Jyväskylän seudun asumiskatsaus 2018 Jyväskylän kaupunki Laukaan kunta Muuramen kunta

Transkriptio

1 Laukaan asuntomessualue Valon Herra Muuramen Paavalinvuori ja Vuorenlahti Jyväskylän seudun asumiskatsaus 2018 Jyväskylän kaupunki Laukaan kunta Muuramen kunta Jyväskylän Lutakko

2 Jyväskylän seudun asumiskatsaus Katsauksessa esitetään tietoa Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen asumiseen ja rakentamiseen liittyvistä ilmiöstä. Katsauksen tarkoituksena on tuottaa tietoa asumisen seudullisista ilmiöistä suunnittelun ja päätöksenteon tueksi sekä luottamushenkilöille että kaupunki- ja kuntaorganisaatioissa toimiville virkamiehille ja suunnittelijoille. Katsauksessa on esitetty tietoa menneestä kehityksestä, tunnistettu asumisessa ja asuinrakentamisessa havaittavia trendejä sekä ennakoitu tulevaa. Tarkastelun aikajakso on pääasiassa vuodesta Lisäksi verrataan nykyistä tilannetta edelliseen asumiskatsaukseen tietoihin. Joitakin lukuja on voitu päivittää jo vuoden 2018 tiedoilla. Jyväskylän seudun asumiskatsaus on laadittu Jyväskylän kaupungin sekä Muuramen ja Laukaan kuntien yhteistyönä. Nykymuodossaan asumiskatsaus laadittiin ensimmäisen kerran vuonna 2017, jota on käytetty tämän asumiskatsauksen pohjana. Asumiskatsausta on tarkoitus laatia vuosittain. Sisältöä teemoitetaan ja fokusoidaan tarpeen mukaan eri vuosina. Tiettyjä teemoja, kuten rakentamista seurataan, kuitenkin vuositasolla myös jatkossa. Katsaus pohjautuu Locus-paikkatietojärjestelmään tallennettuihin rakennus- ja huoneistorekisteri-, rakennuslupa- ja väestötietoihin sekä Tilastokeskuksen asumista ja väestö koskeviin tietokantoihin. Lisäksi on käytetty hyödyksi ARAn ARAKIRE-rekisteriä. 2

3 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI JYVÄSKYLÄ, LAUKAA, MUURAME: Osuus koko seudun väestöstä ja asuntokannasta noin 92 % PETÄJÄVESI JYVÄSKYLÄ 91,6 % MUURAME TOIVAKKA 8,4 % Muu seutu - Hankasalmi, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen: Osuus koko seudun väestöstä ja asuntokannasta noin 8 % 3

4 Seudullisen asumiskatsauksen teemat VÄESTÖN KEHITYS Väestömäärän kehitys ja kasvun nopeuden muutos 2010-luvulla? Seudun väestönkasvun dynamiikka? Luonnollisen väestönlisäyksen, kuntien välisen muuttoliikkeen ja maahanmuuton merkitys Syntyvyyden trendi seudulla? ASUNTOKANNAN RAKENTEEN MUUTOS JA ASUNTOTUOTANTO Asuntokannan jakautuminen talotyypin, hallintamuodon ja huoneluvun perusteella? Pientalotuotanto? Pientalorakentamisen määrä, luovutetut pientalotontit, myönnetyt rakennusluvat ASUNTOKUNNAT Seudun asuntokuntien keskikoon muutos? Pienten asuntokuntien määrän kasvu kerrostaloissa? Asuntokuntien määrän ja keskikoon muutos VUOKRAMARKKINAT JA ARA- ASUMINEN Vuokrahintojen kehitys? Hintojen kehitys huoneistotyypeittäin, ARAasuntojen ja vapaarahoitteisten hintojen ero, yksiöiden hintakehitys 2010-luvulla Väestöennuste 2025 ja väestönkasvun näkymät tulevaisuudessa? Kerrostalorakentamisen buumi ja asuntotuotannon fokusoituminen pieniin asuntoihin? Kerrostalorakentamisen määrä ja valmistuneet asunnot huoneistokoon mukaan Stabiili rivitalotuotanto? Uudistuotanto ja sen sijoittuminen seudulla? Seudun ARA-tuotanto? 4

5 Väestön kehitys Kävelykadun ihmisvilinää Jyväskylässä Merja Huovelin

6 Väestömäärän kehitys vuosina : Kasvua yhteensä yli asukasta. Suhteellinen kasvu suurinta Muuramessa. Osuus seudun väestöstä Muutos Muutos % 11 % 6 % Jyväskylä ,1 % Laukaa ,3 % Muurame ,9 % 83 % Seutu ,8 % Vuosittainen muutos Keskimäärin/ vuosi Jyväskylä Laukaa Jyväskylä Laukaa Muurame Osuus seudun väestönkasvusta Muurame Seutu % 7 % Vuoden 2018 tiedot ovat tilastokeskuksen ennakkotietoja. Jokainen seudun kunta on kasvanut vuosittain Vuonna 2018 väestönkasvu on ollut kuitenkin seudulla 2010-luvun hitainta. Laukaassa vuonna 2018 väestö pieneni ensi kertaa 2010-luvulla. Myös Muuramessa ja Jyväskylässä väestönkasvu on ollut 2010-luvun vuosittaista keskimääräistä kasvua hitaampaa. Vuosina Muuramen väestönkasvu on ollut seudulla suhteellisesti suurinta. Väestö jakautuu kunnittain samassa suhteessa edelliseen asumiskatsaukseen tietoihin ( ) verrattuna: Jyväskylässä asuu yli 4/5 koko seudun väestöstä. Laukaan osuus seudun väestönkasvusta 2010-luvulla on pienentynyt hieman tarkastelujaksoon verrattuna. Vuoden 2018 kasvusta 98 % sijoittuu Jyväskylään. Lähde: Tilastokeskus: Väestörakenne: Väestö alueittain Väestön ennakkotilasto % Jyväskylä Laukaa Muurame 6

7 Seudun kuntien väestönkasvun muutos vuosittain Seudun kasvu hidastunut viime vuosina Jyväskylä Laukaa Muurame Seutu Trendi Vuosittainen väestönkasvu 2010-luvun kasvun huippuvuosi Jyväskylä 0,95 % 1,08 % 0,88 % 0,83 % 1,17 % 1,08 % 0,96 % 0,87 % Laukaa 0,79 % 1,07 % 0,58 % 0,65 % 0,83 % 0,56 % 0,04 % -0,26 % Vuonna 2017 seutu kasvoi yli 1200:lla. Väestönkasvun nopeus on hidastunut Jyväskylässä ja Laukaassa 2015 vuoden jälkeen. Muuramessa kasvu on ollut tasaisempaa on ollut seudun väestönkasvun hitain vuosi. Vuoden väestönkasvun trendi on nouseva Jyväskylässä ja Muuramessa. Kaikki kunnat ovat kasvaneet vuosittain Koko seudun väestö kasvaa vuosittain keskimäärin vajaalla prosentilla huippuvuoden jälkeen kasvun vauhti on hidastunut. Koko seudun kehitys seuraa Jyväskylän kehitystä, sillä yli 85 % seudun väestönkasvusta on sijoittunut 2010-luvulla Jyväskylään. Muurame 1,97 % 1,39 % 0,03 % 1,34 % 0,94 % 1,53 % 1,57 % 0,71 % Seutu 0,99 % 1,09 % 0,80 % 0,84 % 1,12 % 1,05 % 0,88 % 0,75 % Lähde: Tilastokeskus: Väestörakenne: Väestö alueittain , Väestön ennakkotilasto

8 Jyväskylä Laukaa Muurame Seutu Väestönmuutoksen eri osatekijöiden vaikutus väestönkasvuun vuosina : Kuntien välisen nettomuuton osuus kasvusta on lisääntynyt ja luonnollisen väestönlisäyksen osuus pienentynyt % 25 % 50 % 75 % 100 % 11% 10% 7% 23% 23% 41% 38% 46% 47% 66% 71% 66% 60% 89% 100% * 100% * Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto * Laukaassa ainoastaan luonnollinen väestönlisäys oli väestönkasvun osatekijöistä positiivinen. 59% 31% 28% 54% 52% 26% 23% 22% 25% 17% 19% 23% 7% 8% 8% 1% Kuntien välinen nettomuutto = kuntien välisen tulomuuton ja kuntien välisen lähtömuuton erotus Nettomaahanmuutto = maahanmuuton ja maastamuuton erotus Luonnollinen väestönlisäys = syntyneiden enemmyys kuolleiden määrään nähden eli syntyneiden enemmyys Laukaassa ja Muuramessa osuudet perustuvat Jyväskylää huomattavasti pienempiin väestönmuutoksiin, joten vuosittainen vaihtelu on suurta. Laukaassa kasvu on selvästi muita seudun kuntia enemmän sidoksissa luonnolliseen väestönlisäykseen kuntien välinen nettomuutto oli Laukaassa negatiivinen ja nettomaahanmuutto pysyi lähes samana. Muuramen väestönkasvu pohjautuu suurelta osin kuntien väliseen muuttovoittoon. Vuonna 2018 luonnollisen väestönlisäyksen osuus kuitenkin kasvoi. Jyväskylässä luonnollisen väestönlisäyksen merkitys on selvästi aikaisempia vuosia pienempi. Varsinkin luonnollisen väestönlisäyksen osuus kasvusta pieneni huomattavasti. Samalla kuntien välisen nettomuuton merkitys on kasvanut. Jyväskylän luonnollisen väestönlisäyksen pienentyminen näkyy myös koko seudun viime vuosien osuuksissa. Viime vuonna kolmannes seudun väestönkasvusta tuli kuntien välisestä nettomuutosta. Nettomaahanmuuton osuus vaihtelee vuosittain, mutta sen osuus 2010-luvun kasvusta on hieman yli viidenneksen. Lähde: Tilastokeskus: Kaikki väestönmuutokset alueittain ja Väestömuutosten ennakkotiedot

9 Syntyneiden lukumäärä vuosittain Jyväskylä Laukaa Muurame Koko seutu Vuonna 2017 syntyvyys oli kaikissa seudun kunnissa keskimääräistä pienempi; lapsia syntyi seudulle 275 vähemmän kuin 2010-luvulla keskimäärin ja 418 vähemmän kuin vuonna Koko seudun syntyvyys ei ole kasvanut vuoden 2014 jälkeen. Vuodesta 2014 eteenpäin syntyvyys on kasvanut seudulla vain edellisvuonna Muuramessa luvulla syntyvyys on laskenut suhteellisesti eniten Laukaassa ja vähiten Muuramessa. Jyväskylässä syntyneiden määrä kattaa yli 83 % seudun syntyvyydestä. Jyrkin lasku syntyvyydessä on tapahtunut vuoden 2015 jälkeen. Seudun syntyvyys laski kuitenkin edellisvuotta enemmän vuonna Syntyvyys on vähentynyt seudulla viidenneksellä vuodesta Laukaassa syntyi vuonna 2017 yli neljänneksen vähemmän lapsia kuin vuonna 2010 Syntyneiden muutos-% Jyväskylä -19,4 % Laukaa -26,6 % Muurame -18,1 % Koko seutu Lähde: Tilastokeskus: Elävänä syntyneet alueittain -20,2 % Syntyvyys vuosina : Syntyvyys ei ole noussut yhdessäkään kunnassa vuoden 2014 jälkeen lukuun ottamatta Muuramen pientä kasvua viime vuonna Jyväskylä Laukaa Muurame Koko seutu Huippuvuodet lihavoitu keskiarvon yläpuolella KESKI-MÄÄRIN / VUOSI

10 Väestöennuste vuoteen 2025: muutos vuosina , väestön määrä vuonna 2025 ja suhteellinen muutos LAUKAA Alle 16-vuotiaat: + 96 (4703): +2,1 % vuotiaat: - 2 (10 769): <0,0 % Yli 64-vuotiaat: (4 345): +20,7 % KOKO VÄESTÖ: (19 817): +4,4 % JYVÄSKYLÄ Alle 16-vuotiaat: -961 (22 610): -4,1 % vuotiaat: (97 090): +5,7 % Yli 64-vuotiaat: (30 500): +23,0 % KOKO VÄESTÖ: ( ): +7,1 % Väestömäärän ennakoidaan kasvavan seudulla yhteensä yli asukkaalla vuoteen 2025 mennessä. Tällöin Laukaan väkiluku on noin , Jyväskylän noin , Muuramen yli ja koko seudun yli Suhteellinen kasvu ennakoidaan nopeimmaksi Jyväskylässä. Laukaassa ja Muuramessa väestön on ennustettu kasvavan yhtä nopeasti. Koko seudun väkiluku kasvaa vuoteen 2025 mennessä 6,7 % Väestöarvion pohjana on Tilastokeskuksen trendiennuste, joka osoittaa mihin suuntaan väestömäärä kehittyy jos kehitys jatkuu nykyisellään. Jyväskylän osalta väestöennustetta on tarkistettu toteutuneeseen kehitykseen peilaten, sillä mm. kokonaisväestönkasvu on ollut ennakoitua suurempaa. Laukaan ja Muuramen osalta on käytetty Tilastokeskuksen ennustetta. Vuoden 2017 Tilastokeskuksen toteutumaa ja ennustetta vertaamalla, Laukaan väestökasvu on arvioitu 88 asukasta suuremmaksi ja Muuramen väestönkasvu päinvastoin 128 asukasta pienemmäksi. MUURAME Alle 16-vuotiaat: - 83 (2 292): -3,5 % vuotiaat: +45 (6 086): +0,7 % Yli 64-vuotiaat: (2 164): +28,7 % KOKO VÄESTÖ: (10 542): +4,4 % Laukaassa lapsimäärän ennakoidaan kasvavan, kun taas Muuramessa ja Jyväskylässä määrän ennakoidaan pienenevän noin 3-4 %. Työikäisten määrässä suurimman suhteellisen kasvun ennakoidaan kohdistuvan Jyväskylään. Muuramessa työikäisten määrän ennakoidaan kasvavan vain vähän ja Laukaassa pysyvän ennallaan. Ikääntyvien määrä kasvaa kaikissa kunnissa merkittävästi: Suhteellisesti eniten Muuramessa, mutta myös Jyväskylässä kasvun arvioidaan olevan lähes neljänneksen. Myös Laukaassa yli 64-vuotiaiden osuus kasva yli viidenneksellä. Lähde: Tilastokeskus: Väestöennuste 2017 iän mukaan alueittain Jyväskylän kaupungin väestöarvio Väestöllisen huoltosuhteen kannalta väestörakenne on tällä hetkellä suotuisin Jyväskylässä 66 % väestöstä on työikäisiä. Laukaassa vastaava prosenttisosuus on 57 % ja Muuramessa 60 %. 10

11 Yhteenveto Väestö ja muuttoliike /2018 Jyväskylässä asuu yli 4/5 koko seudun väestöstä. Kuntien osuudet koko seudun väestöstä ovat pysyneet lähes samana edelliseen katsaukseen (2016) verrattuna. Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen väestömäärä on kasvanut 2010-luvulla yli asukkaalla. Vuonna 2018 seutu on kasvanut yli 1200 asukkaalla. Vuoden 2018 väestönkasvu seudulla on ollut koko 2010-luvun hitainta. Muuramen väestönkasvu on ollut seudun kunnista suhteellisesti suurinta ja on seudun ainoa kunta, jonka väestönkasvu on nopeutunut 2015 jälkeen. Laukaan 2010-luvun väestönkasvusta yli 2/3 selittyy luonnollisella väestönlisäyksellä. Muuramen väestönkasvu pohjautuu suurelta osin kuntien väliseen muuttovoittoon. Jyväskylässä luonnollisen väestönlisäyksen osuus väestökasvusta on pienentynyt merkittävästi viime vuosina. Nettomaahanmuuton osuus seudun 2010-luvun väestönkasvusta on noin viidenneksen vuoden syntyvyys oli kaikissa seudun kunnissa pienempää kuin 2010-luvulla keskimäärin. Jyväskylässä ja Laukaassa vuosi 2017 oli syntyvyyden suhteen 2010-luvun heikoin vuosi. Muuramen syntyvyys pysyi lähes ennallaan. Koko seudun syntyvyys ei ole kasvanut vuoden 2014 jälkeen. Lapsia syntyi seudulle 275 vähemmän kuin vuonna 2010-luvulla keskimäärin. Seudun väestö kasvaa ennusteen mukaisesti vuoteen 2025 mennessä 6,7 % (11 296). Ikääntyvän väestön osuus kasvaa merkittävästi kaikissa seudun kunnissa; vuonna 2025 seudun väestöstä yli viidennes on yli 64-vuotiaita. Alle 16-vuotiaiden määrä seudulla vähenee. 11

12 Asuntokanta 2017 Eri aikakausien rakennuskerrostumaa Laukaassa

13 Seutu Muurame Laukaa Jyväskylä Seutu Muurame Laukaa Jyväskylä Asuntokanta talotyypin mukaan vuosina 2015 ja 2017: Suurin osa seudun asuntokannasta kerrostaloissa. Kerrostalojen osuus on kasvanut % 25 % 29 % 30 % 13 % 13 % 58 % 58 % 66 % 66 % 14 % 14 % 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo Muu rakennus (liike-, toimisto- ym.) Asuntokanta huoneluvun mukaan vuosina 2015 ja 2017: Yleisin huoneistotyyppi on kaksio. Kehyskunnissa huoneistokokojakauma on tasaisempi kuin Jyväskylässä % 17 % 35 % 36 % 22 % 22 % 62 % 61 % 18 % 19 % 56 % 54 % 20 % 20 % 14 % 14 % 22 % 22 % 11 % 12 % 10 % 11 % 1 % 1 % 3 % 3 % 1 % 1 % 1 % 1 % Lähde: Tilastokeskus: Asunnot talotyypin mukaan 2015/2017 Muuramen ja erityisesti Laukaan asuntokanta on hyvin pientalopainotteista. Jyväskylässä asuntokannasta suurin osa on kerrostaloissa. Yli puolet seudun asukkaista asuu kerrostaloissa. Pientalojen osuus on vajaan kolmanneksen ja rivi- ja ketjutalojen noin 14 % luvulla kerrostalojen osuus asuntokannasta on noussut seudulla 3 %-yksikköä. Samalla erillisten pientalojen osuus on pienentynyt 2 %- yksikköä. Rivitaloissa ei ole tapahtunut merkitsevää muutosta luvulla. Edellisen asuntokatsauksen lukuihin verrattuna (2015) asuntokannassa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta: Kerrostalojen osuus on hieman kasvanut ja pientalojen vähentynyt. Tämä selittynee Jyväskylän kerrostalotuotannon kasvulla. Jyväskylän asuntokannasta hieman yli puolet on yksiöitä tai kaksioita. Yleisin huoneistotyyppi on kaksio. Muuramen ja Laukaan asuntokannat ovat huoneluvun mukaan tarkasteltuna hyvin samantyyppisiä ja jakaumaltaan tasaisia: Lähes puolet asunnoista on vähintään neljän huonetta sisältäviä. Koko seudulla noin puolet asunnoista on yksiöitä tai kaksioita % 23 % 10 % 23 % 8 % 21 % 8 % 22 % 17 % 34 % 16 % 34 % 21 % 25 % 21 % 24 % 20 % 25 % 22 % 1 % 22 % 1 % 24 % 2 % 20 % 24 % 23 % 2 % 22 % 16 % 12 % 22 % 16 % 12 % 1 % 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % 1 h 2 h 3 h 4 h 5h+ Tuntematon Lähde: Tilastokeskus: Asunnot huoneistotyypin mukaan 2015/2017 Asuntokannan huoneluvuissa ei myöskään ole merkittävää muutosta edellisen asumiskatsauksen lukuihin. Missään huoneluvun luokassa ei ole yli yhden prosenttiyksikön eroa. Myös 2010-luvulla huonelukujen suhde on pysynyt lähes samanlaisena. Viime vuosina Jyväskylään on kuitenkin rakennettu paljon yksiöitä ja kaksioita, joka ei toistaiseksi vielä näy merkittävästi koko seudun asuntokannan rakenteessa. Kokonaisuudessaan seudun asuntokanta koostui vuonna 2017 yli asunnosta. 13

14 Seutu Muurame Laukaa Jyväskylä Asuntokanta hallintamuodon mukaan vuosina 2015 ja 2017 Muiden vuokra-asuntojen kuin arava- tai korkotukivuokra-asuntojen osuus kasvanut % 17 % 3 % 3 % 8 % 7 % 26 % 23 % 27 % 28 % 20 % 21 % Muuramen ja Laukaan asuntokanta on vahvasti omistusasuntopainotteista. Jyväskylässä hallintamuodot jakautuvat tasaisemmin, jossa vuokra-asuminen ja osakeasunnot ovat suurimmat hallintamuodot % 10 % 10 % 14 % 15 % 2 % 17 % 6 % 8 % 8 % 2 % 3 % 6 % 3 % 12 % 9 % 9 % 8 % 7 % 7 % Seudun asuntokanta hallintamuodon ja huoneistotyypin mukaan vuonna 2015 ja 2017 Pienet asunnot suurelta osin vuokrakäytössä. 15 % 15 % 20 % 23 % 21 % 20 % 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % Arava- tai korkotukivuokra-asunto Asumisoikeusasunnot Muu tai tuntematon hallintaperuste Muu vuokra-asunto Omistaa asunnon osakkeet Omistaa talon 5h+ 4h 3h 2h 1h 5h+ 4h 3h 2h 1h 12 % 14 % 32 % 34 % 29 % 61 % 62 % 32 % 85 % 22 % 85 % 93 % 93 % 23 % 12 % 47 % 13 % 42 % 33 % 31 % 26 % 26 % 16 % 15 % 1 % 1 % 58 % 58 % 2 % 4 % 5 % 2% 2 % 51 % 51 % 4 % 4 % 2% 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % 1% 1% 4% 4% 4% 4% 7 % 9 % 11 % 7 % 8 % 11 % 4 % 5 % 4 % 5 % 25 % 26 % Omistus Arava- tai korkotukivuokraasunto Muu vuokra-asunto Asumisoikeusasunnot Muu tai tuntematon hallintaperuste Kasvavana ilmiönä asuntorakentamisessa ovat olleet sijoittajavetoiset vuokra asunnot. Samalla myös ARA-asuntojen määrä on vähentynyt. Tämä näkyy asuntojen hallintamuodon kehityksessä: Arava ja korkotukivuokra asuntojen osuus on pienentynyt edelleen ja vastaavasti muiden eli vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen osuus asuntokannasta on kasvanut 3 prosenttiyksikköä edelliseen katsaukseen verrattuna. Vuonna 2010 Arava ja korkotukivuokra asuntojen osuus oli 20 % ja muiden vuokra-asuntojen 17 %. Asumisoikeusasuntojen osuus asuntokannasta on edelleen pieni vain 3 % seudun asuntokannasta. Muuramessa asumisoikeusasuntojen osuus jää vuonna 2017 alle 1 %. Asunnon huoneluvun ja hallintamuodon välillä on selvä yhteys. Kaikista seudun yksiöistä vain 12 % on omistusasuntoja. Mitä suurempi huoneluku sitä suurempi omistajuuden osuus, ja vastaavasti mitä pienempi asunto sitä suuremmalla todennäköisyydellä se on vuokra-asunto. Pienten omistusasuntojen osuus on vähentynyt vuodesta Seudun yksiöistä lähes ¾ on vuokra-asuntoja. Lähde: Tilastokeskus: Asunnot huoneistotyypin ja hallintaperusteen mukaan 2015/

15 Asuntotuotanto Luhtiasumista Jyväskylässä

16 Valmistuneet asunnot : Vuosi 2018 asuntotuotannoltaan ennätysvuosi Jyväskylässä Lähde: Jyväskylän kaupungin, Muuramen ja Laukaan kuntien rakennus- ja huoneistorekisterit 2018 Jyväskylä Laukaa Muurame Seutu Myönnetyt uusien asuntojen rakennusluvat Jyväskylä Laukaa Muurame Jyväskylä Laukaa Muurame Seutu Vuosina seudulle on valmistunut keskimäärin 1445 asuntoa/vuosi ja 2010-luvulla yli asuntoa. Kunnittain/vuosi: Jyväskylään 1296 Laukaaseen 80 Muurameen 70 Asuntotuotannon vuosittain kasvu on nopeutunut seudulla joka vuosi 2014 jälkeen. Etenkin Jyväskylään valmistui selvästi keskimääräistä enemmän asuntoja. Laukaan ja Muuramen asuntotuotanto on pysynyt noin asunnon välillä koko 2010-luvun. Jyväskylän osuus kokonaisasuntotuotannosta oli 2018 lähes 95 %. Se on edellisiä vuosia suurempi osuus. Jyväskylän asuntotuotanto oli edellisvuonna 2010-luvun suurinta. Rakennuslupien määrä saavutti huippunsa seudulla vuonna 2017 ja palasi lähemmäksi 2010-luvun keskiarvoa Muuramessa myönnettiin enemmän uusien asuntojen rakennuslupia 2018, kuin yhtenäkään aikaisempana vuonna 2010-luvulla. 16

17 Seudun uudistuotanto vuoden jälkeen valmistuneet asuinrakennukset, asunnot ja asuinkerrosala ( ) valmistuneiden rakennusten ja asuntojen lukumäärä talotyypeittäin Rakennuksia Asuntoja rakennettujen asuinrakennusten kerrosala k-m² KERROSALA Muut kerrostalot Rivitalot Luhtitalot Kehitysvammaisten hoitolaitokset Yhden asunnon talot Kahden asunnon talot Asuntolat, vanhusten palvelut. Ketjutalot Kaikista vuoden 2015 jälkeen rakennetuista asuinrakennuksista noin 66 % on yhden asunnon rakennuksia. Kuitenkin kerrostaloihin sijoittuu noin lähes 75 % kaikista valmistuneista asunnoista valmistuneiden rakennusten kokonaiskerrosalan osuudet kunnittain 7 % 7 % Myös rakennetusta asuinkerrosalasta noin puolet sijoittuu kerrostaloihin. Yhden asunnon talojen osuus on noin neljännes. Yli 85 % uudistuotannon kokonaiskerrosalasta sijoittuu Jyväskylään. 86 % Lähde: Jyväskylän kaupungin, Muuramen ja Laukaan kuntien rakennus- ja huoneistorekisterit 2018 Jyväskylä Laukaa Muurame 17

18 2015 jälkeen rakennettujen asuinrakennusten kerrosalan sijoittuminen seudulla Seudulla on valmistunut 2015 jälkeen lähes asuinrakennusta, yli asuntoa ja yli k-m² asuinkerrosalaa. Mannisenmäki Savela-Kuokkala- Kangas Uuden kerrosalan perusteella uudisrakentamisen tiheimmät kohteet ovat Savela-Kuokkala-Kangas kolmion sisällä sekä Länsi- Palokalla erityisesti Mannisenmäki. Kerrosalan sijoittumisen perusteella tärkeimmät kasvusuunnat > uudisrakentamisessa 2015 eteenpäin ovat olleet Palokka sekä Keljonkangas/Muurame ja koillissuunnassa Laukaantien varsi. Lähde: Jyväskylän kaupungin, Muuramen ja Laukaan kuntien rakennus- ja huoneistorekisterit

19 Asuntotuotanto 2017 talotyypeittäin Muurame ja Laukaa pientalopainotteisia, Jyväskylässä vahva kerrostalotuotanto 100 % 75 % 50 % 81 % 10 % Jyväskylä 65 % 9 % 15 % 15 % Laukaa 71 % 14 % Muurame 86 % 76 % 1 % Seutu Pientalot Rivitalot Kerrostalot Asuntolat, vanhusten palvelutalot. Muut Asuntojen jakautuminen talotyyppeihin 2010-luvulla 15 % 76 % 9 % 2017 vuoden asuntotuotannossa korostuu kerrostaloasuminen. Seudun 2010-luvun kerrostalojen osuus asuntotuotannosta seudulla on ollut keskimäärin 68 %. Seudun 2017 asuntotuotannosta yli 3/4 on sijoittunut kerrostaloihin. Kerrostalotuotanto on keskittynyt lähes kokonaan Jyväskylään. Kerrostalojen osuus on kasvanut vuodesta 2013 lähtien. Samalla pientalojen osuus on laskenut vuodesta Rivitalojen osuus nousi vuonna 2017 ensimmäistä kertaa vuoden 2012 jälkeen. 25 % % 28 % 8 % 15 % 9 % Pientalot Rivitalot Kerrostalot Lähde: Jyväskylän kaupungin, Muuramen ja Laukaan kuntien rakennus- ja huoneistorekisterit

20 ARA-tuotanto seudulla Alkava ARA-tuotanto* seudulla Jyväskylä Normaalit vuokra-asunnot Erityiskohteet Asumisoikeusasunnot Alkavan ARA-tuotannon jakautuminen kohdetyyppeihin 36 % 22 % 43 % Erityiskohteet Normaalit vuokraasunnot Asumisoikeusasunnot *Ei sisällä 10-vuoden korkotuella ja takauslainalla rakennettuja kohteita Lähde: ARA - Alkava ARA-tuotanto kunnittain ja Alkava ARA-tuotanto 2018 kasvukeskuksissa Kuvaajan luvut ovat lähes 99 % Jyväskylän tuotantoa, sillä Muuramessa ei ollenkaan alkavaa tuotantoa ja Laukaassa yhteensä 27 erityiskohteiden asuntoa (2014 ja 2016) tieto on saatavilla vain Jyväskylästä. Erityisryhmien asuntojen määrä on kasvussa myös valtakunnallisesti. ARA-rakentaminen on vähentynyt seudulla Vuonna 2017 ei valmistunut yhtään normaalia ARA - vuokra-asuntoa ja tuotanto oli huomattavasti pienempi kuin aikaisempina vuosina. Samalla kuitenkin asumisoikeusasuntojen tuotanto oli tarkastelujakson korkein. Valtakunnallisesti rajoitusten alainen ARA-tuotanto laski hieman vuonna 2017 vuoteen 2016 verrattuna ARA-tuotanto tulee olemaan seudulla vuotta 2017 suurempaa ja erityisesti erityiskohteita alkavan ARAtuotannon määrä oli Jyväskylässä hieman alle

21 Pientalorakentaminen Sääksvuoren pientalomiljöötä

22 Valmistuneet pientaloasunnot : Pientalorakentamisessa kasvua edellisvuodesta. Paritalorakentaminen kasvussa Jyväskylän, Muuramen ja Laukaan alueelle vuosittainen pientalotuotannon määrä on vähentynyt vuoden 2010 huippumäärästä lähes puoleen Yhden asunnon talot: Jyväskylä Laukaa Muurame Valmistuneet pientaloasunnot , jakautuminen kunnittain: Jyväskylän osuus kasvanut. Paritalojen asunnot: Jyväskylä Laukaa Muurame 116 Jyväskylä on menettänyt osuuttaan pientalorakentamisen kohdekuntana, mutta suurin osa pientaloista rakennetaan edelleen Jyväskylään. Jyväskylän osuus seudun pientalokannasta kasvoi selvästi vuonna Myös Laukaassa valmistuneiden pientaloasuntojen määrä on vähentynyt 2010-luvulla. Muuramessa määrä on hieman kasvanut, jota selittää etenkin viime vuosien kasvanut paritalorakentaminen Jyväskylä Muurame Laukaa 28 % 17 % 55 % % 21 % 64 % Vuonna 2017 seudulla valmistuneista pientaloasunnoista 30 % oli paritaloasuntoja. Paritaloasuntojen vuotuinen kasvu lisääntyi 2017 myös Jyväskylässä. Lähde: Jyväskylän kaupungin, Muuramen ja Laukaan kuntien rakennus- ja huoneistorekisterit

23 Myönnetyt uusien asuntojen pientaloluvat : Myönnettyjen pientalojen lupien määrä kasvanut vuodesta 2014 asti Pientalorakentamisessa on havaittavissa elpymisen merkkejä. Etenkin Jyväskylässä myönnettyjen pientalolupien määrä kääntyi kasvuun vuonna Viimevuonna lupien kasvu oli koko 2010-luvun nopeinta Jyväskylä Laukaa Muurame Paritalojen asuntojen osuus 2017 luvun pientalolupien asunnoista on lähes 40 %. Vajaa kolmannes kaikista vuoden 2017 pientalojen asuntoluvista on Jyväskylän paritaloja. Muuramen pientalolupien kasvu näyttää pysähtyneen Sen sijaan Laukaassa pientalotuotannon määrä kasvoi vuoden 2016 matalimmasta vuodesta. Pientalolupia (asuntoja) on myönnetty mennessä Jyväskylässä 175, Laukaassa 36 ja Muuramessa 35. Näyttää siltä että vuoden 2018 myönnettyjen lupien määrä tulee olemaan lähellä 2017 tasoa. Lähde: Jyväskylän kaupungin, Muuramen ja Laukaan kuntien rakennusluparekisteri

24 Kerrostalorakentaminen Kerrostaloasumista Jyväsjärven äärellä Lutakossa

25 Valmistuneet kerrostaloasunnot : Valmistuneiden kerrostaloasuntojen määrä kasvussa. Rakennukset Asunnot Seudun merkittävimmät uusien kerrostaloasuntojen tihentymät 16,7 % Kangas 22,8 % 48,7% Jyväskylä rakennukset Laukaa rakennukset Muurame rakennukset Seutu rakennukset Jyväskylä asunnot Laukaa asunnot Muurame asunnot Seutu asunnot 10,0 % Keskimäärin seudulle on valmistunut 901 kerrostaloasuntoa / vuosi. Kunnittain: Jyväskylään 842 (keskimäärin 31 rakennusta / vuosi) Laukaaseen 8 (keskimäärin 1 rakennusta / 3 vuotta) Muurameen 9 (keskimäärin 1 rakennusta / 3 vuotta) 2010-luvun kerrostalotuotanto on keskittynyt 98 %:sti Jyväskylään. Valmistuneiden kerrostaloasuntojen määrä on ollut kasvussa ja vuonna 2017 valmistui huomattavasti keskimääräistä enemmän kerrostaloasuntoja 2017 valmistui sekä ennätysmäärä kerrostaloja (46) että ennätysmäärä kerrostaloasuntoja (1340) 1,8 % Lähde: Jyväskylän kaupungin, Muuramen ja Laukaan kuntien rakennus- ja huoneistorekisterit 2017

26 Vuosina valmistuneet kerrostaloasunnot seudulla huoneistokoon mukaan Vuonna 2017 ennätysmäärä valmistuneita yksiöitä. Kerrostalokaksioiden määrän kasvu oli 2017 vuosikymmenen nopeinta. Toisaalta Asuntoja Asuntojen osuus myös yksiöiden määrän kasvu oli lähes % 5 % 4 % 2 % 4 % 2 % 1 % 2 % 100 % yhtä jyrkkää. Kaikissa 14 % 17 % 16 % 90 % % huoneistokokoluokissa valmistui % 27 % 25 % 29 % 80 % enemmän asuntoja kuin Kolmioiden ja sitä suurempien asuntojen 70 % 39 % osuus on pysynyt lähes samana vuoteen % 38 % 60 % 2016 verrattuna % 51 % 17 % 39 % 33 % 37 % 39 % 44 % 22 % 41 % 34 % 46 % 43 % Kerrostalokaksioiden osuus on kasvanut hieman edellisvuodesta samalla kun kolmioiden osuus on vähentynyt. 1h % 2h % 3h % 4h+ % 1h 2h 3h 4h+ 1h 2h 3h 4h+ 16 % 35 % 38 % 19 % 2 % 2 % % % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Vuonna 2017 valmistuneista kerrostaloasunnoista 82 % oli yksiöitä tai kaksioita. Alimmillaan pienten asuntojen osuus on ollut vuonna 2011 yhteensä 68 %. Vuoden 2009 laman vaikutukset näkyvät vuoden 2010 asuntotuotannossa, jolloin valmistui prosentuaalisesti jopa enemmän yksiöitä ja kaksioita vuoteen 2016 verrattuna, mutta kokonaisasuntotuotanto-määrä oli tuolloin huomattavasti pienempi. Muuramessa ja Laukaassa valmistuneiden kerrostaloasuntojen osuus on ollut seudun 2010-luvun kerrostaloasuntotuotannosta alle 2 %. Seudulliset luvut kuvastavat siis lähinnä Jyväskylän kerrostalotuotantoa. Lähde: Jyväskylän kaupungin, Muuramen ja Laukaan kuntien rakennus- ja huoneistorekisterit

27 Valmistuneiden asuinkerrostalojen kerrosala k-m² Jyväskylä Laukaa Muurame 2018 oli 2010-luvun seudun kerrostalorakentamisen huippuvuosi tuotetun kerrosalan perusteella. Merkittävämpiä uudiskohteita ovat olleet esimerkiksi Mannisenmäki ja Kangas, jotka kattavat kolmanneksen koko 2017 jälkeen rakennetusta seudun asuinkerrosalasta. Myönnetyt kerrostaloluvat ovat kasvaneet 2013 vuodesta asti. Eniten lupia 2010-luvulla myönnettiin Näyttää kuitenkin siltä, että vuonna 2018 kasvu tasaantuu ja jää 2017 huippuvuotta pienemmäksi. Myönnetyt kerrostaloluvat* : Kerrostaloasuntojen lupamäärä jatkoi kasvuaan. Vuonna 2017 ennätysvuosi Jyväskylässä ja Laukaassa Jyväskylä Laukaa Muurame *Mukana myös vanhusten palvelutaloja Lähde: Jyväskylän kaupungin, Muuramen ja Laukaan kuntien rakennusluparekisteri

28 Rivitalorakentaminen Rivitaloasumista rantaraitin varrella Jyväskylässä

29 Valmistuneet rivitaloasunnot Seudun rivitalotuotannossa kasvua ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen Asunnot Keskimäärin seudulle on valmistunut 120 rivitaloasuntoa/vuosi. Kunnittain: Jyväskylään 103 (keskimäärin 21 taloa/vuosi) Laukaaseen 7 (keskimäärin 1 taloa/vuosi) Muurameen 11 (keskimäärin 3 taloa/vuosi) Rakennukset Jyväskylä asunnot Laukaa asunnot Muurame asunnot Seutu asunnot Jyväskylä rakennukset Laukaa rakennukset Muurame rakennukset Seutu rakennukset Seudun merkittävimmät uusien rivitaloasuntojen tihentymät LÄNTINEN PALOKKA HAUKKALA KANGASVUORI HALSSILA KESKUSTA KUOKKALA KELJONKANGAS MUURAME LEPPÄVESI Äijälänjoen ympäristö 2010-luvun rivitaloasuntotuotannosta noin 86 % on kohdistunut Jyväskylään, 9 % Muurameen ja 5 % Laukaaseen. Jyväskylän osuus on noussut edellisvuodesta selvästi. Vuoden 2015 jälkeen rakennettujen rivitalojen sijoittuminen on keskittynyt vahvasti erityisesti läntisen Palokan alueella mutta myös Keljonkankaalle sekä Äijälänjoen lähiympäristöön. Vuoden 2016 pohjavuodesta rivitalorakentaminen on selvästi noussut Vuonna 2017 valmistui toiseksi eniten rivitaloja-asuntoja koko 2010-luvulla (144 kpl). Lähde: Jyväskylän kaupungin, Lähde: Muuramen Jyväskylän ja kaupungin, Laukaan Muuramen ja Laukaan kuntien kuntien rakennus- ja rakennus- huoneistorekisterit ja huoneistorekisterit

30 Asuntokunnat Muuramen keskustaa

31 Seudun asuntojen pinta-ala m²/henkilö Pinta-ala henkilöä kohden on noussut kaikissa kunnissa 42,0 Asumisväljyys henkilöä kohden on kasvanut kaikissa seudun kunnissa koko 2010-luvun. 41,0 41,1 40,50 40,0 40,50 39,20 39,10 39,0 39,0 38,0 37,80 37,0 36,70 36, Jyväskylä Laukaa Muurame Koko maa Seudun asuntojen pinta-ala m²/asuntokunta Jyväskylän asuntokunnat asuvat koko maan keskiarvoa ahtaammin Jyväskylässä asutaan selvästi ahtaammin kuin Muuramessa ja Laukaassa. Laukaan asumisväljyys on vastaa koko maan keskiarvoa. Muuramessa asutaan väljemmin kuin koko maassa keskimäärin Pinta-ala asuntokuntaa kohden Laukaan ja Muuramen osalta on noussut hienoisesti koko luvun. Kasvu näyttäisi kuitenkin hidastuvan 2016 jälkeen. 100,0 95,0 90,0 85,0 80,0 75,0 96,4 94,2 81,2 73,3 99,3 96,7 81,4 72,6 Jyväskylä Pintaala/asuntokunta, m2 Laukaa Pinta-ala/asuntokunta, m2 Muurame Pintaala/asuntokunta, m2 Koko maa Pintaala/asuntokunta, m2 Jyväskylän, samoin kuin koko maan, asuntokuntien asumisväljyys on pienentynyt kahtena edellisenä vuonna, vaikka henkilöä kohden pinta-ala on noussut. Tätä selittänee se, että suurin osa viimevuosien asuntokuntien kasvusta on ollut yhden hengen asuntokuntia, joista lähes yhtä suuri osa on sijoittunut kaksioihin kuin yksiöihin. 70, Lähde: Tilastokeskus, Asunnot ja asuinolot

32 Seudun asuinkerrostalojen asuntokuntien kehitys 2010-luvulla Yhden hengen asuntokuntien kasvu on ollut selvästi muita asuntokuntia nopeampaa luvulla. Muiden kokoluokan asuntokuntien määrät ovat kasvaneet huomattavasti vähemmän, pysyneet lähes samana tai pienentyneet henkilö henkilöä henkilöä Yhden hengen asuntokuntien jakautuminen ikäluokittain seudulla 23,0 % 21,0 % 19,0 % 17,0 % 15,0 % 13,0 % 11,0 % 9,0 % 7,0 % henkilö 2 henkilöä 3 henkilöä Lähde: Tilastokeskus, Asunnot ja asuinolot 2017 Vuonna 2017 kerrostalojen yhden hengen asuntokuntien määrä on kasvanut 1 307:lla. Koko 2010-luvun aikana vastaava luku on Vuonna 2017 kerrostalojen yhden hengen asuntokunnat kattavat yli 60 % koko seudun asuntokunnista. Vastaava osuus kahden hengen asuntokunnilla on noin 30 %. Kahden hengen asuntokuntien määrä kerrostaloissa on kasvanut 2010-luvulla 1080:lla. Kolmen ja neljän hengen asuntokuntien määrä on vähentynyt 2010-luvulla. Koko 2010-luvun asuntokuntien kasvusta (~5 600 asuntokuntaa) noin 81 % on yhden hengen ja noin 18 % kahden hengen asuntokuntien kasvua. 98,8 % 2010-luvun asuinkerrostalojen asuntokuntien kasvusta on keskittynyt Jyväskylään. Alle 34-vuotiaat kattavat 2017 noin 34 % seudun yhden hengen asuinkerrostalojen asuntokunnista. Vuodesta 2005 eniten on kuitenkin noussut vuotiaiden

33 Vuoden 2013 jälkeen asuinkerrostaloissa yksin asuvien määrä kasvanut nopeasti 6,0 % Erilaisten asuntokuntien vuosittainen muutosprosentti seudulla 2010-luvulla Kerrostaloissa yksin asuvien määrä on kasvanut nopeammin kuin kaikkien asuntokuntien tai kaikkien kerrostaloasuntokuntien määrä. Yhä useampi asuu siis yksin kerrostaloissa. 5,0 % 4,0 % 5,0 % Kerrostaloissa yksin asuvien kasvu on nopeutunut vuodesta 2013 lähtien. 3,0 % 2,0 % 1,0 % 1,4 % 1,2 % 1,8 % 2,8 % 2,0 % Yksin kerrostaloissa asuvien osuus on kasvanut seudulla 2010-luvulla noin 20 %, samalla kun kerrostaloasuntokuntien määrä on noussut noin 14 % ja kaikkien asuntokuntien hieman yli 10 %. 0,0 % Kaikki asuntokunnat Kaikki asuntokunnat asuinkerrostaloissa Yhden hengen asuntokunnat asuinkerrostaloissa Seudulla yhden hengen asuntokuntien kasvusta kaksioihin sijoittuu lähes yhtä iso osuus asuntokunnista kuin yksiöihin. Lähde: Jyväskylän kaupungin, Muuramen ja Laukaan kuntien rakennus- ja huoneistorekisterit

34 Vuokramarkkinat Jyväskylän Lutakko

35 Neliöhintojen kehitys seudulla /m² Jyväskylän yksiöiden neliöhinnat selvästi muita neliöhintoja korkeampia Huoneistojen neliöhinnat ovat kasvaneet koko 2010-luvun. Kaksioiden neliöhintojen 16,0 kasvu hidastui hieman 2016 edellisvuosiin 15,64 verrattuna, mutta jatkoi 2010-luvun 15,0 keskimääräistä kasvuvauhtia ,0 13,0 12,0 11,0 10,0 9,0 8,0 7,0 12,59 10,11 9,26 8,76 8,08 7, Jyväskylä Yksiöt Jyväskylä Kaksiot Jyväskylä Kolmiot+ Alle asukasta Yksiöt Alle asukasta Kaksiot Alle asukasta Kolmiot+ Neliöhinta Jyväskylä Yksiöt 12,59 12,88 13,28 13,70 14,19 14,71 15,13 15,64 Kaksiot 10,11 10,39 10,76 11,09 11,62 12,07 12,16 12,44 Kolmiot+ 9,26 9,56 9,79 10,14 10,75 11,17 11,07 11,21 Alle asukasta Yksiöt 8,76 9,15 9,54 9,81 10,02 10,41 10,77 10,88 Kaksiot 8,08 8,33 8,62 8,86 9,06 9,3 9,55 9,63 Kolmiot+ 7,39 7,62 7,88 8,06 8,29 8,5 8,68 8,88 12,44 11,21 10,88 9,63 8,88 Kaksioiden, kolmioiden ja alle kuntien yksiöiden neliöhintojen suhteiden kehitys noudattelee toisiaan sekä asukkaan kaupungeissa että Jyväskylässä. (Kuntakohtaista vuosittaista tietoa ei ole saatavilla, kuin suurimmille kaupungeille). Jyväskylän yksiöiden neliöhinnat ovat kasvaneet kuitenkin tasaisesti riippumatta suurempien asuntojen hintojen vaihtelusta: 2016 vuoden hitaamman kasvun vaihe kaksioissa ja kolmioissa, ei vaikuttanut yksiöiden neliöhintojen nousuun. Kaksioiden ja kolmioiden välinen hintaero on 2010-luvulla vaihdellut Jyväskylässä välillä 0,83-1,23 /m² Yksiöiden ja kaksioiden välinen hintaeron vaihtelu on taas merkittävästi suurempi: 2,38-3,20 /m² Lähde: Tilastokeskus: Asuntojen vuokrat 35

36 ,00 17,00 16,00 15,00 14,00 13,00 12,00 11,00 10,00 9,00 8,00 Yksiöiden vuokraindeksin kehitys 2010-luvulla neljännes ARA Alle asukasta Jyväskylä Yksiöiden neliövuokran ( /m²) kehitys 2010-luvulla Alle asukasta neljännes Vapaarahoitteinen Jyväskylä ARA Jyväskylä Alle asukasta Vapaarahoitteinen Jyväskylä Alle asukasta Vuokraindeksi = Suhdeluku, jossa 2010 = 100 Yksiöiden vuokra ovat nousseet 2010-luvulla joka vuosi. Vuoden 2018 loppuun mennessä alle asukkaan kaupunkien ja Jyväskylän vapaarahoitteisten yksiöiden indeksit ovat lähes samat. Alle asukkaan kaupungeissa ARAasuntojen sekä vapaarahoitteisten asuntojen indeksin nousu on ollut Jyväskylää nopeampaa vuoteen 2016 asti. ARA-asuntojen osalta joidenkin vuosien tiedot puuttuvat. ARA-asuntojen ja vapaarahoitteisten asuntojen välinen neliöhintojen kehitys on kasvanut lähes samassa suhteessa koko 2010-luvun. Alle kaupunkien neliövuokrien kehitys näyttäisi hidastuvan Vapaarahoitteisten yksiöiden neliöhinta on kasvanut Jyväskylässä luvulla mennessä noin 25 % Lähde: Tilastokeskus: Asuntojen vuokrat 36

37 Uudiskohteiden vuokrahinnat seudulla 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 17,1 Uusien (alle 1v) vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen neliöhinnat /m² (Asuntojen.hintatiedot.fi: ) 13,1 11,0 12,7 Jyväskylässä vuokrattavana olevien uudiskohteiden ( ) neliöhintojen ( /m²) esimerkkejä (Oikotie.fi lokakuu 2018, Vuokraovi.fi joulukuu 2018) 18,7 19,0 17,5 20,0 12,7 13, (55kpl) 2018 (59 kpl) 2019 (31 kpl) 10,9 9,8 16,5 11,2 19,0 9,7 9,5 1h 2h 3h+ 1h 2h 3h+ 1h 2h 3h+ Jyväskylä Muurame Laukaa Oikotie.fi uudiskohteiden neliöhintojen keskiarvo Vuokraovi.fi uudiskohteiden neliöhintojen keskiarvo Tilastokeskuksen vuokrien neliöhinnan keskiarvo Jyväskylässä (2018 arvo 3.neljännes) Jyväskylän uudet yksiöt selvästi muiden seudun kaupunkien yksiöitä kalliimpia. Myös muut huoneistokoot ovat Jyväskylässä selvästi kalliimpia. Kaksioiden ja yksiöiden välinen hintaero on suurempi kuin kaksioiden ja kolmioiden kaikissa kunnissa. Uudiskohteiden vuokrat ovat selvästi kaikkien vuokra-asuntojen keskiarvoa korkeampia. Vuonna 2018 valmistuneiden esimerkkiasuntojen vuokrat olivat keskimäärin /m², kun kaikkien Jyväskylän vuokraasuntojen neliöhinnan keskiarvo oli neljännekselle 13,1 /m². Laukaassa ja Muuramessa ei ollut otoshetkellä vuokrattavissa valmistuneita vuokraasuntoja esimerkkisivustoilla. 37

38 Keskimääräiset vuokra-asuntojen neliöhinnat seudulla neljännes. (Asuntojen.hintatiedot.fi:n otoksen lukumäärä suluissa) LAUKAA: ARA: 10,6 /m² (478) Vapaarahoitteiset: 9,6 /m² (412) JYVÄSKYLÄ: ARA: 12,08 /m² Vapaarahoitteiset: 14,0 /m² Muuramessa ja Laukaassa ARA-asuntojen keskimääräinen neliövuokra on vapaarahoitteisia asuntoja suurempi, kuten muissakin alle asukkaan kaupungeissa koko 2010-luvun. (Vapaarahoitteisten keskiarvo 2010-luvulla: 8,7 /m² ja ARA-asuntojen keskiarvo: 9,0 /m². Jyväskylässä vapaarahoitteisten vuokraasuntojen neliöhinnat ovat selvästi ARAasuntojen neliöhintoja korkeampia. Ero on suurempi kuin kertaakaan aikaisemmin 2010-luvulla. MUURAME: ARA: 10,7 /m² (300) Vapaarahoitteiset: 10,0 /m² (148) Lähde: Jyväskylä: Tilastokeskus: Asuntojen vuokrat. Laukaa ja Muurame: asuntojen.hintatiedot.fi 38

39 ARA-asumisen sijoittuminen Kortepohjan opiskelijasumista

40 Loppuyhteenveto

41 Yhteenveto Seudullinen asumiskatsaus Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen väestömäärä on kasvanut 2010-luvulla yli asukkaalla. Tulevaisuudessa seudun haasteena on ikääntyvä väestö. Kerrostalorakentaminen on kasvanut seudulla merkittävästi viime vuosina, etenkin Jyväskylässä. Pientalotuotannossa on elpymisen merkkejä ja yhä useampi asuu yksin kerrostaloissa oli seudun asuntotuotannon huippuvuosi, mutta sen odotetaan pienenevän lähivuosina. Vuokra-asuntojen hinnat ovat nousseet tasaisesti koko 2010-luvun. Erityisesti yksiöiden hinnat ovat suurempiin asuntoihin verrattain korkealla. Jyväskylän seudun asumiskatsaus on jatkossa tarkoitus tuottaa vuosittain. Sisältöä teemoitetaan ja fokusoidaan tarpeen mukaan eri vuosina