-2, LANULA :00

Transkriptio

1 -2, LANULA :00 KOKOUSKUTSU 5 / 2015 Kokousaika klo Kokouspaikka Raatihuoneenkatu 9, 6. krs

2 41, LANULA :00 Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen LANULA

3 42, LANULA :00 Pöytäkirjan tarkastajat LANULA Ehdotus: Pöytäkirjan tarkastus on kaupungintalolla, Raatihuoneenkatu 9, 6. kerros. Lasten ja nuorten lautakunta päättää valita pöytäkirjan tarkastajiksi Altti Salomäen ja Petri Pajun.

4 43, LANULA :00 Käsittelyjärjestys LANULA Hallintosäännön 6 luvun 6 :n mukaan asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Ehdotus: Lasten ja nuorten lautakunta päättää käsitellä asiat esityslistan mukaisessa järjestyksessä.

5 44, LANULA :00 LANULA: 487/2015 Talouden ja toiminnan toteutuminen 2015 LANULA Valmistelijat/lisätiedot: tilaajajohtaja Markku Rimpelä, p , tilaajapäällikkö Antti Karrimaa, p , tilaajapäällikkö Jari Pekuri, p , tilaajapäällikö Seija Mäkinen, p , controller Leena Thure, p Lasten ja nuorten lautakunnan tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2014 käsitellään lautakunnan kokouksessa Tässä vaiheessa voidaan kuitenkin jo arvioida vuoden 2015 talousarviota ja sen määrärahoja suhteessa vuoden 2014 toteumaan. Lautakunta haki ja sai vuodelle 2014 toimintamenoihin ylitysoikeutta euroa. Toteutuneet menot tulevat olemaan noin euroa yli alkuperäisen talousarvion eli haettu ylityspyyntö oli riittävä, joskin kohdistuu hiukan eri tavalla kuin ylityspyynnössä oli perustelu. Toimintatuottoihin on tulossa ylitystä noin euroa, mikä johtuu pääosin vuodelta 2013 takautuvasti saatavista maahanmuttajamenojen korvauksista. Nämä kohdentuvat päivähoitoon ja lastensuojeluun. Kun verrataan vuoden 2014 toteumaa ja vuoden 2015 määrärahavarauksia, esille nousee muutamia riskikohtia: Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tukiin on varattu yhteensä noin euroa vähemmän kuin oli 2014 toteutunut käyttö. Vähennystä oletetaan kertyvän kotihoidon perusteiden muutoksesta (tuen puolittaminen vanhempien kesken) sekä yksityisen hoidon palvelusetelin käyttöönoton kautta. Kuitenkin euron osuus vähennyksestä tehtiin tilaaja-tuottajaneuvotteluvaiheessa, kun oman tuotannon resursointia lisättiin ja kate osoitettiin avustusten määrärahasta. Tämä osuus aiheuttaa ylitysriskin tilaajan 2015 budjettiin. Joustavan hoitorahan kustannukset ja käyttäjämäärä kasvoivat vuoden 2014 tammikuusta joulukuuhun yli 50 %. Kokonaiskustannukset vuoden 2014 aikana olivat noin euroa. Varhaiskasvatuksen hoitopäivämaksujen 2015 tulotavoite on noin euroa suurempi kuin 2014 toteutuma tulot alittivat budjetoidun noin euroa, joten 2015 tulotavoite voi olla liian optimistinen. Vuorohoidon osalta maksutulot tulevat todennäköisesti lähes puolittumaan, koska tällä hetkellä suurin osa perheistä tulee asettumaan ryhmään, jossa hoitomaksu on 50 % koko kuukauden maksusta. Samalla kuitenkin hoitopaikkoihin tulee väljyyttä ja lapsia voidaan sijoittaa olemassa oleviin paikkoihin jonkin verran nykyistä enemmän. Lukioliikelaitoksen alijäämien kattamiseen on varattu euroa. Liikelaitoksen oma budjetti vuodelle 2015 päätyy noin euron alijäämään. Vuonna 2014 ensimmäiset arviot alijäämästä olivat euroa ja lopullinen toteuma oli noin euroa. Tilaaja on käynyt neuvotteluja lukioliikelaitoksen edustajien kanssa Neuvotteluissa sovittiin, että liikelaitokselta toimitetaan esitys toimenpiteistä, joilla saavutetaan noin euron säästöt. Lastensuojelun ulkoisiin palvelujen ostoihin on varattu noin 1,1 M vähemmän kuin oli toteutunut käyttö vuonna Toisaalta myös toteu-

6 44, LANULA :00 LANULA: 487/2015 tuneet tulot olivat noin euroa suuremmat kuin vuodelle 2015 on budjetoitu. Tilaaja on osoittanut ennaltaehkäiseviin terveyspalveluihin ja psykososiaalisen tuen palveluihin euron lisäresurssin. Resursoinnin tavoitteena on vähentää lastensuojelun kustannuksia. Kustannusten vähentymistavoite on lastensuojelun ostopalveluissa euroa vuoden 2014 toteumaan nähden. Palvelutuotanto ja tilaaja sitoutuvat seuraamaan kokonaisuutta ja tekemään tilanteen mukaisia tarvittavia toimia siitä näkökulmasta, että asiakkaiden tarvitsemat palvelut tuotetaan sillä kokonaisuudella, joka muodostuu omasta palvelutuotannosta ja ulkopuolisen palveluntuotannon ostoon varatuista resursseista. Lastensuojelun osalta budjetti sisältää siis euron ennakoimattoman riskin. Riskiä voidaan osaltaan kattaa turvakotipalveluista saatavilla THL:n maksamilla tuloilla (Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalvelun tuottajalle) sekä sijaishuollon palvelujen kilpailutuksella, jossa vuorokausihinnoissa oli kokonaisuuden kannalta arvioituna lievää laskua edelliseen sopimuskauteen verrattuna. Lisäksi lasten ja nuorten palveluluiden yhteisenä tavoitteena on saada laskuun lastensuojelun asiakkuudet. Lasten ja nuorten palveluissa on käynnissä tai valmisteilla useita tilaratkaisuja, jotka vaikuttavat budjetin toteutumiseen. Määrärahoissa on huomioitu Nummen koulun väistötilat ja niistä aiheutuvat kuljetukset sekä Ruununmyllyn parakkien vuokrat. Sen sijaan Kaurialan yläkoulun väistötilojen kustannukset ovat vielä avoinna. Neuvotteluja käydään HAMK opettajakorkeakoulun tilojen käytöstä, Wetterin tilojen käytöstä ja siirrettävien väistötilojen käytöstä. Joka tapauksessa väistöstä tulee syntymään tilausbudjetin ulkopuolisia kustannuksia huomattavia summia. Siirin päiväkodin vapautuessa yksityiseltä palvelujen tuottajalta lankeaa vuokra kaupungin maksettavaksi. Päiväkodissa on 60 paikkaa, joten sen käyttöönotto kaupungin omassa palvelutuotannossa olisi perusteltua. Tämä edellyttää kuitenkin sellaisia palveluverkkoratkaisuja, joilla mahdollistetaan tilausbudjetin ja palvelusopimuksen perusteena olevat kustannusleikkaukset. Tilaajajohtajan ehdotus: Lasten ja nuorten lautakunta päättää 1. merkitä talouden ja toiminnan toteutumisen ennusteen tiedoksi ja 2. edellyttää tilaajaa valmistelemaan päätösesitykset niin, että tilausbudjettiin ja sopimuksiin kirjoitetut säästötoimet toteutuvat. Tilaajajohtajan muutettu ehdotus: Lasten ja nuorten lautakunta päättää 1. merkitä talouden ja toiminnan toteutumisen ennusteen tiedoksi ja 2. edellyttää tilaajaa valmistelemaan päätösesitykset niin, että tilausbudjettiin ja sopimuksiin kirjoitetut säästötoimet toteutuvat ja säästötoimet tehdään yhteisymmärryksessä lautakunnan ja tuotannon kanssa. Päätös: Lasten ja nuorten lautakunta hyväksyi muutetun ehdotuksen.

7 44, LANULA :00 LANULA: 487/ LANULA Valmistelijat/lisätiedot: tilaajajohtaja Markku Rimpelä, p , tilaajapäällikkö Antti Karrimaa, p , tilaajapäällikkö Jari Pekuri, p , tilaajapäällikkö Seija Mäkinen, p , controller Leena Thure, p Helmikuun kirjanpito sulkeutuu Tammi-helmikuun toteumaraportti ja ennuste jaetaan lautakunnalle kokouksessa. Budjetin pitävyyteen liittyy useita riskejä, kuten lautakunnan edellisessä kokouksessa todettiin. Asiaa käsitellään myös kokousta edeltävässä seminaarissa 2014 tilinpäätöksen, 2015 talouden seurannan ja 2016 talouden suunnittelun yhteydessä. Liitteessä 2/Lanula on PALHA (palvelu- ja hankintasuunnitelma) -hankkeiden aikataulutus kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti. Asiaa käsitellään myös kokousta edeltävässä seminaarissa. PALHA-hankkeista tullaan raportoimaan lautakunnalle talouden ja toiminnan toteutumisen raportoinnin yhteydessä. Tilaajajohtajan ehdotus: Lasten ja nuorten lautakunta päättää, että 1. PALHA-hankkeet raportoidaan talouden ja toiminnan toteutumisen raportoinnin yhteydessä ja 2. talouden ja toiminnan raportti tammi-helmikuulta 2015 merkitään tiedoksi, liite 7/Lanula Päätös: Lasten ja nuorten lautakunta hyväksyi ehdotuksen. Merkitään pöytäkirjaan, että controller Leena Thure poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen klo LANULA Valmistelijat/lisätiedot: tilaajajohtaja Markku Rimpelä, p , tilaajapäällikkö Antti Karrimaa, p , tilaajapäällikkö Jari Pekuri, p , tilaajapäällikkö Seija Mäkinen, p , controller Leena Thure, p Vuodeksi 2015 solmitun palvelusopimuksen seuranta on sopimuksessa mainittu toteutettavaksi kolmannesvuosittain lautakunnille. Samassa rytmissä tullaan tekemään kolmannesvuosiraportit kaupunginvaltuustolle. Konsernihallinnon antamien ohjeiden mukaan tilaajajohtaja tekee kolmannesvuosiraportin mennessä. Konsernihallinto on toimittanut kolmannesvuosiraportin laatimiseksi tilaajille pohjat raportin koostamiseksi.

8 44, LANULA :00 LANULA: 487/2015 Lautakunnan käsittelemät palvelusopimusten seurannat ovat sisällöltään laajempia ja yksityiskohtiin pureutuvampia, kuin valtuustolle toimitettava kolmannesvuosiraportti. Asiallisesti ottaen kolmannesvuosiraportti on kooste palvelusopimusten seurannan tuloksista. Liitteenä 1/Lanula on raportti kolmannesvuoden toteutumisesta asetettujen tavoitteiden näkökulmasta ja talouden toteuman ennusteesta sekä palvelusopimuksen seurannan indikaattorit. Raportissa on kuvattu talouden toteuman riskit, joista suurimpana on lastensuojelun ulkoisten palvelujen oston määrärahojen ylitys, 1,1 milj.. Tammimaaliskuun toteutuneiden kustannusten perusteella tavoitteeksi asetettu kustannusten lasku ei ole toteutumassa. Ylitysriski halutaan tuoda tässä vaiheessa mukaan ennusteeseen, mutta yhdessä tuotannon kanssa haetaan edelleen keinoja menokehityksen kääntämiseen. Myös varhaiskasvatuksen avustusten ylitysennustetta on toteutuneen kehityksen perusteella nostettu ja se on nyt noin Kokonaisuudessaan lasten ja nuorten lautakunnan ylityspaineeksi arvioidaan huhtikuun toteuman perusteella noin 1,7 milj.. Oman palvelutuotannon puolella suurin ylitysriski on lastensuojelun perhetyössä. Tässä vaiheessa budjettivuotta tilaaja ei kuitenkaan vielä varaudu lisärahoitukseen, vaan lähtökohtana on lasten ja nuorten palveluiden tuotannon kokonaisbudjetin pitävyys. Tilaajajohtajan ehdotus: Lasten ja nuorten lautakunta päättää merkitä liitteenä olevan raportin tiedoksi.

9 44, LANULA :00 / Pykälän liite: Kolmannesvuosiraportti LASTEN JA NUORTEN LAUTAKUNTA Merkittävimmät asiat ja näkymät toiminnan ja talouden kannalta 2015 Varhaiskasvatuksen avustusten käyttö on alkuvuodesta ollut huomattavasti viime vuoden vastaavaa jaksoa korkeammalla. Yksityisen hoidon tuella hoidettujen lasten määrä on koko alkuvuoden ollut noin kuusi prosenttia korkeampi kuin vuotta aikaisemmin. Kotihoidon tuen käyttäjien määrä on samalla tasolla kuin vuotta aikaisemmin, mutta pienituloisten osuus tuen saajissa on suhteessa suurempi, mikä näkyy kuntalisän käytön kasvuna. Joustavan ja osittaisen hoitorahan käyttäjien määrä puolestaan on alkuvuonna ollut 14 % viime vuotista vastaavaa ajanjaksoa suurempi. Tuntiperusteisen hoitomaksun pilotointi alkoi helmikuussa Ahveniston vuoropäiväkodissa. Tähänastisen perusteella voidaan todeta lasten hoitoaikojen lyhentyneen merkittävästi, jolloin päiväkodin sijoitusten määrää on voitu nostaa lähes 11 %:lla. Maksutuloihin muutoksella ei näyttäisi pidemmällä jaksolla olevan merkittävää vaikutusta. Kaurialan yläkoulu siirtyy väistötiloihin HAMKin Metsola ja Tapiola- rakennuksiin syyslukukauden 2015 alusta lukien lukuunottamatta teknisen työn, tekstiilityön ja kotitalouden luokkia, jotka jatkavat nykyisissä tiloissa enintään syyslukukauden 2015 loppuun asti Päätös Ruununmyllyn päiväkodin muuttamisesta kouluksi ja esiopetukstiloiksi tehtuy. Tiloihin sovitetaan myös Idänpään neuvolan tilat. Suunnittelutyö käynnissä Kutalantien elintarvikelaboratorion entisten tilojen muuttaminen päivähoidon tiloiksi on päätetty toteuttaa. Suunnittelutyö on käynnissä Kanta-Hämeenlinnan palveluverkkotyö käynnissä LANULAn päättämien vaihtoehtojen pohjalta uuden perusopetuksen opetussuunnitelman valmistelutyö käynnissä siihen liittyvine tuntijakovalmisteluineen useiden sisäilmaongelmakohteiden ratkaisuvaihtoehtojen etsintä ja toteutus työn alla perusopetuksen henkilöstömenot ovat ennusteen mukaan ylittymässä noin eurolla väistötiloista aiheutuvan mahdollisen kustannuslisän suuruus ei ole vielä täsmentynyt Hämeenkosken kunta on irtisanonut yhteistyösopimuksen perusopetuksen tuottamisesta 7-9 luokkalaisille. Sopimus päättyy kevätlukukauden 2016 lopussa, jonka jälkeen hämeenkoskelaisia oppilaita ei enää tule Lammin Hakkalan kouluun. Lastensuojelussa ostopalvelujen (ulkopuoliset palveluntuottajat) käytön lisääntyminen on jatkunut edelleen verrattuna vuoteen Tämän hetken ennusteen mukaan budjetti tulisi ylittymään noin 1,1 milj. Kulujen lisääntymisen painopiste on siirtynyt avohuollon puolelta sijaishuollon puolelle. Lisäksi perhesijoitusten suhteellinen määrä on laskussa ja laitosten käyttö lisääntymässä. Maaliskuun alussa aloittaneen ennaltaehkäisevän perhetyön odotetaan laskevan ostopalvelukustannuksia. Palvelusopimukseen on kirjattu tuottavuustavoitteeksi vuodelle 2015 Hämeenlinnan, Hattulan ja Janakalan muodostama kuntaryhmä on mukana kuntakokeilussa, joka käynnistyi (Hyvinvoinnin integroidut toimintamallit) 2015 vuoden alussa. Lasten ja nuorten palvelut ovat mukana kokeilussa yhtenä kolmesta toimintakokonaisuudesta. 1

10 44, LANULA :00 / Pykälän liite: Kolmannesvuosiraportti Palvelusopimuksen seuranta tammi-huhtikuu 2015 Tulokset lihavoituna Tavoite Alatavoite Mittarit löytyvät taulukoista 2, 3 ja 4 Syrjäytymisen ehkäisy Hyvinvoivat lapset, nuoret ja perheet Laajat terveystarkastukset, asiakaskysely, kouluterveyskysely ja hyvinvointikertomus Tulevaisuuden kehitysyhteisöt Tuottavuuden parantaminen Osaava henkilöstö Hyvinvoiva työyhteisö Toimivat tuen prosessit Kaikki saavat päättötodistuksen ja toisen asteen koulutuksen paikan Lasten, nuorten ja perheiden toimijuus (agency) Vanhemmuuden tuki Osaava lapsi ja nuori Oppimisen ja kasvun ilo Oikea tuki oikeaan aikaan Toiminnan tuloksellisuus Henkilöstöstä on kelpoisia vähintään 90 % Osaaminen vastaa asiakkaiden tarpeita Asiakastyytyväisyys on vähintään 3,9. Yksiköissä on tehty osaamiskartoitukset ja kouluttautumissuunnitelmat Vakinaisten työsuhteiden määrä on 85 % Työhyvinvointitulokset ovat kaupungin parhaassa neljänneksessä Tuen prosessien arviointi Arviointi tehdään oppilashuollon osalta mennessä Päättötodistuksen saaneiden määrä Toisen asteen koulutuspaikan saaneet Syksy 2015 Asiakaskysely 3,4 (perusopetus) Asiakaskysely 4,0 Oppimistulokset Vuodelta 2014, meneillään 2015 valtakunnallisten arviointien koonti Asiakaskysely 4,0 Kouluterveyskysely soveltuvin osin PARANTUNUT Asiakaskysely 4,5 Tehostetun ja erityisen tuen piirissä olevien % -osuus opetuksessa Ks. alla indikaattoritaulukko Pienryhmissä olevien oppilaiden % -osuus 5,2 % Vakan erityisryhmissä olevien lasten % -osuus 1,4 % Kaikki sijoitetut lapset 215 Toiminnan kulut/asiakas KS:n toteutuminen ks. alla taulukko / Käyttöaste / Oppimistulokset 2015 osalta koonti tekeillä Kelpoisten prosenttimäärä 97,5 % Asiakaskysely 4,0 Osaamiskartoitukset ja kouluttautumissuunnitelmat Tehty 100 % 1/2015 Tehty 100 % 3/2015 Vakinaisten työsuhteiden prosenttimäärä Työhyvinvointikysely -- Sosiaalisen pääoman mittari 3,96 Poissaolojen määrä 2

11 44, LANULA :00 / Pykälän liite: Kolmannesvuosiraportti Indikaattorit Alla olevissa taulukoissa on lueteltu ne indikaattorit, joilla seurataan lapsen ja nuoren hyvän päivän toteutumista. Indikaattorit on jaettu laatuindikaattoreihin (L) ja trendi-indikaattoreihin (T). Palvelutuotanto raportoi merkittävien trendipoikkeamien syyt sekä poikkeamista seuraavat toimenpiteet. Tähdillä merkityistä on lisäselvitykset taulukon alapuolella. TAVOITE Syrjäytymisen ehkäisy Indikaattori L/T Ylipainoiset lapset % (alle 16v.) T 12,5 % Äitiysneuvoloiden lisäkäynnit T 19 Lastenneuvolan lisäkäynnit T 125 Varhaiskasvatuksessa tuetaan lasten terveellisten L Kyllä ruokailutottumusten kehitystä Lapsia / sosiaalityöntekijä (avohuolto) T 70 Oppilashuoltolain määräajoissa pysyminen (%) T 73 % Tehostettua ja erityistä tukea saavien prosenttiosuus T esi- ja perusopetuksen oppilaista esiopetus 2,3 % perusopetus, tehostettu tuki 7,6 % perusopetus, erityinen tuki 6,1 % Tehostettua ja erityistä tukea saavien prosenttiosuus T 8,6 % varhaiskasvatuksessa AP / IP: toimintaan osallistuvien lasten määrä T 672 Opetuksen laatukriteerien toteutuminen Arviointi Opstyö prosessissa L Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä T vuotiaita vuoden aika, % vastaavan ikäisestä väestöstä * Lastensuojeluilmoitukset / Käsitelty 7 vrk:n sisällä 99,1 % (%)** Tehdyt lastensuojelutarpeen selvitykset / T 142 valmistuneet 3 kk:n sisällä *** Asiakkuuden jatkuminen lastensuojelussa T 127/49 lastensuojelutarpeen selvityksen jälkeen (tehdyt selvitykset / asiakkuuden jatkuminen) **** Kiireelliset sijoitukset T 24 Kaikki sijoitetut lapset T 215 Kaikki oppilaat saavat peruskoulun päättötodistuksen ennen oppivelvollisuusiän L päättymistä Kaikki peruskoulun päättötodistuksen saaneet saavat toisen asteen koulutuspaikan L syksy 2015 syksy 2015 ENO:n kontaktimäärän kehitys ja jatko-ohjaus T kontaktia 856 asiakasta 154 Oppimistulokset. 6. ja 9. luokka, tavoitteena L vähintään valtakunnallinen keskimääräinen suoriutuminen Lapsiperheiden kotipalvelua hakeneiden /palvelun T 59/0 saaneiden perheiden määrä (myönteiset/kielteiset päätökset) Moniammatilliset neuvolatiimit: lasten määrä ja T 25 tehtyjen suunnitelmien määrä Ankkurityö: asiakkaat / uusijat T Lakisääteisten laajojen terveystarkastukset % T 70 % 3

12 44, LANULA :00 / Pykälän liite: Kolmannesvuosiraportti TAVOITE Tulevaisuuden kehitysyhteisöjen kehittäminen TAVOITE Tuottavuuden lisääminen Indikaattori L/T Asiakaskyselyt, tavoite 3,9 L 4,0 Kasvatuskumppanuus-keskustelut toteutetaan L Kyllä vähintään kerran vuodessa jokaisen lapsen kohdalla Koulunuorisotyö kaikilla yläkouluilla L Toteutuu Kerhotoiminnan tunnit T 796 Kerhojen määrä T 75 Indikaattori L/T Talouden toteutumisen seuranta, tilausbudjetissa T Riski pysyminen Perusopetus /oppilas T 1-6 lk lk lk Varhaiskasvatus /hoitopaikka T EOS Lastensuojelu: perhehoito / laitoshoito (60/40 %) T 51/49-14 luku LENE:n osa-arviointi päiväkodeissa 5-vuotiaille sekä niille 6-vuotiaille joilla on ollut 5-vuotistarkastuksessa pulmia Tilaajan ostopalvelurahojen käyttö LS. avohuolto/sijaishuolto (tilaaja) Suoran asiakastyön määrä tehtävästä perhetyöstä vähintään * Perustuu vuoden 2013 THL:n tilastoihin. ** Ajalta (luvut ovat Efficaan kirjattujen tietojen mukaisia) Lastensuojeluilmoitukset, käsitelty 7 vrk:n sis ,1 % Lastensuojeluilmoitukset, käsitelty yli 7 vrk: n sis. 5 0,9 % Tulleet lastensuojeluilmoitukset yhteensä ,0 % *** Lastensuojelutarpeen selvitykset kaikista lastensuojelun vireillepano-tyypeistä: T 1.8. alkaen T L 60 % (arv) Ls-tarpeen selvitys tehty 3 kk:n sisällä ,2 % Ei käsitelty, ei myöhässä (3 kk ei vielä täyttynyt) ,4 % Käsitelty myöhässä 30 9,4 % Ls-tarpeen selvitykset yhteensä ,0 % 1.8. alkaen Ls-tarpeen selvityksen jälkeen asiakkuus jatkuu (osuus luvusta 142) 56 45,8 % SELITYS: Sosiaalihuoltolain voimaantuloon saakka lastensuojelun vireille panon tyyppejä ovat olleet lastensuojeluilmoitus, lastensuojeluhakemus, pyyntö ls-tarpeen arvioimiseksi tai ls muulla tavoin. Tässä selvitysluvussa on taustalla kaikki nuo vireillepanon tyypit (ei vain ilmoitukset). Lisäksi on muistettava, että valmistuneita selvityksiä on 142, mutta vuoden ensimmäisen kolmanneksen aikana on aloitettu lisäksi 149 selvitystä, jotka eivät ole vielä myöhässä. **** Lastensuojelutarpeen selvitykset, jotka tehty lastensuojeluilmoitusten perusteella: Ls-tarpeen selvitys tehty 3 kk:n sisällä ,1 % Ei käsitelty, ei myöhässä (3 kk ei vielä täyttynyt) ,0 % Käsitelty myöhässä 30 9,9 % Ls-tarpeen selvitykset yhteensä ,0 % Ls-tarpeen selvityksen jälkeen asiakkuus jatkuu (osuus luvusta 127) 49 38,6 % SELITYS: Valmistuneita selvityksiä on 127, mutta tekeillä olevia on 145, joten lopullista asiakkuuteen päätyvien lasten määrää ei voida vielä arvioida. 4

13 44, LANULA :00 / Pykälän liite: Kolmannesvuosiraportti HÄMEENLINNAN TALOUDEN JA TOIMINNAN RAPORTOINTI 2015 LASTEN JA NUORTEN LAUTAKUNTA 1000 LAST EN JA NUORT EN LAUT AKUNT A T ilinpäätös 2014 T oteuma 01-04/ 2014 T oteuma 01-04/ 2015 Käyttös Ennuste 2015 Erotus 30000a T oimintatuotot Myyntituotot ### Maksutuotot ### Tuet ja avustukset Vuokratuotot ### Muut toimintatuotot ### T oiminta kulut A Henkilöstökulut Palvelujen ostot Tilaajan sis. palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat AMuut toimintakulut ### T oiminta ka te LAST EN JA NUORT EN LAUT AKUNT A 30000a Toimintatuotot ### Toimintakulut ### Toimintakate VARHAISKASVAT USPALVELUT YHT EENSÄ 30000a Toimintatuotot ### Toimintakulut ### Toimintakate Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki ### Toimintakulut ### Toimintakate Varhaiskasvatus ja erityisvarhaiskasvatus yhteensä Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate OPET USPALVELUT YHT EENSÄ 30000a Toimintatuotot ### Toimintakulut ### Toimintakate Pe rusope tus a Toimintatuotot ### Toimintakulut ### Toimintakate Lukiokoulutus ### Toimintakulut ### Toimintakate Muut ope tuspa lve lut yhte e nsä Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate LAST EN JA NUORT EN KASVUA T UKEVAT PALVELUT YHT EENSÄ 30000a Toimintatuotot ### Toimintakulut ### Toimintakate Lasten ja nuorten varhaisen tuen palvelut 30000a Toimintatuotot ### Toimintakulut ### Toimintakate Lasten ja nuorten psykososiaalisen tuen palvelut 30000a Toimintatuotot ### Toimintakulut ### Toimintakate Lastensuojelun palvelut 30000a Toimintatuotot ### Toimintakulut ### Toimintakate

14 45, LANULA :00 LANULA: 1941/2014 Kanta-Hämeenlinnan lasten ja nuorten palveluiden palveluverkkosuunnitelma LANULA Valmistelija / lisätiedot tilaajapäällikkö Antti Karrimaa, p , tilaajajohtaja Markku Rimpelä, Kanta-Hämeenlinnassa on jo pitkään kärsitty niin kouluissa kuin päiväkodeissakin huonon sisäilman aiheuttamista ongelmista. Eri syistä aiheutuvien sisäilmaongelmien vuoksi on jouduttu siirtymään väistöön Tuomelan yksiköstä, Nummen päiväkodista, Ruununmyllyn päiväkodista osin Jukolan päiväkodista, Nummen koululta ja osin Lyseon yläkoulusta. Lisäksi Nummen nuorisotalo on suljettu ja joukko muita toimipaikkoja on sisäilmaepäilyjen ja tutkimusten kohteina. Jotta lasten ja nuorten palveluissa kyettäisiin takaamaan sekä lapsille, että henkilöstölle turvalliset ja terveelliset tilat, on asiaa lähdetty pohtimaan kokonaisuutena. Kanta-Hämeenlinnan lasten ja nuorten palveluiden palveluverkon kehittämistä varten on laadittu kattava palveluverkkosuunnitelma, jonka toteuttamisella katsotaan voitavan saada asia muutaman vuoden kuluessa asianmukaiseen kuntoon. Viitteenä 1/Lanula oleva palveluverkkosuunnitelmaluonnos lähestyy kokonaisuutta kolmen eri vaihtoehtoisen etenemismallin kautta. Yhtenä mahdollisuutena suunnitelmassa käsitellään kaikkien ongelmakiinteistöjen peruskorjaamisvaihtoehtoa täydennettynä väestönkasvun mukanaan tuomalla uudisrakentamistarpeella. Toisena vaihtoehtona on pyrkiä hyödyntämään kaupungille tulevia Myllymäki-kampuksen tiloja mahdollisimman suuressa määrin ongelman ratkaisemiseksi. Kolmantena vaihtoehtona suunnitelmassa on luonnosteltu palveluverkon tiivistäminen ja uudisrakentaminen huomioiden väestönkasvu, kiinteistöjen peruskorjaustarve sekä palveluverkon alueellinen kattavuus. Tilaajajohtajan ehdotus: Lasten ja nuorten lautakunta päättää velvoittaa tilaajan laatimaan täsmennetty palveluverkkosuunnitelma kesäkuun 2014 kokoukseen mennessä. Puheenjohtaja keskeytti kokouksen klo pykälän käsittelyn yhteydessä ryhmätyön ajaksi. Kokous jatkui klo Merkitään, että tämän pykälän käsittelyn aikana Kirsi Ojansuu-Kaunisto poistui klo 19.43, Jonni Levaniemi poistui klo 20.00, Irma Taavela saapui klo 20.01, varajäsen Marja Sirkka-Ahonen poistui klo ja Sari Rautio saapui klo Keskustelun kuluessa Altti Salomäki ehdotti, että lisätään viitteenä olevaan palveluverkkoluonnokseen vaihtoehto 4, erillisen liitteen mukaisesti. Ehdotusta kannattivat kaikki jäsenet yksimielisesti. Koska oli syntynyt esittelijän ehdotuksesta poikkeava ehdotus, oli suoritettava äänestys. Suoritetussa kättennostoäänestyksessä esittelijän ehdotus sai 0 ääntä ja Altti Salomäen tekemä poikkeava päätösesitys sai 10 ääntä.

15 45, LANULA :00 LANULA: 1941/2014 Altti Salomäen tekemä päätösehdotus tuli lasten ja nuorten lautakunnan päätökseksi. Päätös: Lasten ja nuorten lautakunta päätti 1. velvoittaa tilaajan laatimaan täsmennetyn palveluverkkosuunnitelman kesäkuun loppuun 2014 mennessä ja 2. lisätä viitteenä olevaan palveluverkkoluonnokseen selvitettäväksi vaihtoehdon 4, liite 2/Lanula LANULA Valmistelija / lisätiedot: tilaajapäällikkö Antti Karrimaa, p Linjaukset Lasten ja nuorten lautakunta päätti kokouksessaan äänestyksen jälkeen tilaajajohtajan esityksestä poiketen seuraavaa: 1. velvoittaa tilaajan laatimaan täsmennetyn palveluverkkosuunnitelman kesäkuun loppuun 2014 mennessä ja 2. lisätä viitteenä olevaan palveluverkkoluonnokseen selvitettäväksi vaihtoehdon 4, liite 2/Lanula Liitteenä 3/Lanula on lautakunnalle valmisteltu arvio palveluverkkoesitysten lapsivaikutuksista. Arviointi on tehty palveluverkon tiivistämisestä, nykyisen palveluverkon uudistamisesta, lautakunnan edellisessä kokouksessa esille nostamasta vaihtoehdosta ja tässä pykälässä lautakunnalle esitettävästä palveluverkosta. Niin sanotun Myllymäki kampuksen osalta ei arviota tehty, koska kyseisestä kokonaisuudesta on oma selvitys vielä meneillään ja koska lautakunta ei edellisen kokouksen keskustelujen perusteella nähnyt tätä vaihtoehtoa enää perusteltuna. Liitteenä 4/Lanula on edellisessä kokouksessa viitteenä ollut palveluverkkosuunnitelma päivitettynä mm. lautakunnan esiin nostamalla vaihtoehdolla sekä tarkennettu alustava kustannusvaikutusten arviointi vaihtoehtojen osalta. Neljästä päävaihtoehdosta ensimmäinen, eli tiivistämisvaihtoehto, käsittää eniten muutoksia kantakaupungin kouluverkkoon. Nummelle syntyisi yhtenäinen peruskoulu Nummen ja Luolajan alakoulujen sekä Kaurialan yläkoulun pohjalle. Myllymäen alakoulun oppilaat siirtyisivät Seminaarin koululle ja Ortelan oppilaat HYKiin. Lisäksi Lyseon lukio siirtyisi Kaurialaan Kaurialan yläkoulun paikalle ja Lyseon yläkoulu Lyseon lukion tiloihin. Lisäksi peruskorjattaisiin Miemalan ja Vuorentaan koulut. Toisessa, eli peruskorjausvaihtoehdossa, kaikki kantakaupungin koulut peruskorjattaisiin nykyisille paikoilleen ja tehtäisiin tarpeelliset uudisrakennukset Nummelle, mahdollisesti Harvialaan ja Siiriin / Ruununmyllylle. Kolmas vaihtoehto tarkoittaa HAMKilta Myllymäestä Hämeenlinnan kaupungille tulevien kiinteistöjen hyödyntämistä peruskorjausten mini-

16 45, LANULA :00 LANULA: 1941/2014 moimiseksi. Tästä asiakokonaisuudesta on laadittu liitteenä 5/Lanula oleva erillinen selvitys eri vaihtoehdoista alustavine kustannusarvioineen. Myllymäellä sijaitsevien kiinteistöjen hyödyntäminen vaihtoehdoista riippumatta tarkoittaa laajaa peruskorjausten määrää Kanta-Hämeenlinnan kouluissa. Lisäksi toimintojen siirtäminen Myllymäelle edellyttää käyttötarkoituksen muutoskorjausten lisäksi laajahkoja peruskorjauksia mahdollisten sisäilmaongelmien ehkäisemiseksi. Vaihto neljä nousi esiin LANULAn kokouksessa kohdalla. Tässä vaihtoehdossa Nummelle perustettaisiin yhtenäinen peruskoulu Nummen alakoulun ja Lyseon yläkoulun pohjalle. Muilta osin perusopetuksen palveluverkon tilat kantakaupungissa peruskorjattaisiin nykyisille paikoilleen. Lisäksi tehtäisiin oppilasmäärän kasvun edellyttämät lisärakennukset mahdollisesti Harvialaan sekä Siiriin / Ruununmyllylle. Myöskään lukioverkkoon ei tässä vaihtoehdossa tulisi muutoksia nykytilaan verrattuna. Kokonaiskuva Palveluverkon tarkastelun keskeisenä lähtökohtana on ollut turvalliset ja terveelliset tilat ja sisäilmaongelmien hallintaan saaminen. Toisena keskeisenä seikkana on talous. Kokonaisuudesta tulee pyrkiä saamaan investointi- ja sen seurauksena käyttökustannuksiltaan mahdollisimman edullinen. Kolmantena tavoitteena on saada aikaan palveluverkko, joka kapasiteetiltaan ja sijainniltaan vastaa kaupungin kasvusuuntia ja volyymien muutoksia. Neljäntenä reunaehtona on saada aikaan palveluverkko, joka tiloiltaan vastaa nykypäivän ja mahdollisuuksien mukaan myös tulevaisuuden tavoitteita oppimiselle ja oppimisympäristölle laajasti tarkasteltuna. Tähän kokonaisuuteen kuuluvat myös sujuvat kasvun ja oppimisen polut päivähoidosta esiopetuksen kautta alakouluun ja sieltä yläkouluun, josta polku jatkuu toisen asteen koulutukseen. Palveluverkon suunnittelussa tulee rakentamisvaiheessa lisäksi huomioida tilojen monikäyttöisyys, jotta kaikkien eri väestöryhmien alueelliset tarpeet tilojen näkökulmasta voitaisiin tyydyttää mahdollisimman kattavasti. Palveluverkon alueellinen tarkastelunäkökulma Tarkasteltaessa kantakaupungin palveluverkkoa alueellisesti, nousee esiin pohdinta nykyisten ja tulevien oppilaiden sekä myös päivähoidon tarvitsijoiden sijoittuminen maantieteellisesti. Kantakaupungin ennakoidaan kasvavan itä-länsi suuntaan sekä kaakkoon. Lisäksi kaupunki on tiivistymässä ruutukaavan sisään tehtävällä täydennysrakentamisella. Tästä johtuen palveluverkon suunnittelussa tulee huomioida olemassa olevan palveluverkon kapasiteetin riittävyys. Miten lapset tulevaisuudessa mahtuvat eri yksiköihin, ja minkä kokoisia yksiköistä olisi tulossa? Minkälaista lisärakentamista tarvitaan? Tarvitaanko ala- tai yläkoulutiloja? Paljonko ja minne? Näiden pohdintojen selvittämiseksi on palveluverkkosuunnitelmassa hyödynnetty kaupungin asunto-ohjelman yhtey-

17 45, LANULA :00 LANULA: 1941/2014 dessä tehtyä väestösuunnitetta. Väestösuunnite arvioi kolmella eri vaihtoehdolla väestökehityksen sekä nykyisen asuntokannan, että tiedossa olevan kaavoituksen mukanaan tuoman asuntokannan näkökulmasta. Tarkastelun pohjana ovat myös ne tiedot olemassa olevan palveluverkon kunnosta, joita on olemassa. Taloudellinen näkökulma Palveluverkkosuunnitelmaan on koottu arviot eri etenemisvaihtoehtojen taloudellisista vaikutuksista niillä perustiedoilla, joita on ollut käytettävissä. Erityisesti koulujen, mutta myös päiväkotien osalta edessä on kaikissa eri vaihtoehdoissa valtava investointikokonaisuus, joka näkyy myös käyttötaloudessa kohoavien pääomavuokrien kautta. Tämän vuoksi tarkoituksenmukaista on hakea myös tästä näkökulmasta edullisinta mahdollista ratkaisua. Asukasmielipiteen näkökulma Palveluverkkosuunnitelmasta on pidetty kolme laajaa asukaskuulemistilaisuutta. Valmistelun eri vaiheista on kerrottu tiedotustilaisuudessa julkiselle sanalle. Lasten ja nuorten vaikuttajaraati on kokoontunut keskustelemaan asiasta. Lisäksi useat eri tahot ovat oma-aloitteisesti ottaneet kantaa palveluverkkosuunnittelun kokonaisuuteen. Yhteenvetona näistä tilaisuuksista ja eri kommenteista voinee todeta sen, että muutoksia nykytilanteeseen ei lähtökohtaisesti juurikaan haluta. Olemassa olevat koulut halutaan kuntoon ja yksiköiden lakkauttamiseen kanta on asukasmielipiteiden osalta voimakkaan negatiivinen. Lisärakentamiseen on otettu kantaa varsin laimeasti, mutta kommentit ovat olleet kautta linjan myönteisiä. Lukiokoulutuksen näkökulma Kantakaupungin palveluverkkosuunnitelma sivuaa osaltaan myös keskustan lukioverkkoa. Lukioverkko sinällään ei ole ollut palveluverkkosuunnittelun lähtökohtana, vaan sitä on tarkasteltu yhtenä mahdollisuutena helpottaa lähinnä yläkouluverkon saattamista turvalliseksi ja terveelliseksi. Nykyisellään lukiokoulutuksella on heiltä saadun tiedon mukaan käytössään enemmän tilaa kuin tarve olisi, ja tästä aiheutuu lukiokoulutukselle tarpeetonta ylimääräistä kustannusta. Lyseon lukion kiinteistön ottaminen yläkoulukäyttöön ja korvaavien tilojen etsintä lukiokoulutukselle Kaurialasta tai mahdollisesti Myllymäeltä sisältyy kahteen tarkasteltavaan versioon. Päätösehdotuksen perustelut Lapsivaikutusten arviointi, alueellinen näkökulma, asukasmielipiteet, taloudellinen näkökulma sekä lukiokoulutuksen näkökulma ovat olleet pohjana, kun on päädytty alla olevaan päätösehdotukseen. Lisäksi ehdotukseen ovat vaikuttaneet vaatimukset tilojen terveellisyydestä ja turvallisuudesta sekä pyrkimys huomioida lapsen ja nuoren hyvä päivä tavoite kokonaisuutena.

18 45, LANULA :00 LANULA: 1941/2014 Edellä kuvattujen reunaehtojen ja eri näkökulmien toteuttaminen kaikilta osin on monitahoinen ja osin kiistanalaisiakin argumentteja sisältävä kokonaisuus. Läntisen kantakaupungin osalta määrittelevinä tekijöinä ovat Nummen koulun uudisrakentaminen, alueen ennustettu voimakas kasvu sekä yläkoulun tarpeellisuus. Itäisen kantakaupungin osalta määrittelevinä tekijöinä ovat Siirin alueen ennustettu kasvu, Tuomelan peruskorjauksen kautta syntyvä lisäys tilakapasiteettiin sekä Ortelan odotettavissa oleva peruskorjaustarve. Keskisen kantakaupungin määrittelevinä tekijöinä ovat alueen kasvupaine erityisesti Tarvasmäki - Äikäälä -suunnalla, päivähoidon kysynnän kasvu Ojoisten suunnalla sekä Seminaarin koulun käytettävissä oleva tilakapasiteetti. Lisäksi tämän alueen keskeisenä probleemana on Lyseon yläkoulun rakennustekninen kunto sekä sijainti kahdella eri tontilla joiden välissä on keskeinen läpikulkukatu. Palveluverkkokokonaisuuden eri vaihtoehdoista laadittu lapsivaikutusten arviointi on luonnollisesti osaltaan ollut vaikuttamassa päätösesityksen sisältöön. Näiden reunaehtojen ja näkökulmien kautta on päädytty seuraavaan sisältöiseen vaihtoehtoon viisi: 1. perustetaan Nummelle 1-9-luokat käsittävän yhtenäisen peruskoulu 2. lakkautetaan Kaurialan yläkoulu 3. peruskorjataan Kaurialan yläkoulun kiinteistö yhteistyössä lukioliikelaitoksen kanssa Lyseon lukion korvaaviksi tiloiksi 4. sijoitetaan Lyseon yläkoulu Lyseon lukiolta vapautuviin tiloihin 5. peruskorjataan Myllymäen alakoulun pienten lasten kouluksi (esim 1-2 luokat) sekä päivähoidon tiloiksi korvaamaan Kaurialan ja Torikadun päiväkodit 6. lakkautetaan Ortelan koulu 7. käynnistetään suunnittelutyö lisärakentamisen toteuttamiseksi Siirin alueen kasvavan oppilasmäärän tarpeisiin 8. käynnistetään suunnittelutyö lisärakentamisen toteuttamiseksi Äikäälän - Tarvasmäen alueen kasvavan oppilasmäärän tarpeisiin ensisijaisesti yhteistyössä Janakkalan kunnan kanssa 9. muilta osin käynnistetään peruskorjauksen suunnittelu kantakaupungin muiden koulukiinteistöjen kunnostamiseksi 10. tarkastellaan suunniteltujen palveluyksiköiden koko tapauskohtaisesti osana kohteen hankesuunnittelua

19 45, LANULA :00 LANULA: 1941/ esitetään kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle tämän vaihtoehdon rahoittamista. Tilaajajohtajan ehdotus: Lasten ja nuorten lautakunta päättää 1. hyväksyä yllä kuvatun vaihtoehto viisi Hämeenlinnan kantakaupungin palveluverkon kokonaisratkaisuksi ja 2. esitetään kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle tämän vaihtoehdon rahoittamista. Puheenjohtaja keskeytti kokouksen neuvottelua varten klo Kokous jatkui klo Keskustelun kuluessa Kylli Kylliäinen teki seuraavan ehdotuksen: 1. Palveluverkkoratkaisua aletaan valmistella välittömästi Nummen koulun tilalle rakennettavan yhtenäiskoulun sekä tarvittavien liikennejärjestelyjen suunnittelulla. 2. Korjataan Myllymäen koulu pienten lasten alakouluksi sekä päivähoidon tiloiksi korvaamaan Kaurialan ja Torikadun päiväkodit. Ortelan ja Luolajan koulujen osalta sovelletaan samaa periaatetta kuin Myllymäen koulussa. 3. Suunniteltavien peruskoulujen yksikkökoko pyritään pitämään alle 700 oppilaassa. 4. Osana laajempaa koulukiinteistöjen käytön tehostamista tehdään suunnitelma, jonka tarkoituksena on selvittää, millaisia päivähoito- ja SOTE-palveluja remontoitaviin/rakennettaviin kiinteistöihin voidaan sijoittaa ja mitä muita palveluja kiinteistöissä tulisi olla. Suunnitelma tulisi liittyä osana varhaiskasvatussuunnitelman ja SOTE-palvelujen järjestämissuunnitelman tekemistä. 5. Lakkautetaan Lyseon yläkoulu ja tarkennetaan koulujen oppilaaksiottoalueet. 6. Käynnistetään suunnittelutyö lisärakentamisen toteuttamiseksi Siirin alueen kasvavan oppilasmäärän ja varhaiskasvatuksen tarpeisiin. 7. Käynnistetään suunnittelutyö lisärakentamisen toteuttamiseksi Äikäälän - Tarvasmäen alueen kasvavan oppilasmäärän tarpeisiin ensisijaisesti yhteistyössä Janakkalan kunnan kanssa. Samalla käynnistetään suunnittelutyö lisärakentamisen toteuttamiseksi alueen varhaiskasvatuksen tarpeisiin. 8. Käynnistetään korjausten suunnittelu kantakaupungin koulukiinteistöjen kunnostamiseksi. 9. Suunnittelussa huomioidaan väistötiloista aiheutuvat turvalliset liikenne- ja kuljetusjärjestelyt. 10. Esitetään kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle tämän vaihtoehdon rahoittamista. Ehdotusta kannattivat kaikki jäsenet yksimielisesti. Koska oli syntynyt esittelijän ehdotuksesta poikkeava ehdotus, oli suoritettava äänestys. Suoritetussa kättennostoäänestyksessä esittelijän ehdotus sai 0 ääntä ja Kylli Kylliäisen tekemä poikkeava päätösesitys sai 9 ääntä.

20 45, LANULA :00 LANULA: 1941/2014 LANULA Kylli Kylliäisen tekemä päätösehdotus tuli lasten ja nuorten lautakunnan päätökseksi. Merkittiin pöytäkirjaan, että Helena Lehkonen ilmoitti olevansa esteellinen (intressijäävi) ja poistui kokoushuoneesta asian päätöksenteon ajaksi. Puheenjohtaja poistui kokouksesta klo pykälän käsittelyn jälkeen. Tämän jälkeen puheenjohtajana toimi varapuheenjohtaja Irma Taavela ja pöytäkirjantarkastajaksi valittiin Jukka Sorvari. Päätös: Lasten ja nuorten lautakunta päätti, että 1. palveluverkkoratkaisua aletaan valmistella välittömästi Nummen koulun tilalle rakennettavan yhtenäiskoulun sekä tarvittavien liikennejärjestelyjen suunnittelulla, 2. korjataan Myllymäen koulu pienten lasten alakouluksi sekä päivähoidon tiloiksi korvaamaan Kaurialan ja Torikadun päiväkodit. Ortelan ja Luolajan koulujen osalta sovelletaan samaa periaatetta kuin Myllymäen koulussa, 3. suunniteltavien peruskoulujen yksikkökoko pyritään pitämään alle 700 oppilaassa, 4. osana laajempaa koulukiinteistöjen käytön tehostamista tehdään suunnitelma, jonka tarkoituksena on selvittää, millaisia päivähoito- ja SOTE-palveluja remontoitaviin/rakennettaviin kiinteistöihin voidaan sijoittaa ja mitä muita palveluja kiinteistöissä tulisi olla. Suunnitelma tulisi liittyä osana varhaiskasvatussuunnitelman ja SOTE-palvelujen järjestämissuunnitelman tekemistä, 5. lakkautetaan Lyseon yläkoulu ja tarkennetaan koulujen oppilaaksiottoalueet, 6. käynnistetään suunnittelutyö lisärakentamisen toteuttamiseksi Siirin alueen kasvavan oppilasmäärän ja varhaiskasvatuksen tarpeisiin, 7. käynnistetään suunnittelutyö lisärakentamisen toteuttamiseksi Äikäälän - Tarvasmäen alueen kasvavan oppilasmäärän tarpeisiin ensisijaisesti yhteistyössä Janakkalan kunnan kanssa. Samalla käynnistetään suunnittelutyö lisärakentamisen toteuttamiseksi alueen varhaiskasvatuksen tarpeisiin, 8. käynnistetään korjausten suunnittelu kantakaupungin koulukiinteistöjen kunnostamiseksi, 9. suunnittelussa huomioidaan väistötiloista aiheutuvat turvalliset liikenne- ja kuljetusjärjestelyt ja 10. esitetään kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle tämän vaihtoehdon rahoittamista Valmistelija/lisätiedot, tilaajapäällikkö Antti Karrimaa, p Kanta-Hämeenlinnan palveluverkko / Kaurialan yläkoulu Lasten ja nuorten lautakunta hyväksyi kokouksessaan lasten ja nuorten palveluiden palveluverkkosuunnitelman. Kyseisessä päätöksessä lautakunta päätti lakkauttaa Lyseon yläkoulun. Jo tuossa vaiheessa oli tiedossa, että Kaurialan yläkoulussa tullaan tarvitsemaan laaja peruskorjaus Kaurialan yläkoulun päärakennukseen. Tuon päätök-

21 45, LANULA :00 LANULA: 1941/2014 sen jälkeen on käynyt selväksi, että Kaurialan koulun matala tekniikkatalokin tarvitsee täydellisen peruskorjauksen vuonna 2007 toteutetusta remontista huolimatta. Mikäli peruskorjauksen kustannukset noudattavat tähän asti toteutunutta korjausastetta ja kustannustasoa, tarkoittaa tämä Kaurialan kohdalla peruskorjauskustannusten kasvamista vähintään 11,5 12 miljoonan euron tasolle lautakunnan aiemmin arvioiman 7,8 miljoonan euron sijasta. Tarkemmat korjausastelaskelmat arvioituine kustannuksineen ovat tällä hetkellä laskennassa. Sikäli, kun niitä saadaan ennen lautakunnan kokousta, tullaan ne toimittamaan välittömästi lautakunnan käytettäväksi. Todennäköisesti tarkennukset eivät alenna arvioitua kustannustasoa, vaan nostavat sitä jopa merkittävästikin. Tämän vuoksi on tarkoituksenmukaista ottaa tehty palveluverkkoratkaisu uuteen tarkasteluun Kaurialan osalta. Peruskorjaukselle vaihtoehtoinen malli on lähteä tarkastelemaan Kaurialan yläkoulun asemaa Lyseon yläkoulun sijasta. Tämä tarkoittaa seuraavan laista etenemistietä: Lakkautetaan Kaurialan yläkoulu siinä vaiheessa, kun Nummen palvelukeskus valmistuu. Esitetään Kaurialan yläkoulun rakennuksia purettavaksi. Sovitaan koulutuskuntayhtymä Tavastian kanssa uudisrakennuksen rakentamisesta Kaurialan yläkoulun tontille siten, että se yhdessä Kaurialan lukion kanssa vastaa tiloiltaan Kaurialan ja Lyseon lukioiden yhteistä opiskelijavolyymiä. Tässä sopimuksessa Hämeenlinnan kaupunki joutuu korvaamaan koulutuskuntayhtymälle rakennuskustannukset erikseen sovittavalla tavalla. Otetaan Lyseon lukiolta vapautuva tila Lyseon yläkoulun käyttöön. Lukiokoulutusta varten Kaurialaan rakennettava uudisrakennus olisi alustavien arvioiden mukaan n m 2 kokoinen ja sen rakentamiskustannukset olisivat arviolta n. 10 miljoonaa euroa. Kaurialan nykyisten rakennusten purkamisedellytykset ovat seuraavat: rakennusten peruskorjaaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa, sekä julkisuudessa vilahdellut mahdollinen Museoviraston kielteinen kannanotto purkamiseen. Tällä hetkellä rakennuksista ei ole suojelumääräyksiä. Peruskorjauksen taloudellinen kannattavuus saadaan selville toivottavasti lautakunnan kokoukseen mennessä. Museoviraston kannanotto sekä sen mahdollinen purkamisen estävä vaikutus voidaan selvittää hakemalla rakennuksille purkulupaa, jolloin tuossa prosessissa mahdolliset juridiset esteet rakennuksen purkamiselle käyvät ilmi. Liitteenä 6/Lanula kustannusarvio Kaurialan yläkoulun peruskorjauksesta. Tilaajajohtajan ehdotus: Lasten ja nuorten lautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että haetaan purkulupaa Kaurialan rakennuksille. Mikäli purkulupa kiinteistölle saadaan, 1. käynnistetään koulutuskuntayhtymä Tavastian kanssa neuvottelut uudisrakennuksen rakentamiseksi Kaurialan yläkoulun tontille tai sen osalle lukiokoulutusta varten

22 45, LANULA :00 LANULA: 1941/ todetaan, että Lyseon lukion vuokrasopimus irtisanotaan päättymään siinä vaiheessa, kun uudisrakennus Nummelle on valmistunut 3. perutaan lautakunnan tekemä päätös lakkauttaa Lyseon yläkoulu, ja käynnistetään valmistelut Kaurialan yläkoulun lakkauttamiseksi Nummen palvelukeskuksen valmistumisen yhteydessä 4. todetaan, että ehtojen 1-4 täyttyessä Lyseon yläkoulu siirtyy Lyseon lukiolta vapautuviin tiloihin. Keskustelun kuluessa Helena Lehkonen teki seuraavan muutosehdotuksen päätösehdotukseksi: Lasten ja nuorten lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että haetaan purkulupaa Kaurialan rakennuksille. Purkuluvan käsittelyn yhteydessä selvitetään seuraavat 4 vaihtoehtoa: 1. Kaurialan yläkoulun uudisrakennus, lukiot ennallaan, Lyseon yläkoulu Nummelle. 2. Kaurialan yläkoulun siirto Kaurialan lukion tiloihin ja Kaurialan lukio ja Lyseon lukio Lyseonmäelle. Lyseon yläkoulu Nummelle. 3. Kaurialan lukio ja Lyseon lukio samalle tontille Kaurialan lukion yhteyteen samalle tontille. Kaurialan yläkoulu Nummelle. Lyseon yläkoulu Lyseon lukion tiloihin. 4. Uudisrakennus KK Tavastian yhteyteen, jonne sekä Lyseo ja Kauriala. Lyseon yläkoulu Lyseon lukion tiloihin, Kaurialan yläkoulu Kaurialan lukion tiloihin. Ehdotusta kannatti Irma Taavela. Koska oli tehty pohjaehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, oli asiasta äänestettävä. Puheenjohtajan määräämässä kädennostoäänestykssä sai tilaajajohtajan ehdotus nolla (0) ääntä ja Helena Lehkosen ehdotus yksitoista (11) ääntä (Aaltonen, Taavela, Lehkonen, Virtanen, Salomäki, Oksanen, Paju, Hämäläinen, Sorvari, Soinikoski, Kylliäinen). Puheenjohtaja totesi lautakunnan hyväksyneen Lehkosen ehdotuksen. Päätös: Lasten ja nuorten lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että haetaan purkulupaa Kaurialan rakennuksille. Purkuluvan käsittelyn yhteydessä selvitetään seuraavat 4 vaihtoehtoa: 1. Kaurialan yläkoulun uudisrakennus, lukiot ennallaan, Lyseon yläkoulu Nummelle. 2. Kaurialan yläkoulun siirto Kaurialan lukion tiloihin ja Kaurialan lukio ja Lyseon lukio Lyseonmäelle. Lyseon yläkoulu Nummelle.

23 45, LANULA :00 LANULA: 1941/ Kaurialan lukio ja Lyseon lukio samalle tontille Kaurialan lukion yhteyteen samalle tontille. Kaurialan yläkoulu Nummelle. Lyseon yläkoulu Lyseon lukion tiloihin. 4. Uudisrakennus KK Tavastian yhteyteen, jonne sekä Lyseo ja Kauriala. Lyseon yläkoulu Lyseon lukion tiloihin, Kaurialan yläkoulu Kaurialan lukion tiloihin. Merkittiin, että puheenjohtaja Satu Aaltonen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen klo Tämän jälkeen 2. vpj Helena Lehkonen toimi kokouksen puheenjohtajana LANULA Valmistelija/lisätiedot: tilaajapäällikkö Antti Karrimaa, p Kaupunginhallituksen asettama palveluverkkotyö 2015 on edennyt lautakuntakäsittelyjen vaiheeseen. Liitteeseen 2/Lanula on hankkeesta kantakaupungin asukastilaisuuteen valmistettu diaesitys, joka on jäljempänä esitettävien Kanta-Hämeenlinnan yläkouluja ja lukiokoulutusta koskevien palveluverkkovaihtoehtojen taustalla. Laajempi aineisto löytyy sivustolta. Palveluverkkohanke perustuu lautakuntien palvelumalleihin. Lasten ja nuorten palveluiden järjestämisessä halutaan korostaa lapsen oikeuksia ikäkautensa mukaiseen toimintaan ja toimintamahdollisuuksiin kaikissa tilanteissa. Toiminnan lähtökohtana on lapsi ei organisaatio. Elämänkaari ajattelu on edelleenkin toiminnan lähtökohtana ja se konkretisoituu lapsen ja nuoren hyvä päivä -palvelukonseptissa. Palvelukonseptia rakennetaan Hämeenlinnan eri kaupunginosiin lapsen iän, yksilöllisten edellytysten ja tarpeiden mukaan yhteistyössä perheiden kanssa. Palvelukonsepti rakennetaan niin, että ratkaisu vahvistaa alueen omien toimijoiden aktiivisuutta ja alueen elinvoimaisuutta, lisää tuottavuutta, vähentää palvelujen päällekkäisyyttä ja vähentää raskaiden palveluiden tarvetta. Lapsen ja nuoren hyvää päivää toteutetaan kolmesta eri tavoitteesta: tulevaisuuden kehitysyhteisöjen rakentaminen, syrjäytymisen ehkäisy ja tuottavuuden lisääminen. Lasten ja nuorten palelumallin mukaisen palveluverkon toiminnallisina ja pedagogisina sekä osin myös alueellisina tavoitteina pidetään mahdollisimman laajaa monikäyttöisyyttä. Peruskorjattavia ja toisaalta uudisrakennettavia kohteita ei jatkossa toteuteta vain yhtä toimintoa silmällä pitäen, vaan lähtökohtana on aina kiinteistön sijaintialueesta nousevat tarpeet. Mitä kaikkia tarpeita peruskorjauksella tai uudisrakentamisella voidaan tilojen näkökulmasta tyydyttää? Tällä toimintafilosofialla pyritään toisaalta maksimoimaan tilojen käyttöaste ja toisaalta tarjoamaan eri kaupunkialueilla eri väestö- ja ikäryhmiä mahdollisimman hyvin palvelevat tilat. Eri toiminnallisten tarpeiden tyydyttäminen yhteiskäyttöisillä kiinteistöillä vaikuttaa osaltaan myös investointien suuruuteen.

24 45, LANULA :00 LANULA: 1941/2014 Lasten ja nuorten lautakunta päätti kokouksessaan esittää purkuluvan hakemista Kaurialan koulun nykyisille rakennuksille. Samassa yhteydessä lautakunnan päätöksen mukaisesti tulee selvittää palveluverkkoon liittyvät neljä eri vaihtoehtoa. Liitteeseen 3/Lanula on koottu selvitykset lautakunnan edellyttämien vaihtoehtojen pohjalta. Lisäksi liitteeseen on koottu selvitys yhdestä muustakin vaihtoehdosta. Palveluverkkovaihtoehdoista on lisäksi laadittu em. liitteeseen lapsivaikutusten arviointi, jolla on pyritty arvioimaan eri vaihtoehtojen vaikutuksia Kanta-Hämeenlinnan lapsiin ja nuoriin sekä heidän perheisiinsä. Selvityksessä on tarkasteltu sitä, mitä eri vaihtoehtoehtojen toteuttaminen aiheuttaa toiminnallisesti ja mitä investointitarpeita liittyy eri vaihtoehtojen toteuttamiseen. Näiden tietojen pohjalta on liitteeseen koottu myös eri vaihtoehtojen alustavat investointikustannukset. Vaihtoehtojen tarkastelussa on otettu huomioon Kanta-Hämeenlinnan yläkouluverkon muutosvaihtoehdot, sekä eri vaihtoehtojen vaikutukset Kanta-Hämeenlinnan lukiokoulutuksen tilakokonaisuuksille. Yläkoulujen osalta yhtenä päätettynä kulmakivenä on selvitystyössä pidetty Nummen palvelukeskusta, jonka toteuttamisesta ja toteutuksen laajuudesta on erilliset päätökset Lanulasta ja Kaupunginvaltuustosta Liitteeseen kirjatut toiminnalliset näkökulmat on laadittu yhteistyössä opetuspalveluiden oman palvelutuotannon johdon kanssa. Lukiokoulutuksen osalta pohjana on käytetty Koulutuskuntayhtymä Tavastian teettämää eri vaihtoehtojen selvitystä. Tilaajajohtajan ehdotus: Lasten ja nuorten lautakunta käy asiasta lähetekeskustelun em. vaihtoehtojen pohjalta tulevan päätöksenteon tueksi.

25 45, LANULA :00 / Pykälän liite: Diaesitys Tulevaisuuden palvelut Asukastilaisuudet

26 45, LANULA :00 / Pykälän liite: Diaesitys Asukastilaisuudet Tulevaisuuden palvelut Hämeenlinnassa TILAISUUDET KLO 18 ALKAEN Ma 4.5. Hauho-talolla, Sirpa Ylikerälä, Jari Pekuri, Irina Pohjola, Anne Tuominen ja Juuso Heinisuo Ti 5.5. Lammilla (Lammi ja Tuulos) Turvantalossa, Markku Nurmikari, Markku Rimpelä, Irina Pohjola, Ismo Hannula, Pirkko Mattila Ke 6.5. Rengon koulu, koulun ruokasalissa, Jukka Lindberg, Antti Karrimaa, Marja Suutari, Ismo Hannula ja Tarja Mikkola To 7.5. Kalvolan Palotalolla, Leena Harjula, Antti Karrimaa, Jari Jokivuo, Heli Pirkkalainen ja Juuso Heinisuo Ma Keskusta, Kumppanuustalon auditoriossa, Liisa Lepola, Markku Rimpelä, Antti Karrimaa, Päivi Joenmäki, Seija Mäkinen, Niklas Lähteenmäki Ismo Hannula ja Tarja Mikkola Tarja Majuri ja Maarit Kaartokallio sekä maankäytön sunnittelu (kaavoitus) kaikissa paikalla,

27 45, LANULA :00 / Pykälän liite: Diaesitys Tilaisuuden ohjelma 1. Kahvitarjoilu 2. Palveluverkkotyön toimeksianto 3. Kaupungin taloustilanne nyt ja tulevaisuudessa 4. Palvelumallista lyhyesti 5. Palveluverkko kartalla ja kohteina 6. Saavutettavuus 7. Palvelutyytyväisyydestä 8. Väestön kehityksestä 9. Joukkoliikenteestä 10. Pyydetty puheenvuoro 11. Yhteinen Keskustelu

28 45, LANULA :00 / Pykälän liite: Diaesitys Palveluverkkotyön toimeksianto

29 45, LANULA :00 / Pykälän liite: Diaesitys Kaupunkistrategia - Kestävä elämäntapa+ - Asunto-ohjelma+ - Maankäytön strategiset periaatteet Palvelu- ja hankintaohjelma Palvelusuunnitelmat Palvelumalli Palveluverkko

30 45, LANULA :00 / Pykälän liite: Diaesitys Palveluverkkohankkeet palvelu- ja hankintaohjelmassa sekä kaupungin tilausbudjetissa (talousarvio) Palvelu- ja hankintaohjelma 13. Opetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkkosuunnittelu (LANULA) 15. Nostetaan opetuksen ja varhaiskasvatuksen tilojen käyttöastetta 16. Käynnistetään kokeilu palvelusetelin käyttöönotosta varhaiskasvatuspalveluissa 17. Otetaan luovasti käyttöön uusia oppimis- ja palveluympäristöjä 23. Kirjastoverkkoa tarkastellaan ja määritellään kiinteiden kirjastopisteiden lukumäärä, kehitetään seudullista kirjastotointa yhdessä Hattulan ja Janakkalan kanssa 31. Arvioidaan uudis- ja saneerausrakentamisen mitoitusta ja tilojen suunnittelussa huomioidaan elinkaarenaikainen muuntojousto 33 Tilojen käytön tehostaminen. Hallinto- ja palvelutilojen käytön tiivistäminen ja tilojen monikäyttöisyys, Ulkoisten vuokratilojen vähentäminen, Tyhjien tilojen jalostaminen ja myynti, Palvelujen käytössä olevien tilojen tiivistäminen 36. Yhteispalvelun ja asiakaspalvelun kehittäminen Kastellissa Tilausbudjetti 1. Palveluiden määrän arviointi 2. Palveluiden arviointi realiteetin näkökulmasta 3. Ei lakisääteisten tehtävien arviointi 4. Kaksinapainen terveysasemaverkko kantakaupungissa 5. Vanajaveden sairaalaan yhden osaston siirto Ahvenistolle % avosairaanhoidon ulkoistaminen 7. Raitaharjun muuttaminen erityiseksi palveluasumiseksi 8. Kaurialan koulun tulevaisuus Kaupunginhallitus päättää: 1. koota merkittävät hankkeet laajemmiksi kokonaisuuksiksi 2. toimia poliittisena ohjausryhmänä hankkeille 3. käynnistää useita hankkeita yhdistävän palveluverkkotyön 4. käsitellä säännöllisesti edellä mainittuja hankekokonaisuuksia

31 45, LANULA :00 / Pykälän liite: Diaesitys Palveluverkkotyö Perustuu palvelumalliin ja kaupungin taloudellisen tilanteen mukaiseen palvelujen uudelleenarviointiin 2. Koko kaupunkia koskevat palveluverkkoon liittyvät toimenpiteet, KH ohjaa ja lautakunnat päättävät 3. Tilannekatsaus nykyisiin palveluihin ja palveluverkkoon ja ehdotukset niiden kehittämiseen seuraavan 10 vuoden aikana 4. Tilaajaryhmä projektiryhmänä 5. Ohjausryhmänä toimii kaupunginhallitus 6. Palveluverkkosuunnitelmaa tarkennetaan joka toinen vuosi 7. Vuorovuosina tarkennetaan Maankäytön strategiset linjaukset

32 45, LANULA :00 / Pykälän liite: Diaesitys Palveluverkko Tavoite Kaupungin palveluverkko suunnitellaan kokonaisuutena ottaen huomioon kaupungin taloudellinen tilanne, kaupungin väestörakenne ja kasvusuunnat sekä tarpeet palvelujen sisällölliselle uudistamiselle. Tehdään toimenpide-ehdotuksia tuleville vuosille ( ) eri palvelualueiden tarpeet huomioon ottaen. Hyödyt 1.Tehokkuus olemassa olevien tilojen käytössä 2. Pienistä ja haavoittuvista yksiköistä luopuminen 3. Uusien toimintamallien mahdollistuminen 4.Peruskorjaussuunnittelu ja uusinvestoinnit kokonaisuuden kannalta oikeaan aikaan ja oikeisiin paikkoihin 5.Palveluverkon tiivistäminen - pienemmät tukipalvelukustannukset 6.Kiinteistökustannusten aleneminen tai kasvun hillitseminen 7.Terveelliset ja turvalliset tilat

33 45, LANULA :00 / Pykälän liite: Diaesitys PALVELUVERKKO PROJEKTIN KOKONAISUUDEN ROADMAP HUHTIKUU 2015 TOUKOKUU 2015 KESÄKUU 2015 PROJEKTIRYHMÄ TILAAJARYHMÄ Tilaajapäälliköt Palvelutuotantojohto Viikolla klo 8.00 JORY KH OHJAUSRYHMÄ info 1.6 LAUTAKUNNAT Ikla Tetola Lanula Elala Yhla KV Keskustelu talous-tulevaisuus seminaari Lautakunnat päätöksiä 8.6 info 15.6 OSALLISUUS / ASUKKAAT Paikallisuutta edistävät palveluverkkotilaisuudet pitäjissä viikolla

34 45, LANULA :00 / Pykälän liite: Diaesitys Kaupungin talous ohjaamassa työtä

35 , LANULA :00 / Pykälän liite: Diaesitys Asukkaat Toimintakate , VEROPROSENTTI MUUTOS 3,25-3,42 Investoinnit KUMULATIIVINEN ALIJÄÄMÄ 22 21, , , ,25 20,5 19, ,5 19,5 18,

36 45, LANULA :00 / Pykälän liite: Diaesitys Palvelumallista Copyright Perlacon 12 Oy 2015

37 45, LANULA :00 / Pykälän liite: Diaesitys Hämeenlinnan palvelumalli - valinnat 1. Hyvinvoinnin tukeminen elämänkaarisissa asiakaslähtöisissä, saavutettavissa palveluissa, (palvelukeskittymät) 2. Aktiivinen kansalaisuus, oma vastuu, osallisuus uudet demokratian muodot 3. Sähköisten palvelujen lisääminen 4. Palveluohjauksen ja asiakaspalvelun kehittäminen 5. Tietoon perustuva johtaminen 6. Monituottajuus ja sopimusohjaus, yhteisöllisyys 7. Hankinnat

38 45, LANULA :00 / Pykälän liite: Diaesitys PALVELUMALLI Yhteisöllise t tilat Vapaaehet oistyö Tapahtumat Neuvonta Kirjasto Yksityiset palvelut Hyvinvoinninkeskus Liikunta Lasten ja nuorten keskus Neuvola Kaupalliset palvelut Avosairaan hoito Ateriapalve lut Varhaiskasvatus Perusopetus Terveysasema Hammashoito Ikäihmisten palvelukeskus

39 45, LANULA :00 / Pykälän liite: Diaesitys Palveluverkko kartalla, Saavutettavuus, Palvelutyytyväisyys

40 45, LANULA :00 / Pykälän liite: Diaesitys Palvelupisteet etelä

41 45, LANULA :00 / Pykälän liite: Diaesitys Palvelupisteet itä

42 45, LANULA :00 / Pykälän liite: Diaesitys Palvelupisteet läntinen

43 45, LANULA :00 / Pykälän liite: Diaesitys Palvelupisteet pohjoinen

44 45, LANULA :00 / Pykälän liite: Diaesitys Palvelupisteet keskusta

45 45, LANULA :00 / Pykälän liite: Diaesitys Palvelupisteet kaakkoinen

46 45, LANULA :00 / Pykälän liite: Diaesitys 7.1 Palvelutyytyväisyyskysely Tutkimus toteutettiin osana palveluverkkotyötä välisenä aikana Tutkimukseen VRK-otos oli 9200 Hämeenlinnalaista. Tutkimukseen vastasi kaikkiaan 883 henkilöä. Tutkimuksessa kartoitettiin: Miten hyvin Hämeenlinnan kaupunki on järjestänyt palveluja? Palvelujen käyttöä Palvelujen saatavuutta Lähipalvelujen muoto (jos joudutaan vähentämään) Tilastoalue N-määrä Läntinen kantakaupunki 143 Pohjoinen kantakaupunki 116 Eteläinen kantakaupunki 98 Keskusta 137 Kaakkoinen kantakaupunki 45 Itäinen kantakaupunki 153 Yhteensä 692 Hauho 45 Kalvola 30 Lammi 63 Renko 36 Tuulos 17 Kokonaisvastaajamäärä 883

47 45, LANULA :00 / Pykälän liite: Diaesitys 7.2 Palvelutyytyväisyyskysely Läntinen kantakaupunki, tulosyhteenveto Palvelu on hoidettu mielestäni (käyttäjät) Oletteko te tai perheenjäsenenne käyttänyt viimeisen 12kk aikana? (käytetyimmät palvelut) Kaikki vastaajat ja käyttäjät Erittäin hyvin 4 Verkatehtaan palvelut 34 % 47 % Kirjastopalvelut 49 % 41 % Teiden ja katujen hoito talvella 4 % 22 % Teiden ja katujen hoito kesällä 7 % 32 % Palvelun saatavuus tällä hetkellä (käyttäjät) Mikäli lähipalveluita joudutaan vähentämään, millaiseksi palvelun muuttaisitte? Kaikki vastaajat ja käyttäjät Hyvä Keskinkertainen Huono Kirjastopalvelut 80 % 19 % 2 % Verkatehtaan palvelut 65 % 32 % 3 % Teiden ja katujen hoito talvella 11 % 52 % 37 % Teiden ja katujen hoito kesällä 19 % 61 % 20 %

48 45, LANULA :00 / Pykälän liite: Diaesitys Palvelutyytyväisyyskysely Keskusta, tulosyhteenveto Palvelu on hoidettu mielestäni (käyttäjät) Oletteko te tai perheenjäsenenne käyttänyt viimeisen 12kk aikana? (käytetyimmät palvelut) Kaikki vastaajat ja käyttäjät Erittäin hyvin 4 Verkatehtaan palvelut 47 % 34 % Terveyskeskuksen lääkärivastaanotto 19 % 31 % Teiden ja katujen hoito talvella 4 % 22 % Teiden ja katujen hoito kesällä 7 % 32 % Palvelun saatavuus tällä hetkellä (käyttäjät) Mikäli lähipalveluita joudutaan vähentämään, millaiseksi palvelun muuttaisitte? Kaikki vastaajat ja käyttäjät Hyvä Keskinkertainen Huono Terveyskeskuksen lääkärivastaanotto 32 % 40 % 28 % Verkatehtaan palvelut 65 % 32 % 3 % Teiden ja katujen hoito talvella 11 % 52 % 37 % Teiden ja katujen hoito kesällä 19 % 61 % 20 %

49 45, LANULA :00 / Pykälän liite: Diaesitys Palvelutyytyväisyyskysely Itäinen kantakaupunki, tulosyhteenveto Palvelu on hoidettu mielestäni (käyttäjät) Oletteko te tai perheenjäsenenne käyttänyt viimeisen 12kk aikana? (käytetyimmät palvelut) Kaikki vastaajat ja käyttäjät Erittäin hyvin 4 Verkatehtaan palvelut 34 % 47 % Kirjastopalvelut 49 % 41 % Teiden ja katujen hoito talvella 4 % 22 % Teiden ja katujen hoito kesällä 7 % 32 % Palvelun saatavuus tällä hetkellä (käyttäjät) Mikäli lähipalveluita joudutaan vähentämään, millaiseksi palvelun muuttaisitte? Kaikki vastaajat ja käyttäjät Hyvä Keskinkertainen Huono Kirjastopalvelut 80 % 19 % 2 % Verkatehtaan palvelut 65 % 32 % 3 % Teiden ja katujen hoito talvella 11 % 52 % 37 % Teiden ja katujen hoito kesällä 19 % 61 % 20 %

50 45, LANULA :00 / Pykälän liite: Diaesitys Palvelutyytyväisyyskysely Pohjoinen kantakaupunki, tulosyhteenveto Palvelu on hoidettu mielestäni (käyttäjät) Oletteko te tai perheenjäsenenne käyttänyt viimeisen 12kk aikana? (käytetyimmät palvelut) Kaikki vastaajat ja käyttäjät Erittäin hyvin 4 Terveyskeskuksen palveluohjaus (ajanvarauspiste) 25 % 31 % Terveyskeskuksen lääkärivastaanotto 19 % 31 % Teiden ja katujen hoito talvella 4 % 22 % Teiden ja katujen hoito kesällä 7 % 32 % Palvelun saatavuus tällä hetkellä (käyttäjät) Mikäli lähipalveluita joudutaan vähentämään, millaiseksi palvelun muuttaisitte? Kaikki vastaajat ja käyttäjät Hyvä Keskinkertainen Huono Terveyskeskuksen lääkärivastaanotto 32 % 40 % 28 % Terveyskeskuksen palveluohjaus 43 % 40 % 17 % Teiden ja katujen hoito talvella 11 % 52 % 37 % Teiden ja katujen hoito kesällä 19 % 61 % 20 %

51 45, LANULA :00 / Pykälän liite: Diaesitys Palvelutyytyväisyyskysely Kaakkoinen kantakaupunki, tulosyhteenveto Palvelu on hoidettu mielestäni (käyttäjät) Oletteko te tai perheenjäsenenne käyttänyt viimeisen 12kk aikana? (käytetyimmät palvelut) Kaikki vastaajat ja käyttäjät Erittäin hyvin 4 Verkatehtaan palvelut 34 % 47 % Joukkoliikennepalvelut 5 % 17 % Teiden ja katujen hoito talvella 4 % 22 % Teiden ja katujen hoito kesällä 7 % 32 % Palvelun saatavuus tällä hetkellä (käyttäjät) Mikäli lähipalveluita joudutaan vähentämään, millaiseksi palvelun muuttaisitte? Kaikki vastaajat ja käyttäjät Hyvä Keskinkertainen Huono Verkatehtaan palvelut 65 % 32 % 3 % Joukkoliikennepalvelut 13 % 45 % 41 % Teiden ja katujen hoito talvella 11 % 52 % 37 % Teiden ja katujen hoito kesällä 19 % 61 % 20 %

52 45, LANULA :00 / Pykälän liite: Diaesitys 7.2 Palvelutyytyväisyyskysely Eteläinen kantakaupunki, tulosyhteenveto Palvelu on hoidettu mielestäni (käyttäjät) Oletteko te tai perheenjäsenenne käyttänyt viimeisen 12kk aikana? (käytetyimmät palvelut) Kaikki vastaajat ja käyttäjät Erittäin hyvin 4 Verkatehtaan palvelut 34 % 47 % Kirjastopalvelut 49 % 41 % Teiden ja katujen hoito talvella 4 % 22 % Teiden ja katujen hoito kesällä 7 % 32 % Palvelun saatavuus tällä hetkellä (käyttäjät) Mikäli lähipalveluita joudutaan vähentämään, millaiseksi palvelun muuttaisitte? Kaikki vastaajat ja käyttäjät Hyvä Keskinkertainen Huono Kirjastopalvelut 80 % 19 % 2 % Verkatehtaan palvelut 65 % 32 % 3 % Teiden ja katujen hoito talvella 11 % 52 % 37 % Teiden ja katujen hoito kesällä 19 % 61 % 20 %

53 45, LANULA :00 / Pykälän liite: Diaesitys Terveysasemat pyörällä

54 45, LANULA :00 / Pykälän liite: Diaesitys Alakoulut kävellen

55 45, LANULA :00 / Pykälän liite: Diaesitys Terveysasemat kävellen

56 45, LANULA :00 / Pykälän liite: Diaesitys Terveysasemat pyörällä

57 45, LANULA :00 / Pykälän liite: Diaesitys Väestö

58 45, LANULA :00 / Pykälän liite: Diaesitys Väestö eteläinen

59 45, LANULA :00 / Pykälän liite: Diaesitys Eteläinen alueet

60 45, LANULA :00 / Pykälän liite: Diaesitys Väestö itäinen

61 45, LANULA :00 / Pykälän liite: Diaesitys Itäinen alueet

62 45, LANULA :00 / Pykälän liite: Diaesitys Väestö läntinen

63 45, LANULA :00 / Pykälän liite: Diaesitys Läntinen alueet

64 45, LANULA :00 / Pykälän liite: Diaesitys Väestö pohjoinen

65 45, LANULA :00 / Pykälän liite: Diaesitys Pohjoinen alueet

66 45, LANULA :00 / Pykälän liite: Diaesitys Väestö keskusta

67 45, LANULA :00 / Pykälän liite: Diaesitys Keskusta alueet

68 45, LANULA :00 / Pykälän liite: Diaesitys Väestö kaakkoinen

69 45, LANULA :00 / Pykälän liite: Diaesitys Kaakkoinen alueet

70 45, LANULA :00 / Pykälän liite: Diaesitys Koko Hämeenlinna

71 45, LANULA :00 / Pykälän liite: Diaesitys Joukkoliikenne

72 45, LANULA :00 / Pykälän liite: Diaesitys Kanta-Hämeenlinna: Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet o Tavoitteet tarkistetaan tänä vuonna. o Kaupunkiliikenteen sopimukset uusiutuvat

73 45, LANULA :00 / Pykälän liite: Diaesitys Kanta-Hämeenlinna

74 45, LANULA :00 / Pykälän liite: Diaesitys Kaupunkiliikenne nyt

75 45, LANULA :00 / Pykälän liite: Diaesitys Kaupunkiliikenne nyt o 16 bussilinjaa ja 1 palveluliikennelinja o Ma-su 7 linjaa, ma-la 2 linjaa, ma-pe 7 linjaa o Kesätauko 3 linjalla o Pääosin tunnin vuoroväli jokaisella linjalla yhteisille reittiosuuksille saadaan tiheä vuoroväli o Reittipoikkeamat vaikeuttavat linjaston hahmottamista o Palvelulinja Seiska palvelee ovelta ovelle reitillään

76 45, LANULA :00 / Pykälän liite: Diaesitys Muutoksia tulossa o Reittimuutoksia Vanajanlinnassa käynti lakkautetaan SSAB:n piha-alueen reitti lakkautetaan o Lippu- ja maksujärjestelmä v.2016 Siirtyminen lippu- ja maksujärjestelmä Walttiin Vyöhykehinnoittelu Muutoksia lippulajeissa

77 45, LANULA :00 / Pykälän liite: Diaesitys Vuonna 2017 o Tavoitteena toteuttaa linjastorakenneuudistus. o Saadaanko vaihdoton yhteys Turenki Hämeenlinnan keskusta Parola? Palokunnankadulle bussiliikenne kahteen suuntaan o Saadaanko monipuolisemmat sairaalayhteydet? o Jotain nykyistä muuttuu vaihdolliseksi? o Jotain vaihdollista muuttuu vaihdottomaksi? NYT on oikea hetki kertoa omasta unelmien bussilinjasta suunnittelun tueksi!

78 45, LANULA :00 / Pykälän liite: Diaesitys Vaikuta! o Pyöräily- ja joukkoliikennekysely ma pe o Suulliset tai kirjalliset kommentit tänään Palautelaatikko Lomakkeet / kartat o Palaute netissä etusivun palautelomakkeella o Esim. Kastellin kautta kirjallisena kesän aikana

79 45, LANULA :00 / Pykälän liite: Diaesitys Palveluverkko

80 45, LANULA :00 / Pykälän liite: Diaesitys Kantakaupunki, Päivähoito KAUPUNGIN OMISSA TILOISSA Asiakkaat Kunto Toimintakate PV Kaivokadun päiväkoti Kaivokatu (ent. Kotirinne) Kankaantaan päiväkoti Katuman päiväkoti Solvikin päiväkoti Jukolan päiväkoti (purku) Nummen päiväkoti (purku) Ahveniston päiväkoti Hattelmalan päiväkoti Ojoisten päiväkoti (purku), kaavallinen tarkastelu Leikkikoto, Koiranpolku, kaavallinen tarkastelu Kaurialan päiväkoti, Torikatu Sairion päiväkoti, Aulangontie Hattelmalan päiväkoti, Torikatu Ruununmyllyn päiväkoti Parakki Hirsimäen päiväkoti Idänpään päiväkoti Tarvasmäen rivitalopäiväkoti ,6% 80,9% 77,7% 84,7% 84,7% 53,9% 95% 55,4% 82,9% 5952 (22476) 1132 (11004) 9771 (63168) (63504) (51600) (62940) (62952) (97404) (24372) (23208) (92736) 9589 (8160) 15079

81 45, LANULA :00 / Pykälän liite: Diaesitys Kantakaupunki, Päivähoito VUOKRATILAT Asiakkaat Maksettu vuokra Nummen avoin päiväkoti, Sato Asunnot Katuman päiväkoti, HML asunnot Hattelmalan päiväkoti, HAMK Laaniityn päiväkoti, HML asunnot Kutalantien vakakeskus, HML palvelukiinteistöt Hätilän vakakeskus, Kutalantie 5, Linnan kiinteistökehitys Toiminta-kate OSTOPALVELUT Tenavatähden päiväkoti, Jabbebo, Kaupungilta vuokratuissa tiloissa, Kettumäentie 2A Englanninkielinen Päiväkoti, Rauhankatu 12 Jaarlin päiväkoti

82 45, LANULA :00 / Pykälän liite: Diaesitys Kantakaupunki KOULUT OMISSA TILOISSA Asiakkaat Kunto Toiminta-kate ALAKOULUT Kirkonkulman koulu Miemalan koulu Ruununmyllyn koulu Ortelan koulu keittola tekninen työ Myllymäen koulu, kivi puu Tapola Luolajan koulu, koulu puukoulu Vuorentaan koulu Ojoisten lastentalo päiväkoti Tuomelan koulu (investointi) Nummen koulu (purettu) Jukolan koulu Saaristen koulu ,1% 69,7% 81,8% 76% 81,6% 94,5% 56,8% 37,7% 58% 62,5% 50,7% 63,8% 99,8% 80,8% 90% (219564) (117684) (156423) (73225) (93619) (63275) (298717) (815916) (295341)

83 45, LANULA :00 / Pykälän liite: Diaesitys Kantakaupunki YLÄKOULUT OMISSA TILOISSA VUOKRATILAT YLÄKOULUT Keskuskoulu Lyseon koulu ja lukio uusi rakennus Hätilän koulu Ahveniston koulu Kaurialan koulu matala Hätilän koulu Kaurialan koulu Sairaalakoulu Asiakkaat Kunto Toiminta-kate ,8% 90,2% 87% 82,4 77,7-93,4% 55% 88,4% 49,9% 94% 100% (158184) (339048) (441012) (401508) VUOKRATILAT Ruununmyllyn rivitaloukoulut, HML asunnot Tuomelan koulun ruokala Seminaarin koulu Kaurialan koulu ruokasali (29688) -167

84 45, LANULA :00 / Pykälän liite: Diaesitys Kantakaupunki LAPSET JA NUORET Asiakkaat Kunto Toimintakate Perhekeskus (siirtynyt) 67,8% Pollentie 63,5% (34248) Lyseon liikuntahalli 83% Kehitysvammaisten asuntola, Vuokratila Avainsäätiö, Matintie 1 Kehitysvammaisten asuntola, vuokratila Avainsäätiö Matintie 2 Virvelinranta, vuokratila, kiinteistö Oy HML Virvelinranta Palveluasunnot, vuokratila, Suomen palveluasunnot, Häitiläntie 2 Palveluasunto, Tehtaankatu 2, vuokratila, Tyvene Oy Saariskoti, vuokratila HML vanhusten asuntosäätiö

85 45, LANULA :00 / Pykälän liite: Diaesitys Kantakaupunki HALLINTO/Infra Tasearvo Kunto Toiminta-kate Raatihuone 90, (256632) Kaupungintalo, Raatihuoneenkatu Rauhankatu, vanha tevi 80, (4260) Uppsala-talo 91,5% (175993) Talaskuja 3 (vuokratila) Wetteri Suosaarentie 4 62,6-77, (129375) Poltinahontie 9 autotallit Brahenkatu 20, HILTI Kalliosuoja, Louhimokatu 5A Punaportin kellari, vuokratila koulutuskuntayhtymältä 2485

86 45, LANULA :00 / Pykälän liite: Diaesitys Kantakaupunki TERVEYSASEMAT Asiakkaat Tasearvo Kunto Toimintakate Jukola, vuokratila Kiinteistö Oy Onesto 79,7% Ojoisten terveysasema, jossa myös ostopalvelu päiväkoti 28 90, Viipurintien pääterveysasema 74-86% Idänpään terveysasema, vuokratila Idänpään Toimintakeskus Oy Hätilän hammashoitola, vuokratila, Euroscoop Oy 98,2% ,2% -975

87 45, LANULA :00 / Pykälän liite: Diaesitys Kantakaupunki Hattelmalantie 8, Opiskelijaterveydenhuolto, vuokratila Jaakonkatu 28, Opiskelijaterveydenhuolto, vuokratila Asiakkaat Tasearvo Kunto Toimintakate Pieneläinvastaanotto Hongistonkuja 8, vuokratila Arigato Oy Pappilanniementie 9 Hattula, vuokratila Maaseutupalvelut, vuokratiloissa, Hämeen maatalouskeskuksen säätiö, Vanajanti 10B Linja-autoasema, vuokratila, HML Linjaautoasemakiinteistö Oy

88 45, LANULA :00 / Pykälän liite: Diaesitys Kantakaupunki MUUT Asiakkaat Tasearvo Kunto Toimintakate Kumppanuustalo, Kirjastokatu 1 38, Palokunnantalo 79, Rantapaviljonki 81, Kauppatorin kioski 78, Kirkkopuiston kioskit -291 Verkatehdas, ARX,Huvila yms Vanajanlinna Oy Messupolku 6, Harvoilanmäki, Tupa keskellä puistoa Katiskoski Kipinäniemi Vanajantie

89 45, LANULA :00 / Pykälän liite: Diaesitys Kantakaupunki MUUT Asiakkaat Tasearvo Kunto Toimintakate Taidekasarmi, Poltinaho 1289 Kaupunginpuiston rakennukset 5145 Tuliininpelto, ent.navettarakennus, purku, kiviosan hyödyntäminen Varikonniemi, Vanajaveden vesikot TYP, vuokratila, Hallituskatu Katuman lähiökeskus, vuokratila Kinahmosaari Oy Läntinen Lähiökeskus, vuokratila HML asunnot

90 45, LANULA :00 / Pykälän liite: Diaesitys Kantakaupunki ELÄMÄNLAATUPALVELUT Asiakkaat Tasearvo Kunto Toimintakate Palanderin talo 75, Kaupunginkirjasto 93% Jukolan kirjasto, vuokratila Jukolan Lintukoto Oy 47,4% 2927 Vankilamuseo, vuokratila Museovirasto Sibeliuksen syntymäkoti 84, Taidemuseo Lohrmanin makasiini 83,4%

91 45, LANULA :00 / Pykälän liite: Diaesitys Kantakaupunki Lähdekuja 6 asuinrakennus/päiväkoti, myynnissä Asiakkaat Tasearvo Kunto Toimintakate 34, Kivijalankatu 8, ent Marssitie 131 (vuorentaka?) Koulukatu 12, vuokrattu huoneisto Hml:n seudun vesi Oy rakennukset

92 45, LANULA :00 / Pykälän liite: Diaesitys Kantakaupunki Asiakkaat Tasearvo Kunto Toimintakate

93 45, LANULA :00 / Pykälän liite: Diaesitys KIITOS!

94 45, LANULA :00 / Pykälän liite: Selvitykset vaihtoehdoista VAIHTOEHTO 1 VAIHTOEHTO 2 VAIHTOEHTO 3 VAIHTOEHTO 4 VAIHTOEHTO 5 VAIHTOEHTO 6 Kaurialan lukio ja Lyseon lukio samalle tontille Kaurialan lukion yhteyteen Seuraus: Lyseon yläkoulu Lyseon lukion tiloihin. Kaurialan yläkoulun lakkauttaminen, Ahveniston koulun perusparannus Kaurialan lukio ja Lyseon lukio Kaurialaan, lisärakennus lukiolle esim. Kaurialan yläkoulun tontille Seuraus: Lyseon yläkoulu Lyseon lukion tiloihin. Kaurialan yläkoulun lakkauttaminen, Ahveniston koulun perusparannus Kaurialan Lukio ja Lyseon lukio samalle tontille Lyseon lukion yhteyteen. Seuraus: Lyseon yläkoulun lakkauttaminen ja Kaurialan yläkoulu Kaurialan lukion tiloihin Kaurialan koulun purku Kaurialan yläkoululle uudisrakennus nykyiselle tontille. Seuraus: Lyseon yläkoulun lakkauttaminen, Lukiot jatkavat nykyisissä tiloissa Kaurialan yläkoulu Myllymäkeen, Lyseon lukio Kaurialan lukion yhteyteen Seuraus: Ahveniston yläkoulun lakkautus, Lyseon yläkoulu Lyseon lukion tiloihin Lukioille uudisrakennus KK Tavastian yhteyteen. Seuraus: Lyseon yläkoulu Lyseon lukion tiloihin ja Kaurialan yläkoulu Kaurialan lukion tiloihin, Ahveniston yläkoulun lakkauttaminen ja purku Edellyttää: Lyseon lisärakennuksen peruskorjaus, lisärakennus lukiokoulutusta varten Kaurialan lukion tontti täynnä, kaavamuutos Ahveniston koulun perusparannus Kaurialan koulun purku Edellyttää: Lyseon lisärakennuksen peruskorjaus, lisärakennus lukiokoulutusta varten toiselle tontille Ahveniston koulun perusparannus Kaurialan koulun purku Edellyttää: erikoisluokkatilat Kaurialan yläkoulua varten. Kaurialan lukion tontti täynnä, kaavamuutos tai lisärakennus toiselle tontille Kaurialan koulun purku Lyseon lisärakennuksen purku ja uudisrakennus tai peruskorjaus Edellyttää: Lyseon lisärakennuksen käyttötarkoitus tulevaisuudessa epäselvä Ahveniston koulun perusparannus Kaurialan purku Edellyttää: erikoisluokkatilat Myllymäkeen, Lyseon lisärakennuksen peruskorjaus, lisärakennus lukiokoulutusta varten Kaurialan koulun purku Ahveniston koulun purku Edellyttää: erikoisluokkatilat Kaurialan yläkoulua varten. Kaurialan lukion tontti täynnä, kaavamuutos tai lisärakennus toiselle tontille Lyseon lisärakennuksen peruskorjaus uusi lukiorakennus Tavastian tontille Ahveniston koulun perusparannus Kaurialan koulun purku Ahveniston koulun purku Karrimaa Antti

95 45, LANULA :00 / Pykälän liite: Selvitykset vaihtoehdoista VAIHTOEHTO 1 VAIHTOEHTO 2 VAIHTOEHTO 3 VAIHTOEHTO 4 VAIHTOEHTO 5 VAIHTOEHTO 6 Kaurialan lukio ja Lyseon lukio samalle tontille Kaurialan lukion yhteyteen TARVITTAVAT INVESTOINNIT: Lyseon lisärakennuksen peruskorjaus, (1500 /m2) lisärakennus lukiokoulutusta varten Ahveniston koulun perusparannus?? euroa Kaurialan koulun purku Kaurialan lukio ja Lyseon lukio Kaurialaan, lisärakennus lukiolle esim. Kaurialan yläkoulun tontille TARVITTAVAT INVESTOINNIT: Lyseon lisärakennuksen peruskorjaus, (1500 /m2) lisärakennus lukiokoulutusta varten Ahveniston koulun perusparannus?? euroa Kaurialan koulun purku Kaurialan Lukio ja Lyseon lukio samalle tontille Lyseon lukion yhteyteen. TARVITTAVAT INVESTOINNIT: lisärakentamista Kaurialan erityisluokkia varten n.2500 m (2200 /m2) Lyseon lisärakennuksen purku ( ) ja uudisrakennus tai peruskorjaus peruskorjaus , uudisrakennus Lisärakennuksen alaskirjaus Kaurialan koulun purku Ahveniston koulun perusparannus?? euroa Kaurialan yläkoululle uudisrakennus nykyiselle tontille. TARVITTAVAT INVESTOINNIT: uusi yläkoulu n. 7600m (2200 /m2) Ahveniston koulun perusparannus?? euroa Kaurialan koulun purku Kaurialan yläkoulu Myllymäkeen, Lyseon lukio Kaurialan lukion yhteyteen TARVITTAVAT INVESTOINNIT Lyseon lisärakennuksen peruskorjaus, (1500 /m2) erikoisluokkatilat ym muutostyöt ja peruskorjaukset Myllymäkeen, (arvio) lisärakennus lukiokoulutusta varten Ahveniston koulun purku Kaurialan koulun purku Lukioille uudisrakennus KK Tavastian yhteyteen. TARVITTAVAT INVESTOINNIT: Lyseon lisärakennuksen peruskorjaus, (1500 /m2) erikoisluokkatilat Kaurialan yläkoulua varten uusi lukiorakennus Tavastian tontille Kaurialan koulun purku Ahveniston koulun purku Karrimaa Antti

96 45, LANULA :00 / Pykälän liite: Selvitykset vaihtoehdoista VAIHTOEHTO 1 VAIHTOEHTO 2 VAIHTOEHTO 3 VAIHTOEHTO 4 VAIHTOEHTO 5 VAIHTOEHTO 6 Kaurialan lukio ja Lyseon lukio samalle tontille Kaurialan lukion yhteyteen ALASKIRJAUKSET Kaurialan koulu Kaurialan lukio ja Lyseon lukio Kaurialaan, lisärakennus lukiolle esim. Kaurialan yläkoulun tontille ALASKIRJAUKSET Kaurialan koulu Kaurialan Lukio ja Lyseon lukio samalle tontille Lyseon lukion yhteyteen. ALASKIRJAUKSET Kaurialan koulu Lyseon Lisärakennuksen alaskirjaus Kaurialan yläkoululle uudisrakennus nykyiselle tontille. ALASKIRJAUKSET Kaurialan koulu Kaurialan yläkoulu Myllymäkeen, Lyseon lukio Kaurialan lukion yhteyteen ALASKIRJAUKSET Ahveniston koulu Kaurialan koulu Lukioille uudisrakennus KK Tavastian yhteyteen. ALASKIRJAUKSET Ahveniston koulu Kaurialan koulu YHTEENSÄ ALASKIRJAUKSIEN KANSSA YHTEENSÄ ALASKIRJAUKSIEN KANSSA YHTEENSÄ ALASKIRJAUKSIEN KANSSA YHTEENSÄ ALASKIRJAUKSIEN KANSSA YHTEENSÄ ALASKIRJAUKSIEN KANSSA YHTEENSÄ ALASKIRJAUKSIEN KANSSA (purku) (peruskorjaus) Henkilöstövaikutukset: ei merkittäviä henkilöstövaikutuksia. Mahdollisia toimipisteiden muutoksia Henkilöstövaikutukset: ei merkittäviä henkilöstövaikutuksia. Mahdollisia toimipisteiden muutoksia Henkilöstövaikutukset: ei merkittäviä henkilöstövaikutuksia. Mahdollisia toimipisteiden muutoksia Henkilöstövaikutukset: ei merkittäviä henkilöstövaikutuksia. Mahdollisia toimipisteiden muutoksia Henkilöstövaikutukset: ei merkittäviä henkilöstövaikutuksia. Mahdollisia toimipisteiden muutoksia Henkilöstövaikutukset: ei merkittäviä henkilöstövaikutuksia. Mahdollisia toimipisteiden muutoksia Karrimaa Antti

97 45, LANULA :00 / Pykälän liite: Selvitykset vaihtoehdoista VAIHTOEHTO 1 VAIHTOEHTO 2 VAIHTOEHTO 3 VAIHTOEHTO 4 VAIHTOEHTO 5 VAIHTOEHTO 6 Kaurialan lukio ja Lyseon lukio samalle tontille Kaurialan lukion yhteyteen toiminnalliset muutokset: yläkoulu yhdelle tontille, lukiokadun ylitys poistuu, oppilaiden turvallisuus paranee, yhteisöllisyys paranee, johtaminen helpottuu, yläkoulujen oppilaaksiottoalueet päivitettävä, lukiokoulutus keskittyy Kaurialan lukion tontille ARVIO TONTTIEN MYYNTIHINNOISTA Kaurialan lukio ja Lyseon lukio Kaurialaan, lisärakennus lukiolle esim. Kaurialan yläkoulun tontille toiminnalliset muutokset: yläkoulu yhdelle tontille, lukiokadun ylitys poistuu, oppilaiden turvallisuus paranee, yhteisöllisyys paranee, johtaminen helpottuu, yläkoulujen oppilaaksiottoalueet päivitettävä, lukiokoulutus keskittyy Kaurialaan kahdelle tontille esim. Kaurialaan tai Kaurialaan ja Hattelmalantielle. Kaurialan Lukio ja Lyseon lukio samalle tontille Lyseon lukion yhteyteen. toiminnalliset muutokset: Lukiotoiminta keskittyy keskustaan, yläkouluverkon painottuminen läntiseen kantakaupunkiin, Kaurialan yläkoulun toiminta jakautuu kahdelle eri kiinteistölle ARVIO TONTTIEN MYYNTIHINNOISTA Kaurialan yläkoululle uudisrakennus nykyiselle tontille. toiminnalliset muutokset: yläkouluverkon painottuminen läntiseen kantakaupunkiin ARVIO TONTTIEN MYYNTIHINNOISTA Kaurialan yläkoulu Myllymäkeen, Lyseon lukio Kaurialan lukion yhteyteen toiminnalliset muutokset: lukiokoulutus keskittyy Kaurialaan kahdelle tontille ARVIO TONTTIEN MYYNTIHINNOISTA Lukioille uudisrakennus KK Tavastian yhteyteen. toiminnalliset muutokset: lukiokoulutuksen ja ammatillisen toisen asteen toiminnallinen yhteys paranee, yksi yläkoulukiinteistö jää tyhjäksi ARVIO TONTTIEN MYYNTIHINNOISTA Lukiokoulutuksen mitoituksena on käytetty Tavastian Haahtelalla teettämän arvion lähtötietoja. Lukioinvestointien eurot Tavastian Haahtela-selvityksestä Karrimaa Antti

98 45, LANULA :00 / Pykälän liite: Selvitykset vaihtoehdoista Kanta-Hämeenlinnan yläkoulu- ja lukioverkko Kanta-Hämeenlinnassa toimii tällä hetkellä kaksi lukiota ja neljä yläkoulua. Palveluverkkosuunnitelmassa on kuvattu kuusi vaihtoehtoista mallia lukio- ja yläkoulujen palveluverkoksi LAPSET JA NUORET RYHMINÄ JA YKSILÖINÄ Vaikuttaako ehdotus erityisesti johonkin tiettyyn ryhmään lapsia tai nuoria? Lasten ja nuorten olosuhteisiin vaikuttavat esimerkiksi ikä, sukupuoli, perheen sosioekonominen asema, kieli, uskonto, asuinpaikka, perhemuoto, etninen tausta ja mahdolliset erityistarpeet. Onko vaihtoehdolla vaikutuksia lasten tai nuorten kasvun ja kehityksen yksilölliseen tukemiseen? Yksilöllinen tukeminen voi olla esimerkiksi erityistarpeiden huomioimista tai kaikkien lasten arjessa saamaa yleistä tukea. Palveluita järjestettäessä on hyvä kiinnittää huomiota lasten kohtaamiseen ja asiakassuhteiden jatkuvuuteen. ASUMINEN JA LIIKKUMINEN Onko ehdotuksella vaikutuksia lasten ja nuorten asumiseen tai toimintaympäristöön? Toimintaympäristön tulisi olla turvallinen ja tarjota mahdollisuuksia sekä vapaaseen oleskeluun, leikkeihin että harrastamiseen. Lasten ja nuorten kannalta on tärkeää, että ympäristössä on tilaa myös luovalle leikille ja mielikuvitukselle. Onko ehdotuksella vaikutuksia lasten ja nuorten mahdollisuuksiin liikkua paikasta toiseen? Lasten ja nuorten liikkumismahdollisuuksiin vaikuttavat muun muassa kevyen liikenteen väylien kattavuus ja turvallisuus. Liikkumismahdollisuudet vaikuttavat lasten ja nuorten harrastus- ja osallistumismahdollisuuksiin, joten lasten ja nuorten näkökulmasta on erittäin tärkeää, että he voivat liikkua lähiympäristössään turvallisesti ja ikätasonsa mukaisesti myös itsenäisesti. kaikki esitellyt vaihtoehdot vaikuttavat Kanta-Hämeenlinnan yläkouluikäluokkiin sekä lukiolaisiin Millään esitetyllä vaihtoehdoista ei ole erityistä vaikutusta lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen yksilölliseen tukemiseen. Kaikki tälläkin hetkellä olemassa olevat palvelut säilyvät verkkoratkaisusta riippumatta nykytasoisina, vain palveluiden toimipisteet muuttuvat. Palveluverkkotarkastelun lähtökohtana on ollut erityisesti Lyseon ja Kaurialan yläkoulurakennusten heikko kunto. Aiheeseen liittyen on jo kaupunginvaltuustotasolla päätetty Nummen palvelukeskuksen rakentamisesta. Sinne tulee mm. yhtenäinen peruskoulu kattaen vuosiluokat 1-9. Tässä yhteydessä poistuu vastaavasti yksi yläkoulu palveluverkosta Nummen palvelukeskuksen rakentaminen tuo yläkoulupalvelut Jukola- Nummi- Luolaja-_Sampo- alueen oppilaille, koulumatkat heidän osaltaan lyhenevät. Samassa yhteydessä em. alueen lasten ja nuorten asumisympäristön harrastusmahdollisuudet lähtökohtaisesti paranevat Mikäli Lyseon yläkoulun toiminta siirtyy Lyseon lukion tontille, paranee yläkoululaisten koulupäivän aikainen turvallisuus merkittävästi, sillä tarve useaan siirtymään koulupäivän aikana yli vilkkaan Lukiokadun poistuu Mikäli Lyseon yläkoulun toiminta loppuu, poistuu samalla myös yläkoulun sijoittuminen kahdelle puolelle vilkasta Lukiokatua Mikäli päädytään Kaurialan tai Ahveniston yläkoulun lakkauttamisvaihtoehtoon, ei yläkoulun näkökulmasta vaihtoehdoilla ole turvallisuuteen liittyviä vaikutuksia nykytilanteeseen verrattuna Mikäli päädytään vaihtoehtoon, jossa lukiokoulutus keskittyy joko Lyseolle tai Kaurialaan, pitenee jommankumman yksikön osalta opiskelijoiden koulumatka jossakin määrin. Koko toisen asteen koulutuksen huomioon ottaen tällä seikalla ei kuitenkaan liene suurta merkitystä Karrimaa Antti

99 45, LANULA :00 / Pykälän liite: Selvitykset vaihtoehdoista IHMISSUHTEET JA VAPAA-AIKA Onko vaihtoehdolla vaikutuksia lasten ja nuorten ihmissuhteisiin? Lapsille ja nuorille on tärkeää ihmissuhteiden jatkuvuus ja turvallisuus. Lapsilla tulee olla mahdollisuus viettää aikaa ystävien kanssa sekä perustaa elämänsä turvalliseen ja lämpimään vuorovaikutukseen aikuisten kanssa. Tärkeitä ihmissuhteita voivat vanhempien, sisarusten ja muiden sukulaisten lisäksi olla esimerkiksi suhteet päivähoidossa, koulussa, harrastuksessa, naapurustossa taikka tuki- tai sijaisperheessä oleviin lapsiin ja aikuisiin. yhdelläkään vaihtoehdolla ei lähtökohtaisesti ole vaikutusta nuorten ihmissuhteisiin Nummen palvelukeskuksen myötä nuorten harrastusmahdollisuudet paranevat, muilta osin vaihtoehdoilla ei ole vaikutusta lasten ja nuorten harrastuksiin tai vapaa-ajan viettoon Vaikuttaako vaihtoehto lasten ja nuorten mahdollisuuteen harrastaa tai viettää vapaa-aikaa? Lasten ja nuorten mahdollisuuksiin harrastaa ja viettää vapaa-aikaa vaikuttavat esimerkiksi harrastusmaksut, tarjonnan monipuolisuus ja sijainti, kulkumahdollisuudet sekä aikuisten tarjoama tuki ja kannustus. Ohjatun harrastustoiminnan lisäksi on tärkeää huolehtia siitä, että myös vapaamuotoinen harrastaminen ja ajanvietto on mahdollista. Onko ehdotuksella vaikutuksia lasten ja nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiin? TERVEYS JA TURVALLISUUS Onko vaihtoehdolla vaikutuksia lasten ja nuorten terveyteen? Lasten ja nuorten terveyteen vaikuttavat esimerkiksi mahdollisuus liikkumiseen ja ravitsevaan ruokaan, asumis- ja oleskelutilojen terveellisyys, ilmanpuhtaus sekä koko perheen saama terveysseuranta ja sairaudenhoidon palvelut sekä tuki ja ohjaus eri elämäntilanteissa. Onko vaihtoehdolla vaikutuksia lasten ja nuorten turvallisuuteen tai turvallisuuden tunteeseen? Turvallisuuteen ja turvallisuuden tunteeseen vaikuttavat esimerkiksi lasten ja nuorten asuin- ja toimintaympäristö, perheen aikuisten elämäntilanne, turvallisten aikuisten saatavilla olo, kaverisuhteet ja läheisverkostot, kokemus ihmissuhteiden jatkuvuudesta sekä luottamus tuen ja avun saamiseen tarvittaessa. kaikilla vaihtoehdoilla on vaikutusta lasten ja nuorten terveyteen ja turvallisuuteen. Koko suunnitelman lähtökohtana ovat olleet sisäilmaongelmaiset kohteet Nummen alakoululla, Lyseon yläkoululla ja Kaurialan yläkoululla. Kaikissa vaihtoehdoissa nämä terveys- ja turvallisuusriskit pyritään poistumaan. Joidenkin vaihtoehtojen kohdalla poistuu lisäksi koulupäivän aikaisesta liikkumisesta aiheutuvat liikenteen aiheuttamat riskit turvallisten aikuisten saatavilla oloon tai kaverisuhteisiin vaihtoehdoilla ei ole vaikutusta Karrimaa Antti

100 45, LANULA :00 / Pykälän liite: Selvitykset vaihtoehdoista PERHE JA TALOUS Onko vaihtoehdolla vaikutuksia lasten ja nuorten perheiden aikuisiin? Vanhempien ja muiden perheen aikuisten elämäntilanne vaikuttaa myös lapsiin ja nuoriin. Lasten ja nuorten kannalta on tärkeää, että perheen aikuisten asiat (kuten esimerkiksi terveys, toimeentulo, parisuhde ja työtilanne) ovat järjestyksessä eikä lapsilla tai nuorella ole liikaa vastuuta tai huolta aikuisten vastuulle kuuluvista asioista. Onko vaihtoehdolla vaikutuksia perheiden taloudelliseen tilanteeseen? Perheen taloudellinen tilanne ja toimeentulo vaikuttavat perheen aikuisiin sekä lasten ja nuorten asumiseen, ravitsemukseen, harrastus- ja liikkumismahdollisuuksiin sekä turvallisuuden tunteeseen. MUUT HUOMIOON OTETTAVAT ASIAT Mitä muita mahdollisia näkökulmia tai vaikutuksia vaihtoehtoihin liittyy? LASTEN JA NUORTEN OSALLISTUMINEN VALMISTELUUN Ovatko lapset ja nuoret osallistuneet vaihtoehtojen valmisteluun? * Lasten ja nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia voi parantaa esimerkiksi huolehtimalla siitä, että lapsille ja nuorille tiedotetaan valmisteltavista vaihtoehdoista ja heidän näkökulmiaan kuunnellaan ja huomioidaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa valmistelua. Hämeenlinnassa toimivia lasten ja nuorten vaikuttamiskanavia ovat esimerkiksi koulujen oppilaskunnat, eri alueilla toimivat lasten ja nuorten vaikuttajaryhmät sekä vuosittain muutamia kertoja yhteen koottava Nuorisofoorumi, joihin saa yhteyden osallisuuskoordinaattorin kautta. Lisäksi Hämeenlinnassa toimii kuntalaisista koostuva lasten ja nuorten vaikuttajaraati. yhdelläkään vaihtoehdolla ei ole suoraa vaikutusta lasten ja nuorten perheiden aikuisiin, ellei huomioida eri vaihtoehtojen kustannusvaikutuksia, jotka jäävät kaikissa tapauksissa kaupungin maksettaviksi ja vaikuttavat sitä kautta yksityisten ihmisten talouteen samassa yhteydessä lienee syytä pohtia lukiokiinteistöjen omistussuhdetta, olisi ne siirrettävissä KK Tavastian omistukseen ja millaisin ehdoin? vaihtoehdoista pyydetään lausunto koulujen oppilaskunnilta, vaikuttajaraadilta ja asianomaiselta NUVA-ryhmältä Millaista kokemustietoa lapsilla ja nuorilla on vaihtoehtoihin liittyen ja miten lasten mielipiteet näkyvät vaihtoehtojen valmistelussa? SEURANTA JA MAHDOLLISET LISÄSELVITYKSET Onko jotain näkökulmaa tarpeen selvittää lisää? Mitä näkökulmia on hyvä seurata tehostetusti, jos päätösehdotus toteutetaan? Karrimaa Antti

101 46, LANULA :00 LANULA: 1989/2015 Ruotsinkielinen opetus Hämeenlinnassa LANULA Valmistelija/lisätiedot: tilaajapäällikkö Antti Karrimaa, p Hämeenlinnan kaupungissa on useiden vuosien ajan annettu ruotsikielistä opetusta kaupungin ruotsinkielisille oppilaille. Opetus on fyysisesti annettu Ojoisten koululla ja sittemmin Seminaarin koululla yhdessä tai kahdessa opetusryhmässä. Opetusta on annettu vuosiluokille 1-6. Ruotsinkielisten oppilaiden vanhempainyhdistys Tavastländska Föräldrarföreningen on omalta osaltaan tukenut taloudellisesti merkittävällä tavalla toimintaa. Hämeenlinnan kaupungin järjestely ei kuitenkaan ole säädöksellisesti täyttänyt ruotsinkielisen opetuksen vaatimuksia, koska Hämeenlinnassa ei ole ollut erillistä ruotsinkielistä koulua, jollainen säädösten mukaan kaupungissa tulisi olla. Liitteeseen 4/Lanula on koottu otteet perusopetuslaista, - asetuksesta sekä opetushallituksen ohjeista ruotsinkielisen koulutuksen järjestämiseksi. Alla on Seminaarin koulun rehtorin antama selvitys ruotsinkieliseen opetukseen osallistuvien luokka-asteista ja kielisuhteesta kevätlukukauden 2015 osalta sekä näkymistä lukuvuodelle Lukuvuonna Seminaarin koulun kahdessa ruotsinkielisessä ryhmässä opiskelee yhteensä 21 oppilasta. Oppilastietojärjestelmän mukaan 12 heistä on äidinkieleltään ruotsinkielisiä ja 9 äidinkieleltään suomenkielisiä. Luokkatasoille he jakautuvat seuraavasti: Luokka ruotsinkieliset suomenkieliset 1 3 oppilasta 1 oppilas 2 3 oppilasta 3 oppilasta 3 2 oppilasta 1 oppilas 4 1 oppilasta oppilasta 4 oppilasta yht. 12 oppilasta 9 oppilasta Syksyllä 2015 Seminaarin koululle on ruotsinkieliseen opetukseen hakeutunut neljä (4) oppilasta, joista kahdelle (2) on äidinkieleksi merkitty ruotsi. Lisäksi syksystä 2015 yksi (1) oppilas siirtyy ruotsinkielisestä opetuksesta suomenkieliseen ryhmään. Näillä laskelmilla ruotsinkielisen opetusryhmän koko ensi syksynä on 24 oppilasta, joista 14:lle on ruotsi merkitty äidinkieleksi oppilasrekisteriin. Keskustellessa asiasta luokanopettajan kanssa hän ilmoitti että tällä hetkellä kuuden (6) oppilaan kotona puhutaan ruotsia, joista yhden (1) kotona se on ainoa kieli. Hämeenlinnan kaupungilla on velvollisuus PL 4 :n mukaan järjestää perusopetus alueellaan asuville ruotsinkielisille oppivelvollisuusikäisille. Ruotsinkielisen opetuksen osalta vaihtoehtona on, että kaupunki joko perustaa tehtävää varten ruotsinkielisen koulun tai tuottaa palvelut yh-

102 46, LANULA :00 LANULA: 1989/2015 dessä muiden kuntien kanssa. Lähimmät ruotsinkieliset koulut sijaitsevat Hyvinkäällä ja Tampereella. Hyvinkään ruotsinkielinen koulu antaa opetusta vuosiluokille 1-6 ja Tampereella sijaitseva oppilaitos vuosiluokille 1-9. Oman yksittäisen koulun perustaminen kovin pienelle oppilasmäärälle ei tässä taloudellisessa tilanteessa ole tarkoituksenmukaista, mikäli muita vaihtoehtoja on olemassa. Selvitettävänä vaihtoehtona tulee ehkä parhaiten kyseeseen palvelun tuottaminen Tampereella sijaitsevan Svenska samskolan i Tammerfors -oppilaitoksen kanssa. OPH:n ohjeistuksesssa mainitusta kielikylpy-tyyppisestä toiminnasta ja sen mahdollisesta laajuudesta lienee syytä päättää siinä vaiheessa, kun lakisääteisten velvoitteiden täyttämisestä on saatu aikaan ratkaisu. Tilaajajohtajan ehdotus: Selvitetään mahdollisuudet hankkia lakisääteinen ruotsinkielinen opetus Tampereella sijaitsevalta yksityiseltä Svenska samskolan i Tammerfors -koululta.

103 46, LANULA :00 / Pykälän liite: Otteet perusopetuslaista, -asetuksesta sekä opetush PL 4 Velvollisuus järjestää perusopetusta ja esiopetusta ( /1288) Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. Lisäksi kunta on velvollinen järjestämään oppivelvollisuuden alkamisvuonna esiopetusta 25 :n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville lapsille ja niille lapsille, jotka 27 :n mukaisesti aloittavat perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin. Kunta voi järjestää tässä laissa tarkoitetut palvelut itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa taikka hankkia ne 7 tai 8 :ssä tarkoitetulta perusopetuksen järjestäjältä. Kunta voi hankkia esiopetuspalvelut myös muulta julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta. Kunta vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään tämän lain mukaisesti. ( /1288) Edellä 1 momentissa tarkoitettua kuntien välistä yhteistyötä varten voidaan perustaa kuntayhtymä. Kuntayhtymästä on voimassa, mitä opetuksen järjestäjästä säädetään. 3 momentti on kumottu L:lla /1267. Kunta, jossa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä asukkaita, on velvollinen järjestämään perusopetuksen ja esiopetuksen erikseen kumpaakin kieliryhmää varten. ( /1288) PL 6 Oppilaan koulupaikan määräytyminen Opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Esiopetusta järjestettäessä tulee lisäksi ottaa huomioon, että opetukseen osallistuvilla lapsilla on mahdollisuus käyttää päivähoitopalveluita. ( /1288) Kunta osoittaa oppivelvolliselle ja muulle tässä laissa tarkoitettua opetusta saavalle 1 momentin mukaisen lähikoulun tai muun soveltuvan paikan, jossa tämän lain 4 :n 1 ja 2 momentin mukaisesti annetaan opetusta sellaisella oppilaan omalla kielellä, jolla kunta on velvollinen opetusta järjestämään. Esiopetusta saavalle oppilaalle voidaan opetuksen järjestämispaikaksi osoittaa myös vastaavat edellytykset täyttävä 4 :n 1 momentissa tarkoitettu päivähoitopaikka tai muu soveltuva esiopetuksen järjestämispaikka. Kunta voi perustellusta opetuksen järjestämiseen liittyvästä syystä opetuskieltä muuttamatta vaihtaa opetuksen järjestämispaikkaa. ( /1288) Lasta ei ilman huoltajan suostumusta saa osoittaa opetukseen, jossa 31 :n 3 momentin nojalla peritään oppilaalta maksuja, eikä opetukseen, jossa kunnan päätöksen tai opetuksen järjestämisluvan perusteella noudatetaan erityistä maailmankatsomuksellista tai kasvatusopillista järjestelmää. PL 10 Opetuskieli Koulun opetuskieli ja muualla kuin koulussa järjestettävässä opetuksessa käytettävä kieli on joko suomi tai ruotsi. Opetuskielenä voi olla myös saame, romani tai viittomakieli. Lisäksi osa opetuksesta voidaan antaa muulla kuin edellä mainitulla oppilaan omalla kielellä, jos se ei vaaranna oppilaan mahdollisuuksia seurata opetusta. ( /1288) Saamelaisten kotiseutualueella asuvien saamen kieltä osaavien oppilaiden opetus tulee antaa pääosin saamen kielellä. Kuulovammaisille tulee tarvittaessa antaa opetusta myös viittomakielellä. Jos opetuksen järjestäjä antaa opetusta useammalla kuin yhdellä sellaisella 1 ja 2 momentissa tarkoitetulla opetuskielellä, jolla oppilas pystyy opiskelemaan, oppilaan huoltaja saa valita opetuskielen. Lisäksi erillisessä opetusryhmässä tai koulussa opetus voidaan antaa pääosin tai kokonaan muulla kuin 1 momentissa mainitulla kielellä.

104 46, LANULA :00 / Pykälän liite: Otteet perusopetuslaista, -asetuksesta sekä opetush PL 15 Opetussuunnitelma Opetuksen järjestäjän tulee hyväksyä tässä laissa tarkoitettua opetusta varten opetussuunnitelma. Opetussuunnitelma hyväksytään erikseen suomenkielistä, ruotsinkielistä ja saamenkielistä sekä tarvittaessa muulla kielellä annettavaa opetusta varten. Opetussuunnitelma tulee, siltä osin kuin sen perusteista säädetään 14 :n 3 momentissa, laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Opetuksen järjestäjän tulee määrätä myös kodin ja koulun yhteistyön sekä opetussuunnitelman perusteiden mukaisen oppilashuollon järjestämistavasta. ( /477) Asianomaisen ministeriön luvalla perusopetusta ja lukiokoulutusta varten voidaan hyväksyä yhteinen opetussuunnitelma tai perusopetuksen opetussuunnitelma voi sisältää ammatillisia opintoja. PL 28 Perusopetuksessa oppilaalla on oikeus käydä 6 :n 2 momentissa tarkoitettua koulua. Oppivelvollinen voi pyrkiä oppilaaksi myös muuhun kuin 1 momentissa tarkoitettuun kouluun. Tässä momentissa tarkoitettuja oppilaita otettaessa hakijoihin on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita. Jos opetuksessa noudatetaan opetussuunnitelmaa, jossa painotetaan yhtä tai useampaa oppiainetta, voidaan oppilaita otettaessa käyttää myös oppilaan taipumuksia edellä tarkoitettuun opetukseen osoittavaa koetta. Valintaperusteista ja -kokeesta tulee ilmoittaa etukäteen. Kunta voi kuitenkin päättää, että sen järjestämään opetukseen otetaan ensisijaisesti kunnassa asuvia lapsia PL 37 Henkilöstö Jokaisella koululla, jossa järjestetään tässä laissa tarkoitettua opetusta, tulee olla toiminnasta vastaava rehtori Opetuksen järjestäjällä tulee olla opetuksen järjestämismuoto huomioon ottaen riittävä määrä opettajan virkoja tai työsopimussuhteisia opettajia. Lisäksi opetuksen järjestäjällä voi olla tuntiopettajia, koulunkäyntiavustajia ja muuta henkilöstöä. Rehtorin ja opettajien kelpoisuusvaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksella. Opetushallitus voi tarvittaessa antaa asetuksen säännöksiä täydentäviä määräyksiä. Aluehallintovirasto voi erityisestä syystä myöntää kelpoisuusvaatimuksista erivapauden. Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 986/98 3 Kielitaitovaatimukset Rehtorilla tulee olla oppilaitoksen opetuskielessä erinomainen suullinen ja kirjallinen taito. ( /1133) 9 ( /1133) Kielitaitovaatimukset Perusopetusta tai esiopetusta antavalla opettajalla tulee olla koulun opetuskielessä erinomainen suullinen ja kirjallinen taito.

105 46, LANULA :00 / Pykälän liite: Otteet perusopetuslaista, -asetuksesta sekä opetush OPH: koulun opetuskieli Perusopetuslain 10 :n 1 momentissa säädetään, että koulun opetuskieli on joko suomi tai ruotsi. Opetuskielenä voi olla myös saame, romani tai viittomakieli. Lisäksi osa opetuksesta voidaan antaa muulla kuin edellä mainitulla oppilaan omalla kielellä, jos se ei vaaranna oppilaan mahdollisuuksia seurata opetusta. Perusopetuslain 10 :n 2 momentissa säädetään, että saamelaisten kotiseutualueella asuvien, saamen kieltä osaavien saamelaisten opetus on annettava pääosin saamen kielellä. Kuulovammaisille on tarvittaessa annettava opetusta viittomakielellä. Koulut ovat yksikielisiä, koska opetus on lain mukaan järjestettävä erikseen kummallekin kieliryhmälle (perusopetuslaki 10 1 momentti). Kouluissa voidaan perusopetuslain 10 :n 4 momentin mukaan järjestää opetusta muulla kuin lain 10 :n 1 momentissa mainitulla kielellä. Kyseeseen voi tulla esimerkiksi kielikylpyopetus tai vieraskielinen opetus. Opetuksen järjestäjän on hyväksyttävä opetussuunnitelma erikseen suomenkielistä, ruotsinkielistä ja saamenkielistä sekä tarvittaessa muulla kielellä annettavaa opetusta varten (perusopetuslaki 15 1 momentti). Opetussuunnitelma on kirjoitettava koulun opetuskielellä, ja se kirjoitetaan aina erikseen kaikille kieliryhmille.

106 47, LANULA :00 LANULA: 2279/2014 Tuntiperusteisen hoitomaksun käyttöönotto vuorohoidossa LANULA Valmistelija / lisätiedot: tilaajapäällikkö Seija Mäkinen, p Valtakunnalliset linjaukset Päivähoidon maksuista säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulaissa. Siinä määritellään tällä hetkellä vain kokopäivähoidon maksu kuukausimaksuna. Lisäksi laki edellyttää, että osa-aikaisesta hoidosta tulee periä kokopäivähoitomaksua alempi maksu. Hämeenlinnassa on tällä hetkellä käytössä osapäivähoidossa (hoitopäivän pituus enintään 5 h/pv) 60 % maksu lapselle määritellystä kokopäivämaksusta ja 15 päivän hoitopäiväsopimuksessa 80 % koko kuukauden maksusta. Varhaiskasvatuslain uudistuksen yhtenä osatavoitteena on siirtyminen tuntiperusteiseen laskutukseen. Arvio päätöksen vaikutuksesta lasten ja perheiden tilanteeseen Tavoitteena tuntiperusteisessa laskutuksessa on lapsen hoitopäivän lyheneminen. Kuukausiperusteisen laskutuksen muuttaminen tuntiperusteiseksi palvelee ennen kaikkea palvelun käyttäjiä eli vanhempia ja lapsia. Sen on todettu lyhentävän lasten hoitoaikoja ja vähentävän turhaa päivähoidon käyttöä sekä mahdollistavan osa-aikatyön paremmin kuin entiset joustamattomat käytännöt. Tuntiperusteinen laskutus ei tarkoita sitä, että huoltajat maksaisivat täsmälleen sen mukaan, kuinka monta tuntia lapsi on kuukauden aikana ollut hoidossa. Hoitoaika ja -maksut perustuvat ennalta sovittuun tuntimäärään, porrastusten määrä sen sijaan lisääntyy ja antaa nykyistä enemmän valinnanmahdollisuuksia. Kunnissa, joissa tuntiperusteinen laskutus on ollut käytössä, on lapsen aseman ja toiminnan laadun koettu parantuneen. Kun hoitoajat ovat lyhentyneet, on henkilökunnan työaikoja voitu keskittää ja siten turvata henkilöstön riittävyys paremmin. Kokemusten mukaan suurin osa perheistä käyttää uudistuksen jälkeen päivähoitoa 6-8 tuntia päivässä, jolloin esimerkiksi perhepäivähoidossa 40 tunnin viikkotyöaika riittää kattamaan lasten hoitoajat, eikä tasoitusvapaita varten tarvita varahoitojärjestelyjä. Perheiden taloudelle tuntiperusteisella laskutuksella on merkitystä silloin, kun laskutus pohjautuu nykyistä paremmin käytettyyn hoitoaikaan. Osapäivähoidon tuntiraja (enintään 5 h/päivä) ei ole riittävä edes kaikille osa-aikaista työtä tekeville, vastaavasti 15 päivän sopimus vastaa huonosti monien perheiden tarpeisiin. Tuntiperusteisessa laskutuksessa voidaan ottaa käyttöön useampia portaita, joiden mukaan perhe voi valita heidän tilanteeseensa parhaiten sopivan kuukausittaisen hoitoajan. Arvio päätöksen vaikutuksesta toiminnan järjestämiseen ja talouteen Henkilöstön työvuorojen suunnittelu ja resurssien kohdentaminen oikeaan aikaan helpottuu koska vanhemmat ilmoittavat entistä tarkemmin

107 47, LANULA :00 LANULA: 2279/2014 LANULA lasten läsnäolot. Kun laskutus perustuu ennakkovaraukseen, pitävät vanhemmat myös tarkemmin kiinni ilmoitetuista hoitoajoista. Tuntiperusteisen laskutus vähentää todennäköisesti maksutuloja jonkin verran. Hoitoaikojen lyheneminen vapauttaa samalla resurssia, jolloin lapsia on mahdollista saada enemmän palvelun piiriin nykyisellä henkilöstöllä ja siten voidaan vähentää investointipaineita. Suunnitelma pilotin käynnistämiseksi Ahveniston vuoropäiväkodissa Palvelutuotannon johdon kanssa on sovittu työryhmästä, joka syksyn aikana valmistelee tuntiperustaisen laskutuksen käyttöönottoa pilottina Ahveniston vuoropäiväkodissa. Työryhmään kuuluvat Ahveniston päiväkodin asiakkuusjohtaja Eija Vikman, talous- ja henkilöstöjohtaja Meritta Krankkala, varhaiskasvatuksen suunnittelija Matti Putkonen, päivähoitoohjelman pääkäyttäjä Riitta Patovuori ja tilaajapäällikkö Seija Mäkinen. Työryhmän esitys tuodaan lasten ja nuorten lautakunnan hyväksyttäväksi tämän vuoden puolella. Tavoitteena on ottaa tuntiperusteinen laskutus käyttöön ympärivuorokautisessa hoidossa alkaen. Kevään aikana saadut kokemukset arvioidaan syksyllä ja raportoidaan lautakunnalle jatkoa koskevaa päätöksentekoa varten. Tilaajajohtajan ehdotus: Lasten ja nuorten lautakunta hyväksyy suunnitelman tuntiperusteisen laskutuksen pilotin käynnistämisestä Ahveniston vuoropäiväkodissa alkaen. Tilaajajohtajan muutettu ehdotus: Lasten ja nuorten lautakunta hyväksyy suunnittelun aloittamisen tuntiperusteisen laskutuksen pilotin käynnistämisestä Ahveniston vuoropäiväkodissa alkaen, määräaikaisena lautakunnan myöhemmin tehtävän päätöksen mukaisesti. Päätös: Lasten ja nuorten lautakunta hyväksyi muutetun ehdotuksen Valmistelija / lisätiedot: tilaajapäällikkö Seija Mäkinen, p Tuntiperusteisen laskutuksen pilottia Ahveniston vuoropäiväkodissa on valmisteltu tuotannon ja tilaajan yhteistyönä tuotannon aloitteesta keväästä 2014 alkaen. Työryhmässä ovat olleet mukana tuotannosta päiväkotien johtajat Eija Vikman, Meritta Krankkala, Pirjo Lehtonen ja Pia Suonio, sekä suunnittelija Matti Putkonen ja tilaajan edustajina Pro Consonan pääkäyttäjä Riitta Patovuori ja tilaajapäällikkö Seija Mäkinen. Loppuvuodesta ryhmään on liittynyt luottamusmiesten edustajana Anita Mäkelä JHL:sta ja päiväkodin henkilöstön edustajana lastenhoitaja Mervi Hämäläinen. Pilotista on tiedotettu päiväkodin huoltajia vanhempainillassa ja seuraava tiedotustilaisuus on Henkilöstölle ensimmäinen

108 47, LANULA :00 LANULA: 2279/2014 tiedote on annettu ja tuntiperusteisen laskutuksen perusteista on pidetty henkilöstökokous Työryhmän arvio pilotin vaikutuksista lapsiin ja perheisiin Tuntiperusteinen laskutus lisää mahdollisuuksia vaikuttaa hoitomaksuun nykyistä enemmän, joka vaikuttaa varattavien hoitopäivien määrään ja pituuteen. Päivähoitomaksujen mahdollinen pienentyminen vaikuttaa perheen talouteen ja sitä kautta hyvinvointiin. Vanhempien harkitessa tarkoin, koska käyttävät päivähoitoa, varhaiskasvatuksen merkitys ja kasvatuskumppanuus vahvistu ja syvenee. Vanhemmilla jää enemmän aikaa olla lastensa kanssa. Molempien vanhempien osallistuminen lasten päivähoitokuljetuksiin lisää huoltajien tasa-arvoisuutta ja kummankin huoltajan osallisuutta lapsen päivähoitoon, millä on vaikutusta perheen hyvinvoinnin lisääntymiseen. Työryhmän arvio pilotin vaikutuksista työhön ja työntekijöihin Kuormitus vähenee ja toiminnan organisointi helpottuu, kun henkilökunnan työajat kohdentuvat oikeisiin aikoihin. Lapsiryhmän ulkopuoliseen työhön voidaan aikaa käyttää suunnitelmallisemmin. Toiminnan suunnittelua ja toteutusta on mahdollista viedä lapsilähtöisempään suuntaan ja kehittää Satakielipedagogiikasta toimiva arjen toimintatapa. Pienryhmätoiminta mahdollistuu paremmin, kun henkilöstön työaika on kohdennettu oikein, lasten havainnointi ja dokumentointi helpottuvat ja pitkäkestoisen leikin suunnitteleminen helpottuu ja sen toteutuminen aikuisen tukemana erilaisissa pienryhmissä järjestyy paremmin (lapsen yksilöllinen huomiointi). Työryhmän arvio pilotin vaikutuksista talouteen Tuntiperusteinen laskutus vähentää käytettyjen hoitotuntien määrää arviolta 10 %, jolloin nykyisellä henkilöstöresurssilla voidaan tarjota hoitopaikka noin 10 % nykyistä suuremmalle lapsimäärälle. Muutos on merkittävä siinä vaiheessa, kun tuntiperusteinen laskutus voidaan ottaa käyttöön koko päivähoidossa. Laskutuksen perusteiden muutoksella voidaan välttää lähivuosina kahdesta kolmeen uutta päiväkoti-investointia. Samalla voidaan hidastaa merkittävästi hoitopaikan hinnan nousua. Maksutulot tulevat tuntiperusteisen laskutuksen myötä laskemaan jonkin verran. Vapautuvan resurssin mahdollistama lasten määrän lisääminen ei välttämättä riitä kattamaan maksujen laskusta syntyvää tulojen vähenemistä. Työryhmän esitys uudeksi maksutaulukoksi Huoltaja tekee sopimuksen kuukauden aikana käytettävistä tunneista minimissään kolmeksi kuukaudeksi ja se tehdään kuukausittaisen päivähoitotarpeen maksimimäärän mukaan. Lapselle varattuja tuntimääriä seurataan hoitopaikassa. Mikäli varattu tuntimäärä osoittautuu riittämättömäksi, sopimus puretaan kunnan toimesta yksipuolisesti ja vanhem-

109 47, LANULA :00 LANULA: 2279/2014 mat siirtyvät maksamaan astetta korkeamman tuntiperusteen mukaista maksua. Päivähoidon tarve tulee ilmoittaa mielellään 2-3 viikkoa ennen, mutta viimeistään viikkoa ennen hoidon tarvetta. Esiopetusaika 4 h/arkipäivä on maksuton. Varattava hoitoaika ilmoitetaan tunteina kuukaudessa. Alla olevassa taulukossa on laskettu myös päivittäinen hoitoaika, mikäli lapsi on hoidossa viitenä päivänä viikossa. tunnit/kk tunnit/päivä maksu kokopäivämaksusta paikkakerroin* yli 170 yli 8 h/pvä 100 % 1 max 170 max 8 h/pvä 80 % 1 max 150 max 7 h/pvä 70 % 0,75 max 130 max 6 h/pvä 60 % 0,75 max 110 max 5 h/pvä 50 % 0,5 *lapsen käyttämä osuus hoitopaikkaresurssista Työryhmä esittää, että Ahveniston päiväkodissa otetaan käyttöön oheisen taulukon mukaiset, käytettävään hoitoaikaan sidotut prosenttiosuudet perheelle määritellystä asiakasmaksusta ajalle Kokeilun vaikutuksista raportoidaan lautakunnalle toukokuussa ja lokakuussa Tilaajajohtajan ehdotus: Lasten ja nuorten lautakunta 1. hyväksyy tuntiperusteisen laskutuksen pilotin Ahveniston vuoropäiväkodissa ajalle , ja 2. hyväksyy oheisen taulukon mukaiset prosenttiosuudet perheelle määritellystä asiakasmaksusta ajalle Merkittiin pöytäkirjaan, että tilaajapäällikkö Jari Pekuri ja controller Leena Thure poistuivat kokouksesta asian käsittelyn aikana klo Päätös: Lasten ja nuorten lautakunta hyväksyi ehdotuksen LANULA Valmistelija/lisätiedot: tilaajapäällikkö Seija Mäkinen, p Lasten ja nuorten lautakunta päätti kokouksessaan tuntiperusteisen laskutuksen kokeilun toteuttamisesta Ahveniston vuoropäiväkodissa Kokeilun vaikutuksista sovittiin raportoitavaksi lautakunnalle toukokuussa ja lokakuussa Liitteessä 5/Lanula on kuvattu joitakin kokeilun aikana tapahtuneita muutoksia. Tammikuun aikana palvelutuotanto täsmensi toimintamalleja, aktivoi kirjauksiin tarvittavat tägit ja opasti päiväkodin henkilöstöä sähköisen kir-

110 47, LANULA :00 LANULA: 2279/2014 jautumisen toteutukseen. Varsinainen tuntiperusteinen laskutus otettiin käyttöön Vaikutukset lapsiin ja perheisiin Perheet ovat olleet tyytyväisiä tuntiperusteiseen laskutukseen. Kokeilun aikana lasten hoitoajat ovat selkeästi lyhentyneet ja perheiden yhteinen aika lisääntynyt. Perheiden varaamat tunnit ovat suurimmaksi osaksi asettuneet enintään 110 tuntia/kk käyttävien ryhmään. Perheet ovat myös osanneet arvioida käytettävän tuntimäärän hyvin. Kolmen kuukauden aikana vain yksi perhe on ylittänyt varaamansa tuntimäärän. Pienentyneillä hoitomaksuilla on merkitystä perheen taloudelle. Yhdessä kohentuneen talouden ja perheen lisääntyneen yhteisen ajan voidaan ajatella tuottaneen myös lisää hyvinvointia lapsille. Vaikutukset työhön ja työntekijöihin Päiväkodin henkilöstö on kokeilujakson aikana kokenut työn kuormituksen lisääntyneen. Kuormituksen taustalla on ollut lasten suuri vaihtuvuus alkuvuoden aikana, mikä johtuu perheiden työtilanteissa tapahtuneista muutoksista ja niistä johtuvista lasten siirtymisistä muihin yksiköihin. Työvuorosuunnittelu on tuonut omat haasteensa, koska vielä ei ole käytettävissä toimivia sähköisiä työkaluja ja eri ohjelmistojen välinen integraatio on vielä kesken. Palveluohjauksessa on käsin tehtävän työn määrä lisääntynyt, koska päivähoito-ohjelmasta puuttuvat vielä valmiuden tuntiperusteisen laskutuksen maksujen määrittämiseen ja hoitoaikojen toteutumisen seurantaan. Myös palveluneuvonnassa kysymykset tuntiperusteiseen laskutukseen liittyen ovat lisänneet jonkin verran puheluja. Vaikutukset talouteen Tuntiperusteisen laskutuksen myötä lyhentyneet hoitoajat ovat mahdollistaneet uusien lasten sijoittamisen päiväkotiin. Lukumääräisesti lapsia oli huhtikuun lopussa yhdeksän enemmän kuin tammikuun lopussa, prosentteina kasvu on ollut lähes 11 %. Päiväkodin asiakasperheistä 41 % maksoi tammikuussa hoitomaksua yli kaksisataa euroa kuukaudessa/lapsi. Tuntiperusteisen laskutuksen käynnistyttyä yli kaksisataa euro kuukaudessa maksaa enää vajaat 10 % perheistä. Maksutuloissa tapahtui selkeä notkahdus tammikuusta helmikuuhun: Helmikuussa laskutukseen lähti noin euroa vähemmän maksuja kuin tammikuussa. Maalis- ja huhtikuun aikana ero tammikuuhun on kuitenkin kaventunut kahden tuhannen euron tuntumaan. Perheiden maksujen pienenemisestä aiheutuva tulojen aleneminen on korvautunut asiakasmäärän kasvulla. Päiväkodin käyttöaste on maaliskuussa selkeästi aikaisempaa parempi. Sama muutos on tosin nähtävissä myös muissa päiväkodeissa, mutta

111 47, LANULA :00 LANULA: 2279/2014 vuorohoidon osalta osa käyttöasteen kohenemista voitaneen kuitenkin laskea kokeilusta johtuvaksi. Tilaajajohtajan ehdotus: Lasten ja nuorten lautakunta merkitsee edellä olevan väliraportin tiedokseen.

112 47, LANULA :00 / Pykälän liite: Raportti vaikutuksista Ahvenisto tammi-huhtikuu tammi helmi maalis huhti sijoitetut lapset korkein läsnäolo rakenteelliset paikat

113 47, LANULA :00 / Pykälän liite: Raportti vaikutuksista 120 Alle ja yli kolmevuotiaiden osuus lukumääränä tammi helmi maalis huhti alle 3-vuotiaat 3-6-vuotiaat

114 47, LANULA :00 / Pykälän liite: Raportti vaikutuksista 120 Käyttöaste tammi-maaliskuu ka % 72,76 73,53 87,86 hk 97,31 86,84 81,40 lapset 70,8 63,85 71,52

115 47, LANULA :00 / Pykälän liite: Raportti vaikutuksista Asiakasmaksujen jakautuminen 100 % 90 % 80 % % 60 % 50 % % 30 % % % 0 % tammi helmi maalis huhti yli alle 100 ei maksua

116 48, LANULA :00 LANULA: 1990/2015 Varhaiskasvatuksen laatukriteerit LANULA Valmistelija/lisätiedot: tilaajapäällikkö Seija Mäkinen, p Lasten ja nuorten lautakunta edellytti kokouksessaan , että päiväkotipalveluihin laaditaan laadunarviointijärjestelmä toukokuun 2015 loppuun mennessä. Suomen Kuntaliitolta on vuonna 2010 ilmestynyt verkkojulkaisu Laadunhallinta opetustoimessa ja varhaiskasvatuksessa. Julkaisu perustuu laadunhallinta opetustoimessa hankkeeseen, jossa pyrittiin selvittämään erilaisten laadunhallintamallien soveltuvuutta laadun arviointiin. (Linkki verkkojulkaisuun Laadunhallinta opetustoimessa ja varhaiskasvatuksessa) Hankkeen aikana varhaiskasvatukseen ja lukiokoulutukseen luotiin omat laadunhallintamallit. Molemmat mallit pohjautuvat sisällöllisesti ja rakenteellisesti EFQM- ja CAF-malleihin sekä perusopetuksen laatukriteereihin. Yleisesti käytetyistä laadunhallintamalleista hankkeessa käytettiin CAF-mallia. Kuntaliiton hankkeessa valmistuneista laatukriteereistä on koottu ehdotus varhaiskasvatuksen laatukriteereiksi Hämeenlinnassa. Käytössä olevat laatukriteerit Palvelutuotannossa on ollut jonkin aikaa käytössä Satakielikriteerit, jonka avulla on arvioitu Satakielipedagogiikan toteutumista varhaiskasvatuksessa. Käytössä ollut kriteeristö on kuitenkin osoittautunut liian raskaaksi ja varhaiskasvatuksessa onkin käynnissä kriteereiden uudistaminen. Satakielikriteereillä arvioidaan pedagogiikan toteutumista, mutta muita laadun osatekijöitä ei varhaiskasvatuksessa ole itsearviointina toteutettu. Yksityisen valvonnassa käytetyt asiakirjat Yksityisen palveluntuotannon valvontaa toteutetaan vuosittain tehtävissä valvontakäynneissä, joiden yhteydessä tarkistetaan mm. eri viranomaisten edellyttämien suunnitelmien ja ohjelmien ajantasaisuus, yksiköiden fyysinen toimintaympäristö ja että vaadittavat varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmat on laadittu. Ennen valvontakäyntiä yksikön on toimitettava täytetty toimintakausiilmoitus ja ravitsemuksen auditointilomake tilaajalle. Myös ajan tasalla olevat omavalvonta-, turvallisuus- ja valmiussuunnitelma sekä henkilötietolain mukainen rekisteriseloste on toimitettava tilaajalle. Muita valvontakäyntejä toteutetaan vuoden aikana, jos asiakkailta tuleva palaute edellyttää tarkastusta tai jos yrittäjä pyytää.

117 48, LANULA :00 LANULA: 1990/2015 Yksityisen palveluntuottajan toimintakausi-ilmoituksesta on muokattu omaan palvelutuotantoon soveltuva lomake. Ravitsemuksen auditointilomake on samanlaisena käytössä sekä yksityisessä että omassa palveluntuotannossa. Tilaajapäällikön esitys käyttöön otettavista laadun valvonnan asiakirjoista kunnallisessa ja yksityisessä palveluntuotannossa Varhaiskasvatuslain uudistuksen ensimmäinen vaihe astuu voimaan Lakiin on kirjattu varhaiskasvatuksen järjestäjän velvoite arvioida antamaansa varhaiskasvatusta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Varhaiskasvatuksen arviointi tulee osaksi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen toimintaa. Arviointien keskeiset tulokset tulee julkistaa. Koska myös omassa palveluntuotannossa on nostettu esiin kysymys puuttuvista laadun arvioinnin kriteereistä, esitetään että seuraavat asiakirjat otetaan käyttöön sekä yksityisessä palveluntuotannossa että kunnan omassa varhaiskasvatuksessa: 1. Kuntaliiton laatukriteerit varhaiskasvatuksessa 2. Satakielikriteerit 3. Toimintakausi-ilmoitus 4. Ravitsemuksen auditointi Laadun valvonnan jäntevöittämiseksi esitetään, että toimintakausiilmoitus ja ravitsemuksen auditointi-lomake täytetään kaikissa päiväkodeissa vuosittain ja palautetaan tilaajapäällikölle yhdessä sovittavana aikana. Laatukriteereistä ja Satakielikriteereistä valitaan vuosittain yksi tai kaksi arvioinnin kohdetta, joista raportoidaan kehittämissuunnitelmien muodossa. Yksityinen palveluntuotanto toimittaa raportit tilaajapäällikölle ja oma palveluntuotanto palvelutuotannon johdolle koontia varten. Eri arviointien ja raportointien ajankohdat sovitaan yhteisesti ja kootaan vuosikelloon. Yhteenvedot em. asiakirjoista, asiakastyytyväisyyskyselyistä ja henkilöstökyselyistä raportoidaan vuosittain lautakunnalle. Ehdotus vuoden 2016 arviointikohteista ja valvonnan ja arvioinnin ajankohdista esitellään lautakunnan kokouksessa. Tilaajajohtajan ehdotus: Lasten ja nuorten lautakunta päättää ottaa käyttöön esityksen mukaiset laadun arvioinnin ja valvonnan menetelmät varhaiskasvatuksessa.

118 49, LANULA :00 LANULA: 1991/2015 Esiopetuksen hankinta yksityisiltä päivähoitopalvelujen tuottajilta LANULA Valmistelija/lisätiedot: tilaajapäällikkö Seija Mäkinen, p Perusopetuslain mukaan kunnalla on velvollisuus järjestää esiopetusta. Kunta voi hankkia esiopetuksen myös yksityiseltä palveluntuottajalta. Kunta vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään perusopetuslain mukaisesti. Esityksen taustaa Yksityisiin päiväkoteihin esiopetukseen ilmoittautuneiden määrä Hämeenlinnassa lukuvuodeksi on noin sata lasta. Hämeenlinna on maksanut päiväkodissa olevasta esiopetusikäisestä korotettua kuntalisää 485,00 /kk. Kuntalisä on 170,00 euroa korkeampi kuin 3-5-vuotiaasta maksettu kuntalisä. Korkeammalla kuntalisällä on subventoitu alle kuusivuotiaasta ja esiopetusikäisestä maksettavan lakisääteisen hoitorahan erotusta (110 ) Tällä hetkellä yksityiselle palveluntuottajalle maksettava tuki esiopetuksesta ja esiopetusikäisen osapäivähoidosta kuntalisä 485,00 lakisääteinen hoitoraha 64,16 kunnan maksama tuki yhteensä 549,16 Tuki on maksettu KELA:n kautta palveluntuottajille. KELA on ilmoittanut sähköpostitse, että kuntalisäsopimuksen mukaista maksuttoman esiopetuksen kuntalisää ei enää makseta yksityisen hoidon esiopetukseen. Muutos astuu voimaan Koska yksityisissä päiväkodeissa esiopetuksessa olevien lasten määrä on huomattava, ei kunnalla ole mahdollisuutta ottaa vastattavakseen kaikkea esiopetusta. Lisäksi kunnan järjestämänä esiopetus ja esiopetusikäisen osapäivähoito kustannukset ovat huomattavasti yksityisen palveluntuottajan kustannuksia korkeammat. Muutoksesta aiheutuvat toimenpiteet Muutos käytännöissä edellyttää KELA:n kanssa tehtävän sopimuksen päivittämistä koskien yksityisessä päiväkodissa esiopetuksen lisäksi osapäivähoidossa olevan lapsen kuntalisää, sekä sopimusta yksityisten palveluntuottajien kanssa maksuttoman esiopetuksen järjestämisestä ja siitä maksettavasta korvauksesta. Kunnan taloustilanne huomioiden ei ole mahdollista lisätä yksityiselle palveluntuotannolle maksettavien tukien määrää, joten korvauksen ja jäljelle jäävän kuntalisän osuuden on yhteenlaskettuna pysyttävä nykyisen kuntalisän tasolla. Tällöin esiopetuksesta yksityiselle palveluntuottajalle maksettava korvaus olisi 410, 00 /oppilas/kk. KELA:n kautta maksettavan esiopetusikäisen lapsen osapäivähoidon kuntalisän osuudeksi jäisi 75,00 /kk.

119 49, LANULA :00 LANULA: 1991/2015 Yksityiselle palvelutuottajalle asetettavat vaatimukset Yksityisen palveluntuottajan on esiopetusta järjestäessään tarjottava palvelu asiakkaalle maksuttomana. Palveluntuottajan on laadittava kunnan esiopetussuunnitelmaan perustuva yksikön esiopetussuunnitelma/esiopetuksen toimintasuunnitelma ja laadittava jokaiselle lapselle henkilökohtainen esiopetuksen suunnitelma. Palveluntuottajan on esiopetusta järjestäessään noudatettava perusopetuslain mukaisia kolmiportaisen tuen ja oppilashuollon säädöksiä, sekä kaupungin omille yksiköilleen antamia ohjeistuksia perusopetuslakiin liittyen. Palveluntuottajan on raportoitava kuukausittain esiopetukseen osallistuneiden lasten määrä ja toteutuneet toimintapäivät. Lasku palvelun tuottamisesta on toimitettava kuntaan järjestämiskuukautta seuraavan kuun 15. päivään mennessä. Laskutettava summa perustuu esiopetukseen laskutuskuukauden aikana osallistuneiden lasten lukumäärään. Tilaajajohtajan ehdotus: Lasten ja nuorten lautakunta päättää, 1) että yksityiselle palveluntuottajalle alkaen maksettava korvaus maksuttoman esiopetuksen järjestämisestä on 410,00 euroa/kuukausi/esioppilas. 2) että sopimusta KELA:n maksaman yksityisen hoidon tuen kuntalisästä muutetaan siten, että osapäivähoidossa olevasta esiopetusikäisestä lapsesta maksettavan kuntalisän määrä on 75,00 euroa/kk alkaen ja 3) että yksityisten palveluntuottajien kanssa tehdään esittelytekstiin kirjattuihin ehtoihin perustuva sopimus esiopetuksen järjestämisestä.

120 50, LANULA :00 LANULA: 3978/2009 Lasten ja nuorten ääni 100-vuotiaassa Suomessa - Kuulemmeko sen? Mitä se kertoo meille tulevaisuudesta? KH Valmistelijat/lisätiedot: tilaajajohtaja Markku Rimpelä, p , palvelupäällikkö Noora Herranen, p Hämeenlinnan kaupunginhallitus on päättänyt kokouksessaan kohdalla juhlavuosiketjusta. Vuosi 2017 tulee olemaan satavuotiaan Suomen lasten ja nuorten juhlavuosi. Tähän perustuen on käynnistetty neuvottelut valtioneuvoston kanslian perustaman Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden edustajien kanssa. Neuvotteluja on käyty 2013 vuoden lopusta alkaen tavoitteena, että Hämeenlinnan kaupungin viestinnällinen kärki ja Suomi 100 brändi olisi lasten ja nuorten kaupunki. Valmistelut perustuvat Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden hankkeen periaatteille Suomesta tuli itsenäinen valtio 6. joulukuuta Valtio syntyi suomalaisten omasta tahdosta ja pitkäjänteisen työn seurauksena. Vaikeista ajoista huolimatta suomalaiset ovat kohta sata vuotta rakentaneet omaa maataan ja päättäneet asioista yhdessä. Nyt suomalaiset vievät maansa uudelle vuosisadalle sisulla ja sydämellä. Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuosi 2017 on sukupolvemme merkittävin juhlavuosi. Se antaa mahdollisuuden ymmärtää mennyttä, kokea vuosi yhdessä ja luoda suuntaa Suomen tulevaisuuteen. Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuosi 2017 on sukupolvemme merkittävin juhlavuosi. Se antaa mahdollisuuden ymmärtää mennyttä, kokea vuosi yhdessä ja luoda suuntaa Suomen tulevaisuuteen. Suomen itsenäisyyden juhlavuoden teemana on Yhdessä. Rakennetaan koko vuodeksi 2017 elävä ohjelma yhdessä eri toimijoiden kanssa. Juhlavuosi on avoin suomalaisille ja Suomen ystäville. On mahdollisuus tehdä itse ja antaa omalle yhteisölle, Suomelle. Satavuotiaalla on näköala katsoa vuosisata eteenpäin ja taaksepäin sekä seistä tukevasti tässä ajassa. Vuoden ohjelmasisältö syventää ymmärrystä koko itsenäisyyden ajasta, tarkastelee nyky-suomea sekä etsii ja luo uutta. Juhlavuoden valmistelut tiivistyvät kohti vuotta Valtioneuvoston kanslia on asettanut Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden hankkeen, joka koordinoi ja organisoi valmisteluja. Tarkoituksena on synnyttää koko vuoden kestävä ja valtakunnallinen juhlavuosi yhdessä eri toimijoiden kanssa. Juhlavuosi on tarkoitettu kaikille suomalaisille ja Suomen ystäville. Liitteenä 7/KH oleva hankesuunnitelma perustuu lasten ja nuorten toiminnalliseen osallisuuteen, aktiiviseen kansalaisuuteen ja konkreettisiin toimenpiteisiin. Suunnitelma nojaa myös vahvasti Suomibrändiin sekä juhlavuoden teemaan Yhdessä. Tarkoitus on tehdä juhlavuosi yhdessä lasten ja nuorten kanssa noudattaen lapsilta lapsille - nuorilta nuorille -periaatetta. Suunnitelma koostuu viidestä valtakunnallisesta osakokonaisuudesta.

121 50, LANULA :00 LANULA: 3978/2009 Kansainvälinen, valtakunnallinen, maakunnallinen ja paikallinen kohtaavat Kaikki tapahtumat ja projektit toteutetaan yhteistyössä valtakunnallisten toimijoiden kanssa. Valmistelun tässä vaiheessa verkostossa on mukana muun muassa Tulevaisuudentutkimuskeskus, Unicef, Heureka, Helsingin yliopiston Playful Learning Centre, Setlementtiliitto, Lastenkulttuurikeskusten verkosto, Emma&Elias -ohjelma, Hämeen liitto, Suomen Partiolaiset ry, Taiteenperusopetusliitto, Itlan Lapset, nuoret ja perheet satavuotiaassa Suomessa ( ) tutkimus- ja vaikuttamisohjelma sekä monia muita tahoja. Tarkempi verkosto selviää suunnitelman liitteestä Verkostokartta. Kansainvälisyys korostuu erityisesti juhlaviikon aikana, jolloin kylään kutsutaan lapsia ja nuoria niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. Kansainvälisiä kontakteja luodaan muun muassa Unicefin Child Friendly City verkoston kautta. Juhlaviikon aikana toteutetaan myös kansainvälinen vapaaehtoistyöleiri, jonka tuloksena syntyy kansainvälinen nuorten rauhanjulistus. Julistusta kommentoimaan kutsutaan Euroopan lapsiasianvaltuutetut. Muun muassa Emma&Elias ohjelman, lastenkulttuurikeskusten verkoston ja Kuntaliiton kautta sisällöt jalkautuvat paikallisiksi eri puolille Suomea osana valtakunnallisiksi huipentuvia kokonaisuuksia. Hämeen maakuntaliitto puolestaan luo hankesuunnitelman ohjelmille vahvan maakunnallisen pohjan. Hankesuunnitelmassa osahankkeiden kohdalla avataan, mitä kokonaisuus tarkoittaa näillä tasoilla. Viisi hanketta muodostaa kokonaisuuden Suunnitelman viittä osaprojektia yhdistävät aktiivisen kansalaisuuden, yhteisöllisyyden ja osallisuuden teemat. Kaikki huipentuu järjestettävään juhlaseminaariin. Vuoden 2017 käynnistää Hyvien tekojen kampanja, jossa Suomen tulevaisuutta rakennetaan positiivisten asioiden, sukupolvien kohtaamisen ja aktiivisen kansalaisuuden ympärille. Syyskaudella lanseerataan avoimella lähdekoodilla tuotettu pelillinen ratkaisu, jonka kautta lapset ja nuoret saavat mahdollisuuden rakentaa parempaa Suomea. Toiminnallisen osallisuuden menetelmäksi tuotettavan ratkaisun kautta todellisuus ja pelimaailma sidotaan yhteen. Residenssituotannoissa lasten ja nuorten valtakunnallisten projektien vetäjiksi haetaan taiteen, kulttuurin, tieteen, yrityselämän ja liikunnan huippuosaajia valtakunnallisesti. Residenssituotantoja toteutetaan lastenkulttuurikeskusten verkoston 11 eri lastenkulttuurikeskuksessa ympäri Suomea. Lasten ja nuorten kokonaisuus huipentuu viikolla 31 Juhlaviikkoon sekä järjestettävään Juhlaseminaariin, joka kokoaa muiden osaprojektien tuotoksista viestin päättäjille.

122 50, LANULA :00 LANULA: 3978/2009 Kivijalkana toimivat lapsiystävällisen kunnan lasten ja nuorten osallisuutta tukevat rakenteet ja toimintatavat, jotka perustuvat lapsen oikeuksien sopimukseen. Kivijalka lasten ja nuorten lasten ja nuorten osallisuuden rakenteista Hämeenlinnan suunnitelmassa kohti vuotta 2017 yhdistetään paikalliset osallisuuden rakennuspalikat ja alan huippuihin tavoitteena tuottaa kansallisesti merkittäviä sisältöjä juhlistamaan 100-vuotiasta Suomea. Rakennuspalikoiksi kehitetään, testataan ja harjoitellaan erilaisia toimintamalleja vuodesta 2015 lähtien tähtäimenä vuosi Kehitetyt paikalliset toimintamallit luovan perustan, johon juhlavuoden valtakunnallisen tason sisällöt voivat solahtaa. Hämeenlinna on saanut ensimmäisenä kuntana Suomessa Lapsiystävällinen kunta tunnustuksen vuoden 2013 lopulla. Tunnustuksen taustalla on pitkäjänteinen työ lasten ja nuorten palveluiden ja osallisuuden kehittämiseksi. Vuodesta 2003 on panostettu lasten ja nuorten kulttuuriseen osallisuuteen liittyviin sisältöihin. Lisäksi vuonna 2010 koottiin Hämeenlinnan kaupungin lasten ja nuorten vaikuttamisen polku, jota päivitetään parhaillaan. Sisällöissä hyödynnetään myös Hämeenlinnan erinomainen kulttuurin ja tapahtumien infrastruktuuri, kuten Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas, Hämeen Linnan niemen alue, Kantolan suurtapahtumapuisto, Sibeliuksen syntymäkoti, Liikuntahallit, Ahveniston maauimala sekä Aulanko historiallisine puistoalueineen. Kivijalka koostuu niistä juhlavuotta varten toteutettavista toiminnoista, joiden kautta Hämeenlinnan kaupunki joka tapauksessa 100-vuotiasta Suomea juhlistaa. Näiden kivijalkojen päälle Lasten ja nuorten juhlakaupunki rakennetaan. Alustava kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma Juhlakaupungin rahoitus perustuu kolmikantaan, jossa yhtenä rahoittaja on Suomi 100-hanke, yhtenä Hämeenlinnan kaupunki ja kolmantena muut rahoittajat. Tällä hetkellä valmistelussa on käytetty kahden miljoonan euron kokonaissumma vuosille Hämeenlinnan kaupungin osuudeksi on suunnitelmassa käytetty euron summaa, Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden hankkeen rahoitusosuudeksi on suunniteltu euron summaa ja muille rahoittajille euroa. Käydyissä neuvotteluissa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden edustajien kanssa on tullut selväksi, että rahoitus heiltä tulee olemaan osarahoitusta. Suunnitelmassa esitettyyn euron kokonaissummaan voidaan saada heiltä rahoituspäätös ainoastaan osissa. Rahoituksen hakemiseen avautuu hankkeen sivuille ( lomake, jolla voidaan hakea rahoitusta hankesuunnitelmamme viidelle hankkeelle kullekin erikseen. Tämänhetkisen valmistelutilanteen ja materiaalin perusteella vaikuttaisi siltä, että juhlaseminaaria ja siihen liittyvää tutkimusosiota koskeva alahanke voisi vastata parhaiten Suomi 100 -ohjelman tavoitteisiin sekä laajemman yhteistyön edellytyksiin ja arviointikriteereihin. Rahoituksen hakeminen kan-

123 50, LANULA :00 LANULA: 3978/2009 nattaa kohdentaa ensimmäisessä vaiheessa juhlaseminaariin liittyvään tutkimushankkeeseen. Seuraavassa vaiheessa edetään pelaa suomi paremmaksi hankkeen rahoituksen hakemisella. Mikäli rahoitus Suomi 100-hankkeelta on suunniteltua pienempi, muiden rahoittajien osuutta tulee saada korkeammaksi tai suunniteltua kokonaissumma tulee pienentää ja toteuttaa juhlavuosi matalammalla profiililla. Rahoitusta tullaan hakemaan yhdessä hankkeen kumppanien kanssa. Näin on jo toimittu tulevaisuudentutkimuskeskuksen kanssa hakemalla tutkimushankkeelle rahoitusta Alli paasikivisäätiöltä, joka myönsikin tutkimuksen ensimmäiselle vuodelle euron avustuksen. Rahaautomaattiyhdistykseltä haemme avustusta hyvien tekojen kampanjaan yhdessä Suomen Setlementtiliiton kanssa toukokuussa Rahoitusneuvottelut on avattu myös Sitran kanssa. Kumppanimme voivat hakea avustusta myös Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden hankkeelta. Hämeenlinnan kaupungin osuus koostuu vuoden valmistelusta, koordinoinnista, tuotannosta, tiloista, tekniikasta ja testauksesta. Käytännössä kustannukset muodostuvat hankkeen henkilöstön palkkakustannuksista, tilakustannuksista, ympäristön teemoittamisesta ja tapahtumien rakenteiden rakentamisesta. Kustannusten muodostuminen on jo alkanut työpanoksella ja esim. matkakustannuksilla, joita on käytetty tähänastiseen valmisteluun. Tähän asti tehty työ on jo edellyttänyt tekijöiltä runsaasti ylityötä. Hankkeen onnistuminen edellyttää hankkeelle kohdennettua henkilöstöresurssia. Hankkeelle tulee palkata tuottaja heti kun riittävä rahoitusosuus on hankittu Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden hankkeelta ja muilta rahoittajilta. Osa tuottajan kustannuksista, jota ei ole budjetoitu vuodelle 2015, sisältyy suunniteltuun Hämeenlinnan kaupungin osuuteen. Tuottaja voidaan palkata kuluvana vuonna vain jos muu rahoitus sen mahdollistaa. Vuoden 2016 tilausbudjetin valmistelussa Hämeenlinnan kustannukset tulee huomioida täysimittaisena. Tuottajan tehtävänä on valmistella kaikkia viittä osahanketta, hakea niihin ulkopuolista rahoitusta, valmistella yhteistyösopimukset sekä koordinoida laajaa paikallista, maakunnallista ja valtakunnallista yhteistyöverkostoa. Vakanssi perustetaan lasten ja nuorten palvelujen tilaajatiimiin. Hämeenlinnan kaupungin osalta hankkeen kustannusarvio jakautuu vuosille seuraavasti: 2015: euroa, joka koostuu matkakuluista, viestintäkuluista, asiantuntijapalkkioista sekä juhlaseminaariin liittyvästä Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkimushankkeesta. 2016: euroa, joka koostuu tuottajan palkasta sivukuluineen, juhlaviikon testauksesta (tapahtumatekniikka, kuljetukset, asiantuntijapalkkiot, viestintä) sekä muiden osahankkeiden käynnistämisestä. 2017: euroa, joka koostuu tuottajan ja muun tilapäisen henkilöstön palkasta, tapahtumien tilakustannuksista (mm. Verkatehdas), juhlaseminaarin ja juhlaviikon muista järjestelyistä. Tarkempi kustannusarvio löytyy liitteenä olevasta hankesuunnitelmasta.

124 50, LANULA :00 LANULA: 3978/2009 Hämeenlinnan osuutta tulee tarkentaa hankesuunnittelun ja rahoituksen hankinnan edetessä suhteessa ulkopuoliseen rahoitukseen niin, että Rahoitusosuus on 25 % kokonaisuudesta ja maksimissaan euroa. Talous- ja hallintojohtaja : Hämeenlinnan kaupungin taloudellinen tilanne huomioon ottaen kaupungin ei tulisi sitoutua etukäteen rahoituksen lisäyksiin alueilla, joissa toiminnan laajentaminen tai tuottaminen ei ole täysin välttämätöntä tai lakisääteistä. Lasten ja nuorten juhlavuosi on hankkeena mitä kannatettavin. Kuitenkin päätettäessä sitoutumisesta esitetyn kaltaiseen hankkeeseen, tulisi samalla päättää siitä, miten hanke rahoitetaan suunnitteluvuosina. Käytännössä kaupungin nykytilanteessa käsillä olevan hankkeen rahoittaminen muutoin kuin olemassa olevien varojen uudelleenallokoinnillta tai tulojen (verojen) lisäyksillä, ei ole mahdollista. Näistä ensisijainen vaihtoehto tulisi olla rahoituksen kattaminen nykyisen budjetin sisältä, koska nykyisessä taloudellisessa tilanteessa tulisi välttää kaupungin menojen kasvattamista budjettiprosessista irrallisilla päätöksillä ilman osoitettavaa rahoitusta. Kaupungin vuoden 2015 tilausbudjetissa on juhlavuositeemalle (Sibelius) annettu lisärahoitusta euroa. Lisäksi moni yksikkö osallistuu juhlavuoden rahoittamiseen normaalin budjettinsa sisältä. Juhlavuosien jatkuessa ei voida lähteä siitä, että vuosi vuodelta juhlavuosipanostusta kasvatetaan edellisen panostuksen lisäksi. Juhlavuosihankkeiden osalta tarkoituksena lienee ollut erillisrahoituksen poistuminen juhlavuoden jälkeen. Tulevat juhlavuodet tulisi ensisijaisesti rahoittaa korkeintaan nykyisen budjetin mukaisissa rajoissa siirtämällä panostuksia aiemmilta juhlavuosilta uusille juhlavuosille ja samalla tulisi välttää sitä, että juhlavuosista muodostuu pysyviä kustannuskomponentteja kaupungin talouteen. Taloudenpidossa tulisi pyrkiä siihen, että panostus juhlavuosiin pienenisi, koska käytettävissä olevat rahat eivät ilman veronkorotuksia riitä toiminnan rahoittamiseen. Kaupunginhallitus päättänee hankkeeseen sitoutumisesta sillä edellytyksellä, että esitetystä rahoituksesta päätetään erikseen kunkin budjettivuoden budjetointiprosessin yhteydessä. Kenakkalan ehdotus: kaupunginhallitus päättää 1. hyväksyä liitteenä olevan hankesuunnitelman vuoden 2017 juhlavuoden suunnitelmaksi, 2. hyväksyä hankesuunnitelmassa esitetyn rahoitussuunnitelman periaatteelliseksi lähtökohdaksi hankkeen valmistelulle kuitenkin niin, että a. kokonaissumma on riippuvainen hankitusta ulkoisesta rahoituksesta b. Hämeenlinnan kaupungin rahoitusosuus on 25 % ja maksimissaan euroa

125 50, LANULA :00 LANULA: 3978/2009 c. rahoituksen kohdistamisesta juhlavuosihankkeen ja muiden hankkeiden välillä päätetään kunkin budjettivuoden osalta erikseen 3. että hankkeelle esitetään henkilöstöpaketin yhteydessä perustettavaksi määräaikainen tuottajan vakanssi, joka täytetään heti kun rahoitus sen mahdollistaa ja sen kesto on asti. Päätös: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen LANULA Valmistelijat/lisätiedot: tilaajajohtaja Markku Rimpelä, p Tilaajajohtajan ehdotus: Lasten ja nuorten lautakunta päättää merkitä kaupunginhallituksen päätöksen tiedoksi.

126 50, LANULA :00 / Pykälän liite: Hankesuunnitelma LUONNOS HANKESUUNNITELMA LASTEN JA NUORTEN ÄÄNI 100-VUOTIAASSA SUOMESSA - Kuulemmeko sen? Mitä se kertoo meille tulevaisuudesta? Hämeenlinnan kaupunki Markku Rimpelä, tilaajajohtaja Noora Herranen, palvelupäällikkö SISÄLLYSLUETTELO LASTEN JA NUORTEN ÄÄNI 100-VUOTIAASSA SUOMESSA...2 HYVIEN TEKOJEN KAMPANJA Miten kasvetaan aktiiviseen kansalaisuuteen?...5 PELAA SUOMI PAREMMAKSI Voiko virtuaalisen maailman keinoin muuttaa maailmaa?...7 RESIDENSSITUOTANNOT Voiko tulevaisuuden pohjan rakentaa uuden kokeilulle? JUHLAVIIKKO Millainen olisi lasten ja nuorten vallankumous? JUHLASEMINAARI Lasten tulevaisuus nykypäivän aikuisten suunnittelemassa maailmassa? ALUSTAVA KUSTANNUSARVIO JA RAHOITUSSUUNNITELMA KIVIJALKA LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN RAKENTEISTA

127 50, LANULA :00 / Pykälän liite: Hankesuunnitelma LUONNOS LASTEN JA NUORTEN ÄÄNI 100-VUOTIAASSA SUOMESSA - Kuulemmeko sen? Mitä se kertoo meille tulevaisuudesta? Suomi täyttää 100-vuotta vuonna Mutta kuka rakentaa Suomen seuraavan 100- vuotta? Nyt luovutetaan kapula lapsille ja nuorille. Tämä suunnitelma perustuu lasten ja nuorten toiminnalliseen osallisuuteen, aktiiviseen kansalaisuuteen ja konkreettisiin toimenpiteisiin. Suunnitelma nojaa myös vahvasti Suomi-brändiin sekä juhlavuoden teemaan Yhdessä. Tarkoitus on tehdä juhlavuosi yhdessä lasten ja nuorten kanssa noudattaen lapsilta lapsille - nuorilta nuorille -periaatetta. Suunnitelma koostuu viidestä valtakunnallisesta osakokonaisuudesta. Yhteiskunnan uudistaminen ja monipuolistaminen on Suomen keskeisimpiä haasteita. Tästä on syntynyt tarve avata Suomen tulevaisuuden suunnasta käytävä keskustelu yhä laajemmalle joukolle, jotta saadaan mahdollisimman paljon eri toimijoiden vaihtoehtoisia näkökulmia kestävästä hyvinvoinnista suomalaisessa yhteiskunnassa. Kettusen 1 mukaan ennakointia tulisi kehittää kansalaislähtöisemmäksi ja demokraattisemmaksi tarjoamalla kansalaisille aitoja mahdollisuuksia osallistua keskusteluun Suomen tulevaisuudesta ja määritellä tulevaisuudesta käytävän keskustelun kysymyksenasetteluja. Tämä hanke pyrkii osaltaan lisäämään kansalaislähtöisyyttä ja tuomaan vaihtoehtoisia näkemyksiä tulevaisuuden suunnasta osallistamalla nuoret keskusteluun siitä, millaista Suomea tavoittelemme. Kansainvälinen, valtakunnallinen, maakunnallinen ja paikallinen kohtaavat Kaikki tapahtumat ja projektit toteutetaan yhteistyössä valtakunnallisten toimijoiden kanssa. Valmistelun tässä vaiheessa verkostossa on mukana muun muassa Tulevaisuudentutkimuskeskus, Unicef, Heureka, Helsingin yliopiston Playful Learning Centre, Setlementtiliitto, Lastenkulttuurikeskusten verkosto, Emma&Elias -ohjelma, Hämeen liitto, Suomen Partiolaiset ry, Taiteenperusopetusliitto, Itlan Lapset, nuoret ja perheet satavuotiaassa Suomessa ( ) tutkimus- ja vaikuttamisohjelma sekä monia muita tahoja. Tarkempi verkosto selviää suunnitelman liitteestä Verkostokartta. Kansainvälisyys korostuu erityisesti juhlaviikon aikana, jolloin kylään kutsutaan lapsia ja nuoria niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. Kansainvälisiä kontakteja luodaan muun muassa Unicefin Child Friendly City verkoston kautta. Juhlaviikon aikana toteutetaan myös kansainvälinen vapaaehtoistyöleiri, jonka tuloksena syntyy kansainvälinen nuorten rauhanjulistus. Julistusta kommentoimaan kutsutaan Euroopan lapsiasianvaltuutetut. 1 Kettunen, A. (2015). Aika-, yksilö- ja yhteiskuntakäsitykset suomalaisessa tulevaisuuspolitiikassa. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research/ 514, 182 s., Jyväskylä. 2

128 50, LANULA :00 / Pykälän liite: Hankesuunnitelma LUONNOS Muun muassa Emma&Elias ohjelman, lastenkulttuurikeskusten verkoston ja Kuntaliiton kautta sisällöt jalkautuvat paikallisiksi eri puolille Suomea osana valtakunnallisiksi huipentuvia kokonaisuuksia. Hämeen maakuntaliitto puolestaan luo hankesuunnitelman ohjelmille vahvan maakunnallisen pohjan. Osahankkeiden esittelyn kohdalla avataan vielä, mitä kokonaisuus tarkoittaa näillä tasoilla. Viisi hanketta muodostaa kokonaisuuden Suunnitelman viittä osaprojektia yhdistävät aktiivisen kansalaisuuden, yhteisöllisyyden ja osallisuuden teemat. Kaikki huipentuu järjestettävään juhlaseminaariin. Vuoden 2017 käynnistää Hyvien tekojen kampanja, jossa Suomen tulevaisuutta rakennetaan positiivisten asioiden, sukupolvien kohtaamisen ja aktiivisen kansalaisuuden ympärille. Syyskaudella lanseerataan avoimella lähdekoodilla tuotettu pelillinen ratkaisu, jonka kautta lapset ja nuoret saavat mahdollisuuden rakentaa parempaa Suomea. Toiminnallisen osallisuuden menetelmäksi tuotettavan ratkaisun kautta todellisuus ja pelimaailma sidotaan yhteen. Residenssituotannoissa lasten ja nuorten valtakunnallisten projektien vetäjiksi haetaan taiteen, kulttuurin, tieteen, yrityselämän ja liikunnan huippuosaajia valtakunnallisesti. Residenssituotantoja toteutetaan lastenkulttuurikeskusten verkoston 11 eri lastenkulttuurikeskuksessa ympäri Suomea. Lasten ja nuorten kokonaisuus huipentuu viikolla 31 Juhlaviikkoon sekä järjestettävään Juhlaseminaariin, joka kokoaa muiden osaprojektien tuotoksista viestin päättäjille. Kivijalkana toimivat lapsiystävällisen kunnan lasten ja nuorten osallisuutta tukevat rakenteet ja toimintatavat, jotka perustuvat lapsen oikeuksien sopimukseen. HYVIEN TEKOJEN KAMPANJA SOSIAALISESSA MEDIASSA PELAA SUOMI PAREMMAKSI AVOIMELLA LÄHDEKOODILLA TUOTETTUNA VALTAKUNNAN HUIPPUJEN RESIDENSSI- TUOTANNOT SUURI LAPSIJUHLA KANTOLAN TAPAHTUMA- PUISTOSSA JUHLA- SEMINAARI LASTEN JA NUORTEN ÄÄNELLÄ 3

129 50, LANULA :00 / Pykälän liite: Hankesuunnitelma LUONNOS KIVIJALKA 4

130 50, LANULA :00 / Pykälän liite: Hankesuunnitelma LUONNOS HYVIEN TEKOJEN KAMPANJA Miten kasvetaan aktiiviseen kansalaisuuteen? VIESTI: JÄLKI: TEKIJÄT: Yhdessä tekeminen, kansalaisyhteiskunnan aktivointi, Suomessa olevan hyvän huomaaminen ja arvostaminen, hyvä kuuluu kaikille Yhteisöllisiä toimintatapoja on mallinnettu siten, että ne ovat sovellettavissa Juhlavuoden jälkeenkin. Toiminnan kautta on syntynyt uusia yhteisöjä, jotka jatkavat hyvien tekojen käytänteitä osana toimintaansa. Projektit ovat koskettaneet osallistujia. Suomen Setlementtiliitto (muut kumppanit esitelty KUVIOSSA 1. alla) Lasten ja nuorten kokonaisuuden näkökulmasta juhlavuoden käynnistää Hyvien tekojen kampanjan lanseeraus. Koko vuoden kestävä kampanja on paitsi viestinnällinen kokonaisuus myös kokoelma yhteisöllisyyteen ja positiivisuuteen pohjaavia projekteja. Projektien kautta Hyvien tekojen kampanja jalkautuu ympäri Suomea ja käynnistää tapahtumaketjuja, joiden kautta Suomi 100 ulottuu tavallisten kansalaisten koteihin, kouluihin ja työpaikoille. Juhlan kunniaksi tehdään 365 hyvää tekoa satavuotiaassa Suomessa. Sosiaalinen media on hyvien tekojen kampanjan näkyvyyden keskiössä. Lisäksi hyvät teot linkittyvät toisen osahankkeen Toiminnalliseen osallisuuteen kannustavan pelillisen ratkaisun tehtäviin. Mediassa sitoudutaan kertomaan hyviä uutisia lasten ja nuorten maailmasta jokaisena juhlavuoden päivänä. Lisäksi järjestetään hyvinä tekoina Taiteilija kadulla kohtaamisia, joissa esimerkiksi laulaja laulaa serenadin vastaan tulevalle mummolle. Hyvä teko voi myös olla visuaalinen ruukuista koostuva terrakotta-armeija, jolla koristetaan oman kylän rumin paikka juhlakuntoon. Ideoita hyvistä teoista kerätään lapsilta ja nuorilta. Kampanjaan voi osallistua jokainen. Tunnettujen hyvien tekojen lähettiläiden lisäksi on tarkoitus, että kampanja tavoittaa myös yhteisöt, yksilöt ja perheet. Tarkoitus on, että tämä hyvän tekeminen ei ole rahankeruukonsertteja tai keräyksiä vaan tekemällä pieniäkin tekoja arjen juhlistamiseksi juhlavuoden kunniaksi. Kampanjan tueksi tuotetaan yhteisöllisiä projekteja, joiden synnyttämistä tukemaan palkataan yhteisömanagereita. Esimerkkinä muistoviesti, jossa 100-vuotias lähettää viestin 90-vuotiaalle, hän lisää viestiin oman osionsa ja lähettää edelleen 80-vuotiaalle ja niin edelleen 10-vuotiaalle, joka saa terveiset kaikilta itsenäisen Suomen vuosikymmeniltä. Viestin teemoina voivat olla esimerkiksi musiikki, taidot tai tarinat. Toisena esimerkkinä lasten ja nuorten unelmapurkit, joihin kerättävät haaveet tulevaisuuden Suomesta otetaan vakavasti, toimitetaan esimerkiksi eteenpäin kaupunginjohtajalle, presidentille tai tarvittaessa YK:n pääsihteerille. TAULUKKO: Hyvien tekojen kampanja -osahankkeen tasot Kansainvälinen Valtakunnallinen Maakunnallinen Paikallinen Kontaktit yk:hon Setlementtiliitto Hämeen liitto Setlementin paikallisjärjestöt verkostoineen Kunnat 5

131 50, LANULA :00 / Pykälän liite: Hankesuunnitelma LUONNOS KUVIO 1: HYVIEN TEKOJEN KAMPANJA - VERKOSTOKARTTA Suomen Setlementtiliitto *tuotanto ja sisällöt yhdessä Hämeenlinnan kaupungin kanssa * Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksen hakeminen * Kontaktit yhteiskunnallisten yritysten etujärjestöön Arvo-liittoon, jonka kautta osahankkeen elinkeinoelämän yhteydet rakentuvat Liikkuva koulu * Tee hyvä teko itsellesi liikunta - linkitys myös Pelaa Suomi paremmaksi osahankkeeseen Mediakumppanuus (neuvottelut kesken) * 365 hyvää tekoa 100-vuotiaassa Suomessa Julkinen liikenne (neuvottelut kesken) * Hyvät teot junissa ja busseissa Suomen Partiolaiset Ry * mukana tuottamassa sisältöideoita, esimerkiksi sukupolvien yhteinen peli yms. menetelmät ARVO- LIITTO RAY SUOMEN SETLEMENT- TILIITTO JULKINEN LIIKENNE MEDIA- KUMPPANI LIIKKUVA KOULU SUOMEN PARTIO- LAISET TAULUKKO: Hyvien tekojen kampanja kohti vuotta RAHOITUKSEN VARMISTAMINEN, IDEAPANKIN KERÄÄMINEN ALKAA, MEDIAKUMPPANUUDET YHTEISÖMANAGERI T ALOITTAVAT LOPPU-VUODESTA KAMPANJA KÄYNNISSÄ VALTAKUNNALLISESTI, KATUJEN TAITEILIJAT NIMETTY JA KIERTÄVÄT SUOMEA. 6

132 50, LANULA :00 / Pykälän liite: Hankesuunnitelma LUONNOS PELAA SUOMI PAREMMAKSI Voiko virtuaalisen maailman keinoin muuttaa maailmaa? VIESTI: Lapset ja nuoret ovat aktiivisia, osallisia ja vaikuttajia omassa elämässään ja lähiympäristössään. Luodaan uutta Suomea yhdessä. JÄLKI: Pelillinen ratkaisu, jota voi hyödyntää toiminnallisen osallisuuden ja vaikuttamisen mallina sekä lasten ja nuorten monialaisen osaamisen edistämisessä uuden opetussuunnitelman tavoitteiden suunnassa. Tuote, joka tukee Suomi-brändiä hyödyntämällä hightech-osaamista ja peliteollisuutta (Finland It Works!) TEKIJÄT: Playful Learning Center (Helsingin yliopisto), muut kumppanit esitelty KUVIOSSA 2. Juhlavuoden kunniaksi rakennetaan pelillinen ratkaisu, jonka kautta lapset ja nuoret pelaavat Suomea paremmaksi hyvien tekojen kautta. Samalla luodaan väline todentaa lapsille ja nuorille heidän osallisuuttaan ja vaikuttamismahdollisuuksia omassa elämässään ja lähiympäristössään. Lapset osallistetaan hankeen suunnitteluun heti alkuvaiheesta lähtien. Hankkeessa pelillistä ratkaisua hyödyntäen tehdään näkyväksi omassa lähiympäristössä toteutettuja hyviä tekoja ja niiden avulla rakennetaan lähiympäristöstä parempi paikka. Lähtökohtana on, että pelimaailman tehtävät yhdistyvät oikeaan tekemiseen, liikkumiseen ja tehtäviin sekä kouluun. Teoilla linkitytään ympäröivään yhteiskuntaan, lähiympäristöön ja yhteisöön, sekä historiaan että tulevaisuuteen. Rakennetaan pelillisyyttä hyödyntäen uudenlainen toiminnallisen osallisuuden ja vaikuttamisen malli, jonka käyttö on mahdollista paitsi muissa Suomen kunnissa myös ulkomailla. Pisteitä kerätään todellisen maailman hyvillä teoilla. Sovelluksen kautta kerätyt pisteet ja hyvät teot kartoittavat kassaa, jolla parannetaan lähiympäristön epäkohtia. Testikunnissa lähiympäristön kehittämiseen varattuja resursseja suunnataan tehtyjen hyvien tekojen pohjalta. Lähiympäristön kehittämiseen sitoutetaan kuntien lisäksi alueen yrityksiä. Lisäksi mukaan kutsutaan kansainvälisesti toimivia yrityskumppaneita, joiden panostus peliin on globaalimpi hyvän tekemisen mahdollistaminen käyttäen hyväksi maabrändi-työryhmän esille nostamaa erityisosaamista. Hyvän tekemisessä voi hyödyntää osaamistamme esimerkiksi puhtaasta vedestä (Drink Finland) tai koulujärjestelmästä (Finland Gives You a Lesson). Yritys sitoutuu lahjoittamaan pistemäärää vastaan esimerkiksi vedenpuhdistusjärjestelmän tai kouluruokaa Afrikkaan. Näin saadaan tosimaailma ja pelimaailma mielenkiintoiseen vuorovaikutukseen ja hyvän tekemisestä tulee osa pelaamista. 7

133 50, LANULA :00 / Pykälän liite: Hankesuunnitelma LUONNOS Pelillisen ratkaisun teon laittavat liikkeelle palkatut asiantuntijat, jotka valmistelevat pohjan ja ideoivat sitä yhdessä lasten ja nuorten kanssa. Helsingin yliopiston Playful Learning Centre käynnistää suunnittelun ja ideoinnin yhteistyössä alan yrityksistä koostuvan Serius Gaming Cluster:in ( sekä opettajankoulutuslaitoksen ja tietojen käsittelytieteiden opiskelijoiden kanssa. Rakentamisvaiheessa hyödynnetään avoimen lähdekoodin periaatetta. Vaikka projektissa heittäydytään vapaaseen leikkiin ja maailman osaajien vietäväksi tavoitteena on rakentaa tämän vuosituhannen osaamistavoitteita tukeva peli. Pelillisen ratkaisun rakentamisessa voidaan hyödyntää esimerkiksi geokoodausta, sosiaalista mediaa, puettavaa teknologiaa tai valmiita alustoja (kuten Maplantis tai SmartFeet). Tehtäviin voi lukeutua esimerkiksi lähimmäisen auttaminen kuten mummon auttaminen kadun yli, roskien kerääminen tai nettikiusaamiseen puuttuminen tai joku ihan muu hyvä teko kuten vaikka kohta unohtuvien perinnekäsityötaitojen harjoittaminen. Tai sitten projektin kautta voi tarjota uuden alustan yhdistellä pelillisyyttä tulevaisuuden kaupunkisuunnitteluun tai vaikkapa lasten ja nuorten liikuntaan. Mihin suuntaan näistä tahansa pelinkehittäjät yhdessä lasten ja nuorten kanssa pelialustaa vievät, voi se tuoda mukanaan monta uutta näkökulmaa lasten ja nuorten oppimisen ja Suomen tulevaisuuden rakentamiseen. Osana hanketta lapsille ja nuorille järjestetään eri puolilla Suomea koodaustyöpajoja tukemaan lasten ja nuorten taitoja osallistua yhteiseen Suomi-pelin kehittämiseen. Jo testivaiheessa pelialustaa hyödynnetään osana koulujen toimintaa. TAULUKKO: Pelaa Suomi paremmaksi osahankkeen tasot Kansainvälinen Valtakunnallinen Maakunnallinen Paikallinen pelillinen ratkaisu, joka on käytettävissä myös muissa maissa Toteuttajat toimivat valtakunnallisesti Testialueena maakunnat, Hämeenlinnan seutu ja Vantaan seutu Kunnat voivat ottaa ratkaisun käyttöönsä myös muualla TAULUKKO: Suomi-peli kohti vuotta RAHOITUKSEN VARMISTAMINEN, ASIANTUNTIJATYÖRYHMÄ VALMISTELEE, HYVÄNTEKEVÄISYYDEN YHTEISTYÖKUMPPANIT AVOIN TYÖSTÖVAIHE, KOODAUSTYÖPAJAT, TESTAAMINEN KOULUISSA VALMIS PELILLINEN RATKAISU, MODEROINTI, LEVITTÄMINEN, TIEDOTUS JA MARKKINOINTI 8

134 50, LANULA :00 / Pykälän liite: Hankesuunnitelma KUVIO 2: PELAA SUOMI PAREMMAKSI - VERKOSTOKARTTA LUONNOS Playful Learning Centre / Helsingin yliopisto * pelillisen ratkaisun rakentamisen asiantuntemus ja verkostot * OKL:n ja tietojenkäsittelytekniikan opiskelijat * Serius Gaming Cluster -verkosto Liikkuva koulu * liikuntaan liittyvä sisältöjen kehittäminen sovellukseen * tiedotus kouluille omalta osaltaan * Valo ry mukaan myös? PLAYFUL LEARNING CENTRE LIIKKUVA KOULU Unicef * globaali hyvän tekeminen osana pelaamista * tästä viestintä Heureka * Asuinympäristöjen ja luonnon tieteellistäminen sovelluksen pilottialueina Heurekan ympäristö ja Hämeenlinnan seutu SERIUS GAMING CLUSTER TIETOJEN KÄSITTELY- TIETEIDEN OPISKELIJAT OKL OPISKE- LIJAT HEUREKA UNICEF 9

135 50, LANULA :00 / Pykälän liite: Hankesuunnitelma LUONNOS RESIDENSSITUOTANNOT Rakentuuko tulevaisuus kokeilulle, leikille ja luovuudelle? VIESTI: JÄLKI: Lapset ja nuoret osaavat. Heissä on tulevaisuus. Residenssituotantojen malli, jonka voi ottaa käyttöön missä vaan kunnassa. Muistijälkiä aidosti unohtumattomista elämyksistä osallistuneille lapsille ja nuorille. TEKIJÄT: Lastenkulttuurikeskusten verkosto, muut kumppanit esitelty KUVIOSSA 3. Juhlavuonna kutsutaan alansa kansallisia ja kansainvälisiä huippuja taiteen, kulttuurin, tieteen, yrityselämän ja liikunnan aloilta työskentelemään yhdessä lasten ja nuorten kanssa. Mukaan haetaan ennakkoluulottomia ideoita sekä osallistavaan työtapaan valmiita ammattilaisia. Näihin residenssiprojekteihin kutsutaan suoraan huippuosaajia, mutta haetaan projekti-ideoita myös avoimella haulla. Projektien kautta tavoitellaan paitsi tuotoksia ja teoksia myös uusia laajempia yhteisöllisiä ideoita, joissa eri sukupolvet kohtaavat. Yksi projekteista on residenssileiri, johon kutsutaan nuoria ympäri maailman työskentelemään yhdessä huippuosaajien johdolla ja joka toteutetaan suuren lapsijuhlan yhteydessä elokuun ensimmäisellä viikolla. Leirin lopputulemana synnytetään lasten ja nuorten rauhanjulistus. Olemassa olevat osallisuuden ja tapahtumien rakenteet sekä infrastruktuuri toimivat pohjana myös näille alansa huippujen toteuttamille projekteille. Osallistuvat lapset tai nuoret voidaan koota monella tavalla myös eri puolilta Suomea ja maailmaa. Lisäksi residenssituotantoihin kannustetaan muitakin kaupunkeja tuottamalla malli, joka on sovellettavissa muihin kuntiin. Projekteista kootaan osa suuren lapsijuhlan ja osa juhlaseminaarin ohjelmaan. Residenssejä on tarkoitus toteuttaa ympäri juhlavuoden, myös Kaupunkijamboreen valtakunnallisen osallistujakunnan kanssa. TAULUKKO: Residenssituotannot osahankkeen tasot Kansainvälinen Valtakunnallinen Maakunnallinen Paikallinen Kansainvälisiä nuoria rauhanjulistusprojektissa Lastenkulttuurikeskusten verkosto Hämeen liitto 11 lastenkulttuurikeskusta ympäri Suomen Mukaan lähtevät kunnat 10

136 50, LANULA :00 / Pykälän liite: Hankesuunnitelma LUONNOS KUVIO 3: RESIDENSSITUOTANNOT - VERKOSTOKARTTA Lastenkulttuurikeskusten verkosto * Residenssipaikkoja ympäri Suomen keskusten kautta, mukana yli kymmenen lastenkulttuurikeskusta * osallistuvat lapset ja nuoret Heureka * Linkit tieteen huippuihin * Tiedeleirit osana residenssejä Kuntaliitto *Residenssimallista tiedottaminen kunnille Hämeen maakuntaliitto * Hämeen alueen kunnat mukaan Allianssi *yhtenä residenssimuotona kansainvälinen vapaaehtoistyöleiri Juhlaviikon yhteydessä paikallisen yhteistyökumppanin kanssa KUNTA X LASTEN- KULTTUURI -KESKUS X KUNTA- LIITTO LASTEN- KULTTUURI- KESKUSTEN VERKOSTO HÄMEEN LIITTO HEUREKA ALLI- ANSSI TAULUKKO: Residenssituotannot kohti vuotta RAHOITUKSEN HAKEMINEN JA SEN VARMISTAMINEN, KUTSUTTAVIEN IDEOINTI, HAKU JA KUTSUT HAKEMUSTEN KÄSITTELY, KARSINTA JA VALINTA VALINNOISTA TIEDOTTAMINEN TILOJEN KÄYTÖN AIKATAULUTUS JA ORGANISOINTI 11 HANKKEET KÄYNNISSÄ VIESTINTÄ SISÄLLÖISTÄ MALLINNOS

137 50, LANULA :00 / Pykälän liite: Hankesuunnitelma LUONNOS JUHLAVIIKKO Millainen olisi lasten ja nuorten vallankumous? VIESTI: JÄLKI: TEKIJÄT: Kutsutaan maailman lapset kylään! Aidosti unohtumattomia elämyksiä osallistuneille lapsille ja nuorille. Kaupunkijamboree-konsepti harrastusryhmien välisiä rajoja rikkomaan. Suomen Partiolaiset, Emma&Elias -ohjelma, muut kumppanit esitelty KUVIOSSA 4. Lapset ja nuoret teemaa juhlistetaan satavuotisjuhlavuonna tuomalla isosti esille lasten ja nuorten omaa tekemistä suuressa lapsijuhlassa kesällä Juhlaviikko järjestetään Hämeenlinnassa viikolla 31 Lasten taidefestivaali Hippaloiden aikaan ja se huipentuu suureen juhlaan Kantolan tapahtumapuistossa. Puistoon mahtuu yli ihmistä. Juhlan ytimessä on luoda kohtaamisia eri puolilta Suomea ja maailmaa tuleville lapsille. Juhlassa nähdään esityksiä ympäri Suomen sekä ulkomailta. Kansainväliset kontaktit tulevat Unicefin Child Friendly City verkoston kautta. Juhlaa valmistellaan Emma & Elias kunnissa järjestettävillä alueellisilla juhlilla. Juhlat toteutetaan löyhän mutta yhteisen konseptin mukaan. Juhlakiertueelta saadaan terveisiä myös juhlaviikon huipentavaan suureen juhlaan. Juhlaviikolla järjestetään useamman päivän Kaupunkijamboree -suurtapahtuma. Jamboree on harrastavien lasten, nuorten ja perheiden yhteinen valtakunnallinen suurtapahtuma, jossa lajien välisiä rajoja ei tunneta. Urbaanissa ympäristössä toteutettava tapahtuma toteutetaan yhteisöllisesti, soveltaen Partiolaisten tapahtumissa käytettävää laaksorakennetta. Laaksojen sisältöjä tuottavat valtakunnalliset kumppanit, kuten kiertävän tiedekokonaisuutensa tapahtumaan tuova Heureka. Juhlaviikon aikana toteutetaan kansainvälinen residenssileiri, jonka tuloksena syntyy lasten ja nuorten rauhanjulistus. Rauhanjulistusta kommentoimaan on tarkoitus kutsua Euroopan lapsiasianvaltuutetut. Ensimmäinen testijamboree on tarkoitus järjestää vuonna Jamboreen järjestelyissä hyödynnetään Hämeenlinnan tapahtumien infrastuktuuria. TAULUKKO: Juhlaviikko osahankkeen tasot Kansainvälinen Valtakunnallinen Maakunnallinen Paikallinen Unicefin Child Friendly Suomen Partiolaiset ja Hämeen liiton kaikista Paikalliset juhlat City verkosto muut valtakunnalliset kunnista osallistutaan Emma&Elias kunnissa Euroopan Lapsiasianvaltuutetut toimijat juhlaviikkoon 12

138 50, LANULA :00 / Pykälän liite: Hankesuunnitelma KUVIO 4: JUHLAVIIKKO - VERKOSTOKARTTA LUONNOS Suomen Partiolaiset ry * Tapahtumapuiston käytön testi vuonna 2016 * Laaksoajattelun osaaminen, yksi laakso 2017 partiolaisten? Emma & Elias -ohjelma * Juhlaviikon paikallistapahtumat 40 kunnassa, tapahtumakonseptin levittäminen LAPSIASIAIN VALTUU- TETUN TOIMISTO Unicef * Child Friendly City -verkosto * kansainvälisyys Heureka * tiedelaakso juhlaviikolla, Road Show:n pysähdyspaikka Lapsiasiainvaltuutetun toimisto * Euroopan lapsiasiainvaltuutettujen tapaaminen Hämeenlinnassa vuonna 2017? * Lasten ja nuorten kansainvälisen rauhanjulistuksen kommentointi Julkinen liikenne * Juhlaviikon ohjelmaa julkisissa liikennevälineissä Hämeen maakuntaliitto * osallistujaryhmiä alueen kunnista JULKINEN LIIKENNE HEUREKA UNICEF SUOMEN PARTIO- LAISET HÄMEEN LIITTO EMMA & ELIAS E&E KUNTA X Taulukko: Lapsijuhla kohti vuotta TESTIJAMBOREEN VIESTINTÄ TESTIJAMBOREEN TUOTANTO LAPSIJUHLAN TUOTANTO SUURI LAPSIJUHLA 13

139 50, LANULA :00 / Pykälän liite: Hankesuunnitelma LUONNOS JUHLASEMINAARI Lasten tulevaisuus nykypäivän aikuisten suunnittelemassa maailmassa? VIESTI: JÄLKI: Tällaisena nuoret näkevät tulevaisuuden. Viesti nuorilta päättäjille. Tietoa poliittisen päätöksenteon tueksi. Osallistuneiden nuorten kokemus. Tulevaisuusleiri-menetelmä sovellettavaksi kouluihin. TEKIJÄT: Tulevaisuuden tutkimuskeskus, muut kumppanit esitelty KUVIOSSA 5. Juhlavuoden kunniaksi Hämeenlinnassa järjestetään lapsenoikeuksien päivänä kansainvälinen juhlaseminaari. Juhlaseminaariin kutsutaan yhteistyökumppaneiksi Unicef, Yle sekä Tulevaisuudentutkimuskeskus. Tavoitteena on järjestää toisenlainen seminaari, jossa lasten ja nuorten ääni, tuotokset ja heidän tulevaisuutensa on keskiössä. Paikalle kutsutaan valtioneuvoston jäseniä, mutta heidän roolinsa on olla seminaarissa kuuntelijoina, ei puhujina. Seminaarin sisällöllisen ytimen muodostavat lasten ja nuorten arjen kysymykset. Tulevaisuudentutkimuskeskus toteuttaa Nuorten tulevaisuuskuvat 2067-tutkimushankkeen, jonka tulokset julkaistaisiin Hämeenlinnan juhlaseminaarissa. Tutkimushankkeen päämääränä on selvittää, millaisia toimeentuloon, asumiseen ja elämäntapaan liittyviä tulevaisuuskuvia nuoret pitävät itsensä kohdalla toivottavimpina ja todennäköisimpinä. Lisäksi hankkeessa otetaan nuoret aktiivisesti mukaan tulevaisuuden tekoon. Kettusen 2 mukaan ennakointia tulisi kehittää kansalaislähtöisemmäksi ja demokraattisemmaksi tarjoamalla kansalaisille aitoja mahdollisuuksia osallistua keskusteluun Suomen tulevaisuudesta ja määritellä tulevaisuudesta käytävän keskustelun kysymyksenasetteluja. Tutkimushankkeen kautta pyrkitään lisäämään kansalaislähtöisyyttä ja tuomaan vaihtoehtoisia näkemyksiä tulevaisuuden suunnasta osallistamalla nuoret keskusteluun siitä, millaista Suomea tavoittelemme. Nuoret itse hahmottavat tulevaisuuskuvia siitä, miltä heidän elämänsä näyttää Suomessa vuonna 2067, jolloin he saavuttavat pakollisen eläkeiän nykysäädösten perusteella. Hankkeen aikana tutkitaan, mitä mahdollisia rakenteellisia tai henkilökohtaisia haasteita nuoret näkevät unelmatulevaisuuksiensa toteutumisessa. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa järjestetään 2. asteen oppilaitoksissa nuorten tulevaisuusleirejä, joissa kerätyn aineiston perusteella tutkimusta jatkotyöstetään. Tutkimushanke tuottaa huomattava määrä tietoa poliittisen päätöksenteon tueksi sen suhteen, millä tavalla yhteiskunnan rakenteita tulisi kehittää niin työnteon, asumisen, ympäristön kuin elämäntapamahdollisuuksien suhteen, jotta nuorten oma ääni ja toiveet voisivat tulevaisuudessa toteutua. Nuorten tulevaisuuskuvat voivat vaikka antaa eväitä siihen miten ratkaistaan tulevaisuuden viheliäisiä ongelmia. Seminaarissa tutkimushankkeen tulevaisuuskuvia esittelevät nuoret itse. 2 Kettunen, A. (2015). Aika-, yksilö- ja yhteiskuntakäsitykset suomalaisessa tulevaisuuspolitiikassa. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research/ 514, 182 s., Jyväskylä. 14

140 50, LANULA :00 / Pykälän liite: Hankesuunnitelma TAULUKKO: Juhlaseminaari osahankkeen tasot LUONNOS Kansainvälinen Valtakunnallinen Maakunnallinen Paikallinen Tutkimuksellinen anti Seminaarin agenda, seminaarin lokaatio Tulevaisuusleirit puhujat ja nuoret KUVIO 5: JUHLASEMINAARI - VERKOSTOKARTTA Tulevaisuuden tutkimuskeskus(tutu) *Nuorten tulevaisuuskuvat tutkimushanke * Alli Paasikivi -säätiön rahoituksen hakeminen ITLA *seminaarin sisältöjä Iltan oman tutkimushankkeen tuloksista, näkökulmana perheet ja vuosi 2047 EMMA &ELIAS UNICEF Emma & Elias -ohjelma * Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tulevaisuusleirien osallistujakoulut E&E kunnista Taiteenperusopetusliitto (TPO-liitto) * Juhlaseminaarin lasten ja nuorten toteuttamat taiteelliset johdannot ITLA Heureka * Yhteistyö TuTu:n tutkimushankkeen kanssa * TuTu:n tulevaisuusleirit tuottavat aineistoa Heurekan Road Showhun Unicef * 2017 maaraporttiin tutkimuksen tuloksia HEUREKA TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS- KESKUS Lastensuojelun keskusliitto *viestin levittäminen jäsenjärjestöille Allianssi *Viestintä verkostolle *Julkaisee ennakkoon tutkimuksen aineistoa (nuorisotyölehti) ALLI PAASIKIVI SÄÄTIÖ TPO- LIITTO LSKL ALLI- ANSSI TAULUKKO: Juhlaseminaari kohti vuotta TUTKIMUS KÄYNNISTYY SEMINAARIN PAIKKA JA AIKA ALUETAPAHTUMAT TUTKIMUS VALMISTUU, PUHUJIEN KIINNITYS VIESTINTÄ 15 VIESTINTÄ, SEMINAARITUOTANTO, VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI KÄYNNISTYY

141 50, LANULA :00 / Pykälän liite: Hankesuunnitelma Juhlaseminaari kokoaa yhteen neljä muuta sisältökokonaisuutta, niiden tuotoksia ja tavoitteita. Alla olevassa kuviossa kuvataan seminaarin suhdetta tavoitteisiin ja yhteistyökumppaneihin. Ylimmässä rivissä on itse seminaari ja sen alla projektit, jotka tuottavat seminaarin sisältöä. KUVIO 6. Juhlaseminaarin polut TAVOITE: NUORTEN ÄÄNI TULEVAISUUDESTA KUULUVIIN Viesti lapsilta ja nuorilta KUMPPANIKSI TULEVAISUUDEN TUTKIMUSKESKUS NUORTEN TULEVAISUUS- KUVAT TUTKIMUS 2017 TUTKIMUKSEN TULOKSET JA NUORET SEMINAARISSA TAVOITE: NOSTAA ESILLE LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUTTA JA OMAA TEKEMISTÄ Yhteisöllisyys KUMPPANEIKSI ITLA; EMMA & ELIAS OHJELMA, VALTAKUNNAN HUIPUT KULTTUURIREPPU, LASTENKULTTUURI- KESKUKSET, JAMBOREE, RESIDENSSIT TUOTOKSET OSANA SEMINAARIA TAVOITE: VIESTIÄ KANSAINVÄLISESTÄ LASTEN JA NUORTEN TILANTEESTA Globaali maailma KUMPPANIKSI UNICEF LAPSIYSTÄVÄLLI NEN KUNTA MALLI LEVIÄÄ SUOMESSA LAPSIYSTÄVÄLLISEN KUNNAN PILAREISTA SISÄLTÖÄ SEMINAARIIN TAVOITE: UUDENLAINEN SEMINAARI, JOSSA LAPSET JA NUORET OVAT KESKIÖSSÄ Uutta tulevaisuutta KUMPPANI- NA SUOMI 100-HANKE VALTAKUNNAN PÄÄTTÄJÄT KUTSUTAAN KUULEMAAN LASTEN JA NUORTEN VIESTI SEMINAARI HÄMEEN- LINNA ALUSTAVA KUSTANNUSARVIO JA RAHOITUSSUUNNITELMA Juhlakaupungin rahoitus perustuu kolmikantaan, jossa yhtenä rahoittaja on Suomi 100-hanke, yhtenä Hämeenlinnan kaupunki ja kolmantena muut rahoittajat. Kolmikanta on kuvattu alla summilla jotka ovat kustannusarvion pohjana. Alustava vuosikohtainen kustannusarvio sekä rahoitustahot hankkeittain on esitelty taulukossa MUUT SUOMI 100 seuraavalla sivulla. RAHOITTAJAT HÄMEENLINNAN KAUPUNKI

142 50, LANULA :00 / Pykälän liite: Hankesuunnitelma TAULUKKO: Alustava vuosikohtainen kustannusarvio sekä rahoitustahot hankkeittain RAHOITTAJAT HYVIEN TEKOJEN KAMPANJA IDEAPANKIN KOKOAMINEN ALKAA: koordinointityö KAMPANJAN VALMISTELUA: koordinointityö, viestintä, Yhteisömanagerit (3-5hlö 3kk) VALTAKUNNALLINEN KAMPANJA: Yhteisömanagerit, Taiteilijat, matkakulut, viestintäkulut RAY SUOMI 100 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KULUT HML HML HML PELATAAN SUOMI PAREMMAKSI ASIANTUNTIJA- RYHMÄ TYÖSTÄÄ: palkkiot, alusta ja tuotanto AVOIN TYÖSTÖVAIHE: moderaattorin ja työpajojen vetäjien palkat VALMIS PELI: Ylläpito, moderointi, levittäminen, tiedotus ja markkinointi SITRA SUOMI 100 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, YRITYKSET KULUT HML HML HML HML RESIDENSSI- TUOTANNOT HAKU AUKI JA KUTSUT: Markkinointi, tiedotus ja koordinointityö HAKEMUKSET JA KANSINTA: hankeavustukset valmisteluun HANKKEET KÄYNNISSÄ: varsinaisten toteutusten avustukset SUOMEN KULTTUURIRAHASTO SUOMI 100 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KULUT HML HML HML JUHLAVIIKKO TESTIJAMBOREEN viestintä ja tuotanto käynnistyy TESTIJAMBOREEN TUOTANTO: ja juhlaviikon valmistelu JUHLAVIIKKO: viestintä, ohjelma, tekniikka ja turvallisuus, tuotanto OKM SUOMI 100 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KULUT HML HML HML JUHLA- SEMINAARI TUTKIMUSHANKE KÄYNNISTYY: Aluetapahtumat TUTKIMUSHANKE VALMISTUU: tutkimus, Seminaarin valmistelu, viestintä, tuotanto SEMINAARI: Viestintä, ohjelma, uusi tekniikka ja turvallisuus, tuotanto ALLI PAASIKIVEN SÄÄTIÖ, TEKES/SITRA SUOMI 100 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KULUT HML HML HML HML TUOTANTO RESURSSOINTI JA SOPIMUKSET: tuottajan / koordinaattorin osaaikatyö ja juhlavuosi+brändi VIESTINTÄ JA TUOTANTO: kokoaikainen tuottaja ja viestintää, ja juhlavuosi+brändi NÄKYVÄT SISÄLLÖT JA VAIKUTTAVUUS: kaksi työntekijää, ja juhlavuosi+brändi OKM SUOMI 100 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KULUT HML HML HML HML HML OSUUS YHTEENSÄ yht

143 50, LANULA :00 / Pykälän liite: Hankesuunnitelma HHÄMEENLINNA KIVIJALKA LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN RAKENTEISTA Hämeenlinnan suunnitelmassa kohti vuotta 2017 yhdistetään paikalliset osallisuuden rakennuspalikat ja alan huippuihin tavoitteena tuottaa kansallisesti merkittäviä sisältöjä juhlistamaan 100-vuotiasta Suomea. Rakennuspalikoiksi kehitetään, testataan ja harjoitellaan erilaisia toimintamalleja vuodesta 2014 lähtien tähtäimenä vuosi Kehitetyt paikalliset toimintamallit luovan perustan, johon juhlavuoden valtakunnallisen tason sisällöt voivat solahtaa. Hämeenlinna on saanut ensimmäisenä kuntana Suomessa Lapsiystävällinen kunta tunnustuksen vuoden 2013 lopulla. Tunnustuksen taustalla on pitkäjänteinen työ lasten ja nuorten palveluiden ja osallisuuden kehittämiseksi. Vuodesta 2003 on panostettu lasten ja nuorten kulttuuriseen osallisuuteen liittyviin sisältöihin. Lisäksi vuonna 2010 koottiin Hämeenlinnan kaupungin lasten ja nuorten vaikuttamisen polku, jota päivitetään parhaillaan. Sisällöissä hyödynnetään myös Hämeenlinnan erinomainen kulttuurin ja tapahtumien infrastruktuuri, kuten Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas, Hämeen Linnan niemen alue, Kantolan suurtapahtumapuisto, Sibeliuksen syntymäkoti, Liikuntahallit, Ahveniston maauimala sekä Aulanko historiallisine puistoalueineen. Alla olevassa taulukossa on esitelty Hämeenlinnan kivijalkaa. Kivijalka koostuu niistä juhlavuotta varten toteutettavista toiminnoista, joiden kautta Hämeenlinnan kaupunki joka tapauksessa 100- vuotiasta Suomea juhlistaa. Näiden kivijalkojen päälle Lasten ja nuorten juhlakaupunki rakennetaan. Jokaisen kivijalka teeman alta on boldattu esimerkki siitä, miten muut kunnat voisivat olla mukana juhlavuodessa. Taulukon alla on avattu tarkemmin Hämeenlinnan kivijalkaa erityisesti lasten ja nuorten toiminnallisen osallisuuden näkökulmasta. Taulukko: Juhlakaupungin prototyyppi: Esimerkkinä Hämeenlinnan kivijalka OSALLISUUS FESTIVAALIT JA TAPAHTUMAT KULTTUURI VIESTINTÄ INFRA Vaikuttamisen polku Nuorten huippukokous Toiminnallisen osallisuuden menetelmiä Lapsiystävällinen kunta toimintamalli ja tunnustus (UNICEF) Lasten taidefestivaali Hippalot Viskarifestivaali Sulasolin laulujuhlat Juhlavuosi isosti tapahtumien sisällöissä Kaupungin kulttuurilaitos -ten tarjonta Sibeliusfantasia Satakielipedagogiikka varhaiskasvat uksessa Kulttuuripolku ja Suuri kuoroprojekti Sata laulua hanke ja Vahvuuksien reppu (ITLA) Sosiaalisen median valjastaminen Kulttuurilehti Numero Oma liikkuvan kuvan studio ja kanava Suomi100-teeman näkyminen koko kaupungin viestinnässä Verkatehdas Hämeen linna Kantolan tapahtumapuisto Elenia-areena Maauimala Kaupungin salit ja talot voi valjastaa resurssiksi 18

144 50, LANULA :00 / Pykälän liite: Hankesuunnitelma Hämeenlinnan kivijalat lyhyesti: Lapsiystävällinen kunta = Vuoden 2013 lopulla Hämeenlinnan kaupunki sai ensimmäisenä kaupunkina Suomessa Unicefin lapsiystävällinen kunta tunnustuksen. Hämeenlinnan kaupunki on sitoutunut kehittämää n palveluitaan edelleen entistä lapsiystävällisempään suuntaan. Yhtenä esimerkkinä peruskorjattava Tuomelan koulu, jossa uudesta koulusta tehdään avoin oppimisympäristö täysin ilman luokkahuoneita ja pulpetteja. Lukuvuonna avattavan koulun suunnittelussa ovat vahvasti mukana myös oppilaat. Lisätietoja Lapsiystävällinen kunta tunnustuksen kriteeristöstä ja toimenpiteistä Vaikuttamisen polku = Ikäkausiin sopivat osallisuuden ja vaikuttamisen muodot rakentavat lapsille ja nuorille polun, jonka kautta lapset ja nuoret vaikuttavat niin päätöksentekoon kuin palveluiden kehittämiseenkin toiminnallisen osallisuuden keinoin. Oppilas- ja opiskelijakunnat sekä nuorten vaikuttajaryhmät muodostavat lasten ja nuorten verkoston, joka toimii pohjarakenteena vaikuttamisen polulle. Vaikuta älä valita päivä eli V-päivä on nuorten vaikuttamisen tueksi luotu menetelmä. Varsinaisen V-päivän lisäksi menetelmään sisältyy aloitteiden valmistelu sekä nuorten huippukokous, jossa nuoret päättävät aloitteiden pohjalta nuorille osoitetun määrärahan käytöstä. V-päivää on järjestetty vuodesta Satakieli-pedagogiikka = Hämeenlinnan varhaiskasvatuksen oma tulkinta Reggio Emilialaisesta pedagogiikasta, jossa lapsi nähdään aktiivisena toimijana ja ilmiöiden tutkijana. Yhtenä esimerkkinä erilaisesta näkökulmasta varhaiskasvatukseen on metsä-toiminta. Kulttuuripolku = kaikki peruskoulun ikäluokat kattava kulttuuripolkusuunnitelma antaa raamin, jonka kautta tavoittaa koko ikäluokka kulttuuritarjonnalla perheen taustasta, taloudellisesta tilanteesta ja opettajan aktiivisuudesta riippumatta. Juhlavuoden valmistelussa voidaan käyttää esimerkiksi jo nyt polkuun on kirjattua 3-luokkien konserttia, jossa koko ikäluokka (n. 800 oppilasta) esiintyy kuorona. Konsertti taltioidaan. Kulttuuripolku ulottuu myös varhaiskasvatuksen puolelle. Siitä esimerkkinä Olipa kerran -viisivuotiaiden oma teatterifestivaali, jossa päiväkotien viisivuotiaiden ryhmät (viskarit) toteuttavat puolen vuoden aikana omia näytelmiään ja esittävät teoksensa festivaaleilla toisille viisivuotiaille. Näytelmät toteutetaan Minä olen menetelmää hyödyntäen. Nuorten kulttuurisen osallisuuden menetelmät = ovat menetelmiä, joilla kulttuurinen osallisuus linkittyy nuorten vapaa-aikaan. Koeajo on menetelmä, jossa nuoret järjestävät tapahtumia toisille nuorille. Koeajoja on järjestetty vuodesta Menetelmän laajentamiseksi nuorten käyttöön valjastetaan kylätalot, jolloin kylien nuoret pääsevät osallisiksi oman kylänsä toiminnan kehittämisestä. Muita nuorten kulttuuriseen osallisuuteen liittyviä projekteja ovat muun muassa sekä Spotlight nuorten oma kulttuurin kykykilpailu, jossa nuoret juontavat, esiintyvät ja tuomaroivat. Juhlavuoteen liittyen voisi lisäksi toteuttaa sarjan eräänlaisia nuorten toteuttamia matalankynnyksen flashmob-tyyppisiä työpajoja, toiminnallisia tilan haltuunottoja nuorten hengailupaikoissa, joissa paikalla olevat nuoret pääsevät osallistumaan toimintaan tässä ja nyt ilman ennakkoilmoittautumisia. Lisätietoja Koeajo-menetelmästä 19

145 50, LANULA :00 / Pykälän liite: Hankesuunnitelma Poika, jolla on sammalta taskussa = Nuori Jean Sibelius asui ja eli Hämeenlinnassa ensimmäiset 20 elinvuottaan. Sibeliuksen jalanjäljistä Hämeenlinnassa huolehtii Sibeliuksen syntymäkaupunki säätiö, jolla on meneillään esimerksiksi SibOppi - suuri Sibelius elämys lapsille ja nuorille hanke. Tälle kivijalalle voisi juhlavuonna rakentaan lisää sisältöjä, joissa selvitetään lasten ja nuorten kanssa selvitetään millainen jätkä Janne olisi tänä päivänä. Säätiö on julkaissut säveltäjämestaristamme julkaisun Poika, jolla on sammalta taskussa Tapahtumat, jotka tukevat juhlavuotta = Hämeenlinnan teatteri tuottaa kantaesityksen juhlavuoden teemaan liittyen. Teema näkyy Suomen vanhimmalla Lasten taidefestivaalilla Hippaloilla heinä-elokuun vaihteessa. Hämeenlinnan Taidemuseolle on suunnitteilla kansainvälinen Reggio Emilia näyttely oheistapahtumineen ja Historiallisen museon näyttelykalenteriin suunnitellaan Elämänkaari-teemaista näyttelyä. Hämeenlinnassa järjestetään juhlavuonna myös muun muassa Sulasolin laulujuhlat. Myös kolmas sektori ja yksityishenkilöt valjastetaan rakentamaan juhlavuotta soveltamalla Hämeenlinnan 375-vuonna käytössä olleita juhlavuosiavustuksia Suomi 100v-teemalla. erityisavustukset2/ 20

146 50, LANULA :00 / Pykälän liite: Hankesuunnitelma Luonnos tarkistukseen HYVIEN TEKOJEN KAMPANJA SUOMI-PELI (sovellus) JUHLAVIIKKO (lapsijuhla) RESIDENSSITUOTANNOT JUHLASEMINAARI Suomen Setlementti ry *tuotanto ja sisällöt yhdessä Hämeenlinnan kaupungin kanssa * Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksen hakeminen Mediakumppanuus * 365 hyvää tekoa 100-vuotiaassa Suomessa Julkinen liikenne * Hyvät teot junissa ja busseissa Suomen Partiolaiset Ry * mukana tuottamassa sisältöideoita, esimerkiksi sukupolvien yhteinen peli yms. menetelmät Liikkuva koulu * Tee hyvä teko itsellesi liikunta - linkitys Suomi-peliin Playful Learning Centre / Helsingin yliopisto * pelillisen ratkaisun rakentamisen asiantuntemus ja verkostot * OKL:n ja tietojenkäsittelytekniikan opiskelijat * Serius Gaming Cluster -verkosto Liikkuva koulu * liikuntaan liittyvä sisältöjen kehittäminen sovellukseen * tiedotus kouluille omalta osaltaan * Valo ry mukaan myös? Unicef * globaali hyvän tekeminen osana pelaamista * tästä viestintä Heureka * Asuinympäristöjen ja luonnon tieteellistäminen sovelluksen pilottialueina Heurekan ympäristö ja Hämeenlinnan seutu Suomen Partiolaiset ry * Tapahtumapuiston käytön testi vuonna 2016 * Laaksoajattelun osaaminen, yksi laakso 2017 partiolaisten? Emma & Elias -ohjelma * Juhlaviikon paikallistapahtumat 40 kunnassa, tapahtumakonseptin levittäminen Unicef * Child Friendly City -verkosto * kansainvälisyys Heureka * tiedelaakso juhlaviikolla, Road Show:n pysähdyspaikka Lapsiasiainvaltuutetun toimisto * Euroopan lapsiasiainvaltuutettujen tapaaminen Hämeenlinnassa vuonna 2017? * Lasten ja nuorten kansainvälisen rauhanjulistuksen kommentointi Julkinen liikenne * Juhlaviikon ohjelmaa julkisissa liikennevälineissä Hämeen maakuntaliitto * osallistujaryhmiä alueen kunnista Lastenkulttuurikeskusten verkosto * Residenssipaikkoja ympäri Suomen keskusten kautta * osallistuvat lapset ja nuoret Kuntaliitto *Residenssimallista tiedottaminen kunnille Heureka * Linkit tieteen huippuihin * Tiedeleirit osana residenssejä Hämeen maakuntaliitto * Hämeen alueen kunnat mukaan Allianssi *yhtenä residenssimuotona kansainvälinen vapaaehtoistyöleiri Juhlaviikon yhteydessä Hämeenlinnassa paikallisen yhteistyökumppanin kanssa Tulevaisuuden tutkimuskeskus *Nuorten tulevaisuuskuvat tutkimushanke * Alli Paasikivi -säätiön rahoituksen hakeminen ITLA *seminaarin sisältöjä Iltan oman tutkimushankkeen tuloksista, näkökulmana perheet ja vuosi 2047 Emma & Elias -ohjelma * Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tulevaisuusleirien osallistujakoulut E&E kunnista Taiteenperusopetusliitto (TPO-liitto) * Juhlaseminaarin lasten ja nuorten toteuttamat taiteelliset johdannot Heureka * Yhteistyö Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkimushankkeen kanssa * TuTu:n tulevaisuusleirit tuottavat aineistoa Heurekan Road Showhun Unicef * 2017 maaraporttiin tutkimuksen tuloksia Lastensuojelun keskusliitto *viestin levittäminen jäsenjärjestöille Allianssi *Viestintä verkostolle *Julkaisee ennakkoon tutkimuksen aineistoa (nuorisotyölehti)

147 50, LANULA :00 / Pykälän liite: Hankesuunnitelma Luonnos tarkistukseen RAY ARVO- LIITTO SUOMEN SETLEMENT- TILIITTO JULKINEN LIIKENNE MEDIA- KUMPPANI LIIKKUVA KOULU SUOMEN PARTIO- LAISET UNICEF ITLA TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS- KESKUS ALLI PAASIKIVI SÄÄTIÖ LASTEN- KULTTUURI -KESKUS X LASTEN- KULTTUURI- KESKUSTEN VERKOSTO HEUREKA TPO- LIITTO KUNTA X KUNTA- LIITTO HÄMEEN LIITTO HEUREKA vk 31 LSKL ALLI- ANSSI PLAYFUL LEARNING CENTRE SERIUS GAMING CLUSTER OKL OPISKE- LIJAT ALLI- ANSSI LAPSIASIAIN VALTUU- TETUN TOIMISTO JULKINEN LIIKENNE LIIKKUVA KOULU TIETOJEN KÄSITTELY- TIETEIDEN OPISKELIJAT HEUREKA UNICEF HEUREKA UNICEF SUOMEN PARTIO- LAISET HÄMEEN LIITTO EMMA & ELIAS E&E KUNTA X