Liikunnan merkitys tiedolliselle oppimiselle

Transkriptio

1 Liikunnan merkitys tiedolliselle oppimiselle Pekka Hämäläinen LitM rehtori Virpiniemen liikuntaopisto FYYSINEN AKTIIVISUUS = LIIKKUMINEN PERUSAKTIIVISUUS; ARKIAKTIIVISUUS selviytymiseen tarvittava aktiivisuus TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ AKTIIVISUUS; VAPAA-AJAN AKTIIVISUUS = LIIKUNTA liikuntamuoto, kesto, intensiteetti, tiheys hyöty, leikki, luonto, terveys, kunto, kilpa

2 Lapset ja nuoret Säännöllisen liikunnan terveysvaikutukset Vahva tieteellinen näyttö - parantunut hengitys- ja verenkiertoelimistön kunto - parantunut lihaskunto - parantunut luunterveys - suotuisia vaikutuksia kehonkoostumukseen Kohtalainen näyttö - vähentyneet masennusoireet U.S. Department of Health and Human Services 2008

3 Säännöllisen liikunnan terveysvaikutukset Nuorten liikuntaharrastukset Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina vuotiaiden harrastajien lukumäärät: jalkapallo pyöräily uinti juoksulenkkeily hiihto salibandy luistelu kävelylenkkeily jääkiekko voimistelu (OKM 2011)

4 Nuorten liikuntaharrastukset Muutoksia eri lajien harrastajamäärissä vuosista Suosio lisääntynyt juoksulenkkeily kuntosaliharjoittelu salibandy ratsastus laskettelu taitoluistelu Suosio vähentynyt hiihto pyöräily yleisurheilu uinti jalkapallo voimistelu pesäpallo (OKM 2011) Miten ja missä Urheiluseurassa Koulun urheilukerhossa Omatoimisesti yksin Omatoimisesti / kaverit Jossain muualla (OKM 2011)

5 WHO-Koululaistutkimuksen kyselyn mukaan vähintään tunnin jokaisena viikonpäivänä kohtuullista tai rasittavaa liikuntaa harrastaa suomalaisista 11- vuotiaista tytöistä 37% ja pojista 48%. Kansainvälisessä vertailussa nämä lukemat ovat kärkikolmikossa. Sen sijaan jo 13-vuotiaiden liikuntaharrastuneisuus on kansainvälisessä vertailussa keskitasoa, ja 15- vuotiaiden liikunnan määrä sijoittuu jo vähiten liikkuvaan kolmannekseen. (Tynjälä, Kämppi, Välimaa, Vuori, Villberg & Kannas 2009)

6 LOPETTAMISEN PORTAAT (Lämsä 2011)

7 KOLMEVUOTIAIDEN PÄIVÄKOTILASTEN MITATTU FYYSINEN AKTIIVISUUS ANNE SOINI, TARJA KETTUNEN, ANETTE MEHTÄLÄ, ARJA SÄÄKSLAHTI, TUIJA TAMMELIN Liikunta & Tiede 49 (1), Tutkimustulokset osoittivat että lapset käyttivät päivittäin keskimäärin 10,6 tuntia (636 min, keskihajonta 104) erittäin kevyeen toimintaan, 67 minuuttia (kh 13) kevyeen liikkumiseen ja keskimäärin 58 minuuttia (kh 16) vähintään keskiraskaaseen liikkumiseen. Yksikään tutkimukseen osallistuvista lapsista ei täyttänyt Varhaiskasvatuksen liikunnan suositusten (2005) määrällistä tavoitetta liikkua reippaasti kaksi tuntia päivittäin. Sukupuolten, eikä arki- ja viikonlopun päivien välillä ollut merkitseviä eroja. Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto 2010 Liikunnan harrastaminen vapaa-ajalla on viime vuosikymmenten aikana lisääntynyt, mutta fyysinen aktiivisuus työssä ja arjessa on vähentynyt luvulla työikäisten viikoittaiset liikuntakerrat ovat hieman lisääntyneet ja liikunnan luonne tullut intensiivisemmäksi. Eniten suosiotaan ovat viime vuosina lisänneet juoksulenkkeily ja kuntosaliharjoittelu. Entistä suurempi osa työmatkoista kuljetaan henkilöautolla. Etenkin naisten työmatkaliikunta on vähentynyt. Runsas kymmenesosa vuotiaista täyttää terveysliikunnan suosituksen kokonaisuudessaan. Parhaiten suositukseen yltävät nuoret miehet, heikoimmin eläkeikää lähestyvät. Noin puolet työikäisistä liikkuu kestävyyskunnon kannalta riittävästi. Vähemmän kuin viidennes harjoittaa lihaskuntoaan tarpeeksi vuotiaat istuvat keskimäärin yli seitsemän tuntia päivässä, mikä on uusimpien tutkimusten mukaan terveydelle haitallista. Eniten istuvat nuoret miehet. Nuorten miesten kestävyys- ja lihaskunto ovat merkittävästi heikentyneet viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana. Heikentyminen on tasoittunut ja osin pysähtynytkin viime vuosina, joskin edelleen huonokuntoisten osuus on kasvanut. (OKM 2011)

8 Ihminen on luotu liikkumaan! Ihminen on luotu liikkumaan!

9 Ihminen on luotu liikkumaan!

10 Terveys- ja elintavat jakavat nuoret jo koulussa HS :55 Väestöryhmien välisten erojen synty alkaa jo lapsuudessa. Nuoret jakautuvat jo peruskoulussa eri ryhmiin terveys- ja elintapojensa sekä opintomenestyksensä myötä. Terveysongelmat ja haitalliset tottumukset kasautuvat ryhmiin, jotka sijoittuvat myös aikuisina alempiin koulutus- ja sosiaaliryhmiin. Näin toteaa lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Akatemian konsensuspaneeli. Eri alojen asiantuntijoista koostunut paneeli on julkaissut lausuman nuorten hyvin- ja pahoinvoinnista Suomessa. "Suomessa on ajateltu, että koulut ja terveydenhuolto ovat kaikkien väestöryhmien saavutettavissa, eivätkä ne erottele eri väestönryhmiä. Nyt näyttää siltä, ettei tämä toimikaan ihan näin", sanoo lastenpsykiatri Matti Kaivosoja, joka johti paneelia. Huonosti peruskoulussa menestyvät nukkuvat vähemmän, harrastavat harvemmin liikuntaa, syövät enemmän reseptilääkkeitä, polttavat useammin tupakkaa ja kokevat terveytensä huonommaksi kuin hyvin koulussa menestyvät. Mitä vanhemmiksi lapset kasvavat, sitä suuremmiksi terveyserot venyvät. Helsingissä 12 prosenttia lukiolaisista tupakoi päivittäin, mutta ammattikoululaisista liki 40 prosenttia vuotiaita nuoria on koko väestöstä noin 12 prosenttia. Heistä yli neljä viidestä arvioi terveydentilansa hyväksi tai erittäin hyväksi.

11 Laiska liikkuja ei pötki pitkälle opintielläkään :36 Päivitetty: :17 Aktiivinen liikunnan harrastaminen innostaa nuorta monin tavoin elämässä eteenpäin. Oulun yliopistossa lauantaina tarkastettu väitöstutkimus osoittaa, että ahkerasti liikkuva nuori kokee terveytensä hyväksi, tulee toimeen kavereiden kanssa ja menestyy koulussa. Lisäksi hän kaavailee jatkavansa peruskoulun jälkeen opintoja lukiossa ja korkeakoulussa. "Liikunnallinen aktiivisuus yhdistyy positiivisuuteen ja tavoitteellisuuteen myös kouluelämässä. Ohjaajat, valmentajat ja opettajat ovat havainneet tämän jo kenttätyössä, ja tämä tutkimus tukee näitä havaintoja", kasvatustieteen maisteri Marko Kantomaa kertoo. Kantomaa sanoo, että ahkeran liikkujan pärjäämistä selittää ainakin osin se, että fyysinen aktiivisuus vaikuttaa muistiin ja keskittymiskykyyn. Yleinen suositus meillä ja muualla on, että lapsen ja nuoren tulisi harrastaa liikuntaa vähintään tunti päivässä. Yhtä hyvin ei väitöstutkimuksen mukaan pyyhi niillä nuorilla, jotka mieluiten löhöävät sohvalla tai tuijottavat tuntikausia tietokoneruutua. "Vähäinen liikunnan harrastaminen on yhteydessä nuorten tunne-elämän häiriöihin, sosiaalisiin ongelmiin sekä tarkkaavuus- ja käytöshäiriöihin. Lisäksi vähän liikkuvat nuoret kokevat yleisen terveydentilansa aktiivisia koulutovereitaan huonommaksi." Väitöstutkimukseen osallistui yli pohjoissuomalaista vuotiasta nuorta. Kantomaa toivoo, että lapset ja nuoret liikkuisivat ahkerasti paitsi vapaa-ajallaan myös koulussa. "Koulussa liikunnan ja liikuntatuntien määrää pitäisi lisätä. Se tarjoaisi valmiuksia ja tukea myös nuoren omaehtoiseen liikuntaan." Kantomaa pitää tärkeänä, että nuoret liikkuisivat välitunnillakin. Alakoulussa asiat ovat vielä hyvin, mutta yläkoulun puolella fyysinen aktiivisuus on tauoilla vähäistä. "Kun menee katsomaan yläkoulun pihalle, siellä ei juurikaan liikuta. Oppilaat seisoskelevat ryhmissä ja pahimmillaan istuvat välitunnit sisällä." Kantomaan mukaan koulujen pihat ovat tärkeässä roolissa siinä, miten innolla nuoret liikkuvat. "Usein lasten ja nuorten kohdalla hyvät olosuhteet riittävät jo aika pitkälle." Lisää liikuntaa:

12 Kunnon ja koulumenestyksen yhteyksistä: Tomporowski, Davis, Miller & Naglieri 2008 Liikunnan vaikutukset oppimiseen osa vaikutuksista on välittömiä, osa vaatii säännöllistä harjoittelua akuutti liikunta kohottaa kognitiivista suorituskykyä (Hillman, Pontifex, Raine, Castelli, Hall & Kramer 2009) aerobisella kunnolla on yhteys lasten kognitiiviseen toimintakykyyn (Themanson, Pontifex & Hillman 2008; Hillman, Buck, Themanson, Pontifex & Castelli 2009; Chaddock, Erickson, Prakash, Kim, Voss, VanPatter, Pontifex, Raine, Konkel, Hillman, Cohen & Kramer 2010; Chaddock, Erickson, Prakash, VanPatter, Voss, Pontifex, Raine, Hillman & Kramer 2010) ja koulumenestykseen (Castelli, Hillman, Buck & Erwin 2007) suurin osa vaikutuksista on oppimisedellytyksiä tai parantaa oppimisvalmiuksia, osa johtaa suoraan oppimiseen vaikutukset voidaan luokitella fysiologisiin, kehityksellisiin (Sibley & Etnier 2003) ja psykososiaalisiin (Trudeau & Shephard 2008)

13 Liikunnan vaikutukset tiedolliseen oppimiseen Liikunta kohottaa vireystilaa. vireystilaa säätelevän aivoverkoston aktivointi poikkeavilla ärsykkeillä tai liikkeellä Liikunta lisää aivojen aineenvaihduntaa. liikunta lisää aivojen verenkiertoa jopa 30 % lepotilaan verrattuna, mikä lisää hapen, energian ja muiden aineenvaihduntatuotteiden kulkeutumista Liikunta parantaa aivojen terveyttä. liikunta lisää erityisesti aivoperäisen hermokasvutekijän määrää aivoissa, mikä puolestaan parantaa aivojen rakennetta ja toimintaa, ml. muisti ja oppiminen Liikunta kohottaa fyysistä kuntoa ja jaksamista. hyväkuntoinen ihminen jaksaa liikkua ympäristössään ja tutustua uusiin asioihin Liikunta kohottaa mielialaa ja poistaa stressiä. liikunta poistaa stressiä, jonka fysiologiset aineenvaihduntatuotteet (mm. glukokortikoidit, kortisoli) estävät muistijälkien syntymistä ja oppimista Liikunta vaikuttaa minäkäsitykseen. myönteiset kokemukset ja oppimiskokemukset kehittävät itsetuntemusta, itsearvostusta ja omanarvontunnetta liikunta vaikuttaa minäkäsityksen komponentteihin positiivisesti: itsearvostus ja hallinnantunne

14 Liikunta vaikuttaa informaationkäsittelyprosesseihin. aistihavainnot, liikkuminen (toiminta) ja ympäristö liittyvät yhteen; liikkuminen on ainoa keinomme olla vuorovaikutuksessa ympäröivän maailman kanssa havaintomotorinen kehittyminen on tärkeää kognitiiviselle oppimiselle ja oppimisvalmiuksien kehittymiselle Liikuntaa voidaan käyttää motivoivana kontekstina ja opetusmenetelmänä tiedolliselle oppimiselle. liikkeen, liikkumisen ja liikunnan käyttö opetusmenetelmänä Liikkumalla voidaan oppia uusia asioita. liikkuminen saattaa ihmisen alttiiksi uusille virikkeille ja ärsykkeille, mikä voi johtaa oppimiseen BDNF Aivoperäinen inen hermokasvutekijä valkuaisaine > kasvutekijä > hermokasvutekijä > neurotrofiini löytyy sekä aivoista että muualta elimistöstä aivoissa erityisen aktiivinen aivotursossa (hippokampus), aivokuorella (cortex), pikkuaivoissa (cerebellum), etuaivojen pohjaosassa ja striatumissa oppiminen, muisti ja korkeampi ajattelu vaikuttaa olemassa olevien aivosolujen selviytymiseen, uusien aivosolujen syntyyn (neurogenesis) sekä aivosolujen ja synapsien kasvuun ja erilaistumiseen muistin ja oppimisen mekanismeihin

15 BDNF lisäksi vaikuttaa energia-aineenvaihduntaan kontrolloi kehonpainoa ja energiatasapainoa vaikuttaa myös serotoniinin eritykseen vaikutukset mielialaan, ruoka- ja seksihaluun toisinkinpäin: serotonergiset viestit stimuloivat BDNF:n tuotantoa Alentunut BDNF-taso yhteydessä stressi aggressiivisuus masennus itsemurhataipumus skitsofrenia? pakko-oireinen häiriö (OCD) Parkinsonin tauti Alzheimerin tauti Huntingtonin tauti Rettin oireyhtymä dementia anoreksia nervosa bulimia nervosa ylensyöminen lihavuus hyperglykemia alentunut insuliiniherkkyys aikuisiän diabetes ikä kehonpaino

16 PROTEIINIEN VALMISTUS LIIKUNTA KALORI- RAJOITUKSET LIEVÄ SOLUTASON STRESSI kalsiumin virtaus; oksidatiivinen stressi Kinaasit Transkriotiotekijät SOLUJEN SELVIYTYMINEN SYNAPTINEN MUOTOUTUVUUS NEUROGENESIS ÄLYLLINEN HARJOITUS eustressi => hormesis GEENIT SRP BDNF antiapoptoottiset geenit (Mattson ym. 2004, 113; Gomez-Pinilla 2008, 50) Vapaaehtoinen liikunta: pakkoharjoittelulla ei samaa tehoa erityisesti kestävyystyyppinen liikunta liikuntaan yhdistetty uusien asioiden/taitojen oppiminen tehostaa vaikutusta Kalorirajoitukset: monipuolinen ruokavalio, vähän kaloreita kalarasvat Älyllinen harjoitus: virikkeellinen ympäristö sosiaalinen vuorovaikutus uusien asioiden oppiminen (Mattson, Duan, Wan & Guo 2004)

17 Liikunnan vaikutukset oppimiseen Summaten: liikunta voi aktivoida aivoja, liikunta voi uudistaa aivoja, liikunta voi motivoida oppijaa ja liikunta voi saada oppijan oppimaankin jotain Varovaisia niitten tulkintojen kanssa Liikunta ei lisää suoraan älykkyyttä Liikuntataitojen oppiminen ei tee ihmistä sen fiksummaksi Oppiminen on aina spesifiä Millaista liikettä, liikkumista ja liikuntaa? runsasta säännöllistä mielekästä, hauskaa monipuolista ja vaihtelevaa uusia tilanteita ja kokemuksia oppimisen ja onnistumisen kokemuksia vuorovaikutteista ja sosiaalista

18 Liikkumisen motivaatio Miksi ihminen liikkuu? Miten saada ihminen liikkeelle? TYÖNTÖVOIMAT 85 KG VETOVOIMAT Työntövoimat = HYÖDYT MITTAVIA Vetovoimat = HUVIT MITTAAMATTOMIA Motiivit HYÖTY terveys kunto oppiminen osaaminen talous saalis sosiaalinen arvostus ulkonäkö HUVI hauskuus irti arjesta oppiminen osaaminen menestyminen itsearvostus sosiaalisuus kilpailu leikki vauhti jännitys mielikuvitus luovuus kauneus