TILINPÄÄTÖS 2014 YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS. Kouvolan kaupunki

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖS 2014 YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS Kouvolan kaupunki

2 Sisällys 1. Yleistä ympäristötilinpäätöksestä Ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit Ympäristötuotot Ympäristökulut Ympäristöinvestoinnit Taloustietojen vertailu Merkittävät parannukset keskeisillä ympäristönsuojelun osa-alueilla Yhteystiedot Taustatietoa

3 KOUVOLAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS Yleistä ympäristötilinpäätöksestä Kouvolan kaupunki edistää ympäristönsuojelua mm. taloudellisilla ohjauskeinoilla ja panostuksilla. Ympäristötaloudelliset tunnusluvut kuvaavat kaupungin taloudellista panostusta ekologiseen kestävyyteen. Tunnuslukujen ja Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman mittareiden avulla voidaan arvioida, mitä esim. ilman- ja maaperän suojeluun käytetyillä taloudellisilla panoksilla on saatu aikaan ja miten se näkyy ympäristön tilassa. Taloudellisten panostusten vaikutusta arvioidaan tarkemmin ympäristöohjelman vuosiraportissa, joka julkaistaan vuosittain kesäkuussa. Ympäristötilinpäätöksen tietoja ympäristömenoista, -tuloista ja -investoinneista tarvitaan lisäksi sekä kunnan oman toiminnan että viranomaistehtävien osalta toiminnan johtamisessa, ohjaamisessa ja päätöksenteossa, talouden ja toiminnan suunnittelussa ja seurannassa, ympäristöasioiden taloudellisten vaikutusten selvittämisessä, ympäristöriskien hallinnassa ja tiedottamisessa asukkaille ja muille sidosryhmille. Tässä ympäristötilinpäätöksessä esitetään vuoden 2014 taloudelliset tunnusluvut ja lyhyt raportti ympäristöasioiden taloudellisista vaikutuksista sekä vertailu vuosien tunnuslukuihin. Ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit on kohdennettu ympäristönsuojelun eri osa-alueille: ulkoilman- ja ilmastonsuojeluun, vesiensuojeluun ja jätevesien käsittelyyn, jätehuoltoon ja roskaantumiseen, maaperän ja pohjaveden suojeluun, melun ja tärinän torjuntaan, luonnonsuojeluun ja maisemansuojeluun, ympäristönsuojelun viranomaistehtäviin ja ympäristönsuojelun edistämiseen. Kirjanpitolautakunta on antanut viimeisimmän yleisohjeen ympäristöasioiden kirjaamisesta, laskennasta ja esittämisestä kunnan tilinpäätöksessä vuonna Ohjeen lähtökohtana on ollut Euroopan yhteisöjen komission suositus vuodelta Tässä ympäristötilinpäätöksessä on sovellettu kyseistä ohjetta. 2

4 2. Ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit 2014 Taulukko 1. Kouvolan kaupungin ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit Tuloslaskelmaan ja taseeseen tulevat tiedot Tuotot 1000 Kulut 1000 Investoinnit Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely Jätehuolto ja roskaantuminen Maaperän ja pohjaveden suojelu Melun ja tärinän torjunta Luonnon- ja maisemansuojelu Ympäristönsuojelun viranomaistehtävät Ympäristönsuojelun edistäminen Yhteensä Ympäristötuotot Kouvolan kaupungin yhteenlasketut ympäristötuotot vuonna 2014 olivat noin 5,6 milj. euroa, joka on noin 4,8 % kaupungin kaikista toimintatuotoista. Asukasta kohden ympäristötuottoja kertyi 65 euroa. Ympäristötuotot ovat 2,2 milj. euroa (29 %) pienemmät kuin vuonna Tämä selittyy hyvin pitkälti Kouvolan Veden yhtiöittämisestä 2014 syyskuun alusta, josta alkaen jätevesimaksutulot eivät ole enää tulleet kaupungille. Edelleen kuitenkin vesiensuojeluun ja jätevesien käsittelyyn liittyvät tuotot muodostavat suurimman osan, 90 %, ympäristötuotoista (vuonna %). Toiseksi eniten, 4 %, ympäristötuottoja kaupunki sai ympäristönsuojelun edistämisestä, yhteensä euroa, mikä koostui katuvalosaneerauksen valtiontuesta ja Kymenlaakson energianeuvonnan tuloista. Kymenlaakson energianeuvonta on vuonna 2014 toteutettu Kouvolan kaupungin vetämänä, kun se vielä vuonna 2013 oli Kotka-vetoinen. Energianeuvonnan tulot koostuvat Motivan tuesta ja muiden kuntien sekä energiayhtiöiden rahoitusosuuksista. Luonnon- ja maisemansuojelun tuotot muodostuivat maa-aineslupamaksuista sekä Niivermäen luonnonsuojelualueen perustamisesta saaduista korvauksista, yhteensä euroa, mikä on neljä kertaa enemmän kuin vuoden 2013 tuotto. Ulkoilman ja ilmastonsuojelun osalta kaupungille kertyi ympäristötuottoja euroa, mikä koostui katu- ja tiepölyn sidonnan myynnistä yksityisille sekä teollisuuden osuudesta ilmanlaadun tarkkailussa. Summa on 9,5 % pienempi kuin vuonna Ympäristönsuojelun viranomaistehtävien hoidosta kaupunki sai tuottoja ympäristölupien ja ilmoitusten käsittelymaksuina yhteensä , 17,5 % enemmän kuin vuonna Jätehuollon ja roskaantumisen ehkäisyn osalta tuottoja kertyi Keltin maankaatopaikkamaksuista, yhteensä Vuonna 2013 maksutuloja kertyi

5 Melun ja tärinän torjunnasta kertyi tuottoja 8 000, joka koostuu loppuvuonna 2014 käynnistyneen meluselvityksen valtion tahojen (Liikennevirasto, ELY-keskus, VR) maksuosuuksista. Vuosina ei ole muodostunut meluun tai tärinään liittyviä tuottoja. Maaperän ja pohjaveden suojelusta ei kertynyt ympäristötuottoja vuonna Kuva 1. Kouvolan ympäristötuottojen jakauma Ympäristökulut Kaupungin ympäristökulut olivat vuonna 2014 yhteensä 6 milj. euroa, mikä on 0,94 % kaupungin kaikista toimintamenoista. Asukasmäärään suhteutettuna ympäristötoimintakulut ja poistot olivat noin 71 euroa/asukas. Ympäristökulut pienenivät 37 % vuoteen 2013 verrattuna. Kulujen huomattavaan pienentymiseen vaikuttaa lähes yksinomaan Kouvolan Vesi Oy:n yhtiöittäminen alkaen. Edelleen kuluista suurin osa, 52 %, (vuonna %) koostui vesiensuojelun ja jätevesien käsittelyn vaatimista menoista, joita oli yhteensä 3,2 milj. euroa. Jäteveden puhdistuskustannukset olivat 1,4 milj. euroa. Viemäriverkon käyttöön ja kunnossapitoon meni 1,7 milj. euroa. Loppuosuus meni yleiseen vesiensuojeluun (yhteistarkkailu, tutkimukset, vesiensuojeluyhdistyksen jäsenmaksu). Toiseksi suurin ympäristömenoerä oli jätehuolto ja roskaantumisen ehkäisy, jota toteutettiin 1,3 milj. eurolla, mikä on 21 % ympäristökuluista. Summa on kasvanut edellisvuodesta 22 % ja on täysin sama kuin vuonna Kustannus muodostui yleisten alueiden puhtaanapidosta, vaarallisten jätteiden käsittelykuluista, kymmenen vanhan kaatopaikan jälkihoidosta, roskien siivouksesta sekä kaupungin rakennusten jätehuoltomaksuista ( euroa, mikä 4

6 on vähemmän kuin edellisvuonna). Kaupungin rakennusten käytöstä aiheutuvia jätehuoltokustannuksia on saatu pienenemään tehostamalla lajittelua edelleen, jolloin loppujätteen määrä on saatu vähenemään. Lisäksi on tarkistettu jäteastioiden tyhjennysvälejä. Yleisten alueiden puhtaanapitoon käytettiin , mikä on enemmän kuin vuonna Vanhoista kaatopaikoista syntyi kustannuksia euroa. Maankaatopaikan hoitokustannukset olivat euroa. Purkujätekustannuksia syntyi euroa, jotka koostuvat pääosin Yhteiskoulun palon aiheuttamasta purkutyöstä. Ilman- ja ilmastonsuojelua kaupunki kustansi eurolla, mistä suurin osa, euroa, muodostui kevyen liikenteen väylien ja jalkakäytävien kunnossapidosta. Toiseksi suurin kuluerä, euroa, muodostui hiekoitushiekan poistosta ja pölynsidonnasta. Bussipysäkkien kunnossapitokustannukset olivat ja ilmanvaihdon suodattimet maksoivat Ilmanlaadun ja CO2-päästöjen seurannasta muodostui kuluja Kuluja tuli myös hieman joukkoliikenteen markkinoinnista. Ilman- ja ilmastonsuojelun kulut olivat noin pienemmät kuin vuonna Suurin pudotus on kevyen liikenteen väylien ja jalkakäytävien kunnossapidossa ( ). Ympäristönsuojelun viranomaistehtäviin kaupunki käytti hiukan edellisvuotta vähemmän, yhteensä euroa. Ympäristönsuojelun edistämiseen liittyviä kuluja oli n enemmän kuin edellisvuonna, euroa. Energiansäästötoimenpiteisiin (sähköinen huoltokirja ja energiaselvitykset) satsattiin Ekotukihenkilöiden työpanosta käytettiin verran (Alue-, käyttäjä- ja rakennuspalvelut) ja erilaisiin ympäristökoulutuksiin, kuten ruokapalvelujen henkilöstön ympäristöpassiin, kului työaikaa laskennallisesti edestä. Energiatehokkaita keittiö-, pesula- ym. laitteita hankittiin eurolla. Kymenlaakson energianeuvonnan kulut olivat (hanke pyöri Kouvola-vetoisesti v. 2014). Lisäksi kuluja muodostui projektien, kuten Kouvolan uusiutuvan energian kuntakatselmuksen ja KymECO2:n omarahoitusosuuksista. Ankkapurhan kulttuurisäätiölle (Ympäristökoulu Regina) maksetut kulut olivat noin Tällä saatiin kaikille 4.-luokkalaisille 2 päivää ympäristökoulu-opetusta. Ympäristökoulu Regina oli vielä vuonna 2013 Kouvolan kaupungin omistuksessa, jolloin sen tuotot ja kulut menivät kaupungin kautta. Luonnon- ja maisemansuojelun kulut olivat euroa, joka on yli kaksi kertaa enemmän kuin vuonna Kulut muodostuivat maa-aineslupien viranomaistehtävistä, vieraslajien hävittämisprojektista sekä Niivermäen luontopolun suunnittelusta ja luonnonsuojelualueiden hoidosta. Kustannusten ero johtuu lähinnä siitä, ettei vieraslajiprojektia ole vuonna 2013 mainittu ympäristötilinpäätöksessä. Melun- ja tärinäntorjunnasta syntyi kuluja joulukuussa käynnistetyn meluselvityksen osalta Maaperän ja pohjaveden suojelusta syntyi kustannuksia vain (pohjaveden laadun seuranta). 5

7 Kuva 2. Kouvolan ympäristökulujen jakauma Ympäristöinvestoinnit Kaupungin ympäristöinvestoinnit olivat tilikaudella 2014 yhteensä 3,5 milj. euroa, mikä on 2,9 % kaupungin kokonaisinvestoinneista. Asukasta kohden laskettuna ympäristöinvestointeja kertyi 41 euroa/asukas. Ympäristöinvestoinnit laskivat 58 % verrattuna vuoteen Tähän vaikuttaa eniten jätevesien käsittelyn investointien lasku. Vuonna 2013 rakennettiin siirtoviemäri Akanojan puhdistamolta Mäkikylään. Myös viemäriverkoston saneerauskustannuksia syntyi tuolloin noin seitsemän kertaa enemmän. Rahaa käytettiin eniten Ympäristönsuojelun edistämisen investointeihin (55 %). Ne olivat yhteensä 1,9 milj. euroa, jotka muodostuivat katuvalosaneerauksesta sekä valaistuksen ja taloteknisten laitteiden uusimisesta useissa kohteissa. Summa on n suurempi kuin vuonna 2013 valaistuksen ja talotekniikan ansiosta. Ilman- ja ilmastonsuojelun investointeihin käytettiin Summa koostuu kevyen liikenteen väylien rakentamisesta, bussipysäkkien laadun parantamisesta sekä kylmälaitteiden uusinnasta eri kohteissa. Rahaa käytettiin n enemmän kuin v Vesiensuojelun ja jätevesien käsittelyn investointeihin ohjattiin euroa. Tästä suurin osa käytettiin viemäriverkoston saneeraukseen ja uimahallien vedenkäsittelyn automatisointiin. Vuonna 2013 investointikustannukset olivat 5,3 milj. euroa. 6

8 Luonnon- ja maisemansuojeluun investoitiin Tämä meni Niivermäen luontopolun rakentamiseen. Melun ja tärinän torjunnan investointi oli meluesteiden rakentaminen eurolla. Vuonna 2013 ei investoitu melun tai tärinän torjuntaan. Jätehuollon ja roskaantumisen ehkäisyyn, maaperän ja pohjaveden suojeluun ja ympäristönsuojelun viranomaistehtäviin ei investoitu vuonna Investointien korkokuluja ei ole huomioitu. Kuva 3. Kouvolan ympäristöinvestointien jakauma Taloustietojen vertailu Ympäristötilinpäätöksen tilivuodet eivät ole täysin vertailukelpoisia keskenään, koska tietojenkeruu tehdään käsin, ja tietoja on kerätty ja saatu enemmän vuosina kuin esim. vuonna Kehittynyt tietojenkeruu selittää osaksi sen, miksi ympäristötuotot, -kulut ja investoinnit ovat pääsääntöisesti kasvaneet vuosittain. Poikkeuksena viime vuosi, jolloin ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit laskivat huomattavasti johtuen lähinnä Kouvolan Vesi Oy:n perustamisesta lähtien. Jätevesihuolto on näytellyt isoa osaa ympäristötilinpäätöksessä. Tietojenkeruun haasteet selittävät myös sen, miksi ympäristökulut nousivat ympäristötuottoja suuremmiksi ensi kerran vasta vuonna Vuosia voidaan 7

9 alkaa vertailla keskenään, kun tietojenkeruumenetelmä ja kaupungin organisaatio vakiintuvat. Kuva 4 ja taulukko 2. Kouvolan kaupungin ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit vuosina Kouvolan kaupungin ympäristötulot, -menot ja -investoinnit vuosina Tuotot Kulut Investoinnit Tuotot Kulut Investoinnit Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely Jätehuolto ja roskaantumisen ehkäisy Maaperän ja pohjaveden suojelu Melun ja tärinän torjunta Luonnon- ja maisemansuojelu Ympäristönsuojelun viranomaistehtävät Ympäristönsuojelun edistäminen Yhteensä Muutos edelliseen vuoteen -29 % -37 % -58 % -10 % 9 % 10 % Tuotot Kulut Investoinnit Tuotot Kulut Investoin Tuotot Kulut Investoin Tuotot Kulut nit nit % 26 % -48 % 17 % 10 % 875 % 8 % 2 % 9 % Investoin nit

10 Taulukko 3. Kouvolan kaupungin ympäristötoiminnan suhteutetut taloudelliset tunnusluvut Tunnusluvut v v.2010 v.2011 v v v Ympäristötuottojen osuus kunnan kaikista toimintatuotoista, % Ympäristötuotot suhteessa asukaslukuun, /asukas Ympäristökulujen + poistojen osuus kunnan kaikista toimintakuluista ja poistoista, % Ympäristökulut + poistot suhteessa asukaslukuun, /asukas Ympäristöinvestointien osuus kunnan kokonaisinvestoinneista, % Ympäristöinvestoinnit suhteessa asukaslukuun, /asukas Ympäristötoimintatuotot %:na ympäristötoimintokuluista, % Kunnan maksamat jätevesimaksut, Jätevesilaitoksen nettotulot/menot Kunnan maksamat jätehuoltomaksut, Jätehuollon nettotulot/menot, Taustatiedot* Asukasmäärä (tuhat asukasta v ) Kunnan kaikki toimintatuotot (1000 ) Kunnan kaikki toimintakulut ja poistot (1000 ) Kunnan kokonaisinvestoinnit (1000 ) 3,9 2,0 1,95 2,0 7,4 4, ,6 65 1,3 0,8 0,8 0,9 1,6 0, ,9 4, ,9 20,7 2, , , ** ** ** ** * Näitä lukuja on käytetty tunnuslukujen laskemiseen. Luvut ovat vahvistamattomia ja voivat poiketa koko kaupungin tilinpäätöksestä. Ympäristötilinpäätös tehdään ennen koko kaupungin tilinpäätöksen vahvistamista. **Luvut poikkeavat huomattavasti aiemmista vuosista, koska hyvinvointipalvelujen tilaajatuottajamalli on purettu. 9

11 4. Merkittävät parannukset keskeisillä ympäristönsuojelun osaalueilla Vuonna 2012 kaupunginvaltuuston hyväksymä Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma on kaupunkistrategian toteutusohjelma. Taustalla kulkevana tavoitteena on luonnonvarojen säästäminen, kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen sekä taloudellisten säästöjen aikaansaaminen. Ohjelma toteuttaa lisäksi maakunnallisia, kansallisia ja EU:n ilmasto-, energia- ja luonnonvaratavoitteita. Ympäristöohjelman vuoteen 2020 ulottuvien tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain kesäkuussa ilmestyvässä vuosiraportissa. Samassa raportissa analysoidaan ympäristötilinpäätöstä suhteessa ympäristöohjelman tavoitteisiin. Suurin osa ympäristöohjelman tavoitteista etenee haluttuun suuntaan, ja myös taloudellisia säästöjä on jo aikaansaatu jätehuollossa, kilometrikorvauksissa, paperin kulutuksessa sekä käsipyyhepaperin kulutuksessa ja osittain myös energian kulutuksessa. Kaikki Kouvolan kaupungin toimialat toteuttivat ympäristöohjelman tavoitteita edistäviä toimenpiteitä vuonna Talousarvioon nimettyjen ympäristötavoitteiden (19 kpl) toteumat raportoidaan toiminnallisten tavoitteiden yhteydessä tilinpäätöksessä. Vuonna 2014 panostettiin erityisesti jätteiden lajitteluun, energiansäästöön ja energiatehokkuuteen, kevyen ja joukkoliikenteen edistämiseen ja ekotukitoimintaan. Vuoden 2014 toimintaa kuvataan ja analysoidaan tarkemmin ympäristöohjelman vuosiraportissa, joka ilmestyy vuosittain kesäkuussa. Ympäristöohjelma, vuosiraportti sekä CO 2 -raportti ovat luettavissa osoitteessa Yhteystiedot Ympäristötilinpäätöksen tietojen kokoamisesta ja raportin laadinnasta vastasivat: - Katja Kangas, ympäristöasiantuntija (katja.kangas@kouvola.fi) - Hannu Friman, ympäristöpäällikkö (hannu.friman@kouvola.fi) - Hanna Meriluoto, taloussihteeri (hanna.meriluoto@kouvola.fi) - Pia Rusanen, taloussihteeri (pia.rusanen@kouvola.fi) - Sirkka Kettunen, hallinto- ja talouspäällikkö, (sirkka.kettunen@kouvola.fi) Yhteistyötahoina ovat olleet kaupungin toimialat ja palvelualueet, jotka ovat ilmoittaneet tietojaan ympäristötilinpäätökseen. 10

12 Taustatietoa Ympäristötaloustietojen keruujärjestelmä Kaupungin taloushallintajärjestelmä ei mahdollista ympäristötaloustietojen systemaattista keräämistä, vaan ne kerätään edelleen manuaalisesti toimijoilta vuoden lopuksi. Ympäristötaloustietojen kirjaamista ja ympäristöraportointia kehitetään ohjeistuksella ja koulutuksella. Ympäristötilinpäätöksen kattavuus Ympäristötilinpäätös kattaa pääosin Kouvolan kaupunkiorganisaation toimintayksiköitä ja liikelaitoksia koskevat ympäristötuotot ja -kulut. Kouvolan kaupunki myy Iitin kunnalle ympäristönsuojelun viranomaispalvelut, mutta Iitin osuus ei sisälly ympäristötilinpäätöksen tuottoihin ja kuluihin. Kaupunkikonsernin tytäryhteisöt (mm. KSS Energia Oy) ja osakkuusyhteisöt (mm. Kymenlaakson Jäte Oy) eivät kuulu tähän tarkasteluun. Ympäristötalouden tunnusluvut Ympäristönsuojelutoimenpiteet on määritelty yleiseurooppalaisen ympäristönsuojelutoimenpiteiden tilastoluokituksen mukaan. Ympäristötalouden tunnusluvut on määritelty ns. ensisijaisuuden periaatteella. Sen mukaan ympäristökustannuksia aiheutuu toiminnoista, joiden ensisijainen tarkoitus on ympäristönsuojelu. Sen sijaan toiminnot, joiden sivuhyötyinä aiheutuu ympäristöhyötyjä, mutta joiden ensisijainen tarkoitus ei ole ympäristönsuojelu, eivät aiheuta ympäristökustannuksia. Komission suosituksen mukaan ympäristömenot voidaan myös arvioida, mikäli ei ole mahdollista erottaa niitä kirjanpitovelvollisen menoista. Kaikkia ympäristötaloustietoja ei olekaan saatu kirjanpidosta tai virallisista tilinpäätöstiedoista vaan ne on osittain arvioitu. Manuaalisesta tietojen keräyksestä johtuen ympäristötaloustiedot ovat osittain suuntaa antavia. Monet toiminnot pitävät sisällään ympäristömenoja ja ympäristötoimenpiteet ovat kytkeytyneet kiinteästi toimintaan, joten kaikkia kustannuksia ei ole pystytty ilmoittamaan tai ne ovat arvioita. Menojen ja tulojen suuruusluokka on kuitenkin oleellisinta. Ympäristöasioiden taloudellinen merkitys on todennäköisesti jonkin verran suurempi kuin raportoidut luvut osoittavat. Ympäristövastuut Ympäristövastuu on aikaisemmista tapahtumista johtuva, ympäristöön liittyvä velvoite, jonka täyttäminen todennäköisesti johtaa taloudellista hyötyä ilmentävien voimavarojen siirtymiseen pois kirjanpitovelvollisen toiminnan piiristä. Tällainen ympäristövastuuseen liittyvä vastainen meno merkitään taseeseen joko pakollisena varauksena tai siirtovelkana. 11