelutaitoa työpaikalle -ohjelmassa perspektiivin ottamista harjoitellaan istunnolla 4. Toisten ihmisten näkökantojen huomioon ottamista harjoitellaan keskustelemalla ryhmässä siitä, mitä etua voi olla toisten näkökantojen huomioimisesta. Toisten näkökantojen huomioon ottamisen harjoittelussa käytetään apuna ajatuskuplia. Ajatuskupliin kirjoitetaan ylös mahdollisimman paljon erilaisia ajatuksia, joita toisella osapuolella voi tilanteessa olla. Toisten näkökantojen huomioimista harjoitellaan myös rooliharjoituksen avulla ja esimerkkitarinan kautta ajatuskupla kotitehtävällä. Kriittinen ajattelu Kriittisellä ajattelulla tarkoitetaan kykyä itsekriittiseen ja pohdiskelevaan ajatteluun. Ohjelman kohderyhmiin kuuluvat henkilöt ovat usein kykenemättömiä tunnistamaan ja asettamaan kyseenalaiseksi omaa ajatteluaan ja virheellisiä ajatusmalleja. Heidän on vaikea tunnistaa, kuinka tunteet ja aiemmat kokemukset vaikuttavat ajatteluun. Kriittisen ajattelun puutteet voivat aiheuttaa ongelmia työyhteisössä esim. ennakkoasenteiden takia tai sosiaalisissa tilanteissa virheellisen ajattelun vuoksi. Ajattelutaitoa työpaikalle -ohjelmassa käsitellään virheellisen ajattelun ongelmia istunnolla 5. Istunnolla pyritään pohtimaan ajatusten ja tunteiden eroa ja tutustutaan kuuteen erilaiseen virheellisen ajattelun tyyppiin. Virheellistä ajattelua pyritään tunnistamaan paritehtävän avulla käyttäen apuna kaksiportaista lähestymistapaa. Virheellistä ajattelua tunnistetaan myös käyttäen apuna ajatusjäljittäjää, johon kirjataan ATT versio

21 tilanne, sen aiheuttamat ajatukset ja tunteet sekä mahdollinen ajattelun tyyppi. Lopuksi vielä pohditaan keinoja pysäyttää virheellinen ajattelu. Kotitehtävänä vielä harjoitellaan ajatusjäljittäjän käyttöä. Sosiaaliset taidot Sosiaalisilla taidoilla tarkoitetaan yleisiä taitoja tulla toimeen ihmisten kanssa ja selviytyä erilaisista hankalista tilanteista kanssakäymisessä. Ohjelman kohderyhmillä on usein puutteita näissä taidoissa. Työpaikalla sosiaaliset taidot ovat välttämättömiä ja niiden puute saattaa johtaa hankaluuksiin ja konflikteihin. Sosiaalisten taitojen ongelmat voivat aiheuttaa vaikeuksia sopeutumisessa uuteen ryhmään, konfliktien käsittelyssä, ryhmätyöskentelyssä ja neuvottelutilanteissa. Ajattelutaitoa työpaikalle -ohjelmassa sosiaalisia taitoja käsitellään istunnoilla 6 ja 7. Istuntojen aikana sosiaalisista taidoista käsitellään; kuuntelun taitoa, käyttäytymisen tyyppejä: passiivinen, aggressiivinen ja jämäkkä, asian esittämistä jämäkästi olematta aggressiivinen Deal -kaavan (minä-viestinnän) avulla, kehon kielen merkitystä sekä vaikeaan keskusteluun valmistautumista. Harjoituksia tehdään ryhmässä, pareittain, yksilöinä ja rooliharjoitusten avulla. Kotitehtävänä pohditaan sosiaalisten taitojen käyttämistä omassa elämässä ja harjoitellaan yksi tilanne valmistautuen siihen etukäteen. Itsehillintä Itsehillintä on yksi sosiaalisten taitojen osa-alue. Ohjelman kohderyhmillä on usein vaikeuksia hillitä itseään hankalissa tilanteissa. Heikko itsehillintä voi johtaa impulsiivisiin tekoihin, jotka rikkovat terveys- ja turvamääräyksiä, puutteisiin työhön liittyvien tavoitteiden asettamisessa ja vaikeuksiin sekä muodollisten että epämuodollisten työpaikan sääntöjen noudattamisessa (esim. työaika). Ajattelutaitoa työpaikalle -ohjelmassa sosiaalisia taitoja käsitellään istunnolla 6. Itsehillintää käsitellään pohtimalla millaisia fyysisiä merkkejä omassa kehossa ja käyttäytymisessä ilmenee kun itsehillintä alkaa pettää. Tämän jälkeen pohditaan ATT versio

22 keinoja, joiden avulla voi rauhoittaa ajatuksia ja kehoa. Opetellaan Goldsteinin (1999) itsensä hillitsemisen askeleet. 6. AJATTELUTAITOA TYÖPAIKALLE -OHJELMA Alkuperäiseen ohjelmaan tehdyt muutokset Englantilaisen Thinking Skills for workplace ohjelmakäsikirjan ensimmäinen suomenkielinen käännös tehtiin POMO hankkeen toimesta Kajaanissa vuonna Hankkeen järjestämän ohjaajakoulutuksen pitivät käsikirjan Englannissa kehittäneet Janet McLellan ja Emma Preece. Ohjaajakoulutuksen yhteydessä saatiin tekijöiden lupa ohjelman käyttämiselle ja muokkaamiselle Suomessa. Silloisella Vankeinhoitolaitoksella (nyk. Rikosseuraamuslaitos) päätettiin tarttua tähän tilaisuuteen, koska kuntoutuksessa koettiin olevan tarvetta lyhytkestoiselle työelämään kohdennetulle ohjelmalle. Ohjelmaa ryhtyivät kehittämään erikoissuunnittelija Kristian Kipinoinen Turun aluevankilalta (nyk. Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen Aluekeskus) ja ylityönjohtaja Kirsi Ek Vanajan vankilalta (nyk. projektipäällikkö, Kiipulan ammattiopisto). Ensimmäisten ohjaajakoulutusten jälkeen kehittämistyöhön tuli mukaan myös ohjaaja (nyk. erityisohjaaja) Marjo-Rita Lehtonen Turun vankilalta. Ohjelman nimi päätettiin säilyttää alkuperäisestä suoraan suomennettuna, koska koettiin, että se kuvaa ohjelman sisältöä hyvin: yksilö vie mukanaan opittuja ajattelutaitoja ja työllisyystaitoja työpaikalle. Suomenkielinen Ajattelutaitoa työpaikalle -ohjelma ja -käsikirja tunnetaan Rikosseuraamuslaitoksella tänä päivänä myös lyhenteellä ATT. Alkuperäiseen käsikirjaversioon päätettiin tehdä joitakin muutoksia, jotta voitiin painottaa tärkeimmiksi koettuihin asioihin eli ongelmanratkaisuun ja sosiaalisiin taitoihin. Tämän vuoksi istunnot 2 ja 5 jaettiin kahteen osaan. Näin saatiin ongelmanratkaisu omaksi kokonaisuudeksi ja sosiaalisten taitojen käsittelylle enemmän aikaa. Alkuperäistä STOP -ongelmanratkaisukaavaa muokattiin hieman väljemmäksi. Nykyisen STOPPI -kaavan myötä yhtä kirjainta kohden saatiin yksi asia, kun ATT versio

23 alkuperäisessä oli yhden kirjaimen kohdalla kaksi asiaa. Kaavan perään vielä lisättiin I- kirjain kuvaamaan itseluottamusta, jota tarvitaan ongelmatilanteen selvittämisessä. Kautta koko käsikirjan tarkastettiin harjoitteiden esimerkit ja sieltä poistettiin kaikki työelämän ulkopuoliset esimerkit ja ne korvattiin työelämään kohdistuvilla esimerkeillä. Harjoitteiden esimerkkejä pyrittiin kirjoittamaan suomalaiseen työelämään soveltuviksi ja mukaan lisättiin myös joitakin vaihtoehtoisia esimerkkejä, joista ohjaaja voi valita ryhmälle sopivimman istunnolla käytettäväksi. Ohjelmaan lisättiin mukaan koko ohjelman läpi kulkeva tehtävä; oppimispäiväkirja. Oppimispäiväkirjan avulla osallistujilla on mahdollisuus kerrata kunkin istunnon sisältö ja miettiä sen soveltamista käytäntöön. Oppimispäiväkirja toimii itsearvioinnin välineenä. Itsearvioinnin tarkoituksena on saada osallistuja pohtimaan omaa toimintaansa, toimintatapojaan ja kokemuksiaan. Pyrkimyksenä on ymmärtää miksi toimitaan tietyllä tavalla ja miten kullakin istunnolla opittua voi hyödyntää jatkossa. Itsearvioinnin taito on tärkeä myös työelämässä opitun soveltamisessa ja yksilön työllistettävyystaitojen kehittymisessä. Tehtyjen muutosten myötä koettiin myös tarvetta päivittää käsikirjan ulkoasu suomalaisen mallin mukaiseksi. Käsikirjan ulkoasussa otettiin huomioon käytännöllisyys ja selkeys. Käsikirja haluttiin tehdä väljäksi, jotta ohjaajien on helppo tehdä omia muistiinpanoja valmiin ohjeistuksen tueksi. Sivuille lisättiin havainnollistavia kuvia merkiksi kalvo tai fläppitaululle tehtävästä harjoitteesta, rooliharjoitteesta, kotitehtävästä tai ryhmätehtävästä. Ohjaajille tarkoitettu teksti kursivoitiin ja ryhmän kanssa esiin otettavat asiat paksunnettiin tekstistä. Tehtävät kirjoitettiin laatikoiden sisään. Oheismateriaaliin kerättiin runsaasti valmiita kalvopohjia, monistepohjia, esimerkkejä ja tehtäviä käytettäväksi kullekin istunnolle. Näiden lisäksi ohjaajia kannustetaan käyttämään omia työelämälähtöisiä esimerkkejä tehtävissä ja keskusteluissa istuntojen aikana. Ajattelutaitoa työpaikalle -ohjelma ajateltiin alun perin Rikosseuraamuslaitokselle käyttöön hyvänä käytäntönä, joten alkuperäiseen an ei tehty muutoksia. ATT versio

24 Suomessa kuitenkin päätettiin, että ohjelma akkreditoidaan ja akkreditointityöryhmän pyynnöstä a on ensin muokattu ja laajennettu alkuperäisestä ja lopulta kirjoitettu kokonaan uudelleen. Tässä englantilaisen alkuperäisen n pohjalta kirjoitetussa uudessa suomalaisessa ssa pyritään avaamaan lukijalle taustaajatus Ajattelutaitoa työpaikalle -ohjelmalle ja selvittämään kuinka ohjelmassa vastataan ohjelmaan osallistuvan kehittymistarpeisiin työllistettävyystaitojen saavuttamiseksi. Viimeisenä suomalaisena uudistuksena päätettiin vielä laatia osallistujille oma työkirja. Työkirjaan sisällytetään oheismateriaalista kaikki osallistujille jaettavaksi tarkoitettu materiaali, kotitehtävät, tilaa tehtävien vastauksille ja omille muistiinpanoille sekä oma osio oppimispäiväkirjalle. Työkirja on mahdollista tulostaa osallistujille jaettavaksi. Se voidaan jakaa osissa istunto kerrallaan tai kokonaisuutena yhteen nidottuna tai kansiossa. Ajattelutaitoa työpaikalle -ohjelmaa voivat ohjata ohjaajakoulutuksen saaneet henkilöt. Ohjaajakoulutuksessa tutustutaan ohjelman teoreettiseen taustaan, käsikirjan käyttöön, erilaisiin ohjelman toteutuksessa käytettäviin ohjausmenetelmiin, istuntokohtaisiin tärkeisiin asioihin sekä harjoitellaan istuntojen pitämistä. Ohjaajakoulutukseen sisältyy kolme lähipäivää sekä kaksi hyväksytysti suoritettua ohjelman ohjaamista. Ohjaajat saavat palautetta ohjaajakouluttajilta ja metoditukena toimivilta henkilöiltä. Hyväksytysti suoritettujen ohjausten jälkeen ohjaajat saavat ohjaajatodistukset. Kokemuksia pilottikursseilta Ajattelutaitoa työpaikalle -ohjelman suomalaista versiota on pilotoitu Turun, Vanajan, Käyrän ja Juuan vankiloissa. Kokemukset ohjelmasta ovat olleet positiivisia. Ohjelmasta saatu palaute on ollut erittäin hyvää sekä ohjaajien että osallistujien puolelta. Ajattelutaitoa työpaikalle ohjaajat ovat kokeneet ohjelman tarpeelliseksi ja toimivaksi. Ohjaajien kokemusten perusteella käsikirjaan on tehty muutamia pieniä muutoksia toimivuuden parantamiseksi (esim. istunnon 2 asioiden käsittelyn järjestystä vaihdettiin ATT versio

25 ja istunnon 7 ajatusjäljittäjään lisättiin yksi sarake). Tämän jälkeen käsikirjaa on luonnehdittu perusteelliseksi, helposti luettavaksi ja toteutettavaksi, selkeäksi ja perustelluksi kokonaisuudeksi. Ohjaajien mielestä Ajattelutaitoa työpaikalle -ohjelma soveltuu hyvin sekä pituudeltaan että sisällöltään Rangaistusajan suunnitelmien joustavaan toteuttamiseen erityisesti lyhyttuomioisten osallistujien kanssa. Otteita ohjaajien kommenteista Ajattelutaitoja työpaikalle -Quickr työryhmän keskusteluista: Käsikirja on selkeä ja siinä oli hyvin ohjeistettu asian käsittelyyn vaihe vaiheelta. Ryhmäläiset pitivät yllättävän paljon rooliharjoituksista! Eli niiden ohjeistamista ei kannata pelätä. Eräskin ryhmäläinen kertoi voittaneensa itsensä osallistuessaan rooliharjoitukseen ja se on paljon se. Käsikirjassa olevat oheismateriaalit olivat todella hyviä. Mukavaa, että osallistujillekin jäi niin paljon materiaalia. Vangit antoivat ohjelmasta todella positiivista palautetta. He kertoivat ohjelman toimivan hyvänä vastapainona tavallisille päiville, sillä ohjelmassa he saivat käyttää päätään ja kertoa omia ajatuksiaan. Osa myös oli keskustellut kurssin teemoista myös tuntien jälkeen työliikkeen puolella. Alussa he totesivat käsiteltävien asioiden olevan tuttuja, mutta ohjelman loppupuolella he kertoivat saaneensa syvennettyä aiemmin oppimiaan asioita ja saivat ajatuksiaan muutenkin järjestymään (ja saivat asioille nimiä). Ajattelutaitoa työpaikalle -ohjelmaan osallistuneilta saadun palautteen perusteella käsitellyistä asioista on hyötyä niin arkielämässä kuin työpaikallakin. Pidettyjen pilottikurssien ja palautteiden mukaan ohjelma soveltuu niin nais- kuin miespuolisillekin osallistujille, taustoista riippumatta. Osallistujat ovat kokeneet saaneensa hyötyä kurssilla käsitellyistä asioista työtilanteissa selviytymiseen jo ohjelman aikana. He ovat myös kokeneet oman ajattelutaitonsa ja itsehillintänsä kehittyneen pohdintojen myötä. ATT versio

26 Alla on vielä joitakin esimerkkejä ohjelmaan osallistuneiden palautteista. Vastaukset ovat palautelomakkeen kysymykseen: Miten voit hyötyä kurssista tulevaisuudessa? Muita mielipiteitä kurssista kokonaisuutena?: Monenlaisia sosiaalisia taitoja sain tulevaisuuteen. Opin ajattelemaan uudella tavalla asioista. Varmasti tulevaisuudessa voin hyötyä kurssilla käydyistä asioista töissä, siviiliin opettelussa ym. arkielämän ongelmissa. Olen havainnut, että kurssin asiat toimii. Ei muuta kuin soveltamaan käytäntöön asioita. Hyvä fiilis jäi kurssista. Käyty hyviä keskusteluja joilla voi välttää ikävyyksiä työpaikalla tai sen ulkopuolella. Ja vielä kerran vaikeaan keskusteluun valmistautuminen ollut hyvä: työhaastatteluihin. Harjoitukset ja tehtävät oli ihan hyviä ja niitä oli sopiva määrä. Sellitehtävät auttoivat ymmärtämään opitun asian paremmi kun tuli itsekseen mietittyä ja punnittua näitä asioita. Kurssilla oli hyvä henki ja oli helppo sanoa mielipiteensä. Sain monia keinoja joista hyötyä myös tulevaisuudessa punnitessa eri vaihtoehtoja, valitessa toimintamalleja, asettuessa toisen asemaan ym. Paras vankilassa käymäni kurssi sisällisesti. Hyöty: ehkä opin esittämään asiani eritavalla, jopa suuttuneena. Nämä asiat auttavat ratkomaan joka päiväiset ongelmatilanteet. Alan käyttämään inhimillistä kolmiota, ettei se mene tunne-teko-ajattelu, vaan pysähdyn miettimään. Toteutuksen ja yhteistyön mahdollisuuksia Ajattelutaitoa työpaikalle -ohjelmaa voi toteuttaa siten, että ohjelman sisältöihin perehdytetään ja sitoutetaan mukaan ohjaajien lisäksi myös työnjohtajat. Ohjelmassa käsiteltävät asiat kiteytetään myös työnjohtajille tai työnjohtajat voivat itse osallistua ohjelmaan, jonka jälkeen ohjelmaan osallistuvat harjoittelevat tehtäviä työnjohtajien ohjaamana omilla työpisteillään. Harjoituksia voidaan käsitellä tarvittaessa tarkemminkin ohjaajien ja työnjohtajien palavereissa. Tämän suunnitelman avulla ATT versio

27 ohjelmatyötä ja Ajattelutaitoa työpaikalle -ohjelmaa saadaan jalkautettua ja laajennettua osaksi työtoimintaa ja arkisia tilanteita. Ohjelma ei jää irralliseksi kokonaisuudeksi vaan realisoituu työelämään. Ajattelutaitoa työpaikalle -ohjelman sisältöjä on mahdollista yhdistää myös TEtoimistojen kanssa tehtävään yhteistyöhön esim. työnhakuinfoihin ja ammatinvalinnanohjaukseen. Avolaitoksista kurssiin voidaan yhdistää käynti TEtoimistolla ja suljetuissa laitoksissa voidaan kutsua TE-toimiston edustaja vankilaan puhumaan heidän palveluistaan ohjelmaan osallistuville. Tämän yhteistyön antia voidaan vielä vahvistaa yhdistämällä sisältöjä ohjelman tehtäviin ja harjoituksiin. Ajattelutaitoa työpaikalle -ohjelma sopii myös jo olemassa olevien rikosseuraamusalan ohjelmien rinnalle hyvin. Ajattelutaitoa työpaikalle sopii erinomaisesti jatkoksi Cognitive Skills -ohjelmalle ja on käytettävissä yhdessä mm. Motivoivan haastattelun menetelmään perustuvan Viisi keskustelua muutoksesta -ohjelman kanssa. Ajattelutaitoa työpaikalle -ohjelman tehtävät tukevat myös Suuttumuksen hallinta - ohjelman menetelmiä. Lyhyen kestonsa ansiosta Ajattelutaitoa työpaikalle -ohjelma on helposti toteutettavissa kaikille, joilla on tarvetta kehittää työllisyyteen ja ammatilliseen koulutukseen liittyvää osaamista. Ohjelmaan osallistujalla tulee olla motivaatiota kehittää omaa osaamistaan. Ajattelutaitoa työpaikalle -ohjelma toimii hyvin osana osallistujan monitahoista kuntoutuspolkua. Ajattelutaitoa työpaikalle -ohjelma soveltuu hyvin myös osaksi ammatillista koulutusta. Ohjelmaa voidaan käyttää valmentavan, kuntouttavan tai ohjaavan koulutuksen yhteydessä. Etenkin erityisammattioppilaitokset järjestävät useassa vankilassa valmentavaa koulutusta, johon Ajattelutaitoa työpaikalle -ohjelman voi sisällyttää. Sisällyttämällä Ajattelutaitoa työpaikalle -ohjelma osaksi Kuntouttavaa ja valmentavaa koulutusta voidaan entisestään lisätä myös oppilaitosten ja vankiloiden yhteistyötä sekä osallistujan kokonaisvaltaista kuntoutusta kohti työelämää. Ensimmäinen kokeilu Ajattelutaitoa työpaikalle -ohjelman viemisestä osaksi valmentavaa koulutusta toteutettiin loka-marraskuussa 2012 Hämeenlinnan vankilassa Kiipulan ammattiopiston valmentavassa koulutuksessa. ATT versio

28 Omia muistiinpanoja: ATT versio

29 LÄHTEET Andrews, D. A., & Bonta, J. (1995). The Level of Service Inventory - Revised. Toronto: Multi- Health Systems. Andrews, D.A., & Bonta, J. (2007). Risk-Need-Responsivity. Model for Offender Assesment and Rehabilitation. Her Majesty the Queen in Right of Canada. Atwell, G. (1997). Towards a community of practice VET professionals networking. Paper presented at the International Workshop. Towards a Vocational Education and Training Profession, held at the ITB. University of Bremen. Erez, E. (1987). Rehabilitation in justice: The Prisoners Perspective. Journal of Offender Counselling, Services and Rehabilitation, vol 11: EU laki 2006/962/EY Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus. (EUVL L 394, ) _fi.htm, Fabiano, E., LaPlante, J. & Loza, A. (1996). Employability; from research to practice. Forum on Corrections Research 8 (1). Goldstein, A. (1999). The Prepare Curriculum: teaching prosocial competencies (revised edition). Research Press, Illinois. Hanhinen, T (2010). Työelämäosaaminen: Kvalifikaatioiden luokitusjärjestelmän konstruointi. Akateeminen väitöskirja Tampereen yliopisto. Helakorpi, S. (2005). Asiantuntijuusarviointi. ( ATT versio