Ajattelutaitoja työpaikalle

Transkriptio

1 Ajattelutaitoja työpaikalle keskeisimpiä ajatuksia Kristian Kipinoinen erikoissuunnittelija LSRA Alke

2 Jos kohtelet ihmistä sellaisena kuin hän on, hän tulee pysymään samanlaisena. Mutta jos käsittelet häntä ikään kuin hän olisi sellainen kuin hänen pitäisi olla, niin hänestä tulee sellainen kuin hänen pitäisi ja hän voisi olla. Johann Wolfgang von Goethe

3 Kun ihmismieli on hyväksynyt mielipiteen tai selityksen asiassa Se puolustaa tätä selitystä kaikilla tavoin ja pohtii, että tarvitaan suurempi määrä vastakkaisia väitteitä uudelle näkemykselle. Silti näitä väitteitä se joko hylkää tai halveksii, tai hienovaraisesti siirtää sivuun, sillä seurauksella, että aiempi kanta asiassa säilyy koskemattomana. Francis Bacon

4 kenelle sopii / kuka tarvitsee Ajattelutaitoa työpaikalle ohjelma on tarkoitettu henkilöille, joilla on työllisyyteen ja koulutukseen liittyviä tavoitteita. Tällaisia tavoitteita voivat olla esimerkiksi työ- ja toimintakyvyn ylläpito ja kehittäminen, ammatillisten taitojen parantaminen, koulutus- ja työllistymismahdollisuuksien kartoitus, työllistymisen edistyminen tai työelämän perusvalmiuksien kehittäminen.

5 keskeisimmät ajatukset Ajattelutaitoja työpaikalle ohjelma on interventio, jonka avulla pyritään lisäämään osallistujien ajattelutaitoja, parantaen tällä tavoin heidän työllistymismahdollisuuksiaan. Ohjelma rakentuu tutkimustiedolle, joka osoittaa yhteyden kognitiivisten puutteiden ja sosiaalisen käyttäytymisen välillä.

6 teoriasta rakentuu runsaalle tutkimustiedolle, joka osoittaa yhteyden kognitiivisten puutteiden ja rikoksentekijän sosiaalisen käyttäytymisen välillä (esim. Ross ja Fabiano, 1985). ero olemassa oleviin, vankilaolosuhteissa toteutettaviin, kognitiivisia taitoja kehittäviin ohjelmiin verrattuna on, että se ottaa mukaan ammatillisen ohjelmasisällön, jotta rikoksentekijän oppimiselle ja taitojen omaksumiselle löydetään konteksti.

7 Kirjallisuudessa on nykyään vahvistettu selvästi yhteys epävakaan työllisyyden/työttömyyden ja rikollisen toiminnan välinen yhteys. Epävakaan työttömyyden on havaittu olevan suuri riski- ja tarvetekijä (Andrews & Bonta, 1995) muutamat tutkimukset esittävät, että noin kaksi kolmannesta rikoksentekijöistä on työttömänä pidätyshetkellä (Nuffield, 1982). Lisäksi rikoksentekijät itse ovat tunnistaneet työttömyysongelmien rikollista käyttäytymistä lisäävän vaikutuksen ja pitävät työnhankkimisvalmisteluja ratkaisevan merkittävinä vapautumisen jälkeisen onnistumisen kannalta (Erez, 1987).

8 Vaikka mekanismeista näiden yhteyksien välillä voidaan keskustella, on silti selvää, että työllisyys on se, johon täytyy puuttua useimpien rikoksentekijöiden kohdalla. Perimmäinen asia on ollut keskittyä pikemminkin työllistettävyyteen kuin tiettyyn yksittäiseen työhön liittyviin taitoihin. Tässä työllistettävyys tarkoittaa "siirrettävien perustaitojen ryhmää, jotka edustavat olennaisia toiminnallisia ja mahdollistavia tietoja, asenteita ja taitoja. Ne ovat välttämättömiä työuralla onnistumisessa kaikilla työllisyyden tasoilla ja kaikilla koulutuksen tasoilla" (Overtoom, 2000).

9 Erityisesti ammatillisessa arvioinnissa työllistettävyys tarkoittaa "yksilön kykyä löytää työpaikka, sopeutua siihen ja pitää se" (Dodier, 1988). Brandon & Chard (1997) löysivät yhteyden heikkojen työhön liittyvien taitojen ja uusintarikollisuuden välillä: uusintarikollisuus väheni, kun ammatillisia ja työhön liittyviä taitoja harjoiteltiin enemmän. Simon (1999) "Voisimme väittää, että vangit, jotka vankeuden aikana tunsivat, että heidän tarpeensa tehdä työtä ja kehittää sosiaalisia taitojaan, itseluottamustaan ja kykyään vastustaa rikkomuksia saivat asianmukaista huomiota, olivat vapautuessaan paremmin kykeneviä osallistumaan lailliseen työhön ja pysymään erossa rikoksista." Simon, 1999, s. 210.

10 Itsehillintä Kirjallisuus viittaa siihen, että rikoksentekijät ovat impulsiivisempia kuin muut Sosiaaliset taidot Rikoksentekijöillä on havaittu olevan huomattavasti enemmän ongelmia sosiaalisissa taidoissa kuin muulla populaatiolla (Matlack et al. 1994). Kriittinen ajattelu Tutkimukset viittaavat siihen, että monilla rikoksentekijöillä on puutteelliset kriittisen ajattelun taidot, mikä johtaa kyvyttömyyteen itsekriittisessä ajattelussa ja pohdinnassa sekä epäonnistumiseen irrationaalisten olettamusten tunnistamisessa ja kyseenalaistamisessa.

11 Ongelmanratkaisu ongelmanratkaisukyky on avaintaito, jota työnantajat vaativat. sopivien strategioiden puuttuessa se voi aiheuttaa heikkoja työtuloksia, jopa rikoksien tekemistä. rajoittunut kyky arvioida tekojen seurauksia (esim. läsnäolo, terveys ja turvallisuus, motivaatio ja asenteet) kyvyttömyys kehittää vaihtoehtoisia toimintatapoja, kun kohdataan vaikeuksia vaikeus tunnistaa ja määritellä ongelmia

12 Perspektiivin ottaminen kyvyttömyyttä erottaa oma näkemys toisten näkemyksistä. luullaan usein, että muilla on tietoja, jotka oikeastaan ovat vain heillä itsellään vaikeus sopeutua sääntöihin, määräyksiin ja standardeihin osallistumattomuus ryhmätyössä vaikeudet suhtautumisessa auktoriteetteihin itsekeskeinen lähestyminen ongelmanratkaisuun vaikeudet vuorovaikutuksessa työtovereiden kanssa yhteistyön puute työnantajan ja työntekijöiden kanssa

13 Itsehillintä tutkimus viittaa siihen, että rikoksentekijät ovat impulsiivisempia kuin muut impulsiiviset teot (esim. terveys- ja turvamääräysten rikkominen, poissaolot, epäsäännöllisyys) kyvyttömyys asettaa päämääriä ja omia standardeja suorituksille vaikeus oppia uusia tehtäviä ( jos ne vaativat itsehillintää)

14 Sosiaaliset taidot Rikoksentekijöillä on havaittu olevan huomattavasti enemmän ongelmia sosiaalisissa taidoissa kuin muulla populaatiolla (Matlack et al. 1994). vaikeudet sopeutua uuteen ryhmään konfliktien käsittely neuvotteluvaikeudet ongelmat ryhmätyöskentelyssä

15 Kriittinen ajattelu Tutkimukset viittaavat siihen, että monilla rikoksentekijöillä on puutteelliset kriittisen ajattelun taidot, mikä johtaa kyvyttömyyteen itsekriittisessä ajattelussa ja pohdinnassa sekä epäonnistumiseen irrationaalisten olettamusten tunnistamisessa ja kyseenalaistamisessa. irrationaaliset uskomukset (esim. sosiaalisessa kanssakäymisessä) ennakkoasenteet (esim. liittyen työvaikeuksiin, sosiaaliseen kanssakäymiseen jne.)

16 Banduran sosiaaliskognitiivinen oppimisteoria (Omaehtoisen muutoksen ohjelman teoriakäsikirja) Banduran mallissa yksilö reagoi tapahtumaan sen mukaan, millaisia ajan myötä kehittyneitä odotuksia hänellä on käyttäytymisensä seurauksista. Sosiaalisen ehdollistumisen lisäksi Bandura korosti epäsuoran vahvistamisen merkitystä odotusten kehittymisessä. Yksilöllä voi olla useita käyttäytymistapoja, joiden avulla hän uskoo saavuttavansa tavoitteensa missä tilanteessa hyvänsä. Näitä odotuksia säätelee sisäinen itsesäätelyprosessi, jonka yhteydessä teemme johtopäätöksiä siitä, miten eri käyttäytymisvaihtoehdot vastaavat henkilökohtaisia moraalikäsityksiämme (Bandura 1986). Valitsemme vaihtoehdon, joka antaa meille itsetyytyväisyyden ja ylpeyden tunteen, emme sitä, joka antaisi aiheen tyytymättömyyteen ja itsekriittisyyteen. Banduran mukaan tämän säätelyjärjestelmän ohi voivat mennä kognitiiviset vääristymät, kuten syyttely ja epäinhimillistäminen. Kognitiiviset vääristymät voivat siten saada yksilön käyttäytymään väkivaltaisesti ja tuntemaan siitä huolimatta itsetyytyväisyyttä. Tämän mallin mukaan todellista käyttäytymistämme ohjaa taito.

17 Bandura jatkuu Voimme käyttäytyä väkivaltaisesti, koska uskomme siten saavuttavamme mitä haluamme ja itsesäätelyprosessimme kertoo meille sen olevan hyväksyttävää. Toisaalta väkivaltaisen käyttäytymisen syynä voi olla myös se, että meillä ei ole taitoa toimia sosiaalisemmalla tavalla joutuessamme ikävään tilanteeseen. Sen lisäksi, että Bandura on tunnistanut yksilön sosiaalisten taitojen merkityksen, hän on esittänyt, että erot yksilöiden välisessä käyttäytymisessä voivat johtua myös pystyvyyskäsityksen eroista. Pystyvyyskäsitys tarkoittaa yksilön arviota omasta kyvystään pärjätä eri tilanteissa ja arviota siitä, mihin yksilö pystyy niillä kyvyillä, jotka hänellä on. Tunne omasta pystyvyydestä vaikuttaa siihen, kuinka motivoitunut yksilö on käyttäytymään tietyllä tavalla. Tutkimukset ovat esimerkiksi osoittaneet, että pystyvyyskäsitys on tärkein aikomuksen ja suorituksen ennustaja terveyteen liittyvässä käyttäytymisessä (Schwarzer ja Fuchs 1996). Kuten Bandura on asian ilmaissut:

18 Bandura Olettaen että yksilöllä on tarvittavat taidot ja riittävä heräte pystyvyysuskomukset ovat tekijä, joka eniten määrää yksilön valintoja, sitä kuinka paljon hän ponnistelee päämääriensä saavuttamiseksi ja kuinka kauan hän jaksaa ponnistella stressaavissa tilanteissa.

19 Ymmärtävät työelämässä tarvittavat perustaidot.

20

21 Käyttävät yksinkertaistettua 'askel askeleelta' -ongelmanratkaisun lähestymistapaa.

22 Osaavat arvostaa niitä hyötyjä, joita on toisten ihmisten näkemysten huomioon ottamisesta työpaikalla ja kykenevät osoittamaan tätä kykyä harjoitusten aikana.

23 Osaavat tunnistaa ja asettaa kyseenalaiseksi virheellisiä ajatuksia ja ymmärtävät ongelmia, joita tällainen ajattelu voi työpaikalla aiheuttaa.

24 Ymmärtävät sosiaalisten taitojen tärkeyden ja ovat tutustuneet useisiin sosiaalisiin taitoihin, joita työpaikalla voi käyttää.

25 Martin, A. & Hernandez, B. & Hernandez-Fernaud, E. & Arrequi, J. & Hernandez, J. (2010). Uusineet / ei uusineet Verrokit Ohjelma Ohjelma ja valmennus Yhteensä Seuranta-aika 6 vuotta

26 Kriminogeeniset tekijät Adrews ja Bonta, Motiuk - epäsosiaaliset ja rikosmyönteiset arvot - asenteet ja uskomukset - rikosmyönteinen kaveripiiri - perhetausta - päihteiden käyttö - persoonallisuuden piirteet ja temperamentti - vähäinen koulutus ja työkokemus - yhteiskuntavastaisuus

27 Vaikuttavuutta hyödyntämällä RNR ja GLM teorioita Model does, but also by looking for offender strengths and opportunities to live amore fulfilling and offence-free life (McMurran et al., 2008, p. 268), as the Good Lives Model proposes. From this perspective, preparing ex-offenders to attain and maintain a job may increase motivation to engage in the R & R programme and therefore itseffects on recidivism. Martin, A. & Hernandez, B. & Hernandez-Fernaud, E. & Arrequi, J. & Hernandez, J. (2010).

28 Hyvän elämän malli 1. Elämä: terveys ja fyysinen toiminta 2. Tieto, tietäminen 3. Hallinnan kokemukset: menestyminen leikeissä ja työssä 4. Toimijuus: autonomia ja itsemääräämisoikeus 5. Sisäinen rauha: vapaus tunnekuohuista ja stressistä

29 Hyvän elämän malli 6. Yhteenkuuluvuus: ystävyys, rakkaus, perhesuhteet 7. Yhteisöllisyys: sosiaalinen osallistuminen, tunne yhteiskuntaan kuulumisesta 8. Henkisyys: elämän merkitys, arvot, elämän tarkoitus 9. Onnellisuus 10. Luovuus

30 elinikäinen oppiminen

31 elinikäinen oppiminen

32 ohjelmat eivät ole automaatteja tai koneita joissa linjaston toisessa päässä automaattisesti maailmaan putkahtaa mallikansalainen

33 Kiitos!